Kyselyaineiston vastaajista työllisten ryhmään kuuluu 732 vastaajaa, joista 57,7 prosenttia on naisia. Keski-ikä työllisten ryhmässä on 48,9 vuotta (keskihajonta = 11,0). Työttömien ryhmään kuuluu 109 vas-taajaa, joista 59,6 prosenttia on naisia. Keski-ikä työttömien ryhmäs-sä on 50,7 vuotta (keskihajonta = 13,5).
Työllisten ryhmässä noin joka viides (19,3 %) ilmoitti kokevan-sa huolta21 ainakin jonkin verran omasta alkoholiongelmasta ku-ten myös jostain terveysongelmasta (19,7 %). Työttömien ryhmässä osuus oli hieman korkeampi, sillä joka neljäs (24,8 %) ilmoitti huolen-sa omasta alkoholiongelmasta ja mielenterveysongelmasta (25,8 %).
Lisäksi työllisten ryhmässä luottamus ihmisiin ja erityisesti instituti-onaalinen luottamus, joka kohdistui organisaatioihin ja instituutioi-hin, oli huomattavasti vahvempaa kuin työttömien ryhmässä.
Paikkasidos ja yksilön kokema hyvinvointi korreloivat keskenään sekä työttömien että työllisten ryhmissä (taulukko 1). Paikkasidok-sen ja hyvinvoinnin korrelaatiokertoimen selitysosuus on työttömillä 16,6 prosenttia, mutta työllisillä selitysosuus jää 6,1 prosenttiin. Työ-markkina-asema näyttää siis vaikuttavan paikkasidoksen ja hyvin-voinnin suhteeseen.
Taulukko 1. Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin korrelaatiot työllisten ja työttömien ryhmissä
Työmarkkina-asema r (Pearson)
Työttömät (n=109) .408**
Työssä olevat (n=732) .247**
Kaikki (N=1970) .301**
** = p<.01
21 Kyselylomakkeen kysymyssarja 60, ks. kirjan liite 2.
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
171 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa
Paikkasidos ja koettu hyvinvointi korreloivat tilastollisesti merkitse-västi koko aineistossa, ja erityisen voimakkaasti työttömien keskuu-dessa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ne työttömät, joilla on joko mielenterveysongelma, päihdeongelma tai jotka kärsivät yksi-näisyydestä (taulukko 2). Paikkasidoksella ei ole tällöin kovin suurta merkitystä, vaan kyseisistä hyvinvoinnin riskeistä muodostuu ikään kuin henkilökohtaisia ongelmia paikasta riippumatta. Kuitenkin paikkasidoksen ja hyvinvoinnin yhteys on tilastollisesti merkitsevä niillä työssäkäyvillä, jotka kärsivät vastaavaan tapaan mielenterveys- tai päihdeongelmista. Toisin sanoen työttömät, joilla ei ole kyseisiä hyvinvoinnin riskitekijöitä ja jotka tuntevat kuuluvansa paikkaan, voivat hyvin. Vaikka työllä on taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitä-misen lisäksi latentteja vaikutuksia, kuten ajankäytön organisointi, työn tuottamat sosiaaliset kontaktit, sosiaalisen aseman ja identitee-tin jäsentyminen ja säännölliseen toimintaan osallistuminen, työttö-myydestä selviää paremmin, jos mielenterveys on kunnossa, alkoho-linkäyttö ei ole liiallista ja on ihmissuhteita.
Taulukko 2. Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin kokemisen korrelaatiot (r) erityyppisiä ongelmia kokevilla työllisillä ja työttömilläa
Työmarkkina-asema Riski-indikaattori r
Työlliset (n= 732) Ei mielenterveysongelmaa (n=580) .154**
Mielenterveysongelma (n=142) .305**
Ei päihdeongelmaa (n=588) .163**
Päihdeongelma (n=135) .320**
Ei yksinäinen (n=211) .238**
Yksinäinen (n=514) .180**
Työttömät (n= 109) Ei mielenterveysongelmaa (n=79) .318**
Mielenterveysongelma (n=28) .271
Ei päihdeongelmaa (n=81) .376**
Päihdeongelma (n=26) .214
Ei yksinäinen (n=45) .438**
Yksinäinen (n=63) .129
a *=p<.05,** p<.01, ***= p<.001
172
Aini Pehkonen & Timo Toikko
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)
Koska paikkasidos näyttäytyy tärkeänä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä, tarkastelimme, mistä tekijöistä se puolestaan riippuu. Li-neaarisessa regressioanalyysissä tarkastelimme paikkasidoksen riip-puvuutta seuraavista muuttujista: sukupuoli, ikä, parisuhdestatus, yksinäisyys, luottamus, institutionaalinen luottamus, tulevaisuus sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Mallin selitysaste työllisillä on noin 15 % ja työttömillä noin 34 % Merkitseväksi selittäjäksi paik-kasidokselle osoittautui yksinäisyys ja luottamus, joiden vaikutukset olivat myös tässä analyysissä työttömien ryhmissä voimakkaampia kuin työllisten ryhmässä (taulukko 3). Yksinäisyydessä henkilö ei ole tyytyväinen sosiaalisiin suhteisiinsa tai niiden määrään. Tutkimus-tuloksemme eivät kerro, millaista yksinäisyyttä vastaaja on koke-nut: psyykkistä, sosiaalista vai fyysistä. Tai ehkä vastaaja on kokenut kaikkia näitä yksinäisyyden muotoja. Tulokset eivät myöskään kerro yksinäisyyden ajallisesta kestosta. Yksinäisyys vieraannuttaa joko hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa paikasta ja itsestä. Työttömien ja työllisten ryhmissä vastaajat, jotka luottavat sosiaalisiin suhteisiin-sa, ovat vahvemmin sidoksissa paikkaan. Työttömien ryhmässä tämä sidos on vielä vahvempaa kuin työllisillä. Samankaltaiset ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, joten liiallinen alkoholinkäyttö mah-dollisesti vähentää kontakteja kohtuullisesti juovien tai raittiiden henkilöiden kanssa. Koetut ongelmat, liiallinen päihteiden käyttö ja mielenterveyden horjuminen ovat riskitekijöitä myös työllisten hy-vinvoinnille.
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
173 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa
Taulukko 3. Paikkasidokseen yhteydessä olevat tekijät työttömien ja työllisten ryhmissä.
Lineaarinen regressioanalyysi. Riippuva muuttuja: paikkasidos
Työlliset Työttömät
Muuttuja Model 1
(Stand. beta) Model 2
(Stand. beta) Model 1
(Stand. beta) Model 2 (Stand. beta)
Sukupuoli -.034 -.074
Ikä .034 -.007
Parisuhdestatus22 -.054 .080
Yksinäisyys23 -.072 -.101** -.391*** -.460***
Luottamus24 .165*** .181*** .258* .284**
Institutionaalinen
luottamus25 .210*** .221*** -.056
Tulevaisuus26 -.063 -.176
Ongelmat -.066 .074* -.053
R2 .158 .150 .382 .348
Adjusted R2 .148 .154 .328 .335
F 16.029*** 17.864*** 7.114*** 26.170***
** = p<0.01, *** = p<0.001
Pohdinta
Tutkimustuloksemme osoittavat, että päihde- ja mielenterveysongel-mia esiintyy niin työllisten kuin työttömienkin ryhmissä, mutta työt-tömien ryhmässä päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyvyyttä on jonkin verran enemmän. Tuloksistamme ei käy ilmi, johtuiko työttömyys alkoholi- ja mielenterveysongelmista vai johtuivatko ky-seiset ongelmat työttömyydestä. Lisäksi tulokset eivät kerro, oliko
22 Kysymyslomakkeen kysymys 28.
23 Ks. kyselylomakkeen kysymys 45.
24 Kyselylomakkeen kysymys 65.
25 Kyselylomakkeen kysymys 66, summamuuttuja.
26 Kyselylomakkeen kysymys 55.
174
Aini Pehkonen & Timo Toikko
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)
alkoholinkäyttö lisääntynyt työttömyyden aikana tai työssä olevilla mahdollisesti työpaineiden tai muitten huolten vuoksi. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että liiallinen alkoholin käyttö on eräs työttömyyteen johtava syy ja toisaalta työttömyyden on todettu lisää-vän alkoholinkäyttöä ja humalahakuista juomista (Hammarström ym. 2011). Valtaosa suomalaisista käyttää alkoholia, sillä vain noin joka kymmenes suomalainen aikuinen on raitis.
Mielenterveys- ja päihdeongelman samanaikaisuus tuo haasteita sosiaali- ja terveyspalveluille ja palvelujen pirstaleisuus voi vaikeut-taa asiakkaan palveluihin pääsyä. Työttömän ei ole aina helppo ha-kea apua. Pitkäaikaistyöttömillä on todettu olevan riittämättömästi hoidettuja sairauksia kuten mielenterveysongelmia, jotka heikentä-vät työllistymistä. Työttömät eiheikentä-vät hakeudu lääkärin vastaanotolle yhtä herkästi kuin työlliset eivätkä myöskään vaadi vastaanottoaiko-ja ehkä myös vältellen niitä. (Kerätär & Karvastaanottoaiko-jalainen 2010.) Tervey-denhuoltolaki (2010/132) velvoittaa kuntia järjestämään työttömien terveysneuvonnan ja terveystarkastukset, joten palveluun tulisi olla jokaisella mahdollisuus. Tutkimuksemme ei anna vastausta siihen, miten Varkaudessa työtön, päihde- tai mielenterveysongelmainen saa sosiaali- ja terveydenhuollosta apua. Sama problematiikka puhut-telee myös laajemmin Suomessa.
Tutkimuksemme tulosten mukaan varkautelaisten paikkasidos edistää työttömien koettua hyvinvointia ja toimii puskurina työttö-myyden kielteisille vaikutuksille. Vaikka hyvinvointi on työttömillä jonkin verran alhaisempaa kuin työllisillä, ryhmien välillä ei ole sil-loin juurikaan eroa, jos työttömällä ei ole hyvinvoinnin muita riski-tekijöitä. Samansuuntainen tulos on saatu myös aiemmissa kansain-välisissä tutkimuksissa. Tässä mielessä yhteisöllisyys on avaintekijä hyvinvoinnin kokemisessa (Lambert ym. 2013; Sandstrom & Dunn 2014; Toikko & Pehkonen 2018). Aiemmissa tutkimuksissa on myös havaittu (esim. Ervasti 2004), että hyvinvoinnin kokeminen on las-kenut voimakkaasti niiden työttömien keskuudessa, joiden elämässä työn merkitys on ollut suuri. Tässä analyysissämme ei tule näkyväksi
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
175 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa
työn henkilökohtaisesti koettu merkitys, eikä myöskään se, kuinka kauan vastaaja on ollut työttömänä.
Yhteisöllisyys perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen (Tönnies 1926). Ystävien puute, vähäiset sosiaaliset suhteet ja yksinäisyys vä-hentävät hyvinvoinnin kokemusta ja paikkasidosta. Työttömyys nä-kyy ajan kulutuksessa, vapaa-ajan määrässä ja mahdollisuuksissa ku-luttaa vapaa-aikaa. Ajan puutteesta tai liiallisesta ajasta tulee yksilölle ongelma (Ylikännö 2011). Työttömien ryhmässä kyseinen vaikutus on voimakkaampi kuin työllisten ryhmässä. Yksinäisyyden on to-dettu aiemmissa tutkimuksissa (Moisio & Rämö 2007) kiinnittyvän heikkoon sosioekonomiseen asemaan, matalaan koulutustasoon sekä tyytymättömyyteen omaa taloudellista tilannetta ja elinolosuhteita kohtaan. Lisäksi yksinäistä elämää kuvaa myös epäterveellinen ra-vinto, liikunnan puute ja päihteet sekä vaikeudet elintapojen muutta-misessa terveellisemmäksi. Yksinäisyyden tunteen kokemuksella ei ole todettu olevan suoraa yhteyttä ystävien määrään tai yksin asu-miseen. (Kauhanen 2016.) Toisin sanoen ihminen voi tuntea yksinäi-syyttä ryhmässä ja yksin asuminen kertoo lähinnä ydinperheen ih-missuhteiden puuttumisesta arjessa. Yksin asuminen voi olla yksilön kannalta vapaavalintainen tai ei-toivottu ratkaisu. Yksinäisyys on kokemuksena subjektiivinen, ja siinä on olennaista yksilön ja yhtei-sön välinen suhde.
Hyvinvoinnin kokemuksen mittaamistapaa kohtaan on perustel-tua olla kriittinen, sillä vastaajat saattavat kuvata omaa tilannettaan myönteisempänä kuin se todellisuudessa on. Lisäksi kyselyyn vas-taamishetken mieliala voi vaikuttaa vastaamiseen ja näin myös tut-kimustuloksiin. Tutkimuksemme tulokset ovat yhteneväisiä aiem-min ilmestyneen tutkimustiedon kanssa. Riittävän toimeentulon turvaaminen on olennainen osa hyvinvoinnin turvaamista työllisillä ja työttömillä. Taloudelliset vaikeudet altistavat sekä työttömiä että alhaisella toimeentulolla eläviä työllisiä psyykkiselle kuormittunei-suudelle. Selviytymiskeinona stressaavassa elämäntilanteessa voi olla juominen, ja pitkittynyt liiallinen alkoholinkäyttö altistaa
masentu-176
Aini Pehkonen & Timo Toikko
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)
neisuudelle sekä muille terveysriskeille. Tukalassa elämäntilantees-sa eläminen voi johtaa eriarvoistumiseen avun hakemiseselämäntilantees-sa tarvit-taessa. Sosiaalisesta verkostosta saatava tuki ja apu ovat merkittäviä yhteenkuulumisen ja läsnäolon kokemuksia, jotka auttavat selviy-tymään vaikeassa elämäntilanteessa. Puhutteleva kysymys on, hyö-tyvätkö terveet ja hyvinvoivat enemmän sosiaalisesta verkostostaan kuin haastavassa elämäntilanteessa olevat.
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin kokemisen välillä on tilastol-lisesti merkitsevä yhteys työttömien ja työllisten ryhmissä. Työssä-käyvät, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai jotka kärsivät yksinäisyydestä, ovat kiinnittyneitä paikkaan. Toisin sanoen Var-kaus on heille paikkana merkityksellinen. Sen sijaan niille työttö-mille, joilla on joko mielenterveysongelma, päihdeongelma tai jotka kärsivät yksinäisyydestä, ei asuinpaikka ole hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen. Kyseisistä hyvinvoinnin riskitekijöistä muodostuu henkilökohtaisia ongelmia, jolloin asuinpaikalla ei ole kovin suurta merkitystä. Kyseisten ongelmien kanssa kamppailevat voivat olla syr-jäytymisvaarassa, koska yhteisöihin kuulumisen tunne ja sosiaaliset suhteet eivät toimi yksilöä ”kannattelevina” ja työttömyyden haitalli-sia vaikutukhaitalli-sia ”suodattavina” tekijöinä.
Työllisten ryhmässä luottamus ihmisiin ja erityisesti institutio-naalinen luottamus olivat huomattavasti vahvempia kuin työttömien ryhmässä. Institutionaalinen luottamus kohdistuu organisaatioihin ja instituutioihin. Työttömillä on perusteltu syy olla pettyneitä en-tiseen työnantajaansa, työvoimahallintoon ja poliiten-tiseen päätök-sentekoon, kun vain osa kansalaisista saa olla työelämässä mukana.
Hyvinvointivaltiossa ja yhteiskunnassa erilaisten etuuksien ja pal-velujen saaminen ei lähtökohtaisesti perustu tarveharkintaan vaan yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja oikeudenmukaisuuteen. Vastaavasti valikoivat, epäselvät tarveharkintaiset järjestelmät luokittelevat kan-salaisia ja aiheuttavat eri ryhmien välistä vastakkainasettelua tai syr-jäytymistä, mikä horjuttaa kansalaisten keskinäistä ja institutionaa-lista luottamusta. Julkisten instituutioiden ja niiden työntekijöiden
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
177 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa
puolueeton toiminta vaikuttaa kansalaisten suhtautumiseen toisiinsa siihen, millaisina he näkevät kanssaihmisten toiminnan ja kokevatko he olevansa eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa.
Naapuruston lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työvoima-hallinnon toiminta on useimmille kansalaisille tärkeä turvallisen ar-kielämän edellytys. Näiden organisaatioiden työntekijät vaikuttavat asiakaspalvelutyössään ihmisten käsityksiin yhteiskunnan toimin-nasta, toimivuudesta ja tehokkuudesta. Sosiaali- ja terveyspalvelu-jen tulisi kiinnittää työttömiin entistä enemmän huomiota ja tehdä ennalta kokonaisvaltaisesti ehkäisevää työtä, jotta ongelmat eivät kumuloituisi ja vahvistaisi toisiaan. Tämä edesauttaisi omalta osal-taan sitä, että yksilöt huolineen ja murheineen tuntisivat kuuluvansa paikkaan myös työttömänä ja ohuesta läheissuhteiden verkostosta huolimatta.
178
Aini Pehkonen & Timo Toikko
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.)
Kirjallisuus
Blau, G., Petrucci, T. & McClendon, J. 2013. Exploring the impact of situatio-nal background, emotiosituatio-nal and job search variables on coping with unemployment by drinking versus considering self-employment.
Journal of Workplace Behavioral Health 28, 212–233.
Blustein, D., Kozan, S. & Connors-Kellgren, A. 2013. Unemployment and underemployment: A narrative analysis about loss. Journal of Voca-tional Behavior 82, 210–233.
Caleyachetty, R., Hardy, R., Cooper, R., Richards, M., Howe, L.D., Ander-son, E. & Staford, M. 2018. Modeling exposure to multiple child-hood social risk factors and physical capability and common afec-tive symptoms in later life. Journal of Aging and Health 30, 386–407.
Coleman, J. 1988. Social capital in the creation of human capital. Te Ame-rica Journal of Sociology 94, 95−120.
Eliason, M. & Strorrie, D. 2009. Job loss is bad for your health – Swedish evidence on cause-specifc hospitalization following involuntary job loss. Social Science & Medicine 68, 1396−13406.
Ervasti, H. 2004. Työttömyys ja koettu hyvinvointi. Deprivaatioteorian, insentiiviteorian ja selviytymisnäkökulman vertailua. Janus 12, 298−318.
Gallie, D., Paugman, S. & Jacobs, S. 2003. Unemployment, poverty and so-cial isolation: Is there a vicious circle of soso-cial exclusion. Journal of Poverty 13, 1−32.
Hammarström, A., Gustafsson, P., Strandh, Virtanen, P.M & Janlert, U.
2011. It´s no surpise! Men are not hit more than women by the con-sequences of unemployment in the Northern Swedish cohort. Scan-dinavian Journal of Public Health 39, 187−193.
Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto, A-M &
Keskimäki, I. 2008. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14. Helsinki: Edita.
Herbig, B., Dragano, N. & Angerer, P. 2013. Health in the long-term unemp-loyed. Deutsche Ärzteblatt International 110, 413−419.
Hult, M., Saaranen, T. & Pietilä, A-M. 2016. Työttömien kokemuksia terve-ydestä ja hyvinvoinnista: haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteelli-nen aikakauslehti 53, 108−118.
Paikkasidoksen ja hyvinvoinnin suhde sosiaalisen riskin tilanteissa
179 Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa
Kauhanen, J. 2016. Yksinäisen terveys. Teoksessa J. Saari (toim.) Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 96−113.
Kerätär, R. & Karjalainen, V. 2010. Pitkäaikaistyöttömillä on runsaas-ti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Suomen Lääkärilehrunsaas-ti 65, 3683−3690.
Kivipelto, M. & Saikkonen, P. 2018. Hyvinvointia niukkuudesta? Kokemuk-sia viimesijaisesta turvasta. JANUS, SoKokemuk-siaalipolitiikan ja soKokemuk-siaalityön tutkimuksen aikakauslehti 1, 57−72.
Kortteinen, M. & Tuomikoski, H. 1998. Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttö-mien selviytymisestä. Helsinki: Tammi.
Koskinen, S., Lundqvist, A. & Ristiluoma, N. (toim.) 2012. Terveys, toimin-takyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos, Raportti 68. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lagerspetz, E. 2011. Hyvinvoinnin flosofa. Teoksessa J. Saari (toim.) Hy-vinvointi suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 79−105.
Lambert, N. M., Stillman, T.F., Hicks, J.A., Shanmukh, K., Baumeister, R.F.
& Fincham, F.D. 2013. To belong is to matter: Sense of belonging en-hances meaning in life. Personality and Social Psychology Bulletin 39, 1418–1427.
Lintonen, T. & Mäkelä, P. 2018. Kuinka suuri osa juomisesta on alkoho-lin riskikäyttöä? Teoksessa P. Mäkelä, J. Härkönen, Lintonen, T.,-Tigerstedt, C. & Warpenius, K. (toim.) Näin Suomi juo. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 39-48.
Manzon, L. & Devine-Wright P. 2014. Place Attachment: advances in theory, methods, and applications. London: New York: Routledge.
Moisio, P. & Rämö, T. 2007. Koettu yksinäisyys demografsten ja sosioeko-nomisten taustatekijöiden mukaan Suomessa vuosina 1994 ja 2006.
Yhteiskuntapolitiikka 72, 392–401.
Ohisalo, M. 2017. Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Publications of the University of Eas-tern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies n:o 148. Kuopio: University of Eastern Finland.
Olesen S., Butterworth, P. Leach, L.S., Kelaher, M. & Pirks, J. 2013. Mental health afects future employment as job loss afects mental health:
fndings from a longitudinal population study. BMC Psychiatry 13, 144.
180
Aini Pehkonen & Timo Toikko
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) Pekkala J., Kujala, V. & Kaikkonen, R. 2012. Työttömyyden yhteys
psyyk-kiseen kuormittuneisuuteen ja somaattisiin pitkäaikaissairauksiin Pohjois-Pohjanmaalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 49, 220 –231.
Pessi, A. B. & Seppänen, M. 2011. Yhteisöllisyys. Teoksessa J. Saari (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudea-mus, 288–313.
Rannikko, P. 2008. Sivakan metsät avoimina ja suljettuina tiloina. Teokses-sa P. Rannikko, J. OkTeokses-sa, T. Hämynen, H. Itkonen, H. Kilpeläinen, M.
Simula, S. Vakimo ja M. Väisänen (toim.) 2008. Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasinmäestä. Helsinki: SKS, 25–59.
Relph, E. 1996. Place and placelessness. Lontoo: Pion.
Vilma Hänninen, Antti Kouvo ja Pekka Kuusela (toim.) (2020) Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa. Varkautelaisten arki ja hyvinvointi
Tampere: Tampere University Press, 181–210.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-024-3