• Ei tuloksia

Kiina-yhteyksiä

Karin Holstius

Helsingissä järjestettiin vuonna 1984 Rooman klubin kokous, johon oli kutsuttu huomioitsijoita myös Kiinasta. Epäilemättä sen vuoksi kokouksen isäntänä toimi-nut Pentti sai seuraavan vuonna kutsun Kiinaan, ja hän sai ottaa mukaansa viisi henkilöä. Hän kutsui mukaansa tulevaisuudentutkijoita – Matti Vapaavuoren, Mika Mannermaan, Heikki Hämäläisen, joka silloin toimi Helsingin Tulevaisuu-den tutkimusyhdistyksen puheenjohtajana – ja Karin Holstiuksen.

Kutsu saapui CAFIUn (Chinese Association For International Understanding) kautta. Meitä kohdeltiin valtiovieraiden tavoin ja kuljetettiin Mersulla eri puolilla Pekingiä, mm. Kiinan muurilla, kuninkaiden haudoilla ja Kesäpalatsissa. Majoi-tuimme valtion vierastaloissa ja valtion hotelleissa.

Pekingissä järjestettiin seminaari, jossa kaikilla suomalaisosanottajilla oli oma esi-tys. Läsnä oli useita eri alojen kiinalaisia, joiden kanssa keskusteltiin ympäristö-asioista ja Kiinan taloudesta. Suomalaisten osanottajien esitykset olivat seuraavat:

Pentti Malaska, Environmental Problems of Modern Societies; Matti Vapaavuori, Networking in the Changing World; Mika Mannermaa, Futures Research and Social Decision-Making – Alternative Futures as a Case Study; Heikki Hämäläi-nen, Changing Forms of Communications and Autonomous Decision-Making;

Karin Holstius, International Marketing when Buyer and Seller Environments are Dissimilar. (Workshop of Futures Studies in Beijing, 4–5 September 1985.) Matkamme ajankohta oli 2.–12.9.1985, ja pääsimme tutustumaan Kiinan sisäisil-lä lennoilla myös Yunnanin maakuntaan ja mm. pääkaupunki Kunmingiin ja Kivi-metsään sekä Kaakkois-Kiinan rannikon erikoistalousalueille mm. Guangdongiin (=Kanton) ja Xiameniin. Saimme käydä mm. erään tyypillisen kiinalaisperheen kotona, kiinalaisessa kirjapainossa sekä polkupyörätehtaassa. Pekingin kaduilla lii-kenne muodostui enimmäkseen vain polkupyöristä, busseista ja kuorma-autoista, mutta joukossa näkyi myös muutama henkilöauto, jotka olivat pääasiassa valtion omistamia. Lopuksi kävimme tutustumassa Hongkongiin, joka oli mielenkiintoi-nen vastakohta Kiinan kansantasavallalle.

Vuonna 1991 Pentti sai uuden kutsun Kiinaan, ja tällä kertaa mukana olivat Torsti Kivistö, Marketta Kivistö, Mika Mannermaa, Seppo Remes ja Karin Holstius.

Matka tehtiin toukokuussa 1991, ja se kesti kaksi viikkoa.

Myös tällä kertaa Pekingissä järjestettiin seminaari, ja se keskittyi nyt selvemmin tulevaisuudentutkimukseen. Pentin toimesta se nimettiin seuraavasti: ”Matching Futures. Sino-Finnish Seminar on Futures Research”. Suomalaisilla oli kuusi esi-telmää: Pentti Malaska, Challenges for the Innovative Technology; Seppo Remes, Future Scenarios of the Soviet Union and Eastern Europe; Mika Mannermaa, An Evolutionary Approach to the Post-Industrial Society of the Future; Torsti Kivis-tö, Future of Housing, Building, and Town Planning; Marketta KivisKivis-tö, Work and Leadership in the Future – Experiences from the Finnish Industry; Karin Holstius, Sino-Finnish Joint Ventures and Other Forms of Technology Transfer – Problems and Opportunities. Sekä suomalaisten että kiinalaisten osallistujien esitykset koottiin julkaisuiksi, ja oheen liitettiin myös yhteenvedot käydyistä kes-kusteluista. (Futura 1993.)

Tälläkin kertaa tutustuttiin ensin Pekingiin ja sen ympäristöön. Sen jälkeen oli vuorossa Keski-Kiinassa sijaitseva Xian, jossa vasta äskettäin oli kaivettu esille maanalaista armeijaa jo varsin laajalti. Buddhalaisluostareita esiteltiin eri paik-kakunnilla. Xianissa vierailtiin myös Valmetin paperitehtaalla. (Pentti oli välillä useamman päivän Pohjois-Koreassa Pjongjangissa neuvottelemassa yhteistyöstä WFSF:n kanssa.) Shanghaissa tutustuttiin Pudongin erikoistalousalueeseen, joka oli rakenteilla ja vain osittain valmis. Shanghaissa vierailimme maailman suurim-massa terästehtaassa Baoshan General Iron and Steel Worksissa ja Volkswagenin tehtaalla.

Molemmilla matkoilla oli jatkuvasti monta isäntää, mutta pääasiallisena isäntänä toimi Ma WenPu, joka oli myös toiminut Kiinan-edustajana Ruotsissa ja Suomes-sa muutaman vuoden ja puhui molempia kieliä.

Näiden kahden Kiinan-vierailun jälkeen ja silloin jo tekemämme Kiinan-tutki-muksen innoittamina käynnistimme SIFE-projektin (Sino-Finnish Environment Program). Projektissa oli mukana viisi suomalaista yliopistoa Turusta ja Tampe-reelta ja seitsemän kiinalaista yliopistoa, ja sen johtoryhmänä toimi Pentti Malas-ka ja Karin Holstius. Projekteja oli tavallaan Malas-kaksi: Kiina-julMalas-kaisut TuKKK:n sar-joissa ja SIFE-projekti. Molempien tavoitteena oli, kuten julkaisujen esipuheista ilmenee, edistää ympäristöteknologian siirtämistä Suomen ja Kiinan välillä sekä parantaa ympäristöjohtamisen ymmärtämistä. Projektin tarkoituksena oli saada aikaan yhteistyötä akateemisten tutkijoiden, yritysten ja instituutioiden välillä.

Näin tapahtui sekä seminaarien muodossa että lukuisten vierailujen myötä, joita tehtiin kiinalaisiin ympäristöinstituutioihin ja yrityksiin.

SIFE-projekti käynnistyi vuonna 1994 ja alkoi vähitellen hiipua vuosina 1999–

2000, kun olimme siirtyneet eläkkeelle. Ympäristöseminaareja pidettiin lähinnä

myös Ahtisaari-seminaarissa ”New Developments in Science and Technology”, jossa esiteltiin suomalaista ympäristöteknologiaa ja joka huomioitiin laajalti Kii-nan tiedotusvälineissä. Esittelimme SIFE-projektimme, ja se oli mukana myös erillisessä teknologianäyttelyssä, joka järjestettiin seminaarin ohessa. Suomessa pi-dettiin myös yksi seminaari kiinalaisten kollegojen kanssa yhteistyöyliopistoista.

SIFE-projektin puitteissa valmistui useita tutkimuksia, jotka julkaistiin TuKKK:n julkaisusarjoissa alaotsikolla China Project/Kiina-projekti. Niistä voidaan mainita erityisesti seuraavat julkaisut: Ympäristöteknologiaprojektien rahoitusmahdolli-suuksia: Projektien kohdealueena Kiina; Decision making for the acquisition of environmental technology: Law and practice in Shanghai; Investment zones in the PRC; ja Kiina-projekti: Maariskit.

1990-luvulla Sun JiWu – joka aivan yllättäen ilmestyi Pentin luokse ja sanoi ole-vansa hänen kiinalainen opiskelijansa – työskenteli pitkään Tulevaisuuden tutki-muskeskuksessa, ja vuonna 1996 hän väitteli tohtoriksi Pentin ohjauksessa otsi-kolla ”Quantitative Analysis of Energy Consumption, Efficiency and Saving in the World, 1973–1990”.

SIFE-projekti julkaisi jonkin aikaa vuonna 1996 tilastotietoja Kiinan taloudesta otsikolla ”China Quarterly Statistics” Sun JiWun koostamana ja kääntämänä. SI-FEllä oli tästä sopimus Statistical Advisory Office of Chinan kanssa.

SIFE-projekti sai useampana vuonna tukea kauppa- ja teollisuusministeriöltä, ja jokaista julkaisua toimitettiin heidän kautta jaettavaksi yrityksille. Tutkimuksia tehtiin kymmenkunta, suurin osa niistä kansainvälisen markkinoinnin puitteissa.

Tyypillinen tervetuliaiskeskustelu vanhimman isännän kanssa Pekingissä vuonna 1985.

Pentti Kiinan suurimmalla terästehtaalla Shanghaissa vuonna 1991.

Puheenjohtajat Hao ja Malaska SIFE-seminaarissa (Sino-Finnish Environmental Program) vuonna 1996 Kiinassa.

OSA IV

Tulevaisuudentutkimuksen