Hankkeiden toteuttajille ja ohjausryhmille suunnatun kyselyn vastausten perusteella rahoitusmallia kokonaisuutena on pidetty toimivana (ks. kuva 4). Suurin osa vastaa-jista on pitänyt rahoituksen hakemista helppona ja erityisesti on kiitelty rahoituksen käytön joustavuutta kokeilu- ja kehittämishankkeen usein nopeissakin muutoksissa.
Rahoituksen joustavuus on kokeilutoiminnan kannalta erityisen tärkeää, koska ko-keilutoiminnan ydintä on suunnitelmien muuttuminen ja rahoituksen on sallittava tämä. Suurin osa vastaajista oli myös tyytyväinen rahan käytön ohjaukseen ja pää-töksenteon nopeuteen.
Rahoituksen riittävyydestä tuli jonkin verran kritiikkiä vastaan kyselyssä ja myös hankekohtaisissa tarkasteluissa erityisesti kierrätyshankkeissa. Kokeilutoiminnan rahoituksen mitoittaminen on haasteellista, koska kokeilut ovat luonteeltaan ja laa-juudeltaan hyvin erilaisia. Kokeiluihin kuuluu myös riskinotto ja suunnitelmien muuttuminen, mikä entisestään hankaloittaa rahoitusmäärien mitoittamista. Ko-keiluihin sopisi luontevasti vaiheittaiset rahoitusmallit, jotka toisaalta helposti ovat hallinnollisesti rahoittajille ja toteuttajille raskaita.
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%
Rahoituksen hakemisen helppous Rahan käytön joustavuus Rahan käytön ohjaus ja nopea päätöksenteko Rahoituksen riittävyys
Kyselyyn vastanneiden mielipiteet kokeilurahoituksesta
(1= ei tyytyväinen, ..., 5= erittäin tyytyväinen) 1 2 3 4 5
Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden mielipiteet kokeilurahoituksesta (vastaajia 35 kpl).
Kokeilutoiminta ja kokeilujen rahoittaminen ovat aiemmin todetun mukaisesti ke-hitysvaiheessa ja valmiita malleja ei ole. Kokeiluhankkeiden ja muiden kehittämis-hankkeiden välinen rajanveto ei ole aina selvää ja myös osa arvioinnin kohteina olleista hankkeista on ollut luonteeltaan vahvasti kehittämispainotteisia ja varsinaisen kokeilun nostaminen etusijalle on ollut käytännön työn haaste. ”Kokeilukulttuuri”
on vasta kehittymässä. Kokeilut syntyvät toteuttajien ja käyttäjien yhteistyönä ja ko-keilurahoituksen näkökulmasta käytännön ongelmia syntyy eri toimijoiden rooleista, tavoitteista ja reunaehdoista rahoituksen hakemisessa ja käyttämisessä.
Kokeilujen innovatiivisuus ja uuden toiminnan kehittäminen vaativat tutkimus- ja kehittämistyötä sekä uutta tietoa kuten luvussa 4 on kuvattu. Uusi tieto ja kehittämis-työn tulokset ovat arvokkaita, mutta näiden tuotosten tuottaminen tarkoittaa, että osa kokeilurahoituksesta on käytettävä tekemiseen, joka ei ole rahoituksen ensisijainen käyttökohde eli kokeilun käytännön toteutusta. On toki hyväksyttävää, että huomat-tavakin osa rahoituksesta käytetään hanketta toteuttavan henkilöstön palkkakului-hin. Edellytyksenä on kuitenkin oltava, että henkilöihin allokoidut resurssit käytetään juuri kyseiseen hankkeeseen eikä muihin tehtäviin ja että rahoituksen edellytyksenä ovat konkreettiset tuotokset. Rajanveto kokeilun käytännön toteutuksen ja tarvittavan tutkimus- ja kehittämistyön välillä on vaikeaa, mutta tulee jatkon rahoitusmalleissa tehdä selväksi ja seurattavaksi. Arvioinnin aikana ehdotettiin osin tähän liittyvien ongelmien ratkaisuksi tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi opiskelijoiden tai eri järjes-töjen kanssa, jolloin osa kehittämis- ja tutkimustehtävistä voidaan tehdä kokeilu- ja kehittämishankkeiden budjetin ulkopuolella.
Kokeilujen toteutuksen ja erityisesti niiden jalkautuksen ja monistamisen kannalta on olennaista, että kokeiluissa on mukana yrityksiä. Tavoitteiksi on asetettu monista-minen ja toiminnan laajentamonista-minen uutta liiketoimintaa luomalla ja kansainvälisesti.
Ilman yritysten mukanaoloa ja markkinaehtoista etenemistä tätä on käytännössä liki mahdotonta toteuttaa. Tällä hetkellä julkista rahoituskanavaa yritysten kokeilutoi-minnalle ei käytännössä ole olemassa. Ympäristöministeriön vihreän talouden kokei-luhankkeita on rahoitettu ministeriön talousarviossa kokeilu- ja kehittämishankkeille tehdystä varauksesta, jonka käyttötarkoituksen osalta käydään parhaillaan selven-täviä keskusteluja Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. Käytännössä kovin ah-das tulkinta tekee hankalaksi rahoittaa kokeiluhankkeita, joissa tuloksellisuuden ja jalkauttamisen takaamiseksi eri toimijoiden konsortiot ovat toimiva malli. 7 Yritysten
7 Alustavia havaintoja valtiontalouden tarkastusviraston käynnissä olevasta selvitystyöstä koskien ym-päristöministeriön asiantuntija- ja tutkimuspalveluja
kokeilutoimintaa voisi käytännössä rahoittaa esimerkiksi Tekes, mutta esimerkiksi arvioinnin kohteena olleet vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeet eivät olisi täyttäneet Tekesin voimassa olevia rahoituskriteerejä kansainvälisen kasvun poten-tiaalin ja innovatiivisuuden osalta. Molemmissa nykyisissä sallituissa rahoitusmuo-doissa–ostopalveluissa ja valtionavussa – haasteeksi tulee rahoituksen hakemisen ja käytön hallinnoinnin raskaus. Yritysten kokeilutoiminnan rahoituskanavien puut-tumisen ongelma on tunnistettu ja esimerkiksi Sitra omassa kokeilutoiminnassaan on päätynyt siihen, että yritykset eivät pääsääntöisesti voi olla kokeilurahoituksen saajia, mikä on rajoittanut monien hyvien ideoiden eteenpäinviemistä.
Yhtenä kokeilutoiminnan kannalta olennaisena ja rahoituksen kannalta haasta-vana toimijajoukkona ovat erilaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset8 , jotka saattavat toimia voittoa tuottamattomasti ja joiden päätavoitteena ei välttämättä ole esimerkiksi voitto tuottava liiketoiminta, kasvu ja kansainvälistyminen. Kahdessa arvioinnin kohteena olleessa hankkeessa mukana oli sosiaalisia yrityksiä. Näiden osakeyhtiömuotoisten toimijoiden lisäksi yleishyödyllisillä yhteisöillä ja järjestöillä on merkittävä rooli kokeilu- ja kehittämistoiminnassa, mutta tällä hetkellä näiden toimijoiden on erittäin hankala täyttää esimerkiksi Tekesin rahoituskriteerejä ja ra-hoituskanavia kokeilutoiminnalle ei ole.
Yleisesti haasteena on kokeilutoiminnan rahoitusmallien puuttuminen. Kokeilutoi-minta on viime vuosina noussut keskusteluun ja kansallisesti kehitetään rahoitusmal-leja kokeilutoiminnalle9. Arvioinnin kyselyyn vastanneista enemmistön (68 %) mie-lestä kokeilutoiminnalle tulisi olla oma rahoituksensa. Paras taho kokeilutoiminnan rahoittajaksi olisi vastaajien mielestä Tekes, seuraavaksi paras ympäristöministeriö.
Tosin korostettiin sitä, että rahoituksen ja rahoitukseen osallistumisen tulisi jakautua eri ministeriöiden kesken, koska kestävän kehityksen ja vihreän talouden kysymykset koskevat kaikkia. Kyselyn vastaajat korostivat myös sitä, että julkista hankerahoi-tusta tarvitaan edelleen kokeilun tulosten monistamiseksi ja jalkauttamiseksi (57
% vastaajista). Periaatteessa onnistuneiden kokeilujen jatkon pitäisi onnistua ilman julkista jatkorahoitusta, mutta käytännössä harvat kokeiluista ovat niin onnistuneita tai helppoja monistaa, että jatko tapahtuisi ilman julkista tukea. Yhteisiä ponnistuksia tarvitaan hyvistä tuloksista viestimiseksi ja hankkeita tulisi systemaattisesti ohjata eteenpäin etsimään oikeita jatkon kumppaneita ja rahoittajia. Arvioinnin kohteena olleilta hankkeilta on pääsääntöisesti puuttunut selkeä jatkon suunnitelma.
Kokeilu- ja kehittämisrahoitus vaatii rahoittajilta kuten ympäristöministeriöltä huomattavan ajallisen panostuksen ja osaamista eli hankkeiden valintaan, kokei-lujen ohjaukseen, viestintään ja jatkon suunnitteluun liittyvää tukea. Rahoittajan on osoitettava omistajuutta kokeiluja kohtaan rahoituksen päättymisen jälkeenkin, jotta hankkeissa aloitettu toiminta ei päättyisi rahoituksen päätyttyä. Panostukset ovat perusteltuja, jos kokeilut kohdentuvat vaikutuksiltaan alueille, jotka tukevat asetettuja politiikkatavoitteita.
8 Yhteiskunnallinen yritys tavoittelee positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys lukuun ottamatta sen harjoittamaa vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistämistoimintaa ja siihen liittyviä erityisiä tukitoimia.
9 Kestävällä kasvulla hyvinvointia tulevaisuusselontekoa koskevassa mietinnössä tulevaisuusvaliokunta on nostanut esiin ja eduskunta hyväksynyt (1.10.2014) mm. seuraavan: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus
…. laatii ohjelman ja tekee periaatepäätöksen, joilla sitoudutaan poliittisesti kokeilujen edistämiseen.”
6 Johtopäätökset ja suositukset
Tässä osiossa esitetään tiiviisti yhteen vetäen keskeisimmät johtopäätöksen arvioinnin tavoitteiden mukaisesti ja niihin perustuvat suositukset kokeilu- ja kehittämistoimin-nan kehittämiseksi.
6.1