KAUNISTA AIKAA MUISTELLEN
Yksi urani monista huippukohdista oli 60-vuotispäiväkseni julkaistu Niklas Lundströmin ja Seija Virkkalan toimittama juhlakirja Maaseutu, yliopisto ja yhteiskunta (Lundström-Virk-kala 2012). Se on minulle loppumattoman ylpeyden ja kiitollisuuden aihe. Myös juuri ennen eläkkeelle siirtymistäni saamani Vaasan Jaakkoo –kulttuuripalkinto on minulle säkenöivän ilon lähde.
Samalla tavoin iloitsen Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan valittua minut vuoden 2008 Hyväksi opettajaksi, vuonna 2014 saamastani Suomen yliopistotiedottajien tunnustuspal-kinnosta, nimityksestäni vuoden 2015 maaseutukasvoksi ja vuonna 2018 saamastani kun-niamaininnasta maaseutupolitiikan tienraivaajana. Suomen Maantieteellinen Seura antoi minulle vuonna 2007 Ragnar Hult -mitallin. Se on oman tiedeyhteisöni merkittävä huoonosoitus, josta olen kiitollinen ja ylpeä. Suomen Virallisten Kyläkullujen kilta ry myönsi mi-nulle vuonna 2021 kunniamaininnan tekemästäni työstä…”maaseudun potentiaalin ja maa-seudun ihmisten äänen esiin nostamiseksi.”
Kaiken saamani suitsutuksen jälkeen minulla ei ole pienintäkään syytä olla katkera tai kyyninen.
Elämäntyöni viesti aluekehityksen konkreettisten utopioiden tutkijana on yksinkertai-nen: kansakunnan menestys syntyy pienistä vireistä, paikkojen moninaisuudesta ja arvok-kaan elämän edellytysten vahvistamisesta kaikissa paikallisyhteisöissä. Niistä ponnistaa kan-salaisten onnea ja isänmaan hyvää edistävä toivon maantiede.
Yhteiskunnan uudistaminen on vaikeaa. Suomalaiselle luovuudelle on vierasta, että yh-dessä pohditaan, miksi tuo voisi olla mahdollista ja millä tavoin voisimme yhyh-dessä vaalia ide-an oraide-an vahvistumista. Sen sijaide-an pyritään kilvide-an osoittamaide-an, miksi uusi ajatus on mahdo-ton. Suomi on toisiaan kohtaamattomien monologien maa. Sosiaalinen media on vahvistanut suomalaisen luovuuden pimeää puolta. Jos olisin Väinämöinen, laulaisin Twitterin suohon.
Minä ikävöin kaunista aikaani aluekehityksen konkreettisten utopioiden parissa. Ikävöin kuutamoöinä, alkusyksyn säkenöinnissä, marraskuun ankeudessa, talven tuiskuissa, kevään mehevinä iltoina ja kesän kirkkaina hetkinä. Loppumattomasti ikävöin.
LÄHTEET
Alaviitala, Mikael (1997). Jordbrukets charm. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen julkai-suja 71.
Alaviitala, Mikael (1998a). Närvijoen kylätutkimus.Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen palvelututkimuksia 2/1998.
Alaviitala, Mikael (1998b). Sarvijoenkylätutkimus.Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen pal-velututkimuksia 5/1998.
Alaviitala, Mikael–Ari Huuhka–Teuvo Kantanen–Arttu Vainio (1999). Potentiella markna-der för österbottniska ekoprodukter. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen julkaisuja Andersson, Jan Otto (1983). Marx ja tulevaisuudennäkymät Pohjoismaissa. Tiede & Edistys 79.
1/1983, 4-13.
Autto, Janne (2002). Hyvinvointivaltion muutos ja uusi paikallisuus. Esimerkkinä hyvin-vointivaltion muutoksen paikallisia haasteita Enontekiöllä. Lapin yliopiston yhteis-kuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä 42.
Barca, Fabrizio (2009). An agenda for reformed cohesion policy. A place-based approach to meeting European Union challenges and expectations. Independent report prepared at the request of The European Comissioner for regional policy Danuta Hübner. Eu-ropean Comission, Brussels.
Castrén, Pekka (1996). Alueelliset ja paikalliset kehitys- ja työllisyyssopimuk-set. Julkaise-maton PM. 1.9.1996.
Ehrström, Peter (2010). Från Bomull till Kunskapsindustri. – en lokalitets- och restrukture-ringsundersökning av stadsdelen Brändö, Vasa. Förlags Ab Scriptum. Vasa.
Eisto, Ilkka, Simo Palviainen, Soile Pohjonen–Hilkka Vihinen, toim. (2006). Sopimuksel-lisuus maaseutupolitiikassa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).
Maa- ja elintarviketalous 80.
Enestam, Jan-Erik – Ossi Repo (2014). Vaasan alueen erityinen kuntajakoselvitys 30.12.2014 . Valtiovarainministeriö.
ErIksson, Heidi (2019). Åsikterna går isär. Hannu Katajamäki: ”Varför schabblar man bort möjligheten till ny och stor kommun?” Vasabladet 13.1.2019.
Euroopan komissio (1997). Alueelliset työllisyyssopimukset – esimerkkejä hyvistä käytän-nöistä. Julkaissut Euroopan komissio.
Florida, Rihard (2002). The Rise of the Creative Class. And How It’s Transforming Work, Leisure and Everyday Life. Basic Books.
Gorz, André (1982a). Farväl till proletariatet., bortom socialismen. Bokomotiv Förlags.
Stockholm.
Gorz, André (1982b). Eläköön työttömyys! Kirjoituksia työstä, ekologiasta, vavaudesta.
Toimittanut Keijo Rahkonen. Kansan Sivistystyön liitto.
Gregory, Derek, Ron Johston, Geraldine Pratt, Michael J. Watts and Sarah Whatmore (2009). The Dictionary of Human Geography. 5th edition.Wiley-Blackwell. A John Wiley & Sons, Ltd., Publication.
Gren, Maria (2009). Kommun i delar. En utvärdering av Umeås kommundelsorganisation.
Umeå universitet. Statsvetenskapliga institutionen.
Haavisto, Ilkka (2011). Valta yhteisöille. EVA analyysi No.16.
Haliseva-Soila, Merja (1993). Maaseudun uudet asukkaat. Kaupunkilaisten maaseutuku-va ja maallemuuttopotentiaali maaseudun kehittämisen mahdollisuutena. Helsin-gin yliopisto. Maaseudum tutkimus- ja koulutuskeskus. Seinäjoen yksikkö. Sarja A:2.
Halminen, Matti (1936). Sointula. Kalevan kansan ja Kanadan suomalaisten historiaa.
Kustantaja Mikko Ampuja. Helsinki 1936.
Harjunen, Raimo (1996). Paikallisen aloitteellisuuden ja kumppanuuden Suomen malli.
Selvitysmiesraportti. Työministeriö.
Harjunpää,Nina (1992).Hyvinvointia kylien asukkaille.Yhteistyöllä uudenlaisia palveluja maaseudulle. Helsingin yliopisto. Maaseudum tutkimus- ja koulutuskeskus. Sei-näjoen yksikkö. Sarja B:8.
Hautamäki, Lauri(1979). Elävä kylä: kylätoiminnan opas. Gummerus.
Helsingin Sanomat (2012). Kuntauudistuksessa tärkeää on mittakaava. Pääkirjoitus 22.1.2012.
Heiskala, Risto (1985). Vpauden ja välttämättömyyden valtakunnat. Tutkijaliiton julkai-susarja 33.
Hienonen, Kati (2011). Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Sitran selvityk-siä 52.
Honkaniemi, Tuomas-Ilkka Luoto (2016). Paikallisuus ja digitalisaatio: valokuituverkko-jen merkitys maaseudun kehittämisessä. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raporttteja 210.
Honkaniemi, Tuomas, Niklas Lundström-Olli-Pekka Viinamäki (2019) Neolokalismista koh-ti maaseudun paikkaseksikkyyttä – millaista tarinaa yritykset kertovat maaseudusta?
Terra 1/2019, 19-32.
Hunnakko, Pekka – Jarmo Palm (2002). Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopo-tentiaali. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 100.
Huuhka, Ari (1995). Ilman välikäsiä. Maataloustuotteiden suoramyynti Suomessa. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen julkaisuja 58.
Hyttinen, Timo (2005). Valoa pimeässä. Kohti energiaomavaraisuutta maaseudulla. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 116.
Hyttinen, Timo–Lasse Löytty–Pekka Peura (2006). Maaseudun kiinteistöjen jätevesien puh-distus. Esiselvitys Pohjanmaan maakunnissa. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 122.
Hyyryläinen, Torsti (1994). Toiminnan aika. Tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Line Sixtyfour Publications.
Hyyryläinen, Torsti– Sari Luostarinen (1997). Luova kumppanuus. Paikallisen kumppanuu-den alkuvaiheet Suomessa vuonna 1997. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus-ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisututkimus-ja 58.
Hyyryläinen,Torsti,Hannu Katajamäki, Sirkku Piispanen jaVesa Rouhiainen (2011). Neo-endogeenisen maaseutupolitiikan ilmeneminen kylätoiminnassa. Maaseudun uusi aika 2/2011, 20-38.
Ilkka (2010). Nikolainkaupunki se olla pitää. Sanomalehti Ilkka 5.11.2010.
Illich, Ivan (1978). The right to useful unemployment and its professional enemies. Trow-bridge & Esher.
Julkunen, Raija (1997). Työyhteiskunnan tulevaisuus - tosiasiat, projektit ja optiot. Julkai-sussa Kuusi esseetä työn ja työyhteiskunnan tulevaisuudesta, 43-70. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/5.
Julkunen, Raija–Jouko Nätti (1994). Joustavaan työaikaan vai työajan uusjakoon ? Vasta-paino. Tampere.
Kangaspunta, Kari (1998). Muistio kumppanuuden tasoista. 16.3.1998. Julkaisematon.
Karhu, Mikko (2019). Utopia, utopismi ja paikan tutkimus. Alue ja ympäristö 48(1), 117-123.
Katajamäki, Hannu (1977) Keskus- ja vaikutusaluetutkimus Tampereen yliopisto. Aluetiede.
Tiedonantoja n:o 5.
Katajamäki, Hannu (1979). Kuntaliitostutkimus. Eräiden toteutettujen kuntaliitosten tarkas-telua. Itä-Suomen Instituutin julkaisusarja B :29.
Katajamäki, Hannu (1983). Aluepolitiikassa on tuijotettu liikaa teollisiin työpaikkoihin. Ala-kerta-artikkeli. Helsingin Sanomat 12.1.2003, sivu 2.
Katajamäki, Hannu (1985). Työttömyys. Katsaus teorioihin tutkimustuloksiin ja ratkaisu-vaihtoehtoihin. Työvoimaministeriö. Suunnitteluosasto. Työvoimapoliittisia selvi-tyksiä Nro 64.
Katajamäki, Hannu (1988).Alueellisen työnjaon muotoutuminen Suomessa. Turun yliopis-ton maantieteen laitoksen julkaisuja N.o 121. Turku 1988.
Katajamäki, Hannu (1991). Suomen maaseudun suuri kertomus. Terra 103:3, 173-183.
Katajamäki, Hannu (1994). Diversity is the way forward for the Estonian rural sector. Report to World Bank. 30.5.1994.
Katajamäki, Hannu (1996). Paikallisen kumppanuuden yhteisö. Työpoliittinen tutkimus nro 163. Työministeriö.
Katajamäki, Hannu (1998a). Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikym-mentä. Julkaisija: Vaasan yliopisto.
Katajamäki, Hannu (1998b). Paikallisen kumppanuuden alku. Arviointeja, tulkintoja ja vai-kutelmia. ESR-julkaisut 35 /98. Työministeriö.
Katajamäki, Hannu (1999a). Laadun ja uskalluksen maaseutu. Etelä-Suomen maaseudun toivon näkymätä. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen palvelututkimus.
Katajamäki, Hannu (1999b). Historical Transformations of Rural Finland. Maaseudun uusi aika 2/1999, 11-20.
Katajamäki,Hannu,ed.(2003). Reflections on the Kvarken Region.Prospects for a cross-border region within the European Union. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin tut-kimuksia 102.
Katajamäki, Hannu (2006). Suuren maaseudun maakunta. Pohjanmaan laajan maaseutupo-litiikan periaateohjelma. Pohjanmaan liiton julkaisu 54 F: 2006.
Katajamäki, Hannu (2008a). Aluelautakunnat sopivat Suomen kuntiin. Kuntalehti 12/2008, 41-42.
Katajamäki, Hannu (2008b). Aluelautakunnat vahvistaisivat paikallisyhteisöjä kuntaliitok-sissa. Helsingin Sanomat. Vieraskynä –artikkeli 11.10.2008.
Katajamäki, Hannu (2009a) Aikaansaava alue. Pohjanmaan menestystekijät. Levón-insti-tuutin tutkimuksia 127
Katajamäki, Hannu (2009b). Suurkuntien maaseutualueet edellyttävät uudenlaista paikallis-ta hallinpaikallis-taa. Maaseudun uusi aika 3/2009, 47-55.
Katajamäki, Hannu (2009c). Vuorovaikutuksen Vaasan seutu. Hahmotelma tiivistyvästä aluesta. Vaasan seudun PARAS –hankkeen erilliselvitys. Vaasan kaupunki.
Katajamäki, Hannu (2018). Maaseutututkijan tie. Maaseudun uusi aika 2-3/2018, 121-132.
Katajamäki, Hannu (2020). Väkevän uudistumisen aika. Kansan Uutiset 33/2020.
Katajamäki, Hannu – Rauno Kaikkonen (1991). Maaseudun kolmas tie. Helsingin yliopisto.
Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus.Seinäjoen yksikkö. Sarja A:1.
Katajamäki, Hannu-Rainer Rajakallio (1993). Itsenäisten kuntien yhteisö. Helsingin yliopis-to. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus.Seinäjoen yksikkö. Sarja B:10.
Katajamäki, Hannu–Pekka Hunnakko–Petri Kahila–Jarmo Palm–Mikko Valtakari (2001).
Vaikea maaseutupolitiikka. Havaintoja maaseutupolitiikan käytännöistä. Vaasan yli-opisto. Levón-instituutin julkaisuja 90.
Katajamäki, Hannu – Petri Kahila – Telle Lemetyinen (2006). Voimakaksikko. Kunnat ja paikalliset toimintaryhmät maaseutupolitiikan tekijöinä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 120.
Katajamäki, Hannu- Niklas Lundstöm (2012). Aluekehittäminen on teorian ja käytän-nön vuoropuhelua. Hyyryläinen, Esa (toim). Näkökulmia hallintotieteisiin, 19-34.
Vaasan yliopiston opetusjulkaisuja 63. Hallintotieteet 1. Vaasa 2012.
Kellosalo, Jaakko (1997). Vaihtotyö, paikallisvaluutan käyttö ja työllisyys. Eli suuntaviivat työttömyyden ja taloudellisen laman voittamiseksi vaihtotalouden keinoin. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen palvelututkimuksia 1/1997.
Körkkö, Helka–Pihla Ruuskanen–Salome Tuomaala–Anne Majaneva–Mikko Kellokum-pu–Liisa Ojala (2015). Mitä kaikkea tapahtuikaan. Tarinoita kansalaistoiminnasta.
Suomen Setlementtiliito ry. Setlementtijulkaisuja nro 36.
Korpiniemi, Antti (1990). Suurkeittiöiden tarjoamat markkinat perunan pienimuotoiselle jatkojalostukselle. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Sei-näjoen yksikkö. Sarja B:1.
Koski, Eija–Petra Lindqvist (2006). Palvelut paikalliesti organisoituina. Maaseudun palve-lusopimusprosesit Kyrönmaan kokeilussa. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin jul-kaisuja 121.
Koski, Eija–Petra Lindqvist–Miia Mäntylä (2009a). Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittä-mistä. Sopimuksellisuusstrategia. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 11/2009.
Koski, Eija–Petra Lindqvist–Miia Mäntylä(2009b). Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittä-mistä. Sopimuksellisuusstategia. Julkaisija: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sopimuksellisuustyöryhmä.
Koskinen, Tarmo (1987) . Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän kutoutumisesta tehdas-yhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkai-suja. Tutkimuksia N:o 123. Sosiologia 8. Vaasa.
Kosonen, Pekka (toim. 1984). Työn uusjako-ohjelmat ja kritiikki. Tutkijaliiton julkaisusarja Kuisma, Juha (2013). Tekemisen demokratia on tulossa. Teoksessa Uuden demokratian aika. 29.
Närdemokrati för en ny tid. Toimittaneet Mari Kattilakoski ja Peter Backa. Maaseu-tupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 2/2013, 59-66.
Kujala, Päivi (2021). Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa. Yrittäjyyden edistäminen Eu-roopan unionin maaseutupolitiikassa. Acta Wasaensia 460. Vaasan yliopisto.
Kärki, Kalle (1990). Tekojärvitutkimus. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulu-tuskeskus. Seinäjoen yksikkö. Sarja B:4.
Laasasenho, Martti (2010). Ohjelmakeskeisestä kehittämispolitiikasta yksilökeskeiseen ke-hittämispolitiikkaan harvaan asutulla maaseudulla: elämänurasopimus kunnan ja kehittäjäyksilön välillä. Helsinki University of Technology. Department of industrial Engineering and Management. Doctoral Dissertation Series 100/3. Espoo 2010.
Laasasenaho, Martti–Hannu Katajamäki–Ilkka Kauranen (2010). Elämänurasopimuksilla kohti yksilöperustaista maaseutupolitiikkaa. Maaseudun uusi aika 3/2010, 50-61.
Lahtinen, Mikko (toim. 2002). Matkoja utopiaan. Vastapaino.
Lakkala, Keijo S.(2010). Utopia ja apokalypsis. Niin&näin 2010:3, 53-59.
Lapintie, Kimmo-Jouko Riipinen (1994). Euroopan syrjäkylät ajan keskiössä. Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 54. Vaasan yliopisto.
Laurila, Pia (1993). Työ ja asukkaat elävässä kylässä. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutki-mus- ja koulutuskeskus. Seinäjoen yksikkö. Raportteja ja artikkeleita Nro 20.
Laurila, Pia (1996). Uuden maaseudun tiellä. Tutkimus maaseutuväestön uusista toimeentu-lomuodoista. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen julkaisuja 67.
Laurilehto, Salla (1999). Perustetaan vaihtopiiri ! Pinko-sarja. Helsinki: Vihreä sivistys- ja opintokekus.
Leinamo, Kari (2003a). Elinkeinorakenteen muutos suomalaisella maaseudulla 1880-luvul-ta nykypäivään. 15 esimerkkikunnan 1880-luvul-tarkastelu. Maaseudun uusi aika 3/2003, 5-18.
Leinamo, Kari (2003b). Maaseudun kutsu. Näkemyksiä eläkeläisten maallemuutosta ja kak-kosasumisesta. Vaasan yliopisto, Levón-instituutin julkaisuja 106.
Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosaluei-den näkökulmasta. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 111.
Leinamo, Kari (2009). Paljon puhetta, vähän tuloksia. Kokemuksia etätyöstä ja alueellistami-sesta eri vuosikymmeninä. Vaasan yliopisto, Levón-instituutin julkaisuja 128.
Leinamo, Kari( 2010). Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Vuosina 2001-2009 toteu-tettujen maaseutu–kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 131
Leinamo, Kari (2015). Palvelut läheltä. Maaseudun asukkaiden näkemyksiä kuntapalvelujen ja valtion paikallishallinnon palvelujen muutoksesta. Vaasan yliopisto. Levón-insti-tuutin palvelututkimuksia 1/2015.
Leinamo, Kari–Hannu Katajamäki (2007). Maaseudun yrittäjyyden mahdollisuuksien tun-nistaminen. Menetelmällinen kokeilu Kyrönmaalla. Vaasan yliopisto. Levón-insti-tuutin julkaisuja 125.
Leinamo, Kari–Olli Voutilainen (2017). Maaseutu sanomalehdistössä. Aamulehden, Helsin-gin Sanomien ja Turun Sanomien maaseutukuva vuosina 1994 ja 2015. Vaasan yli-opisto. Levón-instituutin julkaisuja 142.
Lindqvist, Petra–Eija Koski–Kari Leinamo (2006). Maaseudun pienten töiden edistämisen taloudelliset kannustimet ja niiden rajoitteet. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin jul-kaisuja 123.
Lindqvist, Petra–Eija Koski–Kari Leinamo (2006). Maaseudun pienten töiden edistämisen taloudelliset kannustimet ja niiden rajoitteet. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin jul-kaisuja 123.
Lindqvist, Petra–Eija Rissanen (2004). Maaseudun palvelusopimus. Sanoista tekoihin Ky-rönmaalla. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 115.
Lönnroth, Juhani (1985). Työajan lyhentäminen ja työllisyys. Työvoimakatsaus 1985:1, 1-10.
Lovio, Iikka (2011). Aikapankki. Tutkimus lahjaperustaiseen vaihtoon perustuvasta yhteisöl-lisyyden rakentamisesta Helsingissä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekun-ta. Sosiaalipolitiikka. Pro gradu –tutkielma
Lumijärvi, Tarja (1985). Alueellinen kehitys ja kehittäminen Englannissa erityisesti taantu-villa teollisuusalaueilla. Aluepoliittisia artikkeleita 1/1985, 1-22. Siäasiainministeriö, aluepoliittinen osasto.
Lundström, Niklas –Seija Virkkala,toim. (2012).Maaseutu,yliopisto ja yhteiskunta. Juhla-kirja professori Hannu Ktajamäen 60-vuotispäiväksi. Vaasan yliopisto. Acta Wasa-ensia No 264. Aluetiede 11.
Lundström, Niklas (2015). Aluekehittämisen pirullinen peli. Vaasan yliopisto. Acta Wasaen-sia No 326. Aluetiede 14.
Luoto, Ilkka (2018). Paradokseista kohti maaseudun laajennettua merkitystodellisuutta.
Maaseudun Uusi aika 2-3/2018, 79-91.
Luoto, Ilkka–Hannu Katajamäki–Niklas Lundström, toim. (2013). Oppiva alue, menestyvä alue. Juhlakirja professori Seija Virkkalan 60-vuotispäiväksi. Vaasan yliopisto. Acta Wasaensia 275. Aluetiede 12.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2003). Maaseudun uudet työt. Suomalainen maaseu-tusopimus keskusteluun. Julkaisu 7/2003.
Majaneva-Virkola, Anne (2012a). Palosaaren kansalaisraadin loppuraportti. Suomen Setlementtiliitto ry. Uusi paikallisuus –hanke. Vaasa 20.8.2012.
Majaneva-Virkola, Anne (2012b). Palosaaren kehittämiskävely. Suomen Setlementtiliitto ry. Uusi paikallisuus –hanke. Vaasa 11.10. 2012
Mariussen, Åge–Seija Virkkala, ed. (2013). Learning Transnational Learning. Routledge Studies in Human Geography.TJ International Ltd, Padstow, Cornwall.
Martin, Anna–Miia Mäntylä–Merja Pakkanen (2013)Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin tut-kimuksia 135.
Marx, Karl-Friedrich Engels (1978) Valitut teokset. 2.osa. Kustannusliike Edistys. Moskova.
Matteuksen evankeliumi 25:40.
Metsälä, Riia - Kari Leinamo (2013). Lähidemokrariaa etsimässä. Korpilahtelaisten, lam-milaisten ja alastarolaisten vaikutusmahdollisuudet kuntaliitoksen jälkeen. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 137.
Moisio, Sami (2012). Valtio, alue ja politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maa-ilmansodasta nykypäivään. Vastapaino.
Mäki, Matti (1991). Tulevaisuuden kylä. Peruskartoitus ja tutkimussuunnitelma. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoen yksikkö.. Raportteja ja artikkeleita nro 10.
Mäntylä, Miia (2001). Monesta yhdeksi. Maaseudun palvelujen uudet mahdollisuudet. Vaa-san yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 98.
Mäntylä, Miia( 2003). Unohdetun kansan haaveet. Asukkaiden näkemyksiä maaseudun pal-velujen tärkeydestä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 104.
Mäntylä, Miia–Heli Siirilä–Kimmo Riusala (2011). Maamerkki päätien risteyksessä. Maa-seudun kauppakeskittymien ja liikenneasemien alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset.
Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 132.
Mäntylä, Miia–Petra Lindqvist (2004). Onnelaa etsimässä. Läheisyyden ekonomia alueiden menestystekijänä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 112.
Norden i vekst (1985). Nordisk handlingspalan för økonomisk utvikling og full sysselsettning.
NU 1985:1.
Noro, Arto (2000). Traditionaalinen ja kriitinen teoria. Risto Heiskala (toim.) Sosiologisen teorian nykysuuntauksia, 173-191. Gaudeamus.
OECD (2006). The New Rural Paradigm: Policies and Governance. OECD.
Ojaharju, Jorma (1976). Valkoinen kaupunki. Tammi.
Ojaharju, Jorma (1978). Paremmassa maailmassa. Tammi.
Ojaharju, Jorma (1982). Maa kallis isien. Tammi.
Paasi, Anssi (1989). Lokaliteettitutkimus – sosiologian ja maantieteen uusi yhteys ? Sosiolo-gia 1989:4, 298-309.
Paloheimo, Eero (1981). Suomi -mahdollinen maa.WSOY.
Palmgren, Raoul (1963). Toivon ja pelon utopiat. Kansankulttuuri Oy
Palomäki, Mauri (1963). The Functional Centers and Areas of South Bothnia. Fennia 88:1.
Palviainen, Simo (2004). Uusi sopimuksellisuus ympäristöpolitiikan välineenä. Toimintatut-kimus ynpäristöhallinnon ja maaseudun kohtaamisesta. Joensuun yliopiston yhteis-kuntieteellisiä julkaisuja N:o 70.
Peltola,Olli – Arttu Vainio (1995).Vaasan läänin kyläkaupat.Nykytila ja tulevaisuus. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen julkaisuja 59.
Peura, Pekka (2013). From Unlimited Growth to Sustainable Energy. The Origin of Opera-tional Patterns by Means of Social Selection. Acta Wasaensia 279.
Peura, Pekka-Matti Inkinen-Hannu Katajamäki (1991). Jätteet ja jätteiden hyötykäyttö Vaa-san läänissä. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Seinäjo-en ykskkö. Sarja B:6.
Praski, Leena-Hannu Katajamäki (1990). Vaasan läänin maaseutu tervakaudelta uudelle vuosituhannelle. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Sei-näjoen yksikkö. Sarja B:2.
Rahikka-Räsänen, Niina–Sanna Ryynänen (2014). Osallistuminen ja osallisuus lähidemo-kratiassa. Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus –hankkeen kehityspro-jekti oasallisumisen ja osallisuuden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähidemokra-tiassa. Itä-Suomen yliopisto.
Raisio, Harri – Pirkko Vartiainen (2011) Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen.
Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa.
Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Raisio, Harri–Juha Lindell (2013). Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta. Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus –hankkeen toteuttamien kansalaisraatien ul-koinen arviointi. Suomen setlementtiliitto ry.
Rannikko, Pertti-Hannu Katajamäki(2016). Maaseutupolitiikan tienraivaaja. Eero Uusitalo in memoriam. Maaseudun uusi aika 1/2016.
Ratkaisujen Suomi( 2015). Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.
Rifkin, Jeremy (1997). Työn loppu. Teknologia, työpaikat, tulevaisuus. WSOY. Helsinki-Por-voo-Juva.
Rissanen, Eija – Miia Mäntylä (2003). Sanoista tekoihin. Maaseudun ja kaupungin käytän-nön vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkai-suja 105.
Rissanen, Eija–Marika Leppänen–Arttu Vainio (2001). Maaseutuyrittäjän tuki- ja neuvon-tapalvelut. Arvioita toimivuudesta ja näkökulmia kehittämiseen. Vaasan yliopisto.
Levón-instituutin julkaisuja 93.
Riusala, Kimmo – Heli Siirilä (2009). Monialayrittäjyys maaseudun mahdollisuutena. Vaa-san yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 129.
Roos J.P. (1983). Työaikakysymys, yhteiskunnan muutos ja elämäntapa. Työaikakomitea 1980:n mietinnön liite 6. Komiteanmietintö 1983: 69.
Rovaniemen kaupunki (2008). Yläkemijoen aluelutakunta. Tarkastuslautakunta. Palvelut -jaosto. Arviointi 6/2008.
Saarikoski, Pentti (1965). Kuljen missä kuljen. Otava.
Saikkonen, Paavo (1998). Raportti kuuden maan innovaatio-ohjelman talvikonferenssista Limerickissä Irlannissa 11.-12.12.1997. Julkaisematon.
Salmi, Anita (2003). Ylhäältä annettu todellisuus. Leaderin ja ohjelmallisen aluekehityspoli-tiikan jäljillä. Acta Wasaensia 118.
Salmi, Juha (2021). Irti autoiluun perustuvasta suunnittelufilosofiasta. Helsingin Sanomat 26.3.2021, A26-A27.
Seppänen,Paavo (1967).Näkökohtia työ- ja vapaa-ajan jakautumisesta modernissa yhteis-kunnassa. Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkimuksia n:o 81.
Setlementtiliitto (2015a). World Café. Opas deliberatiivisen World Cafén järjestämiseen.
Suomen Setlementtiliitto ry.
Setlementtiliitto (2015b). Kansalaisraatikäsikirja. Opas kansalaisraadin järjestäjälle. Suomen Setlementtilitto ry. Setlementtijulkaisuja 34.
Setlementtiliitto (2015c). Aiesopimus yhteistyöstä. Suomen Setlementtiliiton ja paikallisetle-mentin välinen yhteistyöasiakirja. Helsinki 25.5.2015.
Shucksmith, Mark (2010) Disintegrated Rural Development? Neoendogenous Rural Devel-opment, Planning and Place-Shaping in Diffused Power Contexts. Sociologia Ruralis 50(1): 1−14.
Siirilä, Heli–Miia Mäntylä–Kari Leinamo–Merja Pakkanen–Arttu Vainio–Olli Voutilainen (2013). Kohtuullinen keräsypiste hyvällä paikalla. Paikalliset mahdollisuudet ympä-ristöystävälliseen asumiseen. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 135.
Siirilä, Heli-Jenni, Eckhardt, toim (2021). Esimerkkejä maaseudun liikennepalveluista Suo-messa. Maaseudun kuljetusten ja ja liikkumisen digiboksi -hankkeen julkaisu.
Siurala, Lasse (1984). Työyhteiskunnan kriisin kimppuun. Sosiologia 4/1984, 350-351.
Soikkanen, Hannu (1966). Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Maalaiskuntien itsehallinnon historia. Suomen maalaiskuntien liitto.
Soininvaara, Osmo (1983). Vihreää valoa. Kirja Suomen muuttamisesta. Perusta ry.
Sotarauta, Markku (1996). Ohjelmallinen aluepolitiikka ja alueelliset strate-giat: klassinen suunnittelukone vai kommunikatiivinen prosessi. Siirilä, Sepp, Arto Haveri – Reija Linnamaa (toim.) Puheenvuoroja aluekehityksestä. Tampereen yliopisto, Aluetieteen laitoksen julkaisuja sarja A 18, 145-164. Tampere.
Strandin, Bengt (1980). En svensk modell för kommunal närdemokrati. Vasabladet 7.11.1980.
Suikkanen, Asko (1996). Voivatko työmarkkinajoustot mahdollistaa työllistymisen ? Parvi, V.–O.Parvikko (toim.). Työelämän todellisuus ja Uljaat unelmat, 24-32. Työminis-teriö 1996.
Tuominen, Isa-Tuuli (2012). Yhdistystoiminta paikallisyhteisöissä. Vaasan yliopisto. Alue-tieteen pro gradu –tutkielma.
Työministeriö (1994). Tasavallan presidentin työllisyystyöryhmän raportti: Työttömyys 200 000:een. Työministeriö.
Tyynelä, Matti (2001). Informaatioteknologia maaseudun mahdollisuutena. Tarina Ylistaron Kainaston tietokylästä. Vaasan yliopisto. Levón-instituutin julkaisuja 88.
Uotila, Jaakko- Paavo Uusitalo (1984). Työttömyys, laki ja talous. Tammi.
Uusi-Rauva, Sami (2008). Vuorovaikutuksen liike. Heikki Waris setlementtiliikkeen histo-riakuvan rakentajana. Setlementtijulkaisuja 20.
Uusitalo, Eero (1994). Maaseutupolitiikan keinot: eleinkeinojen edistäminen maaseudun ke-hittäjäyhteisöissä. Kunnallisalan kehittämissäätiön väitöskirjasarja no. 1.
Uusitalo, Eero (1998). Elinvoimaa maaseudulle: miksi, kenelle, miten ? Maaseutupolitiikan perusteet. Otava.
Uusitalo, Eero (2009). Maaseutu–väliinputoajasta vastuunkantajaksi: maaseutupolitiikan itsenäistyminen alue- ja maatalouspolitiikan puristuksessa. Helsingin yliopisto, Ru-ralia-instituutin julkaisuja 17.
Uusitalo, Paavo (1985). Yritysverotus ja viennin kilpailukyky. Sosiologia 1985:3, 197-209.
Vaasan läänin elintarvikeprojekti 1990-1993 (1994). Loppuraportti. Helsingin yliopisto.
Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Seinäjoen yksikkö. Sarja B:12.
Vaasan lääninhallitus (1991). Uusi maaseutu. Vaasan läänin maaseutupoliittinen ohjelma.
Vaasan lääninhallituksen julkaisusarja 1991: 2.
Viherkenttä, Timo (1984). Ongelmallinen verouudistus. Oikeus 4/84, 308-312.
Voutilainen, Olli (2012). Relationship between Agricultural and Rural Development within the Context of the European Union’s Common Agricultural Policy: the Case of Fin-land. MTT Science 19.
Värttö, Mikko (2014). Hervannan kansalaiaraati osallistuvan demokratian kanavana.
Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. Ympäristöpolitiikan ja aluetieen koulu-tusohjelma. Pro gradu –tutkielma. Vuoden 2014 elokuu.
Värttö, Mikko–Raiso Harri–Irene Roivainen (2015). Juurtumista, pettymystä ja tekemisen demokratiaa. Katsaus Hervanna kansalaisraadin vaikuttavuuteen. Kunnallistieteelli-nen Aikakauskirja (43) 1, 79–90.
Wallius, Sirpa (1985). Alueelliset kehittämisteoriat omatoimisuuden vahvistajina. Sisäa-siainministeriö, aluepoliittinen osasto. Moniste.
Ward,Neil– Jane Atterton–Tae-Yeon Kim– Phillip Lowe– Jeremy Phillipson – Nicola
Ward,Neil– Jane Atterton–Tae-Yeon Kim– Phillip Lowe– Jeremy Phillipson – Nicola