Kehitysideoita muissa kohteissa

Kun 3D-panoraamakuvien käyttöä ei rajata pelkästään vartiolaivojen kunnossapitosovellusten piiriin, on 3D-panoraamakuvia hyödyntävillä sovelluksilla runsaasti mahdollisia käyttökohteita. Tutkiessani virtuaalikuvien käyttöä opinnäytetyöni taustatyönä, huomasin, että olemassa olevissa virtuaalikierroksissa ei vielä tänä päivänä hyödynnetä riittävällä tasolla lisäinformaatiotoimintojen tarjoamia mahdollisuuksia. Tyypillisimmillään virtuaalikierros muodostuu lähinnä vain yhdestä tai useammasta 3D-panoraamakuvakierroksesta, jonka avulla käyttäjä pystyy tutustumaan esimerkiksi erilaisiin nähtävyyksiin ja rakennusten sisätiloihin.

Virtuaalikierrokset sisälsivät pääsääntöisesti liikkumiseen tarkoitettuja kuvakkeita, joissa ei ollut muita toimintoja. Virtuaalikierroksen kautta saa kyllä hyvän käsityksen esimerkiksi hotellihuoneen sisältämistä mukavuuksista, mutta se ei tarjoa kuitenkaan minkäänlaista lisäinformaatiota käyttäjälle. Hotellihuonettahan voitaisiin vaivattomasti markkinoida toiminnallisia lisäinformaatiokuvakkeita kuten esimerkiksi EloWise-sovelluksen Smart Pointteja hyödyntäen. Lisäinformaatiokuvakkeet voisivat antaa tietoa muun muassa hotellin historiasta ja mielenkiintoisista yksityiskohdista. Kuvakkeiden sisältämä tieto voisi kuvata esimerkiksi vaikkapa sitä, että hotellin tuolit on päällystetty aidolla nahalla ja lattiat ovat parkettia (Material Smart Point). Ylimääräisistä mukavuuksista tietoa antaisivat lisäinformaatiokuvakkeet, joiden osoittaisivat vaikkapa vierailijan käytettävissä olevan minibaarin tai television (Equipment Smart Point). Lisäksi esimerkiksi hotellin ravintolan ruokailutilaa kuvaavan 3D-panoraamakuvan seinällä voisi näkyä pdf-muotoon skannattuna sen viikon menu, joka avautuisi kätevästi kuvan lisäinformaatiokuvaketta painettaessa.

Tämän kaltaiset toiminnot voisivat herättää potentiaalisen asiakkaan mielenkiinnon juuri kyseistä hotellia kohtaan.

9.2 Haasteet

3D-panoraamakuvien hyödyntämisen laivan SLM-sovelluksen osana ei sujunut täysin ongelmitta. Suurimpana haasteena esille nousivat yllättäen sovelluksen käyttäjien epäluuloinen asenne sekä puhdas epätietoisuus 3D-lisäosan tarjoamista mahdollisuuksista (Kronqvist 2015). Osalle henkilöstöä sovelluksen käyttäminen osana työtehtäviä voi olla vain satunnaista ja osalle henkilöstöä sovelluksen toimintaan opastava koulutus ja perehdytys sen käyttöön on saattanut jäädä vähäiseksi tai muulla tavoin puutteelliseksi. Koulutusvaiheessa järjestelmän ja sovelluksen tärkeyttä ei ole ehkä tarpeeksi korostettu tai ohjelmiston tarjoamia käyttömahdollisuuksia ja niiden toimivuutta ei ole esitetty tarpeeksi havainnollisella ja henkilöstön mielenkiintoa herättävällä tavalla.

Sovelluksien käyttöön liittyykin jonkin verran käyttöongelmia. Ongelmiin sovelluksen käytössä ei välttämättä ole yhtä tiettyä syytä. Käytännössä sovelluksen käyttäjän heikko osaaminen tai hatarat valmiudet hyödyntää sitä osana käytännön kunnossapitotehtäviä näkyy aina tietämättömyytenä ohjelman tarjoamista käyttömahdollisuuksista. Tämän vuoksi esimerkiksi perustietojen kirjauksessa saattaa esiintyä puutteita ajoittain, jolloin järjestelmästä saatu tieto

on virheellistä. Usein työntekijä saattaa suosia vanhentunutta tapaa käyttää sovellusta, jos perehdytys uuteen käyttötapaan on koettu puutteelliseksi tai jos työntekijän asenne uudistuneita ominaisuuksia kohtaan on vähänkään epäilevä. Mikäli 3D-panoraamakuvia hyödyntävää järjestelmää halutaan käyttää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, tulisi käyttäjien sitoutua järjestelmän käyttöön. Työntekijöitä tulisi lisäksi opastaa pyytämään lisäapua tai koulutusta, jos sovelluksen käyttö koetaan hankalana tai monimutkaisena.

Näinpä järjestelmän parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen vaaditaankin myös henkilökunnan innostunutta asennetta ja omaa panosta järjestelmän oikeaoppisen käytön opetteluun.

Järjestelmän tuomat kustannukset saattavat omalta osaltaan mietityttää tahoja, jotka harkitsevat 3D-panoraamakuvien käyttöön ottoa osana SLM-sovellusta. Kun virtuaalisovellus on hyvin suunniteltu ja loogisesti toteutettu, se maksaa aivan varmasti itsensä nopeasti takaisin. 3D-panoraamakuvia voidaan hyödyntää niin kunnossapitoon liittyvien töiden suorittamiseen, tiedon saantiin ja sen tallentamiseen.

Yhtenä mahdollisena SLM-sovelluksen käytön haasteena voidaan ajatella olevan jatkuvasti muuttuvan informaation toistuva päivittäminen ja sen pitäminen ajan tasalla. Pienten muutosten osalta sen ei pitäisi koitua ongelmaksi. Sen sijaan suurempien muutosten kuten uusien laitteiden tai remonttien myötä osaa kuvista ei mahdollisesti voitaisi enää käyttää niiden sisältämien virheellisten tietojen vuoksi. Kuten Kronqvist haastattelussaan toteaa muuttuneet kohteet joudutaan hyvin todennäköisesti kuvaamaan uudelleen, jotta niitä voidaan yhä hyödyntää osana SLM-sovellusta (Kronqvist 2015). Tämä saattaa herättää kysymyksiä, koska kuvauspisteitä on kuitenkin suurehko määrä. Tällaisia kysymyksiä pohtiville, 3D-panoraamakuvien käyttöä harkitseville tahoille tarjoankin omasta mielestäni hyvinkin käyttökelpoiseksi ratkaisutavaksi sekä huoltosopimuksen laatimista että SLM-sovelluksen ja 3D-panoraamakuvien käyttöön erityisen perusteellisesti perehdytettävän vastuuhenkilön kouluttamista, kuten edellä kehityskohteet -osiossa olen tarkemmin kuvaillut.

10 POHDINTA

Opinnäytetyöni aihetta tiedustelin työpaikkani teknisestä toimistosta. Teknisen toimiston välittämänä sain tietää Elomatic Oy:n toimesta RVL:n vartiolaivoille suunnitteilla olevasta kunnossapitojärjestelmän projektista. Näin sain mahdollisuuden valita tämän mielenkiintoisen ja käytännönläheisen 3D-navigointiosa projektin ideoimisen ja kehittelyn opinnäytetyöni aiheeksi. Opinnäytetyöni aikana opin paljon EloWise -järjestelmän SLM-sovelluksen käytöstä ja sen tarjoamista kunnossapitokäyttöön sovellettavissa olevista toiminnoista sekä ennen kaikkea laajensin tietämystäni 3D-panoraamakuvien käyttömahdollisuuksista.

Tiedon löytäminen oli aluksi melko hankalaa. Työelämänohjaajani opastuksella sain käsityksen sovelluksen tarjoamista toiminnoista ja sain hahmoteltua opinnäytetyöni rungon.

Tekemällä oppii -periaatetta soveltamalla ja sinnikkään harjoittelun tuloksena opin käyttämään panoraamakuva-editorin toimintoja virtuaalilaivan rakentamiseen. Kun sisäistin panoraamakuva-editorin käytön, pystyin lopulta käyttämään sen toimintoja oikealla tavalla.

Näin virtuaalilaivan rakentaminen sujui vaivattomasti eikä tuottanut ylitsepääsemättömiä hankaluuksia, vaikka se vaati toki niin aikaa kuin sen käyttöön paneutumistakin.

Virtuaalilaivan rakentamisen yhteydessä kirjoitin havaintojani muistiin ja samalla täydensin opinnäytetyötäni.

Tutkimusvaiheessa opinnäytetyötäni varten asiantuntijoina toimivien haastateltavien värvääminen osoittautui yllättävän vaikeaksi ja poikkeuksellisen haasteelliseksi tehtäväksi.

Esitellessäni opinnäytetyöni aiheen yrityksille sain enemmän kieltäviä vastauksia kuin oletin.

Haastatteluja pyrin järjestämään niin soittamalla kuin käymällä yrityksessä, että lähettämällä yritykseen sähköpostia..

Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut hoitaa muutamia opinnäytetyöhöni liittyviä käytännönasioita toisin. Vasta jälkeenpäin tajusin, että olisin voinut laatia esimerkiksi kyselytutkimuksen ja lähettää sen muutamiin yrityksiin. Sen avulla olisin voinut mahdollisesti saada osaa yrityksistä lähtemään mukaan projektiini ja sen kautta olisin ehkä saanut monipuolisesti uusia kehitysideoita 3D-panoraamakuvien käyttöön liittyen.

Opinnäytetyön lopputulokseen olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen. Uiskon EloWise-sovelluksen navigointiosa ja virtuaalilaivan muodostama kokonaisuus on ennen kaikkea hyvin toteutettu ja monipuolinen kunnossapitojärjestelmän käyttöön suunniteltu sovellus. Se tarjoaa paljon käytännön työelämässä hyödyntämiskelpoisia toimintamahdollisuuksia toimivana lisänä kunnossapitojärjestelmää. Kunnossapitojärjestelmän toimintojen hallitseminen kaikkine osa-alueineen on kiinni ennen kaikkea henkilökunnan asenteista.

LÄHTEET

Cabos, C., Grafe, W., & Grau, M. 2011. Product Lifecycle Management in the Shipbuilding and Shipping Industries. Pdf-dokumentti. Saatavissa:

http://www.rina.org.uk/ICCAS2011_Papers.html. Luettu 1.2.2015

Essèn, R. 2015. EloWise for pilots. Elomatic Oy.

Essèn, R. & Havupalo, M. 2014. EloWise for seilors, EloWice ohje. Elomatic Oy.

Grafe, W., & Matho, S. 2011. One Model to Run Them All. Pdf-dokumentti. Saatavissa:

http://202.114.89.60/resource/pdf/5180.pdf. Luettu 20.1.2015

Järviö, Piispa, Parantainen & Åström. 2007. Kunnossapito. Hamina: KP-Media Oy.

Kiiveri, J. 2000. Kunnossapito lehti 5. Kunnossapito-lehden erikoisliite n:o 57.

Pdf-dokumentti. Saatavissa: https://optima-portal.cou.fi/learning/id652/bin/user?rand=40946.

Luettu 1.12.2014.

Kronqvist, J. 2015. Kunnossapitopäällikön haastattelu. 26.5.2015. Boliden Kokkola Oy.

Kokkola

Laine, H. 2010. Tehokas kunnossapito tuottavuutta käynnissä pidolla. Kunnossapidon julkaisusarja – n:o 16. Helsinki: KP-Media Oy.

Metsämiesten Säätiö. 2012. Metsäkonesimulaattorikoulutuksen kehittäminen – virtuaalikuvauksesta uusia mahdollisuuksia. Www-dokumentti. Saatavissa:

http://www.mmsaatio.fi/www/fi/rahoituksen_tuloksia/2012.php?we_objectID=428. Luettu 2.2.2015.

Mikkonen, H., Miettinen, J., Leinonen, P., Jantunen, E., Kokko, V., Riutta, E., Sulo, P., Komonen, K., Lumme, V., Kautto, J., Heinonen, K., Lakka, S. & Mäkeläinen, R. 2009.

Kuntoon perustuva kunnossapito. Kunnossapidon julkaisusarja – n:o 13. Kerava: KP-Media Oy.

Peltonen, H., Martio, A., & Sulonen, R. 2002. PDM – Tuotetiedonhallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Sääksvuori, A. & Immonen, A. 2002. Tuotetiedonhallinta – PDM. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Verkostojohtaminen. 2015. Verkostojohtamisen opas. Www-dokumentti. Saatavissa:

http://verkostojohtaminen.fi/?page_id=143. Luettu 1.4.2015

Kunnossapitopäällikkö Jonas Kronqvistin haastattelu 26.5.2015

Mikä kunnossapitojärjestelmä Teillä on käytössä Bolidenilla?

Bolidenilla on käytössä Arttu kunnossapito –ja töiden hallinta ohjelma. Sähkö –ja automaatiohallintaan käytetään Alma tiedonhallintaohjelmistoa. Kustannusten ja varaston hallintaan käytössä on SAP varastonhallinta järjestelmä.

Kuinka kauan järjestelmät on ollut käytössä?

Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1990. Päivityksiä ohjelmaan on saatu, mutta ulkoasu ei ole muuttunut. Vuonna 2011 ohjelma on saanut suuren kantapäivityksen.

Kuinka huoltoa vaativien laitteiden ja koneiden huolto-ohjeiden, kuvien tai muiden dokumenttien saatavuus on huomioitu järjestelmässä?

Huolto-ohjeet ovat saatavilla järjestelmän kautta dokumenttitiedostona. Ohjeita, kuvia sekä muitakin tiedostoja voidaan hakea dokumenttitiedostosta. Kuvat ja dokumentit liitetään erikseen laitteelle. Niille tehdään dokumenttikortti, joka liitetään kohteeseen. Erillinen FastLook PRO ohjelma avaa kuvat.

Miten Te kehittäisitte dokumenttien hallinnointia?

Raahaa ja pudota tyyliseksi.

Onko Teillä kunnossapitopuolella käytössä 3D-panoraamakuvia?

Panoraamakuvia ei ole käytössä.

Voidaanko laitetietoja, dokumentteja ja piirustuksia tarkastella etäyhteydellä kohteessa?

Tällä hetkellä ei ole mahdollista.

Olisiko tietojen päivittämiselle tarvetta työpisteessä?

Mahdollisesti tietojen päivittämiselle työkohteessa voisi olla tarvetta, virheiden minimoinnin kannalta.

Millaisessa käytössä 3D-panoraamakuvat lisäinformaatio toimintoineen mielestänne toimisivat?

Kun työstä tehdään työlupa. Siinä yhteydessä voisi työtekijän kanssa käydä läpi huoltokohteen tietoja ja näyttää huollettavasta laitteesta kuvan ja sen sijainnin kartalla.

Toisiko 3D-panoraamakuva sovellus lisäarvoa?

Mielestäni kyllä, mikäli liittymän rakenne on helppokäyttöinen.

Mitkä ovat mielestänne 3D-panoraamakuvien käytön haasteita?

Tietämättömyys kuviin lisättävistä mahdollisuuksista, työntekijöiden asenteet luovat varmasti haasteita sekä muutokset laitteissa, jolloin vaaditaan uusi kuva.