Kaupan tuontikuljetukset Vuosaaren sataman kautta

Kaupan tuontikuljetukset tarkoittavat kulutus-, arvo- ja investointitavaroiden kulje-tuksia suuryksiköissä. Kuljetusyksikköinä käytetään merikonttia, irtoperävaunua tai rekkaa. Kaupan tuonti sisältää sekä erikoiskuljetuksia että tuoretuotteiden kulje-tuksia.

Tavarankuljetukset toimitetaan konttialuksilla tai lastilautoilla satamiin, mistä ne toimitetaan suuriin keskusvarastoihin tai suoraan kauppoihin. Kaupan tavaraeriä ei varastoida satama-alueella, vaan ne pyritään lähettämään mahdollisimman pian eteenpäin sataman ulkopuolisiin terminaaleihin tai keskusvarastoihin. Välivarasto-jen puuttuessa kulutustavarat on usein lajiteltu jo muualla Euroopassa. Osa kau-pan suuryksiköistä puretaan jo satamaterminaaleissa pienempiin yksiköihin, minkä jälkeen ne kuljetetaan suoraan kauppoihin.

Vuosaaren satama

Vuosaaren satama on Suomen suurin yleissatama ja osa Helsingin satamaa.

Helsingin rahtisatama siirrettiin vuonna 2008 Vuosaareen, ja matkustajaliikenne keskitettiin muihin satamiin. Sataman sijainti suunniteltiin erityisesti Kehä III:n sisäpuolen ja keskusvarastojen tuontitarpeiden mukaiseksi. Vuosaaren satama on ns. läpivirtaussatama, eli satama-aluetta ei ole tarkoitettu tavaraerien varastointi-alueeksi. Suljetun satama-alueen ulkopuolella sijaitsee Vuosaaren logistiikka-alue, jonka kautta liikkuu huomattavia tavaramääriä.

Vuosaaren satama on nykyaikainen ja tehokas satama, jossa toimii useita keske-nään kilpailevia varustamoja, ahtausliikkeitä ja muita logistiikkapalvelujen tarjoajia.

Satamanpitäjä hallinnoi toimintaa Landlord-periaatteen mukaisesti investoimalla infrastruktuuriin, ylläpitämällä satama-alueen kuntoa ja hallinnoimalla ja vuokraa-malla maa-aluetta yksityisille toimijoille. Satamaoperaattorit kontrolloivat tavaran-käsittelyprosesseja sekä siihen liittyviä logistiikkaa ja palveluita itsenäisesti. (Rönty et al. 2011.)

Satamanpitäjän rooli on vastata mm. satamarakenteesta, porteista ja kulkulu-vista. Satamanpitäjä vastaa alueen liikennejärjestelyistä ja kerää tietoa sataman kautta kulkevasta vaarallisesta lastista. Lisäksi satamanpitäjä ylläpitää vaihtoaluet-ta, jolla lastiyksiköitä siirretään yhden satamaoperaattorin hallinnoimalta alueelta toiselle. Ns. kolmansista maista tulevien lastiyksiköiden käsittelyyn ja satamasta ulospäästämiseen tarvitaan tullilupa, mutta muille yksiköille tulli tekee satamapor-tilla yksittäisiä pistokokeita. Satamanpitäjä ylläpitää ekstranetiä, jonka avulla tiedo-tetaan sidosryhmiä sataman asioista. Sen lisäksi satamanpitäjä järjestää johtota-son kokouksia ja operatiivisia palavereja. Toimijat tiedottavat toisilleen sekä ru-tiiniasioista että poikkeamatapauksista. Satamaoperaattori on mukana tullin kumppanuusohjelmassa, jossa avustetaan tullia rikosten ja salakuljetusten torjun-nassa.

Tavaran ja tiedon satamaprosessi

Tavaran ja tiedon satamaprosessi kaupan tuontikuljetuksissa Vuosaaren sata-massa on esitetty kuvassa 11. Satamaprosessin tavaraeriä ja niihin liittyviä tietoja käsittelevät varustamot, satamaoperaattorit, huolintaliikkeet ja maakuljettajat. Tulli kerää tietoa lasteista ja aluskäynneistä ja hoitaa tarvittaessa lastiyksikön tullime-nettelyn. Myös satamanpitäjä kerää tietoa lasteista ja aluskäynneistä, sekä huo-lehtii oman porttijärjestelmänsä toimivuudesta. Lisäksi kuvaan 11 on merkitty kaupan tuontikuljetusten kriittiset palvelutaso- ja olosuhdetekijät prosessivaiheit-tain.

Kuva 11. Kaupan tuontikuljetusten satamaprosessi sekä kriittiset palvelutaso- ja olo-suhdetekijät.

Haastateltujen näkemykset kuljetusketjun palvelutasotekijöistä

Kuljetusketjun toimivuus korostuu päivittäistavaraliikenteessä. Satamatoiminnoilta vaaditaan erityistä joustavuutta, sillä varastojen puuttuessa lastin purkuun liittyviä palveluita vaaditaan ympärivuorokautisesti. Myös täsmällisyyttä pidetään tärkeä-nä, mikä tarkoittaa satamaoperaattorin toiminnassa jatkuvaa tavaraerän paikkatie-don välittämistä asiakkaalle niin, että kuljetusketjun seuraava toimija pystyy

nou-tamaan kuljetusyksikön oikea-aikaisesti. Turvallisuutta ja vaurioitumattomuutta pidetään itsestäänselvyyksinä.

Myös kustannustehokkuuden merkitys on suuri. Tuotteiden kuljetuskustannuk-set on kilpailutettu alas. Erään haastatellun mukaan eurooppalainen kuljetusyritys tuskin tekisi kuljetussopimusta suomalaisilla kuljetushinnoilla. Hänen mukaansa logistiikan asetelma on Suomessa kestämättömällä pohjalla: kulutustavaroiden hintojen nousua perustellaan kuljetuskustannuksien nousulla, vaikka päivittäista-varakauppojen marginaalit vaikuttavat kuljetuskustannuksia enemmän hintojen nykytilaan. Kuljetusasiakkaat pitävät kuljetushintaa lähes ainoana sopimusta mää-rittävänä tekijänä pohtimatta sitä, mitä muuta lisäarvoa palvelu voisi tuottaa.

Kuljetusasiakkaat varaavat etukäteen alusten lastitilakapasiteettia suunnittele-mansa tarpeen mukaisesti. Kapasiteettia kohdennetaan lastaussatamissa todellis-ten kuljetusyksiköiden mukaisesti, jotodellis-ten sesonkiaikoina kuljetusyksiköiden lastauk-sessa priorisoidaan asiakkaiden yksikköjä. Kuljetusyritysten suurasiakkaat ovat tällöin etulyöntiasemassa, ja kuljetusvarmuus pyritään takaamaan erityisesti heille.

Kaupan tuontikuljetuksissa satama-operaattori välittää tullille ja kuljetusasiak-kaille operatiivista tietoa (avisointipalvelu). Avisointipalvelulla tarkoitetaan ennak-kotiedon lähettämistä tekstiviestillä asiakkaalle yhden tai tarvittaessa useamman kerran. Vastasatamasta operaattori saa tiedon siitä, mitä yksikköjä, ja mihin koh-taan, alukseen on lastattu. Tietäessään lastitiedot ja kyseisen päivän ahtaajatyö-voiman suuruuden operaattori voi suunnitella aluksen purun ja laskea purkua edeltävänä päivänä etukäteisarvion lastiyksikön saatavuudelle. Ennakkotiedon ja toteutuneen tiedon välillä saattaa olla häiriöistä johtuvaa ristiriitaisuutta. Teknisistä vioista tai olosuhteista johtuvia häiriöitä voi ilmetä esimerkiksi aluksen purkami-sessa, kun edeltäviä yksiköitä ei saada ulos aluksesta. Häiriöihin pyritään vastaa-maan lisäämällä lastinkäsittelyn joustavuutta.

Tehokkaat satamatoiminnot kuormittavat lastinkäsittelylaitteita ja -koneita. In-vestointeja tarvitaan, sillä vähäisellä kalustolla teknisten vikojen ja vaurioiden riskit kasvavat:

”Investointeja pitää tehdä, jos halutaan tässä jatkaa. Voidaanhan sitä miettiä, josko olisi muutama kone vähemmän, jolloin säästetään ja lisätään tehokkuutta. Niin voi-daan toimia pisteeseen asti mutta loppujen lopuksi vaurioituminen lisääntyy ja riskit kasvavat.”

Haastatellut pitivät sataman toimintavarmuutta ja täsmällisyyttä hyvänä, ja erään haastatellun mielestä asiakkaiden nopea reagointi (soitot, kyselyt) erilaisiin häiriöi-hin viestii korkeasta palvelutaso-odotuksesta.

Satamaa ei pidetä kuljetusketjun pullonkaulana, mutta meri- ja tieväylät sekä tunnelit koetaan ajoittain kriittisiksi. Varsinkin Kehä III:n häiriötön liikenne on mer-kittävä palvelutasotekijä Vuosaaren satamalle:

”Kehätie ei varmaankaan tukkeudu, vaikka liikenne jonkin verran lisääntyisikin. Tie-tysti joitakin liikennettä häiritseviä tekijöitä on, kuten nuo heti Kehä III:n alussa olevat liikennevalot joista pitäisi päästä eroon.”

Palvelutason häiriöitä aiheuttavat nykyiset satamatyöntekijöiden työaikamallit.

Satamatyöntekijöiden nykyisestä työaikamallista puuttuu joustavuus, eikä se koh-taa muun logistiikkaketjun tarpeiden kanssa:

”Se on kirjoitettu näin, että 6.45 alkaa työaika, oli laivaa tai ei. Tuolla on silloin 50 jätkää odottamassa ja laiva tulee joka päivä kello kahdeksan, eikä jätkillä ole mitään työtä.”

Sataman talviset sääolosuhteet aiheuttavat häiriöitä. Lumi ja liukkaus koetaan ongelmiksi satamakentillä, ja niiden lisäksi jää aiheuttaa viiveitä lastinkäsittelyyn.

Jää hidastaa vetomestareiden työskentelyä laivojen sääkansilla ja satama-alueella. Konttialusten purkamistakin jää hidastaa, jos kansilasti peittyy jäähän tai konttinosturin lukitusmekanismi ei toimi. Lisäksi meriväylien jääolosuhteet aiheut-tavat jonkin verran viivästyksiä.

Taulukkoon 3 on poimittu haastateltujen mainitsemia palvelutason häiriöitä ja niiden vaikutuksia kuljetusketjun palvelutasotekijöihin kaupan tuontikuljetuksissa.

Taulukko 3. Palvelutason ja olosuhteiden häiriöt sekä niiden vaikutus kuljetusketjun palvelutasotekijöihin kaupan tuontikuljetuksissa.

Palvelutason häiriöt

Kulunvalvonnan häiriöt x x

Alusten tekniset viat x x x

Ongelmat aluksen purkamisessa (tekniset viat tai olosuhteista johtuvat häiriöt ko. lastiyksikössä tai muissa yksiköissä)

x x

Lastinkäsittelykoneiden riittävyys x x Lastisuunnittelu ja tiedonkulku

lastauksen/purkamisen aikana x x x x x

Puutteet ennakoinnissa ja rea-goinnissa; toimijan epäselvä vastuu tilanteessa

x x x x

Lastinkäsittelystä vastaavan varustamon edustajan käytössä

oleva puutteellinen it-teknologia x x x

Lastivahinkojen häiriöt

(esim. vuotavat yksiköt) x x x x

”Viime hetken muutokset”

(lähinnä viennin poisjäännit ja lisäykset)

x x

Kampanja- ja kausituotteiden

toimitusten viivästyminen x x x x

Sääolosuhteet

(lumi, jää, liukkaus) x x x x

Alusten myöhästymiset

talviliikenteessä x x

Työaikamallien joustamattomuus

ja lakot x x x

Ahtaajien ikärakenne, työn fyysisen rasittavuuden vaikutus työtehoon

x x x

4.2.2 Metsäteollisuustuotteiden vienti HaminaKotkan sataman kautta