2.3.1 Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on yksi Euroopan Unionin toimielimistä. Se perustettiin vuonna 1977 unionin ulkoiseksi tarkastajaksi (AAR18, 2019, 4) ja on omien sanojensa mu-kaan ”EU:n varainhoidon valvoja” (Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 2019a). Tilintarkas-tustuomioistuimessa oli vuonna 2018 lopussa 853 työpaikkaa (AAR18, 2019, 58).
7
Tilintarkastustuomioistuin valvoo, että EU noudattaa omia varainhoitosääntöjänsä ja että EU:n toimintapolitiikalla ja ohjelmilla saavutetaan niille asetetut tavoitteet. Tilintarkastustuomiois-tuin antaa saamiensa tarkastustulosten perusteella huomautuksia ja suosituksia tarkastuksen kohteena olleelle taholle. (mt., 4.) Tarkastuksia tehdään tahoille, jotka käsittelevät EU:n varoja eli joko saavat tai keräävät niitä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien työstä suurin osa tapahtuu sen omissa tiloissa Luxemburgissa, missä esimerkiksi tarkastetaan asiakirjoja. Tarkas-tajat tekevät myös paljon kenttätyötä eli käyvät tarkastuskohteiden luona. Merkittävin tarkas-tuskohde on Euroopan komissio, mutta tarkastuksia tehdään merkittävissä määrin myös muiden unionin viranomaisten sekä sen jäsenvaltioiden viranomaisten luo. Lisäksi tarkastetaan yksit-täisiä tukien saajia niin EU:n alueella kuin sen ulkopuolellakin. Tarkastustiimissä on yleensä 2–3 tarkastajaa. Tarkastusmatka voi kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. (mt., 13–14.) Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta kuvataan tarkastuksia seuraavasti:
Tarkastus toimitetaan asiakirjojen per usteella ja tarvittaessa paikalla unionin toimielimissä, unionin puolesta sen tuloja tai menoja hoitavissa elimissä tai laitoksissa ja jäsenvaltioissa, mukaan lukien talousarviosta tuloja saavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden toimiti-lat. (SEUT, 287 artiklan 3 kohta)
Käytännössä tarkastusprosessissa ensin valitaan ensisijaiset tarkastusaiheet tilintarkastustuo-mioistuimen strategian ja riskien ja toimintapolitiikan analyysin perusteella. Esiselvityksessä arvioidaan, onko tarkastustehtävä toteutettavissa ja mitkä sen mahdolliset vaikutukset olisivat.
Tämän jälkeen tarkastus suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Tarkan suunnittelun jälkeen pääs-tään varsinaiseen tarkastustyöhön, jolloin tarkastusevidenssiä hankitaan paikan päällä EU:n toi-mielimissä, virastoissa, hajautetuissa elimissä, kansallisissa hallintoelimissä ja varojen vastaan-ottajien luona. Tehdyt havainnot käydään läpi tarkastuskohteen kanssa. Tietojen perusteella kirjoitetaan julkaistava tarkastusraportti, josta käyvät ilmi tarkastushavainnot, johtopäätökset, suositukset ja tarkastuskohteiden vastaukset. Suositusten toteutusta seurataan muutaman vuo-den kuluttua tarkastuksesta. (Euroopan tilintarkastustuomiotuin, 2019b.) Prosessia on havain-nollistettu kuvassa 1.
8
Kuva 1. Tarkastusprosessin vaiheet (kuvakaappaus lähteestä AAR18, 2019, 11)
Tilintarkastustuomioistuin tekee kolmenlaisia tarkastuksia: tuloksellisuuden tarkastuksia, tilin-tarkastuksia ja säännönmukaisuuden tilin-tarkastuksia. Tuloksellisuuden tarkastuksissa keskitytään siihen, saadaanko käytetyille varoille vastinetta eli missä määrin asetetut tavoitteet on saavu-tettu. Tilintarkastuksissa arvioidaan tilinpäätösten luotettavuutta, ja säännönmukaisuuden tar-kastuksissa keskitytään rahoitustoimien laillisuuteen ja säännönmukaisuuteen. (AAR18, 2019, 10.) Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastustensa perusteella suosituksia, jotka tarkas-tusten kohteet suurimmaksi osaksi huomioivat ja panevat joko kokonaan tai osittain täytäntöön (mt., 57).
2.3.2 Kielelliset palvelut Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa
Vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen 853 virasta 135 oli kääntämisen, kielipalvelujen ja julkaisujen osastolla, joka puolestaan kuuluu tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeristöön.
Kääntämisen, kielipalvelujen ja julkaisujen osaston luku sisältää muitakin kuin kääntäjiä, sillä
9
siellä työskentelee nimensäkin mukaisesti myös muuta kielipalvelujen henkilökuntaa sekä jul-kaisusta vastaava henkilöstö. (AAR18, 2019, 63.)
2.3.3 Kielellinen avustaminen kielipalveluna
Tilintarkastustuomioistuimen kääntäjien päätehtävä on tietenkin kääntäminen. Tilintarkastus-tuomioistuin julkaisee kertomuksensa ja lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jossa julkaistavan sisällön on oltava käännetty kaikille Euroopan unionin virallisille kielille.
Uutisia ja lehdistötiedotteita tilintarkastustuomioistuin julkaisee kuitenkin pääasiassa vain eng-lanniksi. (Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 2019c.)
Käännöstehtävien lisäksi kääntäjät tukevat tarkastajia kertomusten laadinnassa (AAR18, 2019, 63). Alla on ote haastatteluaineistostani (lainaus 1), josta selviää tarkemmin, millä tavoin kään-täjät tukevat tarkastajia. He sekä opastavat näitä kirjoittamaan parempia raportteja että oikolu-kevat tekeillä olevia raportteja.
Lainaus 1
H4: The linguistic support is not just during the mission […] It's also especially during the drafting of the special report. […] Furthermore, the linguistic support is very supportive not just with translations not just with the proof checking of our… improvements of our text but they also provide training. They provide also some publications.
Haastattelija: What kind of training?
H4: Report drafting training. On report drafting to make an effective use of the English language how they provide guidelines .2
Toimintakertomuksessa mainitaan kääntäjien myös osallistuvan yhä enemmän tarkastustoimin-taan avustamalla kielellisissä kysymyksissä tarkastuskäynneillä (AAR18, 2019, 63). Kääntä-jille jaetussa kielelliseen avustamiseen liittyvässä koulutusmateriaalissa kielellisen avustamisen sanotaan olevan useimmiten tulkkauksen muodossa tarjottava palvelu tarkastajille tarkastus-matkoilla, mutta siihen voi sisältyä myös asiakirjojen prima vista -kääntämistä niin ennen kuin jälkeen tarkastuskäynnin. Lisäksi on mahdollista, että kääntäjä ei ollenkaan lähde tarkastusmat-kalle, vaan kielellinen avustaminen on yksinomaan asiakirjojen prima vista -käännöksiä tai omien työkielten kielisten asiakirjojen tiivistämistä englanniksi. (Pruszko & Varga, 2017, 3.)
2 Lainauksissa kolme pistettä hakasulkeissa […] merkitsee sitä, että litteroija on jättänyt jotakin pois. Kolme pis-tettä ilman hakasulkeita … taas merkitsee sitä, että puhuja on pitänyt puheessaan lyhyen tauon.
10
Kaikkia käännösosaston tarjoamia palveluita – käännöstyö pois luettuna – kutsutaan siis kielel-liseksi avustamiseksi.
2.3.4 Tarkastuskäynneillä tapahtuva kielellinen avustaminen
Kielellistä avustamista koskevan koulutusmateriaalin mukaan tarkastuskäynneillä tarjottava kielellinen avustaminen on useimmiten konsekutiivi-, asioimis- tai kuiskaustulkkausta tilintar-kastustuomioistuimen tarkastajien ja tarkastuskohteen välillä. Työtehtäviin voi kuulua myös prima vista -kääntämistä. (Pruszko & Varga, 2017, 3.) Lisäksi kääntäjältä voidaan pyytää kie-lellistä apua vähemmän virallisiin tilanteisiin. Kääntäjä voi esimerkiksi kertoa tarkastajille pai-kallisista tavoista, pitää keskustelua yllä tarkastuskohteen kanssa lounaspöydässä tai lähteä tar-vittaessa sairaan tarkastajan mukaan lääkäriin. (mt., 11.) Simultaanitulkkaus on koulutusmate-riaalin mukaan jätetty pois tehtävistä, sillä se vaatii kahden hengen tulkkitiimin, jotka ovat eri-koistuneet nimenomaan simultaanitulkkaukseen. Tarkastusmatkan jälkeen kääntäjä voidaan pyytää apuun kääntämään tarkastukseen liittyviä asiakirjoja. (mt., 6, 11.)
Koulutusmateriaalissa muistutetaan, että kääntäjä edustaa kielellisenä avustajana aina tilintar-kastustuomioistuinta (Pruszko & Varga, 2017, 9). Kielellisiä avustajia myös kehotetaan kerto-maan tarkastuskäynnin aikana osallistujille, että hän on tilintarkastustuomioistuimen kääntäjä eikä tulkki ja kertomaan, että hänen tehtävänsä on tarpeen vaatiessa auttaa kieleen liittyvissä asioissa. Toisaalta koulutusmateriaalissa kääntäjiä ohjeistetaan myös olemaan lähtemättä mu-kaan, jos tarkastustilanteessa tunteet kuumenevat, vaan välittämään viesti neutraalisti. (mt., 10.) Tutkimusaiheena on edellä olevan EU:n kielipalvelujen esittelyn perusteella EU:n kontekstissa poikkeuksellinen kielipalvelun muoto, sillä vastaavaa ei mainita muissa toimielimissä olevan (Tulkkauksen pääosasto, Euroopan komissio, 2018). Kielellisen avustajan toimenkuva alkaa tämän luvun perusteella hahmottua. Työtehtävistä mainitaan tulkkaus eri muodoissa ja prima vista -käännökset. Lisäksi koulutusmateriaali antaa viitteen kielellisen avustajan asemasta tar-kastuskäynneillä, kun siinä muistutetaan kielellisen avustajan edustavan Euroopan tilintarkas-tustuomioistuinta. Seuraavassa luvussa esittelen, millaisin menetelmin aloin tutkia kielellisten avustajien toimenkuvaa tarkemmin ja miten tutkimusprosessi eteni.
11
3 Tutkimusasetelma
Tässä luvussa kerron, miksi valitsin aineistonkeruumenetelmäksi haastattelun ja avaan sovelta-miani haastattelumuotoja: puolistrukturoitua haastattelua ja teemahaastattelua. Kerron myös, miten tutkimusprosessi eteni haastattelujen suunnittelusta litterointiin ja edelleen litteroidun ai-neiston käsittelystä tutkittavien teemojen rajaamiseen. Luvun lopuksi esittelen haastattelemani henkilöt anonymiteetin suojaamisen antamissa rajoissa.