3. Hallinnon tuloksellisuus
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
Toimintaympäristö
Elinkeinopolitiikan yleisenä tavoitteena on talouskasvun turvaaminen, työllisyyden parantaminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen sekä Suomen pitäminen kilpailukykyisenä toimintaympäris-tönä koti- ja ulkomaisille investoinneille.
Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Tulevaisuuden haas-teisiin vastaamiseksi ministeriö laati kertomusvuonna linjauksen elinkeinopolitiikasta uudessa talo-udessa. Linjauksessa nousevat etualalle osaamisen ja teknologian kehittäminen, jotka tähtäävät yri-tysten kilpailukyvyn parantamiseen. Alueellisen elinkeinopolitiikan merkitys on korostumassa ja väestön ikääntymisen vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan eri lohkoille. Toimintaympäristön globalisoituessa yhä tärkeämpään rooliin nousevat yritysten ja työntekijöiden valmiudet hyödyntää uusia avautuvia mahdollisuuksia.
Viime vuosien kilpailukyvyn perustekijänä on korostunut menestyksellinen tiede- ja teknologiapoli-tiikka. Kertomusvuonna Suomen tutkimus- ja kehitysmenot nousivat ennakkotiedon mukaan lähes 30 mrd. markkaan, joka on 3,6 % bruttokansantuotteesta. Julkinen rahoitus on pysynyt viime vuosina reaalisesti likimain ennallaan, mutta yritysten t&k -rahoituksen kasvu on jatkunut nopeana talouden notkahduksesta huolimatta.
Eduskunnalle selontekona annettu kansallinen ilmastostrategia vastaa kansainvälisellä tasolla sovit-tuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin. Strategia ohjaa keskeisesti koko energia-politiikan toteuttamista.
Ministeriön hallinnonalan lainsäädännön kehittämistarpeet syntyvät yhä useammin EU:n tavoitteis-ta. Myös Suomen kannanottojen valmistelu EU:ssa tehtyihin aloitteisiin vaatii erityistä asiantunte-musta ja yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen.
87. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan käytettävissä olleet määrärahat ja niiden käyttö vuonna 2001
Pl. luku Määrärahat Käytettävissä Käytetty Siirretty
Varainhoito- Edellisiltä olleet tai vuodelle vuodelta vuosilta määrärahat peruutettu 2002
Miljoonaa markkaa
3210 Hallinto .………...………. 690 120 810 698 100 3220 Teknologiapolitiikka ...………...……….. 2 906 171 3 077 2 920 151 3230 Yrittäjyyspolitiikka ...…………..……….……. 1 153 2 1 156 849 109 3240 Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka .…………...…. 98 12 109 99 11 3250 Kansainvälistymispolitiikka ..……...……... 344 10 354 342 10 3260 Energiapolitiikka ... 143 5 148 120 5 3270 Omistajapolitiikka ... 421 - 421 359 6 3280 Rakennepolitiikka ... - 179 179 179 -
Yhteensä ………..………...….. 5 756 499 6 255 5 567 392
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Ministeriön tasapainoisen onnistumisen strategian linjauksia ulotettiin kertomusvuonna hallinnon-alan virasto- ja laitostasolle asti. Ministeriö teki virastojen ja laitosten kanssa yhteensä 31 tulosso-pimusta.
Suurimmat poikkeamat arviomäärärahoissa liittyivät myönnettyjen energiatukien ja EU-rakennera-hastojen valtion tukiosuuksien maksatusaikataulujen myöhentymiseen.
Teknologiapolitiikka
Kansallisen teknologiapolitiikan ja koko innovaatiojärjestelmän tavoitteena on tukea parhaalla mahdollisella tavalla kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa, kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaamis-intensiivistä tuotantoa ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Innovaatioympäristön kehittämisessä painottuivat tutkimustulosten kaupallinen hyödyntäminen sekä eri alueiden kyky ottaa vastaan ja hyödyntää teknologiaa.
Suomen kilpailukyky oli v. 2001 kansainvälisten arviointien mukaan erinomainen. Tutkimus- ja kehi-tystoiminnan (t&k) taloudelliset vaikutukset ovat viime vuosina näkyneet tuotannon ja työpaikkojen nopeana kasvuna sekä elinkeinorakenteen monipuolistumisena ja painottumisena korkean teknologian aloille. Kaikki teknologia-alan laitokset arvioivat jatkuvasti toimintaansa ja sen yhteiskunnallisia vai-kutuksia. Kesällä valmistuneen selvityksen mukaan, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) toi-minnan vaikuttavuus näkyy yritysten kilpailukyvyn kasvuna ja uusina parantuneina tuotteina tai proses-seina, minkä lisäksi on syntynyt yrityksiä, palveluja ja kaupallisesti hyödynnettyjä patentteja.
Kuvio 14.
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN BKT-OSUUS ERÄISSÄ MAISSA
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4
90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01*
Suomi
Ruotsi
Japani
USA
Saksa
Iso-Britannia
EU
%
Tilastointiperuste muuttui Ruotsissa vuonna 1995.
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
TEKESIN MYÖNTÄMISVALTUUDET VUONNA 2001
Lainat teknologiseen tutkimukseen ja
kehittämiseen,
475 milj. mk Avustukset
teknologian tutkimukseen ja
kehittämiseen, 890 milj. mk
Tutkimus- ja kehitystoiminta,
795 milj. mk Kuvio 15.
Hallituksen hankesalkkuun kuuluvassa tutkimuspanostusten hyödyntämishankkeessa vuoden 2001 pai-nopisteiksi nostettiin yritysten alkuvaiheen pääomasijoitustoiminta sekä yliopistoissa syntyvien kek-sintöjen tekijän- ja teollisoikeudet. Teknologiaideoiden kehittämistä yrityksiksi tehostettiin ja hank-keiden pääsyä pääomarahoituksen piiriin helpotettiin uudella toimintamallilla. Suomen Teollisuus-sijoitus Oy (Tesi) käynnisti yrityskehitysyhtiöiden rahoitusohjelman, joka mahdollistaa siemenra-hoituksen aivan alkuvaiheessa oleville hankkeille ja yrityksille.
Alueiden kehittäminen teknologian keinoin -hankkeessa tehdyn analyysin mukaan maakuntien elin-keinoelämässä ja niiden kyvyssä ottaa vastaan ja hyödyntää uutta osaamista on huomattavia eroja.
Teknologia-alan laitokset ovat ottaneet aluenäkökulman huomioon strategioissaan. Lisäksi työvoi-ma- ja elinkeinokeskuksiin (TE-keskuksiin) palkattiin kertomusvuonna kymmenen uutta teknologia-asiantuntijaa eri puolille maata.
Tieto- ja viestintäteknologia sekä biotekniikka ovat olleet viime vuosina julkisen sektorin tutkimus-rahoituksen painopisteitä. Tulevaisuuden teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia kehitysnä-kymiä luodataan ennakoinnilla ja teknologian tutkimuksella. Kertomusvuonna käynnistyi nelivuoti-nen teknologian ennakointihanke sekä toinelivuoti-nen teknologian tutkimusohjelma Teknologian, elinkeino-elämän ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Ensimmäinen teknologian tutkimusohjelma (1997-2001) päättyi kertomusvuoden lopulla ja sen myötä teknologian tutkimus laajeni ja monipuolistui.
Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on, että se hyödyttää sekä kansallisen että EU:n teknologiapo-litiikan toteuttamista. EU:n tutkimuspoliittista agendaa hallitsivat keskustelu eurooppalaisesta
tut-3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
kimusalueesta (ERA) ja tutkimuksen kuudetta puiteohjelmaa (2003-2006) koskevan ehdotuksen kä-sittely. Kahdenvälisessä teknologiayhteistyössä ponnistelut kohdistuivat uusien yhteistyöalueiden ja -kumppaneiden löytämiseen Kiinasta, jonka talous ja markkinat kasvavat voimakkaasti. Kiina on-kin nousemassa teknologiayhteistyön painopisteeksi Euroopan, Yhdysvaltojen ja Japanin rinnalle.
Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi teknisen infrastruktuurin, kansallisen laatupo-litiikan sekä teknisen turvallisuusjärjestelmän on vastattava kansainvälisiä vaatimuksia. Teknisen tur-vallisuuden lainsäädännön uudistaminen jatkui sekä kotimaisessa että EY-lainsäädännössä. Kansalli-sia säädöshankkeita olivat muun muassa sähköturvallisuutta ja räjähdysvaaralliKansalli-sia aineita koskevien lainsäädäntöjen uudistaminen. Kertomusvuonna valmistui teknisen tarkastustoiminnan hallinnollis-oikeudellisia näkökohtia selvittävä ministeriöiden yhteishanke, jonka ehdotukset vaikuttavat tarkas-tuselimiä koskeviin hallinnollisiin menettelyihin. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän tutki-muksen mukaan teknisten tarkastusten kilpailulle vapauttamisella on ollut myönteisiä vaikutuksia.
Palvelujen laatu ja saatavuus ovat parantuneet, eikä uudistuksella ole vaarannettu laitteistojen turval-lisuutta. Alalla ei ole havaittavissa hintakartelleja tai markkinoiden jakosopimuksia.
Kertomusvuonna toteutettiin myös kansallisen standardisointijärjestelmän benchmarking -selvityk-sen seurantahanke. Erityisesti avoimuutta ja valtionrahoituk-selvityk-sen käytön tehokkuutta koskevia tulok-sia hyödynnetään Suomen Standardisoimisliiton (SFS) tulosohjauksessa. Ministeriö käynnisti laatu-palkintojärjestelmän hyötyjä ja vaikutuksia selvittävän hankkeen Suomen Laatukeskuksen kanssa.
Platinamalmien etsintä oli erittäin vilkasta ja Suomessa tehtiin ennätykselliset yli tuhat valtaushake-musta. Geologian tutkimuslaitoksen löytämistä kuudesta uudesta malmiaiheesta myytiin neljä.
Kuvio 16.
HUIPPUTEKNIIKAN TUOTTEIDEN VIENTI ERÄISSÄ OECD-MAISSA, % tavaraviennistä
0 5 10 15 20 25 30 35
88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00*
Saksa Ruotsi Iso Britannia Suomi EU yhteensä USA Japani
%
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Kuvio 17.
Bioteknologiaan liittyvien asioiden käsittelyn sujuvuuden varmistamiseksi ja yhteistyön parantami-seksi valtioneuvosto teki syksyllä periaatepäätöksen asioiden koordinoinnista valtionhallinnossa.
Päätöksen mukaisesti perustettiin eri ministeriöiden edustajista koottu yhdyshenkilöverkosto, jota kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi.
Yrityspolitiikka
Alueellisen elinkeinopolitiikan tavoitteena on alueittain tasaisen kehityksen turvaaminen. Alueelli-nen elinkeinopolitiikka rakentuu alueen oman osaamisen, yrittäjyyden ja eri toimijoiden välisen ver-koston varaan.
Kertomusvuonna TE -keskukset laativat oman alueensa erityispiirteet huomioon ottavat strategiat ja tulossuunnitelmat. Kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousministe-riön TE -keskuksia koskevia ohjausmenetelmiä tehostettiin.
Hallitusohjelmaan sisältyvässä yrittäjyyshankkeessa vähennettiin kertomusvuonna muun muassa yri-tysten hallinnollisia rasitteita. Paljon painoa asetettiin toimille julkisen palvelutuotannon avaami-seksi kilpailulle. Yrittäjyyttä edistettiin erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelualalla. Hanke on vah-vistanut myös alueellista yhteistyötä.
Teollisoikeuksien lainsäädäntöympäristöä kehitettiin sekä kotimaassa että EU:ssa liittyen muun mu-assa yhteisöpatenttiin. EU-tason neuvottelut kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS)
käyttöön-KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ELINKEINOPOLIITTINEN RAHOITUS TE-KESKUSALUEITTAIN
VUONNA 2001, (mk / alueen yritysten määrä)
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Kaakkois-Suomi
Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Häme Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala
Kainuu Avustukset
Lainat
Suomen Teollisuussijoitus Oy:npääomasijoitukset alueellisiin rahastoihin - TE-keskukset / avustukset ml.
kansallinen ja EU-osarahoitus - Tekes/avustukset - TE-keskukset ja ministeriö / energiatuki
- Finnvera Oyj / investointi- ja käyttöpääoma-lainat - Finnvera Oyj / erityislainat - Tekesin lainat
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala otosta pörssiyhtiöissä jatkuivat. Kilpailupolitiikan ohjelmatyössä kiinnitettiin huomiota tarpeeseen kehittää hyvinvointipalvelusektorin yritysten toimintaympäristöä.
Yritysten vastuulliseen toimintaan liittyvät kysymykset tulivat kertomusvuonna vahvasti esille. Eu-roopan komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan, jonka seurantaan ministeriö osallistui. Valtioneu-vosto asetti kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten neuvottelukunnan (MO-NIKA) perustuen OECD:n laatimiin toimintaohjeisiin.
Suomi osallistuu OECD:n sääntelyuudistuksen maatutkintaan. Keväällä 2003 päättyvässä tutkinnas-sa arvioidaan muun muastutkinnas-sa yritysympäristöä, kilpailun toimivuutta ja hallinnon valmiuksia tuottaa korkealuokkaista sääntelyä.
Keskeiset tekijät, joilla kilpailukykyinen elinkeinotoiminta synnytetään, ovat teknologian hyödyn-täminen ja osaaminen. Alueiden mahdollisuuksia vastaanottaa ja hyödyntää uutta osaamista vahvis-tettiin suuntaamalla koulutusta, edistämällä teknologian siirtoa sekä kehittämällä tutkimus- ja yri-tysverkostoja. Yrityksille suunnatuissa palveluissa korostuivat seutukunnallisuus ja paikallisuus.
Palvelujen saatavuutta parannettiin perustamalla TE -keskuksiin yrityspalvelupisteitä, joista saa tie-toa ja neuvontaa keskitetysti.
Yrityksille suunnattuja kehittämispalveluja on kohdistettu tavoitteiden mukaisesti entistä selkeäm-min yritysten tarpeisiin ja lisätty kansainvälistymispalveluja. Tavoitteena on myös toimia yhteistyössä muiden pk yrityksille vastaavia palveluja tarjoavien yritysten kanssa sekä yhtenäistää TE -keskusten kehittämis- ja palvelutarjontaa. Pk -yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville kehitet-tiin Yritys-Suomi -verkkopalvelu, jossa Finnvera Oyj:n, Finpron, Sitran, Tesin, Tekesin ja TE -kes-kusten tuotteet ja palvelut yhdistettiin yrityksiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Pk -yritysten liike-toiminnan ja osaamisen kehittämiseksi keskityttiin yritysten elinkaaren eri vaiheisiin tarkoitettujen uusien kehittämistyökalujen tuottamiseen. Uusia työkaluja kehitettiin markkinointiin ja myyntiosaa-miseen, henkilöstön osaamistarpeiden analysointiin, verkkoliiketoiminnan edistämiseen ja sukupol-venvaihdoksen toteuttamiseen. Asiantuntijapalveluiden vaikuttavuuden arviointia jatkettiin teettämällä yrityksen rahoituksen kehittämisohjelmasta (Balanssi) arviointitutkimus.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamissa hankkeissa edistettiin erityisesti uuden teknolo-gian hyödyntämistä ja tietotekniikan hyödyntämistä pk -yritysten liiketoiminnassa. ESR-projektien laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi käynnistettiin laatujärjestelmän kehittämishanke. TE -kes-kukset paransivat ulkomaisten investointien edistämiseen liittyvien palvelujen tarjontaa muun muas-sa verkottumalla muiden alueellisten toimijoiden kansmuas-sa. TE -keskukset ottivat käyttöön uuden tie-tojärjestelmän liittyen toiminnan vaikuttavuuteen ja toiminnan laadun parantamiseen.
Patentti- ja rekisterihallinnon tavoitteiden mukaisesti tietopalvelujen saatavuutta kehitettiin erityi-sesti sähköisten verkkopalvelujen osalta. Lisäksi otettiin käyttöön yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), mikä perustuu yritykselle annettavaan yhtenäiseen tunnukseen eri viranomaisissa.
Erityisrahoitus ja yritystuet
Erityisrahoituksen ja yritystukien tavoitteena on turvata vientitakuupalveluiden, vienti- ja alusluot-tojen korontasausten ja muiden julkisesti tuettujen viennin rahoitusjärjestelmien kansainvälinen kil-pailukyky ja alueellinen saatavuus. Kertomusvuoden tavoitteena oli tehostaa suorien yritystukien ja julkisen erityisrahoituksen vaikuttavuutta ja lisätä niiden vaikuttavuusarviointia.
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Kertomusvuonna tulivat voimaan valtion vientitakuita koskevat uudistetut säädökset. Lain mukaan vientitakuita myönnettäessä tulee ottaa huomioon vientitakuita koskevat kansainväliset säädökset ja määräykset, kilpailutekijät ja taattavan hankkeen ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisar-viointia. Julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausjärjestelmä on arvioinnin mukaan järjestel-mänä tarpeellinen Suomen viennin rahoituksen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Erityisrahoituksen tavoitteena on varmistaa pk -yritystoiminnan rahoituksen saatavuuden lisäänty-minen erityisrahoituksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Valtion rahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n rahoitustuotteita kehitettiin kertomusvuonna muun muassa muuttamalla perustamislaina yrittäjälai-naksi, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin sukupolvenvaihdosten rahoittamisen. Yhtiö aloitti kan-sainvälistymislainojen ja -takausten myöntämisen suomalaisille pk -yrityksille niiden ulkomaisen liiketoiminnan rahoittamiseen. Myös Finnveran pääomatakuiden myöntämisen jatkamisen mahdol-listava lainmuutos toteutettiin. EU-ohjelmissa käytössä olevien rahoitustuotteiden valikoima moni-puolistui, kun niihin liitettyjä Finnveran lainaohjelmia tuli käyttöön. Uudistus mahdollistaa lainojen korkojen alenemisen ja riskinoton lisäämisen.
Yritystuilla rahoitettiin laadullisesti korkeatasoisia investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristö-hankkeita, joiden tavoitteena oli erityisesti pk -yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantami-nen. Tukia myönnettäessä otettiin erityisesti huomioon kasvuhakuiset ja uudet kehittyvät toimialat.
Yritystukien myöntämisen yhteydessä arvioidaan hankekohtaisesti yritystukien vaikuttavuutta
hank-Kuvio 18.
KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MYÖNTÄMÄ YRITYSRAHOITUS VUONNA 2001, milj. mk (EAKR-, ESR- ja kokonaan
kansallinen rahoitus yhteensä 1 180 milj. mk)
Länsi-Suomi siirtymäkausi 46 milj. mk
Etelä-Suomi siirtymäkausi 10 milj. mk
Interreg III A -ohjelmat 2 milj. mk Etelä-Suomi tavoite 2
109 milj. mk Kokonaan kansallinen
rahoitus 125 milj. mk
Tavoite 3 167 milj. mk
Pohjois-Suomi tavoite 1 167 milj. mk
Länsi-Suomi tavoite 2 184 milj. mk Itä-Suomi tavoite 1
370 milj. mk
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala keen toteuttamiseen sekä tuen vaikutuksia yrityksen liikevaihtoon, vientiin ja työllisyyteen. Osana uutta yritystukilakia vuoden 2001 alussa otettiin käyttöön maataloustuotteita jalostaville yrityksille tarkoitettu tuki.
Yritysrahoituksesta suurin osa eli lähes 60 % kohdistui yritysten tuotteiden tai tuotantomenetelmi-en kehittämisetuotantomenetelmi-en ja lähes 20 % kansainvälistymistuotantomenetelmi-en edistämisetuotantomenetelmi-en. Pk -yritysttuotantomenetelmi-en toimintaympäristön parantamishankkeissa rahoitettiin muun muassa yrityshautomopalvelujen ja tuotekehityspalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Yritystukia myönnettiin yhteensä 753 milj. mk yhteensä 2 655 hankkeeseen.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan myöntämällä yritysrahoituksella ml. EAKR -osara-hoitus ja kokonaan kansallinen ra-osara-hoitus (yhteensä 924 milj. mk) arvioidaan vaikuttavan noin 14 200 uuden työpaikan syntymiseen, 8 700 työpaikan turvaamiseen ja 3 000 hankkeiden aikaisiin työpaik-kojen syntymiseen. Rahoituksen arvioitiin vaikuttavan noin 1 100 uuden yrityksen syntymiseen.
Kertomusvuosi oli EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2000-2006 toinen vuosi. Edellisen raken-nerahastokauden ohjelmat suljettiin ja niiden jälkiarviointi käynnistettiin. Euroopan aluekehitysra-haston (EAKR) osarahoituksella kehitetään alueellista elinkeino- ja yritystoimintaa. Alueiden kes-keisiä toimialoja kehitetään sekä edistetään uutta yritystoimintaa erityisesti kasvavilla toimialoilla.
EAKR -osarahoituksella rahoitettiin ensisijaisesti yritysten tuotteiden ja tuotannon tason kehittä-mistä mutta myös työllisyyden parantaminen oli keskeinen myöntöperuste. Toimialoista rahoitusta sai eniten metallituotteiden sekä puutavaran ja puutuotteiden valmistus. Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitetaan osaamisen kehittämiseen kohdistuvia hankkeita.
Tavoitteena oli myös kehittää Suomen pääomamarkkinoita aktivoimalla ja laajentamalla osakesijoi-tustoimintaa. Valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) tärkeimpänä elin-keinopoliittisena tavoitteena on tukea uusien yritysten innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallista-mista. Yhtiön sijoituksia on yli 300 yrityksessä ja kertomusvuonna tehtiin sijoitussitoumuksia yh-teensä 205,4 milj. markalla sekä suoria sijoituksia 20 milj. markalla. Tesin sijoitusten elinkeinopo-liittisista vaikutuksista laadittiin selvitys, jonka mukaan kohdeyritysten henkilöstön määrä oli puoli-toistakertaistunut ja liikevaihdon määrä lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa sijoituksen vai-kutuksesta. Voimakkaasta kasvusta huolimatta yritysten taloudellinen tuloksentekokyky sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna parani 25 % vastaavana ajankohtana. Pääomasijoitusten kohteena olevat yritykset kasvoivat noin viisi kertaa nopeammin kuin yritykset keskimäärin.
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
Kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten asemaa yhteiskunnassa ja hyö-dykemarkkinoilla sekä ehkäistä ja ratkaista kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä ristiriitoja.
Vuosia 2000-2003 koskevan Kuluttajapoliittisen ohjelman toteuttamista jatkettiin tavoitteen mu-kaisesti. Asumiseen liittyvän oikeussuojan tarpeesta valmistui välimietintö, jossa korostettiin pai-kallistason neuvonnan ja valtakunnallisen ratkaisumenettelyn merkitystä asumisturva-asioissa. Ta-lous- ja velkaneuvonnassa ministeriö kiinnitti erityistä huomiota nuorten velkaantumiseen.
Kuluttajaviraston ja Kuluttajavalituslautakunnan arvioinnit valmistuivat. Virastojen toimintoja kehi-tetään arvioinneissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Kuluttajavalituslautakunnan tavoitetta jaosto-jen keskimääräisestä valitusasioiden käsittelyajasta ei saavutettu resurssipulan takia. Lautakunnan saamien valitusten määrä kasvoi edelleen. Ministeriö käynnisti arviointityön pohjoismaisen ympä-ristömerkinnän kansallisista soveltamiskäytännöistä.
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista vuoden 2001 alussa voimaan tullut laki mahdollisti enintään 400 neliömetrin suuruisten päivittäistavarakauppojen sunnuntaiauki-olon. Näiden myymälätyyppien myynti vilkastui kertomusvuoden aikana selvästi.
Kilpailupolitiikan tavoitteena on varmistaa markkinoiden toimivuus ja kilpailun hyötyjen siirtymi-nen myös asiakkaille ja kuluttajille. Ministeriö käynnisti hankkeen kilpailututkimuksen tilan, kehit-tämistarpeiden ja -mahdollisuuksien arvioimiseksi. Kilpailupolitiikan toimivuutta arvioitiin koski-en julkistkoski-en palvelujkoski-en markkinaehtoistamista ja pk -sektorin kilpailuoikeudellista kohtelua eräissä EU-maissa.
Kansainvälisen lainsäädännön kehitystä seurattiin tavoitteena vaikuttaa siihen, että elinkeinoelämän tiedonsaanti ja toimintaedellytykset turvataan. EU uudisti yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direk-tiivin, jota vastaavat uudet velvoitteet on saatettava voimaan vuoden 2004 alkuun mennessä kansalli-sessa lainsäädännössä. Euroopan Yhteisön (EY) kilpailusääntöjen täytäntöönpanon uudistaminen aloi-tettiin. Jatkossa ennakkoilmoitusmenettelyä väljennetään ja viranomaiset joutuvat soveltamaan ny-kyistä useammin EY:n kilpailusääntöjä kansallisten kilpailulakien sijasta. Tämä edellyttää kansalli-sen lainsäädännön uudistamista. EY:n valtiontukia koskevien sääntöjen uudistaminen jatkui ja kan-sallisia tukiohjelmia voitiin käynnistää kertomusvuonna ensimmäistä kertaa ilman komission ennak-kohyväksyntää.
Elintarvikelainsäännösten valmistelussa tavoitteena on selkeä ja helposti ymmärrettävä lainsäädän-tö, jossa alan nopea kehitys ja kuluttajansuojan korkean tason säilyttäminen otetaan tasapuolisesti
Kuvio 19.
TOIMIALAKOHTAISTEN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN MYÖNNETYT AVUSTUKSET VUONNA 2001, % (yhteensä 105,4 milj. mk)
0 5 10 15 20 25 30
Tekninen ja tutkimuspalv. ja monitoimialat Tietojenkäsittelypalvelu Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus Muut toimialat yhteensä Massan, paperin ja paperiteollisuuden valmistus Rakentaminen Puutavaran ja puutuotteiden valmistus
Kulkuneuvojen valmistus Tekstiilien ja vaatteiden valmistus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Koneiden ja laitteiden valmistus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala huomioon. EU:ssa valmisteltiin asetus elintarvikelainsäädännön yleisistä periaatteista, Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamisesta ja elintarviketurvallisuuden menettelytavoista. Asetus an-taa avoimet ja johdonmukaiset säännöt elintarvikkeiden turvallisuuden ja jakelun toimivuuden var-mistamiseen sisämarkkinoilla. Komissio antoi asetusehdotuksen geenitekniikalla muunnetuista (GM) organismeista ja niistä valmistetuista elintarvikkeista ja rehusta. Lisäksi se antoi ehdotuksen GM -elintarvikkeiden ja -rehujen hyväksymismenettelyistä. Kansallista elintarviketurvallisuuden kehit-tämisohjelman toteutusta jatkettiin muun muassa tekemällä useita lainsäädäntöehdotuksia.
Kansainvälistymispolitiikka
Kansainvälistymispolitiikan tavoitteena on madaltaa yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvälistymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamalla yritysten kansainvälistymistaitoja. Viennin ja kansainvälistymisen edistämistä arvioi laajasti kaup-pa- ja teollisuusministeriön asettama toimikunta (VKE -toimikunta). Arvioinnin lähtökohtana oli suomalainen intressi, jonka mukaan vientiä ja kansainvälistymistä tukevien toimien tulee edistää taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa. Julkisista peruspalveluista on muokat-tava katmuokat-tava ja helposti saatavilla oleva kokonaisuus sekä kotimaassa että ulkomailla. Palvelutavoit-teena on innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritysympäristö. Toimikunnan suositusten mukaisesti Finpro eriytti markkinaehtoiset palvelunsa julkisella tuella toteutetuista palveluista. Toimikunta suositti myös, että julkisten panostusten synnyttämien tulosten ja vaikuttavuuden seurannalle ja siitä tehdyille johtopäätöksille on annettava selkeä ohjausrooli toimintojen kehittämisessä. VKE -toimi-kunnan työtä jatkamaan asetettiin uusi viranomaisten, järjestöjen ja yritysten yhteistyöfoorumi.
Kansainvälistymistuen tavoitteena on vaikuttaa yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menes-tyvien yritysten määrän lisääntymiseen. Ministeriön tukemista yritysten toimialakohtaisista tapah-tumista ja niiden tuesta tehtiin asiakastyytyväisyyskysely. Lisääntyvän palvelutarjonnan arvioitiin alentavan osallistumisen kustannuksia, vähentävän riskejä sekä lisäksi aientavan ja nopeuttavan yritysten kansainvälistymiskehitystä.
Finpron ylläpitämiä vientikeskuksia oli 38 maassa. Sille myönnetyistä valtionavustuksista osa käy-tettiin kotimaassa palvelutuoteyksikön toimintaan, markkinatietopalveluiden valmistamiseen sekä kehittämistoimintaan.
Vuonna 2001 valtioneuvosto hyväksyi Suomen matkailupoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat matkai-lun valtakunnallista kehittämistyötä. Matkailupolitiikan lähtökohtana on kohdella ja edistää mat-kailua viennin kasvualana. Matkailutuesta 75 % on ollut investointitukea, mikä saattaa Valtiontalo-uden tarkastusviraston tekemän matkailutukia koskevan arvioinnin mukaan nykyisessä tilanteessa johtaa ylikapasiteetin tuottamiseen. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota myös kotimaanmatkailun vähentymiseen. Matkailun painopistettä tullaan siirtämään kesään ja jossain määrin myös välikau-siin. Eri ministeriöiden, Matkailun edistämiskeskuksen ja alueellisten matkailun kehittäjien keski-näistä yhteistyötä tiivistettiin kertomusvuonna muun muassa yhtekeski-näistämällä ohjeistusta, minkä ta-voitteena on julkisen tuen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja vaikuttavuuden parantaminen.
Lisäksi aloitettiin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen kehittäminen. Matkailutu-lot ulkomailta ovat kasvaneet noin 13 % vuodesta 1999 vuoteen 2001. Suomen osallistumista maail-mannäyttelyihin viime vuosikymmenellä arvioidaan keväällä 2002 valmistuvassa arvioinnissa.
Yritysten markkinoillepääsyä helpotetaan tuottamalla tietoa kaupan esteistä ja osallistumalla niiden poistamiseen tähtääviin sopimusneuvotteluihin. Kertomusvuonna osallistuttiin sisämarkkinastrate-gian valmisteluun koskien EU:n muuttumista maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuo-teen 2010 mennessä. Suomella on toteuttamatta 0,7 % sisämarkkinalainsäädännöstä, kun jäsenmaille
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
asetettu tavoite on 1,5 %. Suomen lisäksi tavoitteeseen ovat yltäneet Tanska, Ruotsi, Alankomaat ja Espanja. EU:n vientivalvontalainsäädännön tarkastelun yhteydessä käynnistettiin työskentely EU:n lainsäädännön tehostamiseksi muun muassa Suomelle tärkeän aineettoman viennin valvomisessa.
Maailman kauppajärjestön (WTO) seuraavat neuvottelut ovat v. 2004. Ministeriön näkökulmasta keskeisiä neuvotteluaiheita siinä ovat teollisuustuotteiden markkinoillepääsy ja immateriaalioikeus-kysymykset. Venäjän WTO:hon liittymisneuvottelujen yhteydessä sen kanssa neuvoteltiin tullime-nettelyistä ja -tariffeista sekä muista suomalaisten kohtaamista ajankohtaisista ongelmista Venäjän kaupassa. Suomen kauppavaihto Itämeren alueella ja etenkin Venäjän kanssa kasvoi ripeästi. Yh-teistyö Venäjän kanssa eteni eri alueilla ja alueyhYh-teistyö laajeni Habrarowskiin. EU:n laajentumis-neuvottelujen edetessä ministeriö on tiivistänyt suhteitaan hakijamaihin.
Energiapolitiikka
Energiapolitiikkaa leimasi kertomusvuonna kansallisen ilmastostrategian valmistelu ja sen toimeenpanon käynnistäminen. Tavoitteena oli, että ilmastostrategia ottaa huomioon ta-lous-, työllisyys- ja varmuusasiat ollen samalla kustannustehokas ja että strategian toimeen-pano käynnistetään. Hallitus antoi selonteon eduskunnalle kansallisesta ilmastostrategias-ta maaliskuussa 2001. Strategia sisältää
eh-88. Ilmastostrategiassa käytettävien toimenpideko-konaisuuksien vaikutus kasvihuonekaasupääs-töihin
Toimenpidekokonaisuus Päästövähenemä, Mt CO2-ekv. v. 2010
Energian säästö ……….………..…. 3 - 4 Uusiutuvan energian edistäminen ….……. 4 - 5 Muita kasvihuonekaasuja koskevat toimet Yli 1 Sähkön hankintaa koskevat toimet …….… 6 - 10 Päästöjen vähentämistarve yhteensä ... 14
UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖ PRIMÄÄRIENERGIAN LÄHTEENÄ (Mtoe)
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1990 1999 2010 Perusura 2010 Ilmastostrategia
Metsäteollisuuden jäteliemet Muu puu Jätepuu ja -lämpö
Vesivoima Tuulivoima, muut uusiutuvat
Kuvio 20.
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala dotukset toimiksi, joilla Suomi voi saavuttaa Kioton ilmastosopimuksen ja EU:n taakanjaon mukai-set kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteensa. Toimet kohdistuvat energian tuotantoon ja käyttöön, liikenteeseen, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun sekä maa- ja metsätalouteen ja jätehuoltoon. Tavoiteltavista päästövähennyksistä puolet on tarkoitus kattaa lisäämällä sekä energi-ansäästöä että uusiutuvan energian käyttöä ja puolet sähkönhankintaratkaisulla. Sähkönhankinnas-sa on kaksi vaihtoehtoa – hiilen korvaaminen maakaasulla ja ydinvoiman lisärakentaminen.
Ministeriön asettama Kioton mekanismit -toimikunta jätti kertomusvuoden alussa loppumietintönsä Kioton joustomekanismien käytöstä Suomen ilmastopolitiikassa. Joustomekanismeihin kuuluvat pääs-tövähennyshankkeiden yhteistoteutus, puhtaan kehityksen mekanismi ja päästökauppa. Käytännössä kaikki mekanismit tarkoittavat eräänlaista valtioiden ja yritysten välistä kauppaa päästöyksiköillä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti hallinnonalojen välisen toimikunnan järjestämään kasvihuo-nekaasupäästöjen seurantaan ja raportointiin, Kioton mekanismien käyttöönoton kansalliseen val-misteluun sekä kansallisen ilmastostrategian kehittämiseen liittyvät viranomaisten vastuujako- ja voimavarakysymykset. Toimikunnan työ jatkuu vuoden 2002 loppuun saakka.
Ilmastostrategian linjauksien mukaisesti valmisteltiin turpeen energiakäytön ilmastovaikutuksia tut-kiva nelivuotinen ohjelma, joka käynnistyy vuoden 2002 alkuvaiheessa.
Energiankäyttöön liittyvät tavoitteet korostavat energian entistä tehokkaampaa käyttöä ja mahdolli-simman alhaisia päästöjä, uusiutuvan energian laajempaa käyttöä ja uuden teknologian
käyttöönot-Kuvio 21.
ILMASTOMYÖNTEISTEN ENERGIAINVESTOINTIEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2001, yhteensä 115 milj. mk
23,0milj. mk 10,5milj. mk
10,5 milj. mk
71,0 milj. mk Puuenergiakohteet Kierrätyspolttoaineet,
biokaasu yms.
Tuulivoima-investoinnit
Energiansäästö-hankkeet
3.10. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
toa. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa ja energiansäästöohjelmaa toteutettiin ja ne otettiin osaksi kansallista ilmastostrategiaa. Uusiutuvilla energioilla on myös merkitystä energian saannin varmuuteen ja energiansäästöllä energiakustannuksiin. Teollisuuden ja energia-alan ener-giansäästösopimukset väliarvioitiin v. 2001. Sopimusten kattavuus oli noin 85 %, mikä oli yli asete-tun tavoitteen. Teollisuus on tehostanut energiankäyttöään noin kahdella prosentilla 1998-2000.
Energiansäästön päätöksentekoa ja kuluttajakäyttäytymistä tutkinut viisivuotinen Linkki 2 -tutki-musohjelma päättyi ja se arvioitiin. Ohjelma tuotti hyödyllisiä tuloksia erityisesti Motiva Oy:n käyt-töön.
Energiainvestointituet jakautuivat alueellisesti kattavasti korkeatasoisiin hankkeisiin. Käynnisty-neen vaikuttavuusarvioinnin alustavien tulosten mukaan puuenergiahankkeiden tukeminen vähen-tää tehokkaammin kasvihuonekaasupäästöjä kuin tuen kohdistaminen muihin uusiutuviin energia-lähteisiin kuten tuulivoimaan. Energia- ja ilmastoteknologiaan liittyvää teknologista tutkimus- ja kehitystyötä jatkettiin ensisijaisesti Tekesin ohjelmissa. Energiateknologian vahvaa osaamisen kas-vua kuvaa viimeisen kymmenen vuoden aikana alan noin nelinkertaistunut vienti.
Energiapolitiikan tavoitteena on, että energiamarkkinat toimivat hyvin ja toimintasäännöt ovat sel-keitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama Sähkömarkkinalain 5-vuotishuoltotyöryhmä tar-kasteli sähkömarkkinalain säännöksiä ja valmisteli ehdotukset tarpeellisiksi muutoksiksi myös ky-seisen lain nojalla annettuihin säädöksiin. Selvityksen yleinen johtopäätös oli, että Suomen sähkö-markkinat toimivat tarkoituksenmukaisella tavalla eikä valittua markkinoiden avaamismallia ole syytä oleellisesti muuttaa. Valmistunut loppuraportti nostaa esiin muun muassa sähkömarkkinoiden kehittämistarpeita ja kuvaa ehdotusten vaikutuksia.
Valtioneuvosto teki vuoden 2002 alussa myönteiset päätökset sekä Teollisuuden Voima Oy:n teke-mään uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevaan ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemuk-seen että Posiva Oy:n tekemään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevaan periaate-päätöshakemukseen mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön osalta. Eduskunta hyväksyi periaa-tepäätökset keväällä 2002. Vastaavan loppusijoitusta koskevan päätöksen nykyisten laitosten osalta teki eduskunta keväällä 2001.
Omistajapolitiikka
Valtion omistajapolitiikan tavoitteena on tehostaa valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden omis-tajaohjausta muun muassa kehittämällä yhtiöiden hallintoa, noudattamalla aktiivista ja tavoitteellis-ta osinkopolitiikkaa sekä kehittämällä johdon ja henkilöstön kannustejärjestelmiä.
Omistajapolitiikassa on viime vuosina painottunut corporate governancen eli hyvän hallintotavan kehittäminen. Yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä edistetään mm. niin, että yhtiö julkaisee tietoja taloudellisen lisäarvon kartuttamisesta ja sen mittaamisesta sekä yhtiön johdon palkoista ja palkki-oista. Omistajapolitiikan periaatteisiin kuuluu, että yhtiöiden hallitukset muodostetaan pääsääntöi-sesti yhtiöiden ulkopuolisista asiantuntijoista. Keväällä 2002 ministeriö päätti siirtyä käytäntöön, jonka mukaan yhtiön toimitusjohtaja tai toimiva johto eivät tulevaisuudessa kuulu yhtiönsä hallituk-seen kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan valtionyhtiöissä. Kertomusvuonna jatkettiin niin sanotun hallituspoolin kehittämistä, jotta laajan liikkeenjohdollisen kokemuksen omaavia henkilöi-tä saataisiin entishenkilöi-tä paremmin yhtiöiden hallituksiin.
Eduskunta hyväksyi v. 2001 hallituksen esityksen lisämyyntivaltuuksiksi eräiden valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden kehittämiseksi. Kertomusvuonna laajennettiin Patria Industries Oyj:n omistuspohjaa. European Aeronautic Defence and Space Company EADS NV:n omistukseen siirtyi