Kaunisnurmen alue sijaitsee aivan Kouvolan keskustan tuntumassa. Alue rajautuu etelässä Helsingin rataan. Kaunisnurmeen kuuluu myös Kasarmimäen alue.
Pohjoisella kohdealueella on asuinkerrostaloja yhteensä 50 664 k-m2. Ne on rakennettu pää-osin 1950 – 1970 – luvuilla, kuva 80. Myymälärakennus, 2590 k-m2, on rakennettu vuonna 1966. Muita rakennuksia on yhteensä 1548 k-m2. Omakotitaloja Kaunisnurmella on noin 300 ja kerrostaloja noin 180.
Kuva 82. Kaunisnurmi (Kuva: Kouvolan kaupunki)
Kuva 83. Kohdealueen rajaus (Harmo 2013)
Kuva 84. Asuinkerrostalojen jakauma valmistumisvuoden mukaan
8.2 Asukkaat
Asukkaita Kaunisnurmen pohjoisella kohdealueella oli vuoden 2013 lopussa 980. Asukkai-den ikäjakauma on esitetty kuvissa 85 ja 86.
Kuva 85. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen asukkaiden ikäjakauma
Kuva 86. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen asukkaat ikäryhmittäin
8.3 Rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen laskennan läh-tötiedot
Energiankulutus- ja päästölaskentojen lähtötietoina käytettiin Kouvolan kaupungilta saatuja rakennuskanta- ja asukastietoja sekä luvussa 3 esitettyjä ominaiskulutustietoja. Laskentaan ei ole sisällytetty varastoja, liikenteen rakennuksia tai muita kokonaisuuden kannalta vähä-merkityksellisiä rakennuksia. Myöskään mahdollista rakennusten jäähdytystä ei ole huomioi-tu laskelmissa.
Ryhmäkohtaisten ominaiskulutusten laskennassa painotusperusteena on käytetty ker-rosalaa. Ryhmäkohtaiset perustiedot on esitetty taulukoissa 95 ja 96.
Taulukko 95. Asuinkerrostalojen perustiedot
Asuinkerrostalot 1950 - 1979 Lähtötilanne Julkisivukorjaus Julkisivukorjaus ja LTO
Kerrosala yhteensä alueella (k-m2) 50 664 50 664 50 664
Asukkaiden/työntekijöiden lkm (hlöä) 943 943 943
Asumis-/työpaikkaväljyys (k-m2/hlö) 54 54 54
Energian kulutus: tilojen lämmitys
(kWh/k-m2/a) 203 95 82
Energian kulutus: lämmin käyttövesi
(kWh/k-m2/a) 35 35 35
Energian kulutus: sähkö
(kWh/k-m2/a) 40 40 40
Taulukko 96. Liike- ja toimistorakennusten perustiedot
Liike- ja toimistorakennukset Lähtötilanne Julkisivukorjaus Julkisivukorjaus ja LTO
Kerrosala yhteensä alueella (k-m2) 2590 2590 2590
Asukkaiden/työntekijöiden lkm (hlöä) 52 52 52
Asumis-/työpaikkaväljyys (k-m2/hlö) 50 50 50
Energian kulutus: tilojen lämmitys
(kWh/k-m2/a) 297 199 142
Energian kulutus: lämmin käyttövesi
(kWh/k-m2/a) 4 4 4
Energian kulutus: sähkö
(kWh/k-m2/a) 100 100 100
8.4 Rakennusten energiankulutus
Kaunisnurmi pohjoisen rakennusten energiankulutus lähtötilanteessa, julkisivukorjausten jälkeen sekä julkisivukorjausten ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton parantamisen jälkeen on esitetty luvuissa 8.4.1 – 8.4.3.
8.4.1 Energiankulutus ennen korjauksia
Taulukossa 97 on esitetty Kaunisnurmi pohjoisen kohdealueen rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus ja kuvassa 87 energiankulutus rakennustyypeittäin.
Taulukko 97. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten energiankulutus lähtötilan-teessa
Rak ennuk set Yhteensä koko alueella
Lämpöenergian kulutus 12 838 MWh/a
, josta lämpimän käyttöveden osuus 1 784 MWh/a
Sähköenergian kulutus 2 103 MWh/a
Jäähdytys 0 MWh/a
Kauk olämpöverk on siirtohäviöt - arvio
Kaukolämmön siirtohäviöt 514 MWh/a
Kuva 87. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueenrakennusten rakennustyyppikohtainen ener-giankulutus lähtötilanteessa
8.4.2 Energiankulutus julkisivukorjausten jälkeen
Taulukossa 98 on esitetty Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus ja kuvassa 88 energiankulutus rakennustyypeittäin julkisivukorjausten jäl-keen.
Taulukko 98. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten energiankulutus julkisivu-korjausten jälkeen
Rak ennuk set Yhteensä koko alueella
Lämpöenergian kulutus 7 112 MWh/a
, josta lämpimän käyttöveden osuus 1 784 MWh/a
Sähköenergian kulutus 2 103 MWh/a
Jäähdytys 0 MWh/a
Kauk olämpöverk on siirtohäviöt - arvio
Kaukolämmön siirtohäviöt 284 MWh/a
Kuva 88. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten rakennustyyppikohtaiset ener-giankulutukset julkisivukorjausten jälkeen
8.4.3 Energiankulutus julkisivukorjausten ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton paran-tamisen jälkeen
Taulukossa 99 on esitetty Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus ja kuvassa 89 energiankulutus rakennustyypeittäin julkisivukorjausten ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen.
Taulukko 99. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten energiankulutus julkisivu-korjausten ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen
Rak ennuk set Yhteensä koko alueella
Lämpöenergian kulutus 6 306 MWh/a
, josta lämpimän käyttöveden osuus 1 784 MWh/a
Sähköenergian kulutus 2 103 MWh/a
Jäähdytys 0 MWh/a
Kauk olämpöverk on siirtohäviöt - arvio
Kaukolämmön siirtohäviöt 252 MWh/a
Kuva 89. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennusten rakennustyyppikohtaiset ener-giankulutukset julkisivukorjausten ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen
8.4.4 Energiankulutuksen muutokset
Taulukossa 100 on esitetty Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energi-ankulutus lähtötilanteessa sekä korjaustoimenpiteiden jälkeen. Taulukossa 101 on vastaa-vasti esitetty energiankulutus kerrosalaa sekä taulukossa 102 henkilöä kohden vuodessa.
Taulukossa 103 on esitetty rakennuskannan energiankulutuksen prosentuaaliset muutokset lähtötilanteeseen verrattuna.
Taulukko 100. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (MWh/a)
(MWh/a) (MWh/a) (MWh/a)
Lämpöenergiankulutus 12 838 7 112 6 306
, josta lämpimän
käyttö-veden osuus 1 784 1 784 1 784
Sähköenergiankulutus 2 103 2 103 2 103
Kaukolämmön siirtohäviöt 514 284 252
Yhteensä 15 455 9 499 8 661
Taulukko 101. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/(k-m2 a))
Lähtötilanne Julkisivukorjausten
Lämpöenergiankulutus 241 134 118
, josta lämpimän
käyttö-veden osuus 33 33 33
Sähköenergiankulutus 39 39 39
Kaukolämmön siirtohäviöt 10 5 5
Yhteensä 290 178 163
Taulukko 102. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutusten vertailu (kWh/hlö, a)
Lähtötilanne Julkisivukorjausten jälkeen
Julkisivukorjausten ja lämmön talteenoton parantamisen jälkeen (kWh/(hlö a)) (kWh/(hlö a)) (kWh/(hlö a))
Lämpöenergiankulutus 12 903 7 148 6 338
, josta lämpimän
käyttö-veden osuus 1 793 1 793 1 793
Sähköenergiankulutus 2 114 2 114 2 114
Kaukolämmön siirtohäviöt 517 285 253
Yhteensä 15 533 9 547 8 705
Taulukko 103. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan energiankulutuksen muutokset lähtötilanteeseen verrattuna
Rakennuskannan energiankulutuksen muutos lähtötilan-teeseen verrattuna
Kaukolämpö & sähkö Lämpö Sähkö Yhteensä
– Julkisivukorjaus -45 % 0 % -39 %
– Julkisivukorjaus & LTO -51 % 0 % -44 %
8.5 Rakennusten kasvihuonekaasupäästöt
Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettiin KSS Lämpö Oy:n ilmoittamaa kaukolämmön CO2-ominaispäästöarvoja 88,6 kg/MWh. Sähköenergian hiilidioksidipäästöjen laskennassa käytettiin verkkosähkön keskimääräistä päästökerrointa 274 kg/MWh (keskiarvo Suomessa vuosilta 2000–2007; allokointi hyödynjakomenetelmällä).
Taulukoissa 104 - 106 on esitetty yhteenveto alueen Kaunisnurmi pohjoisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöistä lähtötilanteessa ja korjaustoimenpiteiden jälkeen. Taulukossa 107 on esitetty kasvihuonekaasupäästöjen prosentuaalinen vähennys lähtötilanteeseen ver-rattuna.
Taulukko 104. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasu-päästöjen vertailu(tCO2e/a)
Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue
Kaukolämpö & sähkö Lämpö Sähkö Yhteensä
(tCO2e/a) (tCO2e/a) (tCO2e/a)
– Lähtötilanne 1 183 576 1 759
– Julkisivukorjaus 655 576 1 232
– Julkisivukorjaus & LTO 581 576 1 157
Taulukko 105. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasu-päästöjen vertailu (kgCO2e/(k-m2 a))
Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue
Kaukolämpö & sähkö Lämpö Sähkö Yhteensä
(kgCO2e/(k-m2 a)) (kgCO2e/(k-m2a)) (kgCO2e/(k-m2 a))
– Lähtötilanne 22 11 33
– Julkisivukorjaus 12 11 23
– Julkisivukorjaus & LTO 11 11 22
Taulukko 106. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen rakennuskannan kasvihuonekaasu-päästöjen vertailu (kgCO2e/(hlö a))
Kasvihuonekaasupäästöt, Koko alue
Kaukolämpö & sähkö Lämpö Sähkö Yhteensä
(kg CO2e/(hlö a)) (kg CO2e/(hlö a)) (kg CO2e/(hlö a))
– Lähtötilanne 1 189 579 1 768
– Julkisivukorjaus 659 579 1 238
– Julkisivukorjaus & LTO 584 579 1 163
Taulukko 107. Kaunisnurmi pohjoisen rakennuskannan kasvihuonekaasupäästöjen muutos lähtötilanteeseen verrattuna
Kasvihuonekaasupäästöt Koko alue
Kaukolämpö & sähkö Lämpö Sähkö Yhteensä
(%) (%) (%)
– Julkisivukorjaus -45 % 0 % -30 %
– Julkisivukorjaus & LTO -51 % 0 % -34 %
8.6 Liikenteen energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt
Liikenteen osalta laskennan lähtötietoina käytettiin perustilanteessa Kurke -työkalun mukai-sia yleisiä lähtöarvoja. Lisäksi laskennan lähtöarvoja muokattiin Kurke -työkalun avulla vas-taamaan mahdollisimman hyvin sijainnin, alueen palveluiden ja suunnitteluvalintojen mukai-sesti Kevätkummun vallitsevaa tilannetta.
Liikenteen päästökertoimina käytettiin taulukon 40 mukaisia arvoja.
Kuvassa 90 on esitetty liikenteen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuodessa ns. perusvaihtoehdossa sekä todellista tilannetta kuvaavassa vaihtoehdossa.
Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen osalta ei ollut käytettävissä tarkkaa aluekuvausta, joten perusvaihtoehdon ja parannetun vaihtoehdon välillä ei ole eroa. (Huom! Liikennesuorit-teisiin sisältyvät työ-, ostos- ja asiointi- sekä koulu- ja vapaa-ajan matkat.)
Kuva 90. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti perusvaihtoehdossa
8.7 Yhteenveto energiankulutuksista ja kasvihuonekaasupääs-töistä
8.7.1 Energiankulutus
Seuraavissa kuvissa on esitetty yhteenveto Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen energiantarpeen jakautumisesta lähtötilanteessa (kuva 91), julkisivukorjauksen jälkeen (kuva 92) sekä julkisivukorjauksen ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen (kuva 93).
Kuva 91. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen energiankulutus lähtötilanteessa (kWh/(henkilö a)) ja (kWh/(k-m2 a))
Kuva 92. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen energiankulutus julkisivukorjausten jälkeen (kWh/(henkilö a)) ja (kWh/(k-m2 a))
Kuva 93. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen energiankulutus julkisivukorjausten ja läm-möntalteenoton parantamisen jälkeen (kWh/(henkilö a)) ja (kWh/(k-m2 a))
8.7.2 Kasvihuonekaasupäästöt
Kuvissa 94 – 96 on esitetty Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen kasvihuonekaasupäästöt lähtötilanteessa, julkisivukorjausten jälkeen sekä julkisivukorjauksen ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen.
Kuva 94. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen kasvihuonekaasupäästöt lähtötilanteessa (kgCO2e/(henkilö a)) ja (kgCO2e/(k-m2 a))
Kuva 95. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen kasvihuonekaasupäästöt julkisivukorjausten jälkeen (kgCO2e/(henkilö a)) ja (kgCO2e/(k-m2 a))
Kuva 96. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen kasvihuonekaasupäästöt julkisivukorjausten ja lämmöntalteenoton parantamisen jälkeen (kgCO2e/(henkilö a)) ja (kgCO2e/(k-m2 a))
8.8 Sosioekonomiset vaikutukset
Taulukossa 108 on esitetty arvio Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen korjauskustannuk-sista. Korjauskustannustiedot ovat suuntaa antavia. Korjauskustannukset on laskettu mallita-lon perusteella. Mallitaloksi on valittu tyypillinen 1970-luvun asuinkerrostalo. Eri toimenpitei-den yksikkökustannukset perustuvat Talonrakennuksen kustannustietokirjassa (Haahtela 2014) esitettyyn rakennusosapohjaiseen hinnoitteluun. Laskelmissa on huomioitu suorien purkamis- ja rakennuskustannusten lisäksi myös tärkeimmät välilliset kustannuserät, joita ovat muun muassa työmaakustannukset ja suunnittelukustannukset sekä muut keskeiset rakennuttajan kustannukset. Kustannukset vastaavat laatu- ja hintatasoltaan keskimääräis-ten tuotteiden tasoa.
Taulukko 108. Kaunisnurmen pohjoisen kohdealueen arvioituja korjauskustannuksia
Kaunisnurmi, pohjoinen
KorjauskustannusAsuinkerrostalot kerros-m2 €/kerros-m2 milj. €
Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä ul-koseinien ulkopuolinen lisälämmöneristys +
rappaus 50 664 225 11,4
Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä be-tonielementtiulkoseinien korjaus
(lisäläm-möneristys + ulkokuoren uusiminen) 50 664 225 11,4
Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen sekä
kal-liimpi ulkoseinien lisälämmöneristys 50 664 300 15,2