Tuottavuuden parantamista voidaan tavoitella toimintojen tehostamisella tai tehokkaammilla organisaatiojärjestelyillä. Oman toiminnan ja ulkoa ostettavien palvelujen optimointi vaikuttaa henkilöstökuluihin ja sitä kautta tuottavuuteen.
Henkilöstökuluihin vaikuttavat myös yhtiöittämiset ja muut rakenteelliset muu-tokset.
Kaupungin kulurakenteeseen vaikuttaneita muutoksia
Perusturvan toimialalla toiminnan nettomenot olivat vuonna 2017 yhteensä 380,9 miljoonaa euroa. Nettomenoja laski vuoteen 2016 (TP 382,7 M€) verrattuna toimeentulotuen siirto Kelalle (nettovaikutus 9,4 M€) ja Jyten irtaantuminen Muu-ramesta (nettovaikutus 0,2 M€). Kasvun ja oppimisen palvelujen toimintamenot pysyivät lähes samoina, kasvua 192 000 euroa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen toi-mintamenoissa oli laskua noin puoli miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna.
Vuodessa kaupungin toimintamenot pienenivät 2,2 prosenttia eli 18,3 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyy erikoissairaanhoidon kasvu 10 miljoonaa euroa ja edellä mainitut toimintojen siirrot (Kelalle siirto pienensi toimintakuluja 19,5 M€
ja valtakunnallinen kilpailukykysopimus 5,4 M€). Kun kaikki muutokset otetaan huomioon, niin kaupungin nettokulut laskivat noin 13 miljoonaa euroa.
Muita suurempia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet henkilöstökuluihin vuodesta 2009 alkaen ovat:
- 1.8.2010 Lukiokoulutuksen siirto kuntayhtymälle, laski henkilöstökuluja 6,5 M€
- 1.1.2011 Jyten toiminta, lisäsi henkilöstökuluja 24,6 M€
- 1.1.2011 Seudullinen työterveyshuolto, lisäsi henkilöstökuluja 2,3 M€
- 1.1.2011 Aikuispsykiatrian toimintojen siirto Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, vähensi henkilöstökuluja 1,8 M€
- 1.12016 Toimintojen siirto KSSHP:ltä Kylän Kattaukselle, lisäsi henkilöstökuluja 2,6 M€
- 1.1.2017 Muuramen irtaantuminen Jytestä, vähensi henkilöstökuluja 3,4 M€
- 1.1.2017 Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, vähensi henkilöstökuluja - (nettovaikutus, kulujen kasvu 16,8 M€)1 M€
32
Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstökulujen, ostopalvelujen ja suoraan asiakkaalle ostettavien palvelujen prosentuaalinen osuus kaupungin käyttötu-loista sekä vertailun vuoksi henkilöstökulujen osuus kaupungin toimintakuluista.
Taulukko 6: Henkilöstökulujen muutos vuosina 2009-2017
* Käyttötulot = verot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot
(vuonna 2009 satunnainen erä 40 M€). Toimintatuottoihin sisältyy esim. vuonna 2017 maan myyntivoittoja 17,6 M€, toimeen-tulotuen siirto Kelalle pienensi kaupungin toimintakuluja 19,5 M€, kiky-sopimus 5,4 M€. Vakituisen henkilöstön määrän lisäys kasvatti toimintakuluja 4,2 M€.
Henkilöstökulujen osuus kaupungin käyttötuloista on laskenut vuodesta 2012 al-kaen ja oli 38 prosenttia vuonna 2017. Vastaavasti henkilöstökulujen osuus toi-mintakuluista on laskenut.
Henkilöstökulut ovat laskeneet vuodesta 2012 alkaen enemmän kuin ostopalvelut
ovat kasvaneet. Henkilöstökulujen
pienentämisellä on ollut kaupungin taloutta
tasapainottava vaikutus.
33
5.3 Kaupungin talouden kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino
Kaupungin talouden kumulatiivinen ylijäämä on 361 euroa/asukas. Jyväskylä-kon-sernin kertynyt ylijäämä vuonna 2017 on positiivinen, 291 euroa/asukas.
Kuvio 1: Kaupungin ja konsernin ylijäämät 2017 sekä kumulatiiviset ylijäämät*.
*Taseeseen on aikanaan kertynyt ylijäämää noin 160 miljoonaa euroa kaupunkikonsernin sisäisten kauppojen myyntivoitosta, eikä näin ollen siellä oleva ylijäämä ole aitoa ulkoisesta toiminnasta kertynyttä, jolla olisi rahallinen kate (Tilintarkastusraportti 2017).
Alijäämäisten vuosien putki on saatu
katkaistua.
Kaupungin ja konser-nin kirjanpidolliset ylijäämät eivät vielä anna kovin suurta liik-kumavaraa kaupungin
talouden tasapainot-tamiselle.
Konsernin/kaupungin on hyvä kerätä riit-tävä puskuri tuleviin investointitarpeisiin.
34
Kaupungin kirjanpidollista tasapainoa parantaa muun muassa maan myyntivoit-to, mikä oli vuonna 2017 yli 17,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 aikana tapahtui organisaatiomuutoksia (ks. luku 5.2) tai toimintaan kohdistui kustannuksia pie-nentäviä vaikutuksia, joiden yhteisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Verotulot (verot + valtionosuudet) kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin talouden rahoituksellinen tasapaino on negatiivinen -687 euroa/asu-kas, kun se lasketaan viiden vuoden kumulatiivisesta toiminnan ja investointien rahavirrasta. Mikäli Jyväskylän Energia Oy:n lainajärjestelyä (SVOP) ei oteta huo-mioon, niin kaupungin rahoituksellinen tasapaino on 20 euroa/as.
Toiminnan ja investointien rahavirta kertoo investointien omarahoituksen toteu-tumisesta pidemmällä aikavälillä.
Taulukko 7: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta
*Kaupungin rahoituslaskelmassa on mukana vuosien 2013 ja 2015 SVOP:t Jyväskylän Energia Oy:lle yhteensä 115 899 miljoo-naa euroa.
Negatiivinen rahavirran kertymä tarkoittaa, että kaupungin menoja joudutaan kattamaan lisälainalla tai kassavaroilla. Kaupungin rahoi-tuksellinen asema kuitenkin parani, koska vuo-sikate vuodelta 2017 on 67,1 miljoonaa euroa
ja investointien tulorahoitus on 130 prosenttia. Kun vuosikate pysyy positiivisena, ei lainaa ole käytetty käyttömenojen paikkaamiseen vaan investointeihin.
Kaupungin tilikauden hyvään tulokseen 13,5 miljoonaa euroa vaikutti se, että kaupungin kulut (netto) laskivat noin 13
miljoonaa euroa mm. organisaatiomuutosten vuoksi.
Verotulot kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa. Maan myyntivoittoa kertyi yli 17,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin tulopohjan kasvattaminen ja kustannusten pienentäminen ovat edelleen tärkeitä talouden
tasapainoisuuden ylläpitämisessä.
Kaupungin
rahoituksellinen asema
parani.
35
5.4 Kaupungin ja konsernin lainat
Valtuustoon nähden sitova tuloerä on lainakannan muutos sekä antolainasaa-misten lisäysten ja vähennysten erotus eli antolainauksen muutokset yhteensä.
Talousarvion 2017 mukaan kaupungin lainakannan tulisi vähentyä 459 500 eu-roa. Antolainauksen sitova muutostavoite on 0 eueu-roa.
Kuvio 2: Kaupungin ja konsernin lainat 2009-2017, €/as.
Tarkkaa määrittelyä sille, mikä määrä lainaa on optimi, ei ole olemassa. Lainakannan rinnal-la on hyvä analysoida muita velkaantumises-ta kertovia tunnuslukuja. Velan hoito ei tuovelkaantumises-ta yleensä ongelmia, jos velkaa on maksimissaan käyttöomaisuuden verran. Kaupungin laina-kanta oli vuoden lopussa 365,8 miljoonaa
eu-roa ja käyttöomaisuuden (pysyvien vastaavien) määrä 914,5 miljoonaa eueu-roa.
Konsernin lainakanta oli 1 035 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuden määrä 1 662 miljoonaa euroa.
Kaupungilla oli vuokra- ja leasingvastuita tilinpäätöksen 2017 mukaan yhteensä 149,6 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta 4,8 miljoonaa euroa. Konsernilla on vuokra- ja leasingvastuista yhteensä 122,2 miljoonaa eu-roa, jossa on vähennystä edellisestä vuodesta 34,3 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainakanta
väheni 27,3 miljoonaa
euroa. Antolainaus
kasvoi 1,7 miljoonaa
euroa.
36
Tilinpäätöksessä esitettävä uusi tunnusluku on velat ja vastuut prosenttia käyttö-tuloista (Käyttötulot = verot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot). Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin-maksuun, kun huomioon otetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku parani viime vuodesta ja on 73,5 prosenttia.
Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi kriisikunta-arvioinnin kriteereitä, jos se konsernissa ylittää arvon 50 prosenttia kahtena vuotena peräkkäin. Jyväskylän suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2017 lopussa kaupungissa 56,1 pro-senttia ja konsernissa 97 propro-senttia. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kaupungin osalta 57,3 prosenttia ja konsernin osalta 97,8 prosenttia. Konsernien suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2016 koko maassa oli 77,5 ja edellisenä vuonna 78,1 prosenttia.
Toinen lainanhoitokykyä mittaava tunnusluku on lainanhoitokate. Jyväskylän tun-nusluku vuonna 2016 oli 2,6 ja vuonna 2017 se tippui lukuun 0,9 mikä tarkoittaa, että lainanhoitokyky on heikko eikä tulorahoitus riitä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin vastaava tunnusluku oli vuoden 2016 tilin-päätöksessä 1,1 ja vuonna 2017 se parani ollen 1,3 ja tarkoittaa, että tulorahoitus riittää lainojen hoitoon.
Omavaraisuus on kolmas lainan määrästä kertova tunnusluku. Omavaraisuusas-te mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalou-den keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2017 lopussa 49,7 prosenttia. Konsernin vastaava luku oli 28,5 pro-senttia.
Taulukko 8: Jyväskylä-konsernin omavaraisuus verrattuna koko maahan
37
Kuvio 3: Kaupungin ja konsernin velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut
Jyväskylä-konsernin suhteellinen velkaantuneisuus täyttää kriisikuntakriteerien raja-arvon 50 prosenttia.
Mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus tulee
kaksinkertaistumaan.
Kasvavassa kaupungissa tarvitaan investointeja, mutta silti tulisi pystyä pitämään velkaantuminen
kohtuullisella tasolla.
38
Suurten kaupunkien vertailu osoittaa, että Jyväskylän liikkumavara lainamäärän kasvattamiseen on pieni.
Taulukko 9: Suurten kaupunkien ja konsernien lainamäärä
Vieraan pääoman vastikkeena voi olla omaisuutta. Kaupungin omaisuuseriä voi-daan tarkastella lainan hoitamisen ja palvelutuotantoon tarvittavan omaisuuden näkökulmasta (taulukko alla, vieras pääoma ja sen suhde taseen vastaaviin eriin).
Taulukko 10: Vieras pääoma ja sen suhde taseen vastaaviin eriin vuosina 2014 ja 2017 €/as. (Lähde: Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino, Art-tu2-tutkimus)
39
Velan vastiketta on perusteltua tarkastella rahavarojen, pysyviin vastaaviin kuu-luvien sijoitusten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden pohjalta. Kun lainakanta on 2 609 euroa/asukas, jää muilla kuin rahavaroilla katettavaksi 2 395 euroa/as. Kun rahavaroihin lisätään saamiset ja sijoitukset (yht. 3 049 euroa/as.), on vieras pääoma vieläkin suurempi. Kun varallisuuteen lisätään aineellinen ja ai-neeton omaisuus, jää vieraan pääoman vähentämisen jälkeen omaisuutta 3 430 euroa/asukas.
Kaupungin velan tärkein syy on käyttöomaisuuden hankkiminen palvelutuotantoa varten. Tilinpäätöksen
taseesta ei ilmene välttämättömät tai tarpeelliset investoinnit, joita ei ole aloitettu. Näitä tulevia
investointeja tai ”ottamatonta velkaa”
kuitenkin yleensä seurataan.
Korjausvelkaa on yleensä aina kuntakonsernien rakennuskannassa eikä sitä ole tarkoituksenmukaista
yrittää poistaa kokonaan, vaan pitää se kohtuullisella tasolla. Kaupungin korjausvelkatilannetta
tarkastellaan luvussa 6.
40
6 Toiminnan arviointia
6.1 Tilapalvelu-liikelaitoksen hallinnoimat tilat
Tilapalvelu-liikelaitoksen hallinnassa olevista tiloista 489 190 neliömetriä oli kau-pungin omassa käytössä ja tyhjillään oli 40 170 neliömetriä vuonna 2017. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 490 800 ja 41 100. Tyhjillään olevista tiloista suurimmat ovat Jyväskylän lyseo, Salmiranta, Puuppolan hoivasairaala, Cygnaeuksen kou-lun vanha osa, keskustan sosiaaliasema, Sallaajärven tilat, Liinalammin vanhat koulurakennukset. Perusturvassa otettiin 2016-2017 uutta tilaa käyttöön 2 454 neliömetriä ja muissa toiminnoissa tiloja vähennettiin 4 655 neliömetriä. Vanhus-palveluissa otettiin käyttöön Keljon B-talo kokonaan ja Ahokoti. Sosiaalipalvelut siirsivät toimintoja Väinönkadulle, ja Palokan terveysaseman tyhjät tilat otettiin käyttöön. Perusopetuksella ja varhaiskasvatuksella on käytössään 46 prosenttia kaupungin hallinnoimista tiloista.
Tilojen osalta yhteistyötä tehdään mm. kaupunkirakennepalvelujen ja elinkeino-yksikön kanssa.
Kaupunki on antanut maakunnalle selvityksen siirtyvistä sote-kiinteistöistä 15.12.2017 mennessä. Maakunnalle siirtyy vuokravastuita 66 000 neliötä ja kau-pungin omia tiloja vuokrataan maakunnalle 71 000 neliötä. Samassa yhteydessä on selvitetty vuokraukseen liittyviä riskejä. Suurimmat riskit liittyvät vuokrakassa-virran pienenemiseen ja valinnanvapausmallista aiheutuvaan kiinteistöjen vajaa- tai tyhjäkäyttöön ja näistä aiheutuvaan kiinteistöjen arvojen laskuun.
Haahtela–kiinteistötietojärjestelmällä voidaan seurata rakennuksen todelliseen kuntoon perustuvan korjausvelan muuttumista vuositasolla. Tilapalvelu-liikelai-toksen hallinnoimien tilojen laskennallinen korjausvelka on noin 41 miljoonaa eu-roa ja käsittää 299 rakennusta. Korjausvelan määrä perustuu laskelmaan, jossa rakennuksen kuntotaso on alle 75 prosenttia.
Toiminnallisten muutostöiden kustannukset sisällytetään käyttötalouteen. Tällai-nen on myös ns. ohjelmoitu kunnossapitobudjetti. Tilojen ohjelmoituun kunnos-sapitoon käytetään vuosittain noin 5,956 miljoonaa euroa, mihin sisältyy myös erilaisten tutkimusten ja kyselyjen tekemistä. Tilapalvelu-liikelaitoksen mukaan tilojen käyttäjät kokevat suurimmaksi ongelmaksi sisämelun. Korjaustarpeita sel-vitetään myös asiantuntijoiden kanssa ja viranomaistarkastusten yhteydessä. En-nakoimattomaan kunnossapitoon on varattu vuosittain noin 2 miljoonaa euroa.
Sivistyslautakunta on päättänyt, että kaupungin tulee investointiohjelmaa
toteut-41
taessaan hillitä rakentamis- ja käyttökustannuksia ottamalla suunnittelun lähtö-kohdaksi erityisesti tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden jo han-kesuunnittelun alkuvaiheessa (6.9.2017 § 57).
Kaupunki on investoinut kouluihin vuosina 2010-2017 noin 120 miljoonaa euroa.
Laatutason nousu on vaikuttanut Tilapalvelu-liikelaitoksen laskelmien mukaan ti-lakustannuksiin noin 20 prosenttia. Tilakustannukset määrittyvät elinkaaritavoit-teiden mukaisesti, mikä sisältää halutun laatutason, Terve talo –tavoitteet, muun-to- ja käyttöjoustotavoitteet.
Taulukko 11: Sivistyspalvelujen käytössä olevat tilat
Tilakustannusten osuus perusopetuksen kokonaiskustannuksista on Kouluikku-na-vertailun ja myös Vertikal Oy:n tekemän selvityksen mukaan vertailukuntia korkeampi sekä pääoman että ylläpitovuokran osalta.
Sisäisellä vuokralla halutaan ohjata tilojen tehokkaaseen käyttöön. Rakentamisen kustannuksiin sisäisellä vuokralla
ei ole ohjausvaikutusta.
Rakentamisen kustannustehokkuudesta olisi hyvä tehdä
kaupunkeja vertaileva selvitys.
42
6.2 Huhtasuon yhtenäiskoulun ja päiväkodin elinkaarihanke
Valtuusto päätti 16.5.2011/66 toteuttaa Huhtasuon koulu-, erityiskoulu- ja päivä-kotihankkeen elinkaarimallilla. Hankkeen toteuttajaksi hyväksyttiin YIT Rakennus Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n konsortio, joka vastaa myös ylläpito- ja korja-uspalveluista elinkaaripalvelusopimuksen mukaisesti 30.6.2033 asti.
Huhtasuon kouluhanke on teknisen elinkaarivastuun ja riskienhallinnan jakami-sen malli, PPP-hanke (public-private-partnership). Malli ei kirjanpidollisessa mie-lessä sisällä rahoitusratkaisua, koska hanke on kirjattu konsernin tytäryhtiön ta-seeseen.
Elinkaarihankkeella hallitaan tilaajan rakennusvaiheen ja käytön aikaista talou-dellista riskiä. Tässä hankkeessa rakennusvaiheen siirtyneitä riskejä olivat muun muassa rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuut. Käyttövaiheen siirtyneitä ris-kejä ovat muun muassa tilojen käytettävyyteen ja palveluiden laatupoikkeamiin, palveluiden hintakehitykseen, energian ja vedenkulutuksen määrään, ilkivalta- ja väistötilaan (sisäilmaongelmat) ja luovutuskunnon laatuun liittyvät riskit palve-lusopimuksen päättyessä. Tilaajalta palveluntuottajalle siirtyneiden riskien arvio on 5 miljoonaa euroa. Riskit eivät ole tähän mennessä toteutuneet. Elinkaaripal-velusopimuksen toteutumista turvaavat palveluntuottajan tilaajalle antamat va-kuudet.
Taulukko 12: Huhtasuon koulu- ja päiväkotihankkeen kustannusseuranta (Tila-palvelu-liikelaitoksen ilmoittamat luvut)
43
Elinkaarimalli on luonut rakentamiseen uutta toimintamallia, jossa kaupunki hankkii lopputuotteen. Saadun selvi-tyksen ja raportoinnin mukaan toteu-tus on onnistunut suunnitelman ja so-pimusten mukaisesti ja elinkaarimallin palvelusopimus on toteutunut sovitulla tavalla. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä.
6.3 Varhaiskasvatuksen tilat
Kaupunginvaltuustossa merkittiin tiedoksi 11.12.2017 § 159 varhaiskasvatuksen palveluverkostosta tehty selvitys vuosille 2017-2022. Selvitys on laadittu yhteis-työssä KymppiR-palveluverkkoryhmässä, joka koostuu varhaiskasvatuspalvelu-jen, kaupunkisuunnittelun, Tilapalvelun ja maankäytön asiantuntijoista. Selvityk-sessä todetaan, että varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko ei ole kysyntään nähden riittävä. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on noussut tasaisesti vuosittain ja kasvun ennakoidaan jatkuvan 1-2 prosentin vuosivauhtia aina vuoteen 2022 saakka. Tuolloin käyttäjien osuus olisi noin 74 prosenttia 0-6 vuotiaista lapsista.
Palveluverkkoryhmän tehtävä on ennustaa ja arvioida varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää ja tarjontaa vuoteen 2022 sekä laatia
vuosittain toimenpide- ja kehitysohjelma pal-velukapasiteetin mitoittamiseksi viiden vuoden tarkastelujaksolle, sekä varmistaa terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu varhaiskasvatuspalvelu-verkko.
Vuonna 2009 Jyväskylässä oli 5 784 päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa ole-vaa lasta ja vuoteen 2022 mennessä määrän arvioidaan kasvavan 7 700 lapseen.
Päivähoidon tarpeeseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset muutokset lasten määrän ja varhaiskasvatustarpeen kasvun rinnalla. Varhaiskasvatuslain 11 §:n mukaan: Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuo-doin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Jyväskylässä lakia on tulkittu niin, että palveluverkon tulee olla pääsääntöisesti omaa. Palvelusetelillä tuotettu yksi-tyinen varhaiskasvatuspalvelu voi täydentää kunnallista palveluverkkoa nykyisel-lä tasolla.
Asiakkaiden käyttämien palvelusetelien arvo vuonna 2017 oli 8 918 869 euroa.
Kotihoidon tukeen käytettävä euromäärä on laskenut vuodesta 2011 alkaen yli
Rakennushankkeen ja kiinteistöjen käytön riskejä voidaan hallita eri toteutustavoilla ja kiinteistöjen käytön
johtamismalleilla. Yksittäisen hankeen toteutusmalli on
arvioitava tilaajan asettamien tavoitteiden pohjalta.
Kaupungissa on tehty
varhaiskasvatuksen
palveluverkkoselvitys.
44
12 prosenttia. Samaan aikaan yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on kasvanut melkein 47 prosenttia ja oman toiminnan osuus on kasvanut noin prosentin ver-ran. Lasten määrä on kasvanut yli 4 prosenttia vuodesta 2011. (Kuvio alla)
Kuvio 4: Varhaiskasvatuksen palvelurakenne (vrt. päiväkotiverkko)
Päiväkoti-investoinneista suurin osa korvaa käytöstä poistettavia tiloja. Savulah-den päiväkotikoulu on uudisrakennus. Nykytilanteessa on jouduttu turvautu-maan väliaikaisiin ratkaisuihin. Päivähoidon investointeja yritetään kuroa tarpeen tasolle.
Päiväkotien suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon tilojen monikäyttöi-syys. Toiminnallisesti päiväkotirakentamisessa tavoitellaan isompia päiväkotira-kennuksia, jotta sijaisten saaminen ja henkilökunnan käyttö olisi joustavampaa.
Isommat yksiköt takaavat myös laadun säilymisen ja asiakkailla on mahdollisuus saada nopeampaa palvelua.
Nykyisellä investointitahdilla pystytään vastaamaan varhaiskasvatuksen
tilatarpeeseen kohtalaisesti.
45
6.4 Kaupungin kadut
Kuvio 5: Katurakentamisen korjausvelan pitäminen nykytasolla alle 8 M€ edellyt-tää vuosittaista lisämäärärahaa 1,250 M€.
Kaupunkirakenteessa on luotu laskentamalli katujen korjausvelan määrittämi-seen. Tätä varten kadut kuvataan joka toinen vuosi. Ensimmäinen kuntomittaus tehtiin 2013 ja toinen vuonna 2017, minkä perusteella voidaan todeta mittaus-menetelmän olevan riittävän luotettava korjausvelan arvioinnissa. Kaupunkira-kennelautakunta päätti 19.9.2017 § 216: ” Korjausvelka on vuonna 2029 vuotta 2017 alemmalla tasolla, joka on 7,93 milj.
eu-roa.” Eli korjausvelan kasvu loppuu vuoteen 2029 mennessä ja pysyy kasvavan kaupungin tahdissa, vaikka katuverkko kasvaa. Tarkoitus on löytää ongelmalliset kohdat ajoissa ja teh-dä tarvittavat korjaukset.
6.5 Kaupungin vesihuolto
Kaupungilla on maan alla olevaa omaisuutta, vesi- ja viemäriputkistoja noin 1700 kilometriä ja niihin liittyneenä 18 259 asiakasta. Vesiverkko-omaisuuden lasken-nallinen jälleenhankinta-arvo oli vuoden 2017 lopussa 668 miljoonaa euroa ja nykykäyttöarvoprosentti 50%. Tätä omaisuutta hallinnoi Jyväskylän Energia Oy, jolle valtuusto on asettanut tavoitteeksi kehittää ja tehdä investointeja siten, että yhtiön toimittamien vesi- ja energiapalveluiden toimitusvarmuus on nykyistä hy-vää suomalaista tasoa tai parempi.
Eri katuluokille on mittauksen perusteella määritetty
tavoitetasot, joista päättää kaupunkirakennelautakunta.
46
Vesihuoltoverkoston laskennallinen saneerausvel-ka on 63 miljoonaa euroa. Verkon ikääntyminen ai-heuttaa jatkuvaa saneeraustarvetta. Nykytilanteessa vesi- ja viemäriverkkoa saneerataan noin 7 miljoonal-la eurolmiljoonal-la vuosittain, joka riittää pitämään verkoston suorituskyvyn nykyisellä tasolla. Vesihuoltoverkkoa on rakennettu ja laajennettu erityisesti 1970 luvun
taitteesta alkaen jatkuen voimakkaana aina näihin päiviin asti. Saneeraustarve kasvaa merkittävästi (noin kolminkertaistuu), kun 70-luvun taitteessa rakennettu verkosto tulee elinkaarensa päähän vuoden 2020-luvun loppupuoliskolla. Jotta verkoston suorituskyky voidaan säilyttää, on saneeraustarpeeseen varauduttava jo ennakkoon 2020-luvun alkupuoliskolla.
Vesiverkon vuodot (laskuttamaton vesi- ja jätevesi) ovat Jyväskylässä valtakunnan keskiarvojen alapuolella (talousvesi JE 12,9% /ka. 19,4% ja jätevesi JE 35,2%/ka.
40,8%). Tavoitteena häviöiden osalta on talousvedessä 10 ja jätevedessä 30 pro-senttia.
6.6 Kaupungin investointien toteutuminen
Kaupungin kokonaisinvestoinnit 55,7 miljoonaa euroa ylittyivät muutetusta ta-lousarviosta noin 2 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2014 alkaen bruttoinvestoinnit ovat olleet alle 56 miljoonaa euroa vuosittain, kun talousarviosuunnitelmassa in-vestoinnit ovat olleet yli 73 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2017 investointi-en toteutumisprosinvestointi-entti oli 87.
Suurimpia vuoden 2018 talonrakennuksen investointikohteita ovat Kuokkalan yhtenäiskoulu (8,1 milj. euroa vuodelle 2018), Kangasvuoren päiväkotikoulu (6,4 milj. euroa vuodelle 2018) sekä Savulahden päiväkotikoulu (5,0 milj. euroa vuo-delle 2018). Keski-Suomen museon peruskorjaukseen varataan 5,3 miljoonaa eu-roa vuodelle 2018. Kaupungin investointibudjetin ja taseen ulkopuolisia talon-rakennushankkeita toteutetaan vuonna 2018 yhteensä arviolta 18,7 miljoonalla eurolla. (Talousarvio 2018, investointikohteet.)
Kaupungin investointisuunnitelmassa 2018-2022 Tilapalve-lun talonrakennusinvestoinnit (brutto) ovat yhteensä 144 miljoonaa euroa ja koko kaupungin investointisuunnitelma käsittää 421 miljoonan investoinnit. Suunnitelma ei sisällä kulttuurilaitoksia.
Talousarvion 2018 mukaan seuraavina vuosina otetaan li-sää lainaa, mutta lainakanta pysyy alle 3 000 euroa/asukas.
Vesi- ja
viemäriverkoston saneeraustarpeisiin 2020-luvun
loppupuolella on hyvä varautua.
Kaupungilla on patoutuneita
investointitarpeita, joiden toteuttamiseen tarvitaan
rahoituksellista puskuria.
47
Sivistyslautakunnan päivähoidon palveluverkkopäätöksestä (22.11.2017 § 82) talonra-kennuksen investointiohjelmaan vuosille 2018-2022 esitetään hankkeita yhteensä 33,3 miljoonan euron edestä.
Talousarviossa 2018 todetaan, että kiinteistökannan (noin 400 rakennusta) van-henemisen sekä investointien siirtymisten vuoksi kiireellisiä ja ennalta arvaa-mattomia korjaustarpeita syntyy koko ajan. Jotta sisäilmasto-ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti, on talousarvioon varattu tähän tarkoitukseen 2 miljoonaa euroa vuosittain.
6.7 Jyväskylän Sinfonia
Jyväskylän Sinfoniassa on 38 soittajaa vakituisis-sa viroisvakituisis-sa ja koko henkilöstön määrä on yli 50 henkilötyövuotta. Sinfonia saa tulorahoitusta val-tionosuuksina 47 henkilötyövuotta, valtionosuu-det ovat budjetista noin kolmasosa.
Sinfonian kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen on 240 759 euroa. Toimin-tamenot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,1 senttia (123 600 euroa) ja toimintatulot 49 pro-senttia (177 600 euroa).
Taulukko 13: Jyväskylän Sinfonian tunnusluvut 2015-2017
*Teatteritalon Sali asettaa rajat kausilippujen myynnille. Verkon välityksellä kuulijoiden määrä on moninkertainen. Salin käyt-töaste putoaa päiväkonserttien vuoksi.
Jyväskylän Sinfonian
kehittämistoiminta on ollut onnistunutta.
Kasvulle ja kehitykselle asettaa rajat
tarkoituksenmukaisten tilojen puute.
48
Jyväskylä Sinfonia on onnistunut kasvattamaan yleisömäärää etsimällä jatkuvasti uusia asiakkaita ja tapoja kohdata kaupunkilaiset. Vuonna 2017 uusia toiminnan muotoja ovat olleet päiväkonsertit sekä Sinfonian on the move –jalkautumispro-jekti.
6.8 Vanhuspalvelut
Vuonna 2017 vanhuspalvelujen palvelualue jakaantui kahteen palveluyksikköön:
- palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen sekä - ympärivuorokautinen asuminen ja hoito.
Vanhuspalvelujen palvelutarpeen arvioidaan kasvavan siten, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kokonaismäärä kasvaa ainakin 80 asiakkaalla vuosittain.
Pitkäaikaishoidon ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen palveluja tarvitsee vuonna 2018 arviolta 70 asukasta nykyistä enemmän. Uusia asiakkaita sijoitetaan pääsääntöisesti vapautuville paikoille.
Vanhuspalveluja tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna sekä palvelusete-leillä. Vanhuspalveluiden toimintakate vuonna 2017 oli -65,3 miljoonaa euroa.
49
Kuvio 6: Kotihoidossa, omaishoidossa ja palveluasumisessa myönnettyjen palve-lusetelien arvo oli vuonna 2017 yhteensä 2,6
miljoonaa euroa (tumman vihreä kuvaaja = palvelusetelit yht. M€).
Vanhuspalvelujen palvelutarpeen kasvuun vastataan mm. myöntämällä
palveluseteleitä.
Kotihoidon, omaishoidon ja
palveluasumisen palvelusetelien arvo vuonna 2017 oli yhteensä 2,6 M€.
Palvelusetelien osuus kotihoidon asiakastunneista on vajaa 7 prosenttia
(katso taulukko14).
50
Alla on tarkasteltu suoraan asiakkaalle ostettavien palvelujen määrän kasvua las-tensuojelussa ja vammais- sekä vanhuspalveluissa (M€/vuosi).
Kuvio 7: Asiakaspalveluostot lastensuojelussa ja vammais- sekä vanhuspalvelus-sa vuosina 2011-2017
Ostopalveluna kotihoitoa toteutettiin vuonna 2017 neljällä alueella, joissa toimi kuusi palveluntuottajaa. Ostopalvelujen osuus kotihoidon asiakastunneista on 31 prosenttia.
Vanhuspalveluissa
suoraan asiakkaalle
ostettavia palvelujen
arvo vuonna 2017 oli
17,4 miljoonaa euroa.
51
Taulukko 14: Kotihoidon asiakastunnit ja –määrät omassa toiminnassa, ostopal-veluissa ja palvelusetelien käytössä vuonna 2017
TP 2016 TA 2017 TP 2017 muutos
€ muutos
%
Perusturvan tavoite, että yli 75-vuotiaista ko-tonaan asuvien osuus ylittää 91 prosenttia, to-teutui. Olisi hyvä saada läpinäkyvämmäksi se, miten palvelutarpeet, tavoitteet ja tehdyt pää-tökset kohtaavat.
Toimiva kotihoito tarvitsee rinnalleen myös oheispalveluja, kuten päiväkeskustoimintaa ja esteettömän liikkumisen tukemista. Palve-luasunnoissa asuvat vanhukset puolestaan tilin-päätöstietojen mukaan kaipaavat lisää ulkoilu-mahdollisuuksia. Toimialalta saadun selvityksen mukaan vanhuspalveluissa saatiin alkuun huhti-kuussa 2018 uudenlainen malli työllisyyspalve-luiden sekä vapaaehtoistoiminnan osalta. Näi-den palveluiNäi-den yhteistyössä haetaan henkilöitä ja toimintamalleja asiakkaiden tueksi liikkumi-seen, arjen toimintoihin ja mm. yksinäisyyden vähentämiseen.
Kukoistava kotihoito –hankkeessa selvisi, että omassa toiminnassa välitön työaika on lähi-hoitajilla 43 prosenttia ja sairaanlähi-hoitajilla 53 prosenttia, kun tavoitellaan 60 prosenttia (asi-akkaan luona tapahtuva palveluaika). Uuden
toi-minnanohjausjärjestelmän avulla on voitu todentaa, mihin työaikaa käytetään.
Järjestelmä mahdollistaa mobiililaitteiden avulla kirjaamiset asiakkaan luona. Ti-linpäätöstiedoissa todetaan, että vuoden 2016 lopulla käyttöön otetun
kotihoi-Kotihoidon palvelutarpeen kasvaessa
tarvitaan erilaisia asiakaslähtöisiä
palveluvaihtoehtoja ja niiden kehittämistä.
Eri palveluvaihtoehtojen vaikuttavuudesta
tarvitaan tutkimus- ja arviointitietoa.
Kotipalveluun liittyvää
yritysneuvontaa voisi
lisätä, jotta
madallet-taisiin palveluideoiden
kehittämistä ja
liiketoi-minnan aloittamista.
52
don toiminnanohjauksen arvioitiin tuottavan 650 000 euron säästö sijaisten käy-tön vähenemisenä. Toimintamallin käyttöönotto vaati arvioitua pidemmän ajan, eikä säästötavoite toteutunut. Henkilöstökulujen ylitystä aiheuttivat osaltaan
don toiminnanohjauksen arvioitiin tuottavan 650 000 euron säästö sijaisten käy-tön vähenemisenä. Toimintamallin käyttöönotto vaati arvioitua pidemmän ajan, eikä säästötavoite toteutunut. Henkilöstökulujen ylitystä aiheuttivat osaltaan