Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myönteiseen kehonkuvaan (muuttujan jakauman ylin kolmannes) sekä tytöillä että pojilla molemmissa ikäryhmissä. Niillä nuorilla, jotka ilmoittavat harrastavansa liikuntaa 2–6 tuntia viikossa, oli prosentuaalisesti todennäköisemmin myönteinen kehonkuva (ylin kolmannes) kuin nuorilla, jotka harrastivat liikuntaa vain tunnin tai vähemmän viikossa. Seitsemän tuntia tai enemmän viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien joukossa myönteinen kehonkuva (ylin kolmannes) oli vieläkin yleisempi. Prosenttiosuuksien ja niiden luottamusvälien tarkastelun perusteella
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus Nuorten kokema perheen sosioekonominen asema Keskitasoa tai
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus Nuorten kokema perheen sosioekonominen asema Keskitasoa tai
pojilla vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys kehonkuvaan oli tyttöjä selkeämpi, esimerkiksi 7 tuntia tai enemmän vapaa-ajalla liikkuvista 15-vuotiaista pojista noin 70 % ja tytöistä noin 35 % sijoittuivat kehonkuvan ylimpään kolmannekseen. Toisaalta näistä kaikkein eniten liikkuvista pojista alle 10 % sijoittui kehonkuvan alimpaan kolmannekseen ja tytöillä vastaava osuus oli lähes 40 % (Taulukot 7 ja 8).
Taulukko 7. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden (tuntia viikossa) yhteys kehonkuvaan pojilla (% ja 95 %:n luottamusväli). p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla pojilla <0,001
Taulukko 8. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden (tuntia viikossa) yhteys kehonkuvaan tytöillä (% ja 95 %:n luottamusväli).
Myös nuorten arvioima perheen taloudellinen tilanne oli sekä tytöillä että pojilla molemmissa ikäryhmissä yhteydessä nuorten kehonkuvaan. Mitä paremmaksi nuori arvioi perheen taloudellisen tilanteen, sitä todennäköisemmin myös hänen kehonkuvansa oli myönteinen (ylin kolmannes; taulukot 9 ja 10).
Taulukko 9. Nuorten kokeman perheen taloudellisen tilanteen yhteys kehonkuvaan pojilla (%).
p-arvo 13-vuotiailla pojilla <0,001 p-arvo 15-vuotiailla pojilla = 0,002
Taulukko 10. Nuorten kokeman perheen taloudellisen tilanteen yhteys kehonkuvaan tytöillä (%).
p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla tytöillä <0,001
Ristiintaulukointien lisäksi nuorten myönteistä kehonkuvaa tarkasteltiin sukupuolen, iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen sekä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Analyyseissä tarkasteltiin todennäköisyyttä kuulua ryhmään, joilla oli kaikkein myönteisin kehonkuva (muuttujan jakauman ylin kolmannes) eli selitettiin kyseiseen ryhmään kuulumista (Taulukko 11). Pojilla oli yli 2,6-kertainen todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan tyttöihin verrattuna. Myös 15-vuotialla oli hieman 13-vuotiaita suurempi todennäköisyys kokea kehonsa myönteisesti.
Nuoren todennäköisyys kokea kehonsa myönteisesti oli sitä suurempi, mitä paremmaksi nuori arvioi perheen taloudellisen tilanteen. Perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi arvioineilla oli yli 2-kertainen todennäköisyys kokea kehonsa myönteisesti verrattuna niihin nuoriin, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi.
Näihin nuoriin verrattuna myös perheen taloudellisen tilanteen melko hyväksi arvioineilla oli yli 1,3-kertainen todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan. Todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan kasvoi myös liikunnan myötä. Yli 7 tuntia viikossa liikkuvat kokivat kehonsa myönteisesti yli 2-kertaa todennäköisemmin kuin nuoret, jotka ilmoittivat liikkuvansa vain
Kehonkuva Nuorten kokema perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai
Kehonkuva Nuorten kokema perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai
tunnin tai vähemmän viikossa. Myös 2–6 tuntia viikossa liikkuvilla oli yli 1,4-kertaisella todennäköisyydellä myönteinen kehonkuva verrattuna kaikkein vähiten liikkuviin nuoriin.
Tämän mallin mukaan nuoren sukupuoli, ikä, kokema perheen taloudellinen tilanne sekä liikunta-aktiivisuus pystyivät kuitenkin selittämään kehonkuvan vaihtelusta vain runsaat 10 prosenttia (Nagelkerke R2=0,13). Malli luokitteli vain kaksi kolmasosaa nuorista kuulumaan oikeaan kehonkuvan luokkaan.
Taulukko 11. Sukupuolen, iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys nuoren myönteiseen kehonkuvaan. Ristitulosuhteet (OR) ja niiden 95 % luottamusvälit (LV) sekä tilastollinen merkitsevyystaso (binäärinen logistinen regressioanalyysi).
Myönteisen kehonkuvan (ylin kolmannes) selittäjät
n OR (95 % LV) p-arvo
Sukupuoli
Tyttö 2069 1,00
Poika 1852 2,61 (2,27–3,00) <0,001
Ikä
13-vuotiaat 1964 1,00
15-vuotiaat 1957 1,30 (1,13–1,49) <0,001
Nuoren arvioima perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai heikompi 1196 1,00
Melko hyvä 1457 1,31 (1,10–1,56) 0,003
Erittäin hyvä 1268 2,20 (1,84–2,62) <0,001
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus /vko
Tunti tai vähemmän 1642 1,00
2–6 tuntia 1750 1,43 (1,23–1,66) <0,001
7 tuntia tai enemmän 529 2,29 (1,86–2,83) <0,001
Vertailuryhmä on merkitty ristitulosuhteella 1,00 Omnibus(χ2)=393,627: p<0,001
Nagelkerke R²= 0,13
Hosmer and Lemeshow: p=0,02
Koska edeltävässä binäärisessä logistisessa regressioanalyysissä Hosmerin ja Lemeshow:n testi (p=0,02) osoitti, ettei malli luokita muuttujien arvoja kovin hyvin oikeisiin kategorioihin (Metsämuuronen 2011, 761), päätettiin mallia testata erikseen tytöille ja pojille. Hosmerin ja Lemeshow:n testi osoittikin, että muuttujien arvot luokittuivat paremmin oikeisiin kategorioihin kun tytöille ja pojille tehtiin omat binääriset logistiset regressiomallit. Mallien selitysasteet sen sijaan jäivät hieman heikoimmiksi, sillä uudet mallit selittivät alle 10 prosenttia kehonkuvan vaihtelusta (Nagelkerke R2 = 0,07 (pojat) ja 0,05 (tytöt)).
Poikien osalta 15-vuotiailla oli noin puolitoista kertaa suurempi todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan kuin 13-vuotiailla. Pojilla, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, oli yli 2 kertaa todennäköisemmin myönteinen kehonkuva kuin pojilla, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Sen sijaan perheensä taloudellisen tilanteen melko hyväksi arvioineilla ei ollut suurempaa todennäköisyyttä myönteiseen kehonkuvaan kuin perheen taloudellisen tilanteen keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi arvioineilla pojilla. Niillä pojilla, jotka harrastivat vapaa-ajan liikuntaa yli 7 tuntia viikossa, oli yli 2,6-kertaa todennäköisemmin myönteinen kehonkuva kuin pojilla, jotka harrastivat vapaa-ajan liikuntaa vain tunnin tai vähemmän.
Heihin verrattuna myös 2–6 tuntia viikossa liikkuvilla oli yli puolitoistakertainen todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan. (taulukko 12).
Taulukko 12. Iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys myönteiseen kehonkuvaan pojilla. Ristitulosuhteet (OR) ja niiden 95 % luottamusvälit (LV) sekä tilastollinen merkitsevyystaso (binäärinen logistinen regressioanalyysi).
Myönteisen kehonkuvan (ylin kolmannes) selittäjät
n OR (95 % LV) p-arvo
Ikä
13-vuotiaat 939 1,00
15-vuotiaat 913 1,55 (1,28–1,87) <0,001
Nuoren arvioima perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai heikompi 471 1,00
Melko hyvä 701 1,18 (0,92–1,50) 0,188
Erittäin hyvä 680 2,03 (1,59–2,60) <0,001
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus /vko
Tunti tai vähemmän 714 1,00
2–6 tuntia 827 1,59 (1,29–1,95) <0,001
7 tuntia tai enemmän 311 2,63 (1,99–3,48) <0,001
Vertailuryhmä on merkitty ristitulosuhteella 1,00 Omnibus (χ2)=104,864: p<0,001
Nagelkerke R²= 0,07
Hosmer and Lemeshow: p=0,52
Tytöille rakennetussa binäärisessä logistisessa regressiomallissa ikä ei selittänyt kehonkuvan vaihtelua. Sen sijaan niillä tytöillä, jotka kokivat perheen taloudellisen tilanteen erinomaiseksi, oli yli 2,4-kertainen todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan kuin tytöillä, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen vain keskitasoiseksi tai heikommaksi. Heihin verrattuna myös perheensä taloudellisen tilanteen melko hyväksi arvioineilla oli lähes 1,5-kertainen
todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan. Liikunta-aktiivisuus selitti myös tytöillä myönteistä kehonkuvaa siten, että yli 7 tuntia viikossa vapaa-aikanaan liikkuvilla tytöillä oli lähes kaksi kertaa todennäköisemmin myönteinen kehonkuva kuin tytöillä, jotka eivät juuri harrastaneet vapaa-aikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa. Myös 2–6 tuntia viikossa liikkuvilla tytöillä oli lähes 1,3-kertainen todennäköisyys myönteiseen kehonkuvaan verrattuna kaikkein vähiten liikkuviin tyttöihin (taulukko 13).
Taulukko 13. Iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys myönteiseen kehonkuvaan tytöillä. Ristitulosuhteet (OR) ja niiden 95 % luottamusvälit (LV) sekä tilastollinen merkitsevyystaso (binäärinen logistinen regressioanalyysi).
Myönteisen kehonkuvan (ylin kolmannes) selittäjät
n OR (95 % LV) p-arvo
Ikä
13-vuotiaat 1025 1,00
15-vuotiaat 1044 1,06 (0,87–1,30) 0,567
Nuoren arvioima perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai heikompi 725 1,00
Melko hyvä 756 1,47 (1,14–1,90) 0,003
Erittäin hyvä 588 2,42 (1,87–3,13) <0,001
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus /vko
Tunti tai vähemmän 928 1,00
2–6 tuntia 923 1,28 (1,03–1,59) 0,029
7 tuntia tai enemmän 218 1,94 (1,40–2,68) <0,001
Vertailuryhmä on merkitty ristitulosuhteella 1,00 Omnibus (χ2)=67,012: p<0,001
Nagelkerke R²= 0,05
Hosmer and Lemeshow: p=0,66
9.4 Itsetuntoon yhteydessä olevat tekijät
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus oli yhteydessä myönteisen kehonkuvan lisäksi myös korkeaan itsetuntoon sekä tytöillä että pojilla molemmissa ikäryhmissä. Paljon liikkuvilla nuorilla oli todennäköisemmin korkea itsetunto (ylin kolmannes) verrattuna vähän liikkuviin.
Prosenttiosuuksien ja niiden luottamusvälien tarkastelun perusteella pojilla vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys itsetuntoon oli tyttöjä selkeämpi, esimerkiksi 7 tuntia tai enemmän vapaa-ajalla liikkuvista 15-vuotiaista pojista noin 60 % ja tytöistä noin 40 %
sijoittuivat itsetunnon ylimpään kolmannekseen. Toisaalta näistä eniten liikkuvista pojista vain alle 10 % sijoittui itsetunnon alimpaan kolmannekseen, kun tytöillä vastaava osuus oli noin 30 % (taulukot 14 ja 15).
Taulukko 14. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden (tuntia viikossa) yhteys itsetuntoon pojilla (% ja 95 %:n luottamusväli). p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla pojilla <0,001
Taulukko 15. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden (tuntia viikossa) yhteys itsetuntoon tytöillä (% ja 95 %:n luottamusväli). p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla tytöillä <0,001
Myös nuoren arvio perheen taloudellisesta tilanteesta oli yhteydessä nuorten itsetuntoon sekä pojilla että tytöillä molemmissa ikäryhmissä. Niillä nuorilla, jotka kokivat perheensä taloudellisen tilanteen hyväksi, oli todennäköisesti myös korkeampi itsetunto (ylin kolmannes;
taulukot 16 ja 17).
Taulukko 16. Nuorten kokeman perheen taloudellisen tilanteen yhteys itsetuntoon pojilla (%).
p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla pojilla <0,001
Taulukko 17. Nuorten kokeman perheen taloudellisen tilanteen yhteys itsetuntoon tytöillä (%).
p-arvo sekä 13- että 15-vuotiailla tytöillä <0,001
Ristiintaulukointien lisäksi korkeaa itsetuntoa tarkasteltiin sukupuolen, iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen sekä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden mukaan myös binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Analyyseissä tarkasteltiin todennäköisyyttä kuulua ryhmään, joilla oli kaikkein korkein itsetunto (muuttujan jakauman ylin kolmannes) eli selitettiin kyseiseen ryhmään kuulumista (Taulukko 18). Sukupuoli ennusti tämän mallin mukaan korkeaa itsetuntoa siten, että pojilla oli noin 2-kertainen todennäköisyys korkeaan itsetuntoon tyttöihin verrattuna. Ikä sen sijaan ei ollut yhteydessä itsetunnon vaihteluun. Mitä paremmaksi nuori arvioi perheen taloudelliseen tilanteen, sitä todennäköisemmin hän arvioi itsetuntoaan myönteisesti. Perheen taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi arvioineilla oli noin 2,6-kertainen todennäköisyys korkeaan itsetuntoon verrattuna niihin nuoriin, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Heihin verrattuna myös niillä nuorilla, jotka arvioivat perheen taloudellisen tilanteen keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi, oli lähes puolitoistakertainen todennäköisyys korkeaan itsetuntoon. Korkean itsetunnon todennäköisyys kasvoi myös liikuntaan käytetyn ajan myötä. Yli 7 tuntia viikossa liikkuvat arvioivat itsetuntoaan myönteisesti noin 2,5-kertaa todennäköisemmin kuin nuoret,
Itsetunto Nuorten kokema perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai
Itsetunto Nuorten kokema perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai
jotka ilmoittivat liikkuvansa vain tunnin tai vähemmän viikossa. Myös 2–6 tuntia viikossa liikkuvilla nuorilla oli yli 1,4-kertinen todennäköisyys korkeaan itsetuntoon verrattuna nuoriin, jotka liikkuivat kaikkein vähiten. Tämän mallin mukaan nuoren sukupuoli, ikä, kokema perheen taloudellinen tilanne sekä liikunta-aktiivisuus pystyivät kuitenkin selittämään itsetunnon vaihtelusta vain runsaat 10 prosenttia (Nagelkerke R2=0,12). Malli luokitteli kuitenkin yli kaksi kolmasosaa nuorista kuulumaan oikeaan kehonkuvan luokkaan.
Taulukko 18. Sukupuolen, iän, nuoren arvioiman perheen taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden yhteys nuoren korkeaan itsetuntoon. Ristitulosuhteet (OR) ja niiden 95 % luottamusvälit (LV) sekä tilastollinen merkitsevyystaso (binäärinen logistinen regressioanalyysi).
Korkean itsetunnon (ylin kolmannes) selittäjät n OR (95 % LV) p-arvo Sukupuoli
Tyttö 2059 1,00
Poika 1837 1,95 (1,70–2,23) <0,001
Ikä
13-vuotiaat 1950 1,00
15-vuotiaat 1946 1,13 (0,98–1,30) 0,08
Nuoren arvioima perheen taloudellinen tilanne
Keskitasoa tai heikompi 1192 1,00
Melko hyvä 1441 1,45 (1,22–1,73) <0,001
Erittäin hyvä 1263 2,63 (2,21–3,14) <0,001
Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus /vko
Tunti tai vähemmän 1644 1,00
2–6 tuntia 1720 1,42 (1,22–1,64) <0,001
7 tuntia tai enemmän 532 2,50 (2,04–3,08) <0,001
Vertailuryhmä on merkitty ristitulosuhteella 1,00 Omnibus (χ2)=341,04: p<0,001
Nagelkerke R²= 0,12
Hosmer and Lemeshow: p=0,75