1.3.1 Kirkko mediassa 1960- ja 1970-luvuilla
Media on tuonut oman panoksensa keskusteluun kirkon ja yhteiskunnan suhteista. Tärkeää onkin, että myös kirkko ja uskonto ovat esillä mediassa tai muuten ne häviävät joukkovies-tintää seuraavien ajatuksista.131 Media on ikään kuin kirkon ja kansalaisten välissä. Se tuo esiin kansalaisten näkemyksiä kirkosta ja kristinuskosta sekä välittää kirkon kantoja luki-joille, katsojille ja kuuntelijoille.132
Kirkko joutui lehdistössä 1960-luvulla monenlaisen kritiikin kohteeksi. Aiemmin kun-nioitetut, kirkon edustamat elämänarvot ja moraali joutuivat hyökkäysten kohteiksi. Hyök-käyksiä tuli niin kommunistien, ateistien kuin humanistien suunnalta.133 Kirkko oli aiempaa enemmän esillä, mutta samalla kannanotot radikalisoituivat. Aiheita olivat muun muassa
127 Svenska kyrkan 2014.
128 Kansanaho 1976, 122.
129 Kansanaho 1976, 123−124.
130 KirkkoL 900/1969, 286 ja 307 §; KirkkoL 607/1973, 286 ja 307 §; KirkkoL 633/1975, 288 ja 309 §.
131 Nieminen 2003, 333.
132 Lindqvist 1970, 85; Sihvo & al. 1973, 27.
133 Tarvainen 1968, 139−142.
36
kirkon talous ja kankea hallinto, kirkon sosiaalieettinen vastuu, kirkon ja valtion suhteet, kirkko ja politiikka, lähetystyö ja kehitysapu, ekumenia ja kristillinen radikalismi.134
Vuoden 1970 seurakuntavaaliuudistus kiinnosti mediaa. Vaaleihin valmistautumisesta ja vaalituloksista uutisoitiin laajasti. Median kiinnostus kirkkoa kohtaan jatkui koko vuosi-kymmenen. Se ilmeni erityisesti asioissa, joissa kirkon ja yhteiskunnan intressit sivusivat toisiaan. Poliittiset näkökohdat nousivat edelleen esiin julkisessa keskustelussa.135 Vuoden 1970 seurakuntavaaleissa media vaati poliittisten tunnusten käytön sallimista, samoin vuo-sien 1974 ja 1978 vaaleissa. Myös 1970-luvun loppupuolella kirkko oli vahvasti näkyvillä mediassa. Lehtien sivuilla tarkasteltiin uskonnollista elämää ja seurakuntatoimintaa moni-puolisemmin kuin aiemmin. Seurakuntavaalit kiinnostivat edelleen. Vaikuttimina lienevät olleet vaaliliittojen aiempaa avoimempi poliittisuus ja samanaikainen puoluetunnusten puuttuminen. Samoin kirjoittelussa näkyi vuoden 1978 arkkipiispanvaalin lähestyminen.136
1.3.2 Tutkimuslehtien esittely
Tarkastelin seurakuntavaaleja ja sitä kautta kirkon ja yhteiskunnan suhteita käymällä läpi lehtikirjoituksia vaalivuosilta 1970, 1974 ja 1978. Tutkimuksessa oli mukana tutkimusseu-rakuntien alueella ilmestyviä paikallislehtiä: Forssan Lehti (FL), Kalajokilaakso (KL), Py-häjokiseutu (PY) ja Raahen Seutu (RS). Paikallislehdet luonnollisesti kirjoittivat oman alu-eensa seurakuntavaaleista ja ehdokkaista eniten. Mukana oli myös viisi maakunnallista leh-teä: Aamulehti (AL), Hämeen Sanomat (HäSa), Kaleva (KA), Keskipohjanmaa (KP) ja Länsi-Uusimaa (LU) ja yksi valtakunnallinen lehti, Helsingin Sanomat (HS).137
HS oli vuonna 1970 Suomen laajalevikkisin päivälehti.138 AL oli toisena ja KA viiden-tenä. Ne olivat kaikki seitsenpäiväisiä, kuten nykyäänkin.139 Vaikka HS oli valtakunnalli-nen, se katsottiin 1970-luvulla lähinnä helsinkiläisten lehdeksi.140 Suurin osa tutkimuksessa mukana olevista lehdistä oli 1970-luvulla puolueisiin sitoutumattomia. Poikkeuksen muo-dostivat AL (kokoomuslainen) ja KP (keskustalainen).
Sitoutumattomien lehtien asema vahvistui 1950-luvulta lähtien.141 Vaikka lehti määri-tellään sitoutumattomaksi, sillä on ohjelma ja vahvistettu linja, joita se toteutti ja toteuttaa.
Tämä heijastuu lehden sisältöön, materiaalin valintaan, näkökulmiin ja esitystapaan.
134 Heikkilä & Lampinen 1982, 210.
135 Lindqvist & al. 1977, 34.
136 Mäkeläinen & al. 1981, 20−25.
137 Jyrkiäinen & Savisaari 2001, 66−67.
138 Päivälehti ilmestyy 4−7 kertaa viikossa. Jyrkiäinen & Savisaari 2001, 62.
139 VSA tied Olli Aaltosen sähköpostiviesti 12.11.2013.
140 Tommila 1994, 39.
141 Railo & al. 2016, 99.
37
Suomessa sitoutumattomat lehdet ovat yleislähtökohdiltaan porvarillisia. Puoluelehti voi-daan nähdä yksiarvoisena, sitoutumaton lehti moniarvoisempana.142
Tampereella ilmestyvä AL on perustettu vuonna 1881. Se oli kokoomuspuolueen äänen-kannattaja, mikä näkyi muun muassa puolustustahdon, kristillisyyden ja yksityisen yritte-liäisyyden ja omistusoikeuden esillä pitämisenä. Lehti julistautui sitoutumattomaksi vuonna 1992. AL:n levikki oli vuonna 1970 noin 110 000 kpl ja vuonna 1980 lähes 133 400 kpl.143
FL alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1919. Lehti oli erityisesti Lounais-Hämeen uu-tisten välittäjä. Se on puolueisiin sitoutumaton, mikä käytännössä on tarkoittanut vapaamie-lisen porvarillista asennoitumista. Lehti ilmestyi 1970-luvulla kuusi kertaa viikossa. Levikki oli 11 000 kpl vuonna 1970 ja kasvoi 13 500:aan vuonna 1980.144
HS:n julkaiseminen alkoi 1.10.1904. Sen edeltäjä oli Nuorsuomalaisten Päivälehti. HS oli vuosina1904−1918 Nuorsuomalaisen puolueen ja sittemmin Kansallisen edistyspuolu-een pää-äänenkannattaja 1930-luvulle saakka, jolloin se vähitellen irtautui puolueesta.
Vuonna 1970 lehden arkipäivien levikki oli noin 274 500 kpl. Vuoteen 1980 mennessä se oli noussut lähes 394 000 kappaleeseen.145
HäSa alkoi ilmestyä vuoden 1879 tammikuussa. Edellisen vuoden puolella oli jo ilmes-tynyt näytenumero. Se oli aluksi fennomaanilehti146, mutta 1941 se julistettiin puolueista riippumattomaksi porvarilliseksi sanomalehdeksi. Sitoutumattomuus ei kuitenkaan merkin-nyt puolueettomuutta, vaan lehti on ollut porvarillinen ja tarkemmin oikeistoporvarillinen lehti. Se on myös maakuntalehti. Lehti ilmestyi 1970-luvulla seitsemän kertaa viikossa. Sen levikki oli vuonna 1970 lähes 23 700 kpl ja vuonna 1980 yli 28 000 kpl.147
KL alkoi ilmestyä vuonna 1927. Lehti aloitti puolueisiin sitoutumattomana, mutta siirtyi 1950-luvulla kokoomuspuolueen käsiin. Vuosikymmenen loppupuolella eräät kirjapainon työntekijät ostivat lehden osake-enemmistön osamaksulla. Lehti alkoi identifioitua paikal-lislehdeksi. Lehti ilmestyi 1970-luvulla neljä kertaa viikossa. Levikki oli 1970-luvun alussa yli 7 900 kpl vuonna 1975 ja noin 8 500 kpl vuonna 1978.148
Oulussa ilmestyvä KA on perustettu vuonna 1899. Se oli ensin sitoutumaton, mutta vuo-desta 1907 siitä tuli aluksi Nuorsuomalaisten äänenkannattaja. Joulukuussa 1918 lehdestä tuli Kansallisen edistyspuolueen äänenkannattaja.149 Vuonna 1951 KA lukeutui taas sitou-tumattomiin lehtiin. Se piti tuolloin tärkeämpänä alueellisia näkökohtia ja halusi kehittyä puolueen äänenkannattajasta Pohjois-Suomen äänenkannattajaksi. KA:n levikki vuonna 1970 oli lähes 62 000 kpl ja vuonna 1980 lähes 77 000 kpl.150
142 Tommila 1994, 49; Lehto 2006, 48.
143 Seppälä,1981, 9; Suomen lehdistön historia 1988a, 13–14; Aamulehden 100-vuotisrahasto 2018.
144 Suomen lehdistön historia 1988a, 88–90.
145 Suomen lehdistön historia 1988a, 130−133; Tommila & Salokangas 1998, 248.
146 Fennomaani on kiihkeästi suomenmielinen henkilö. Suomen kielen perussanakirja 1995, 140.
147 Halla 1978, 9; Suomen lehdistön historia 1988a, 160–163; Lehto 2006, 464.
148 Suomen lehdistön historia 1988a, 244–245.
149 Suistola 1999, 63–64, 170.
150 Suomen lehdistön historia 1988a, 246−249; Salminen 1988, 161; Tommila & Salokangas 1998, 248.
38
KP alkoi ilmestyä vuoden 1917 lopussa. Se oli 1970-luvulla maalaisliittolainen/keskus-tapuoluelainen puoluelehti ja samalla myös maakuntalehti ja ilmestyi seitsemän kertaa vii-kossa. Lehti muuttui poliittisesti sitoutumattomaksi vuonna 1996. Levikki oli vuonna 1970 lähes 23 000 kpl ja nousi vuoteen 1980 mennessä lähes 31 000 kappaleeseen.151
LU alkoi oikeistolaisena paikallislehtenä ilmestyä vuonna 1914 Hangossa, josta se muutti vuonna 1929 Lohjalle. Vuoden 1941 alussa se omaksui tunnuksen puolueeton maa-kuntalehti. Toisen maailmansodan jälkeen lehti näytti kuihtuvan, mutta uusi nousu alkoi 1960-luvulla. Lehti alkoi ilmestyä kolme kertaa viikossa ja 1980-luvulle tultaessa neljä ker-taa. Levikki oli vuonna 1970 lähes 11 000 kpl ja vuonna 1979 noin 13 700 kpl.152
PY alkoi ilmestyä vuonna 1954. Se on ollut kooltaan suurimpia paikallislehtiä. Lehti ilmestyi vuonna 1970 kaksi kertaa viikossa ja vuonna 1980 kolme kertaa viikossa. Levikki oli yli 7 800 kpl vuonna 1970 ja nousi 10 500 kappaleeseen vuoteen 1980 mennessä.153
Raahe-lehteä julkaissut Einar Valtamo ja Raahen Sanomien painon omistaja August Au-rio myivät painonsa uudelle yhtiölle, joka alkoi julkaista Raahen Seutua (RS). Se yhdisti aiempien lehtien perinteet ja alkoi ilmestyä vuonna 1919. Lehti halusi käyttää sanaa riippu-maton, vaikka lehdellä oli löyhä suhde Kokoomukseen. 1980-luvulla AL:ä kustantava Tam-pereen Kirjapaino Oy osti RS:a julkaisevan yrityksen. Lehti ilmestyi kolme kertaa viikossa vuonna 1970 ja neljä kertaa viikossa vuonna 1980. Levikki oli yli 7 000 kpl 1970-luvun alussa kasvaen 10 100 kappaleeseen vuoteen 1980 mennessä.154