Kauppavaihdon määrällinen tarkastelu

Ensimmäisenä tarkasteluvuonna 1957 Suomen tuonti Norjasta oli lähes kolminkertainen verrattuna Norjan-vientiimme (taulukko 3.1 ja kuvio 3.4). Suomen vienti Norjaan oli tar-kastelun ensimmäisenä vuonna 1957 arvoltaan noin 11 miljoonaa euroa. Se muodosti 0,4 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Norjan-tuonnin arvo oli noin 30 miljoonaa euroa, joka vastasi prosentin osuutta ulkomaantuonnistamme.

Tuonti ja vienti hilautuivat hiljalleen lähemmäs toisiaan. Suomen vienti Norjaan kasvoi nopeammin kuin tuonti Norjasta. Vaikka ensimmäisen tarkasteluvuoden veroista

83Hodne 1975, 470–471.

84Hodne 1975, 475.

85 Hodne 1975, 477.

86 Pihkala 1987, 109.

28 vaihdon tasapainon suurta suhteellista eroa ei enää koettukaan, on kauppataseesta kuiten-kin huomattavissa, että maiden väliset aluksi ali- ja sitten tihentyvässä määrin ylijäämät ylittivät useinkin vuoden 1957 lukeman. Vuonna 1961 Suomi ylitti viennissä Norjan tuon-nin ja maiden välinen kauppa oli Suomelle ensimmäistä kertaa niukasti ylijäämäinen. Tä-män jälkeen kauppa kääntyi jälleen alijäämäiseksi muutaman vuoden ajaksi, mutta vuodes-ta 1967 lähtien aina 1980-luvun loppuun Suomi vei paria poikkeusvuotvuodes-ta lukuun otvuodes-tamatvuodes-ta enemmän Norjaan kuin naapurimme meille.

Taulukko 3.1 Suomen Norjan-kauppa 1957–1972 Tuonti,

Maiden välinen kauppavaihto lisääntyi pääsääntöisesti vuosittain. Poikkeuksen muodosti-vat sekä viennin että tuonnin osalta tarkastelun ensimmäinen vuosi 1957 ja lisäksi viennin

29 kohdalla vuodet 1962, 1963 ja 1971. Toisin kuin Suomen ulkomaankaupassa yleensä⁸⁷, Norjan-kaupassa suhdannevaihtelut näkyivät selvemmin viennissä. Erityisesti viennin puo-lella tavattiin melkoisia harppauksia arvon kasvussa. Tällaisia vuosia olivat esimerkiksi 1958, 1960 ja 1966. Vaikka niin viennin kuin tuonnin kasvu oli ripeää 60-luvulla, jossain määrin yllättävää on se, etteivät olennaisimmat tullien poistamiset 1967 (Norja muun EFTA:n mukana 31.12.1966) ja etenkin 1968 (Suomi 31.12.1967) tuoneet linjasta poiken-nutta kasvua maiden väliseen kauppaan ainakaan välittömästi. Tosin vuosikymmenen vaih-teessa sekä tuonnin että viennin arvo harppasi poikkeuksellisen voimakkaasti ylöspäin.

Myös kaupan suhteelliset osuudet kasvoivat. Norjan-tuonnin osuus kaikesta Suomen tuon-nista nousi vuonna 1972 2,9 prosenttiin. Muutosta vuoteen 1957 oli melkein kaksi prosent-tiyksikköä, toisin sanoen 200 prosenttia. Viennissä vastaava muutos oli 3,8 prosenttiyksik-köä, siis lähes 1000 prosenttia. Norjan-viennin osuus oli vuonna 1972 4,2 prosenttia koko-naisviennistämme. Sittemmin vastaavaan osuuteen ja sen yli on päästy vain muutamana tarkasteluvuotena.

Jos Suomen ja Norjan välistä kauppavaihtoa vertaa Suomen koko kauppavaihtoon, on ku-vioissa 3.4 ja 3.5 nähtävissä selkeästi yhtenevä kehitys. Tuonti ja vienti kehittyivät saman-suuntaisesti niin Suomen ja Norjan välisessä kuin Suomen muussa kaupankäynnissä lu-kuun ottamatta 70-luvun alkua, jolloin Suomen kokonaisvienti laski selvästi, kun taas Nor-jan-kaupassa vienti kasvoi. Norjan-kauppa oli myös vuodesta 1967 Suomelle yhtä vuotta lukuun ottamatta ylijäämäistä toisin kuin ulkomaankauppa kokonaisuudessaan.

87 Ks. s. 23.

30 Kuvio 3.4 Suomen kauppa Norjan kanssa 1957–1972, milj. €

Lähde: Ulkomaankauppatilastot 1957–1972

Kuvio 3.5 Suomen ulkomaankauppa 1957–1972, milj. €

Lähde: Ulkomaankauppatilastot 1957–1972

Suomen ja Norjan kaupan rakenteen voi katsoa noudattaneen yleisemmin Suomen ulko-maankaupan perusrakennetta ensimmäisellä tarkastelujaksolla. Suomella oli raaka-aineiden vientiylijäämä aina 1970-luvun puoleenväliin saakka, ja valmiiden tuotteiden kaupassa tuontialijäämä alkoi supistua 1960-luvunlopussa⁸⁸. Kuten Suomen ulkomaankaupassa

88Pihkala 1987, 47.

0 50 100 150 200 250 300 350 400

1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972

tuonti vienti

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972

tuonti vienti

31 sesti, myös Norjan-kaupassa raaka-aineiden vientiylijäämä selitti pitkälti puun vienti.

Suomi eli luonnonvaroistaan ja niiden käyttö oli ekstensiivistä. Vähitellen raakapuun vienti kääntyi kuitenkin tuonniksi ja paperinvienti laajeni supistaen valmiiden tavaroiden alijää-mäisyyttä.⁸⁹

Valmiiden tuotteiden kaupan alijäämä on jossain määrin havaittavissa myös Norjan-kaupassamme, vaikka Norjan vientikin on ollut kautta linjan hyvin raaka-ainevoittoista. Jos verrataan esimerkiksi ydinreaktoreiden, höyrykattiloiden ja koneiden sekä sähkökoneiden ja -laitteiden tavaraluokkien kauppaa maiden välillä, eivät erot olleet suuria. Suomi saavut-ti ja osin ohitsaavut-tikin viennillään Norjan-tuonnin näissä tavaraluokissa tarkastelukauden lop-pua kohden (kuviot 3.10 ja 3.11, s. 38).

Norjan-tuonti kasvoi vientiä maltillisemmin, mutta toisaalta myös vakaammin. Viennin kasvu ei ollut aivan suoralinjaista ja siinä oli 60-luvun alussa jonkin verran ailahtelevuutta.

Eroavuudet viennin ja tuonnin kasvun vakaudessa ovat osittain selitettävissä sillä, että Nor-jan tuonti Suomeen jakautui tasaisemmin useampien eri tavararyhmien välille. Suomen vienti on yli hyvin keskittynyttä ja se nojasi lähinnä puuhun. Joinain vuosina myös aluksi-en osuus oli merkittävä. Aluksille olivat tyypillisiä suuretkin vuosittaiset vialuksi-entivaihtelut, sillä laivatilaukset olivat yleensä suuria ja valmistukseen meni oma aikansa. Näin ollen aluksien osuus Norjan-viennistä vaihteli yksin ensimmäisellä tarkastelujaksolla aina nollas-ta prosentisnollas-ta yli neljännekseen, toisin sanoen sadasnollas-ta eurosnollas-ta 70 miljoonaan euroon. Vas-taavan tuoteryhmän artikkeleita tuotiin myös Norjasta Suomeen, mutta leveämpi rintama muita vientituotteita vähensi alusten epätasaisen viennin painoarvoa Norjan-tuonnissa.

Kuvioit 3.6 ja 3.7 havainnollistavat Norjan-kaupan keskittymistä. Siinä missä kolme mer-kittävintä tavararyhmää muodostivat tarkastelun alkuvuosina yli 70 prosenttia Suomen Norjan-viennistä ja vielä 60- ja 70-lukujen vaihteessakin liki 50 prosenttia, oli vastaava vertailuluku Norjan kohdalla korkeimmillaan 37 prosenttia ja matalimmillaan 29 prosent-tia. Suomen vientiä dominoivat metsäsektorin tuotteet, joiden osuus Norjan-viennistä oli 60-luvulle tultaessa 60 prosenttia. Seuraavaksi merkittävin ryhmä, alukset ja uivat raken-teet, ylsivät vain seitsemään prosenttiin. Norjasta tuotiin Suomeen tarkastelun alussa eniten lannoitteita, reilu 15 prosenttia Suomen Norjan-tuonnista. Norjan kolmen eniten

89 Pihkala 2001, 241.

32 män tavararyhmän vienti Suomeen ei edes yhdessä yltänyt kuin reiluun puoleen Suomen metsätuotteiden Norjan-viennistä.

Suomi vei Norjaan tarkastelun alkuvaiheessa kolmanneksi eniten ydinreaktoreita, höyry-kattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita. 60-luvun alussa tavararyhmä ohitti alusten vien-nin ja 1969–1972 metsäsektorin tuotteet. Norjan-tuonnissa kolmen kärki oli kaiken aikaa tasaisempi, kuten ylipäätänsäkin Norjan vientituotteiden rintama Suomeen verrattuna.

Suomen Norjan-viennin tapaan kuitenkin myös Norjan-tuonnin kärki tasoittui. Lisäksi sii-nä tapahtui muutoksia järjestyksen osalta: vuosina 1965–1968 rautaa, terästä sekä niistä tehtyjä tuotteita tuotiin enemmän kuin lannoitetta, mutta 1969–1972 tilanne oli tasan.

Kolmanneksi merkittävin tuontiryhmä olivat ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet ja mekaa-niset laitteet aivan kuten Suomen Norjan-viennissäkin. Niin tuonnissa kuin viennissä tava-raryhmän osuus vaihteli toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän välillä. Seuraavaksi käsittelen tarkemmin viennin ja tuonnin rakennetta erillisissä alaluvuissa.

Kuvio 3.6 Suomen vienti Norjaan kolmen eniten viedyimmän tavararyhmän osal-ta 1957–1972 (%-osuudet laskettu neljän vuoden keskiarvoina)

Lähde: Ulkomaankauppatilastot 1957–197.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

1957-1960 1961-1964 1965-1968 1969-1972

Puu, sellu ja paperi sekä niistä valmistetut tuotteet

Alukset ja uivat rakenteet

Ydinreaktorit,

höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet Yhteensä

33 Kuvio 3.7 Suomen tuonti Norjasta kolmen eniten tuoduimman tavararyhmän

osalta 1957–1972 (%-osuudet laskettu neljän vuoden keskiarvoina)

Lähde: Ulkomaankauppatilastot 1957–1972.