Koiranpennun odotusvaiheen käytännöt

Kun rotuvalinta on tehty ja koirankasvattajia haastateltu pentutilanteen osalta, sovitaan kasvattajan kanssa tapaaminen. Sananlaskun mukaan: ”Odottavan aika on pitkä”. Koiran odotusvaiheessa tavataan kasvattaja ja pennut yleensä ainakin kerran, hankitaan koiralle tarpeelliset tarvikkeet, luetaan koirakirjoja ja lasketaan päiviä siihen hetkeen, kun pentu vihdoin muuttaa uuteen kotiinsa. Voidaan huomata, kuinka paljon erilaisia käytäntöjä liit-tyy jo odotusvaiheeseen, jolloin pentu ei vielä ole muuttanut uuteen kotiinsa. Lähden käsit-telemään asiaa alkuvaiheesta, siitä pisteestä, kun tiedetään että pennut ovat syntyneet ja odotetaan sitä päivää, että pentuja ja kasvattajaa päästään tapaamaan. Näin kasvattajan roolissa kuvailen ensimmäistä tapaamista pentuperheiden kanssa:

”Tänään on se päivä, kun ensimmäiset pennunkatsojat saapuvat katsomaan tulevia perheenjäseniään ja tapaavat minut kasvattajana ensimmäistä kertaa.

Tämä on heille suuri ja jännittävä päivä, koska tästä tapaamisesta riippuu se, saavatko he minulta pennun noin kuukauden kuluttua. On tärkeää, että minun ja perheen välillä kemiat pelaavat yhteen. Molempien osapuolien tulee osata keskustella asioista fiksusti ja ymmärtää, ettei meistä kukaan voi luvata toi-selle tähteä taivaalta. Kuten yksikään ihminen, ei myöskään koira ole täydel-linen. Perheelle ensimmäinen tapaaminen on yleensä työhaastattelun kaltai-nen jännitysmomentti. Toisaalta päivää on odotettu jo parhaimmillaan kuu-kausia ja kasvattajan kanssa keskusteltu puhelimessa lukuisia kertoja, mutta siltikin tapaaminen ja sen seuraukset jännittävät. (Oma päiväkirjamerkintä 18.10.2019.)

Kuinka yhteen päivään, yleensä tuntiin – kahteen, voikin olla latautuneina valtavasti

tuntei-ta ja hetkeä on valmisteltu pitkään ja hartuntei-taasti. Minkälaisia käytäntöjä valmistuntei-tautuminen tapaamiseen pitää sisällään kasvattajan puolelta? Alla kasvattajan perspektiivistä kuvailua:

”Ollaan sovittu tapaaminen klo 13. Kello on nyt 12 ja pennut nukkuvat sopi-vasti. Toivottavasti ne nyt tulee sitten klo 13 eikä 12.40, koska en viitsi lähteä juuri nyt vaihtamaan puhtaita alustoja pennuille, koska ne herää siihen ja laittavat sitten sopivasti nukkumaan pennunkatsojien saapuessa pihaan. Me-nen vaihtamaan alustat puhtaisiin 12.50, niin heräävät samalla silloin ja kui-tenkin jaksavat olla vierailijoiden aikana ainakin suurimman osan ajasta he-reillä.” (Oma päiväkirjamerkintä 25.10.2019.)

Kuten päiväkirjamerkinnässä kuvataan, on kasvattajan antamaa aikataulua pyrittävä nou-dattamaan. Vierailuajankohtaa ei ole sovittu tarpeettomasti, vaan ihan käytännön syistä.

Etenkin viikonloput ovat ainoa mahdollinen ajankohta tulla pentuja katsomaan pidemmän matkan päästä ja siksi kasvattaja tekee aikataulun, jota noudattamalla varmistetaan jokai-selle vierailijalle heidän ansaitsemansa hetki pentujen kanssa. Toisaalta myös pennuille on annettava niiden tarvitsema määrä unta ja rauhaa. Kasvattajalta täytyy löytyä suunnitelmal-lisuutta ja organisointikykyä, nämä käytännöt tulevat tarpeeseen, kun sovitaan aikatauluja perheiden kanssa. Kasvattaja on kokemuksen kautta oppinut aikatauluttamaan erilaisia käytäntöjä, kuten sen, miten kauan menee pentujen alustojen vaihtamisessa ennen vieraili-joiden saapumista. Kasvattajan tulee tuntea pentujen päivärytmi ja se, miten pitkään ne jaksavat olla kerrallaan hereillä. Pentuperheiden tapaaminen voidaan nähdä useiden eri käytäntöjen sarjana, joka vaatii esisuunnittelua ja lukuisia toimia ennen itse tapaamista.

Alla olevassa päiväkirjamerkinnässä kuvataan kasvattajan näkökulmasta tapaamista per-heen kanssa:

”Parinkymmenen pentueen kokemuksella on nähnyt usein samojen kaavojen toistuvan pennunkatsojien käynneillä. Ihmiset hullaantuvat täysin pennuista, esittävät jotain kysymyksiä, mutta suurimman osan ajasta eivät ole ollenkaan tässä maailmassa. Välillä tuntuu, että olen kuin puhuva pää, jonka volumet on väännetty nollille, eivätkä ympärillä olevat ihmiset kiinnitä juttuihini min-käänlaista huomiota.” Oma päiväkirjamerkintä 20.10.2019.

Tapaamisiin liittyy pentujen ihastelun ohella myös käytännön teorian läpikäymistä:

kes-kustellaan ja opastetaan turkinhoitoon ja siihen liittyviin käytäntöihin, oleellisessa osassa ovat myös koiran ruokintaan sekä koulutukseen liittyvät käytännöt. Pentuperheet saavat ensimmäisellä tapaamisella mukaansa kirjalliset hoito-ohjeet, joihin heillä on aikaa tutus-tua ennen pennun saapumista uuteen kotiinsa. Ensimmäisellä tapaamisella harvat osaavat esittää vielä kovin tarkkoja kysymyksiä, joten keskustelut painottuvat hyvin yleiselle tasol-le. Kun pentu sitten saavuttaa 8 viikon luovutusiän, on perheillä ollut aikaa tutustua myös kirjallisiin hoito-ohjeisiin ja he osaavat jo esittää tarkempia kysymyksiä erilaisista arjessa kohdattavista asioista, jotka tulisi pennun kanssa kyetä suorittamaan. Pysähdytään kuiten-kin hetkeksi vielä siihen vaiheeseen, kun pentu on kasvattajan luona ja tulevassa perheessä valmistaudutaan pennun kotiutumiseen:

”Meille tulee koira. Kasvattajalta saamme koiralle mukaan tarvittavat tur-kinhoitovälineet, ruokaa ja leluja. Meidän täytyy hankkia koiralle hihna, pan-ta, peti ja kuljetuskoppa. Eläinkaupasta poistuessamme meillä on yllämainit-tujen lisäksi myös muutamia leluja, luita, pissa-alustoja sekä erityisesti pen-nuille tarkoitettua ravintoöljyä.” (Coton de Tuléar - Suomi Facebook-ryhmä 14.5.2015.)

Tämä katkelma Facebookin roturyhmässä kuvaa pennunhankinnan synnyttämiä toimia tulevassa perheessä. Tämän ovat havainneet myös Jyrinki ja Laaksonen (2007, 13), jotka kertovat tutkimuksessaan lemmikkeihin liittyvän kulutuksen kolminkertaistuneen viimei-sen kahdenkymmenen vuoden aikana. Markkinointi lemmikinomistajille on tehokasta, sillä jo rekisteripaperien mukana Suomen Kennelliitto antaa uudelle koiran omistajalle mainok-sia yhteistyökumppaninsa ruuista. Usein ensimmäistä koiraa hankkivat hullaantuvat tava-ranpaljoudesta ja ostavat mitä erilaisimpia tarvikkeita koiralleen. Pennun odotusvaiheessa esille nousevat siis hankinnat koiraa varten ja niihin liittyvät käytännöt; hoidetaanko ostok-set verkkokaupasta kotiin kuljetettuna vai kuuluuko ostokäytäntöön olennaisena osana pai-kan päällä tavaroiden koskettelu ja hypistely. Ostoalustan, oli se sitten kivijalkaliike tai verkkokauppa, lisäksi ostokäytäntöihin vaikuttaa olennaisesti myös kuluttajan aiempi ko-kemus koirista. Jos kyseessä on perheen ensimmäinen lemmikki, usein hullaannutaan ja ostetaan kaikki toppatakeista ja tossuista lähtien eteiseen odottamaan uuden perheenjäse-nen saapumista.