9.1 Energiaälykkäiden kaupunkialueiden suunnitelmat
9.1.4 Kaukolämmön hinnoittelu esimerkkikohteissa
Tarkastelluissa energiaälykkäiden kaupunkialueiden suunnitelmissa korostuivat pitkälti sekä keskenään että luvun 2.4 listauksen kanssa samat kehitystrendit. Erityisesti korostuivat kau-kolämmön kaksisuuntaisuus matalalämpötilaisissa verkoissa, hajautettu lämmöntuotanto, etenkin lämpöpumppu- ja muut hybridiratkaisut, sekä kysynnän ja tarjonnan ohjaus älykkäi-den järjestelmien ja lämpövarastojen avulla.
Suunnitellut lämmitysratkaisukokonaisuudet aiheuttavat selviä muutostarpeita kaukoläm-mölle ja sen hinnoittelulle. Kaukolämpö nähdään suunnitelmissa edelleen tärkeänä lämmi-tysmuotona, mutta toisaalta sille kaavaillaan monin paikoin hybridijärjestelmiä täydentävän huippu- ja varalämmityksen roolia. Tällöin haasteena on pystyä tarjoamaan lämpöä (liitty-mis-, teho- ja energiamaksu) kilpailukykyiseen ja kaikkia asiakkaita tasapuolisesti kohtele-vaan hintaan vuoden eri aikoina. Erityisesti huippukuorman hinnoittelu edellä mainittujen reunaehtojen mukaisesti voi olla kaukolämpöyhtiölle haasteellista.
Suunnitelmissa korostunut lämpöverkon kaksisuuntaisuus aiheuttaa tarpeen määrittää osto-lämmölle hinta. Lämmöntuotannosta kaukolämpöyhtiölle aiheutuvat kustannukset vaihtele-vat merkittävästi vuodenajan (ulkolämpötilan) mukaan. Tästä syystä ostolämmön hinta oli-sikin hyvä perustua ostolämmön vaihtoehtoiskustannuksiin eri kysyntätilanteissa. Tämä voi-taisiin toteuttaa esimerkiksi sitomalla ostolämmön hinta ulkolämpötilaan, mistä kaukoläm-pömarkkinoilla on jo käytössä oleva esimerkki.
Jotta asiakkaalle syntyisi taloudellinen kannustin kysyntäjoustoon, myös kaukolämmön myyntihinnan tulisi muuttua kysyntätilanteen mukaan. Kysyntäjoustoa (lyhytaikaista) var-ten hinnoittelun aikaperusteen pitäisi kuivar-tenkin olla lyhyt. Käytännössä hinnoittelu pitäisi toteuttaa tuntiperusteisesti. Tuntihinnoittelun käyttöönotolla voisi kuitenkin olla asiakastyy-tyväisyyden kannalta merkittäviä negatiivisia seurauksia. Vaihtoehtona muuttuvalle hinnoit-telulle voisikin olla siirtyminen täysin kiinteään hintaan, ns. olosuhdepalveluun, joka
mahdollistaisi kaukolämpöyhtiölle (tai kolmansille osapuolille) asiakkaiden lämmönjako-keskusten etäkäytön ja sitä kautta myös kysyntäjouston.
Energiaälykkäiden kaupunkialueiden suunnitelmien ja työssä tarkasteltujen hinnoittelumal-lien korrelaatiota on havainnollistettu taulukossa 51. Suunnitelmien samankaltaisuus näkyy taulukossa rivien identtisyytenä. Tarkastelu osoittaa, että uusilla hinnoittelumalleilla pysty-tään vaikuttamaan energian kulutuskäyttäytymiseen ja järjestelmävalintoihin energiaälyk-käiden kaupunkialueiden suunnitelmissa esitettyihin suuntiin. Siitä, kuinka tehokkaasti ku-kin malli ohjaa muutokseen ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä.
Taulukko 51. Yhteenveto työssä tarkastelluista hinnoittelumalleista peilattuna esimerkkeinä käytettyjen kau-punginosien energiajärjestelmien suunnitelmiin.
Kuopion Savilahden selvityksessä esitettyä kaukolämpöverkon avaamista open access -pe-riaatteella, eli kaikkien tuottajien mukaantulon sallimista, ei ole tarkasteltu tarkemmin tässä työssä. Ilmeistä kuitenkin on, että avoimen lämpöverkon/-markkinan käyttöönotto ei muut-taisi pelkästään lämmön hinnoittelua vaan edellyttäisi lämpöverkkoliiketoiminnan
eriyttämistä lämmön tuotannosta ja myynnistä, sekä kokonaan uudenlaisen lämpökauppajär-jestelmän, alueellisen ”lämpöpörssin” käyttöönottoa. Mallia pörssimallille voisi hakea esi-merkiksi sähkömarkkinoilta.
10 YHTEENVETO
Tässä työssä on tarkasteltu viittä eri kaukolämmön uutta hinnoittelumallia, niiden muodos-tamista sekä vaikutuksia asiakkaisiin ja trendien mukaiseen kehitykseen. Seuraavassa on esi-tetty keskeisimmät näkökulmat tarkasteluista.
Muutos siirtyä käyttämään mitattua dataa tehomaksun perusteena muuttaa yleisesti asiak-kaan laskutuksen perusteena olevaa tehontarvetta ja näin ollen myös tehomaksua. Tarkastel-lun aineiston perusteella uudistus johtaa siihen, että toiset asiakasryhmät hyötyvät siitä las-kevien maksujen myötä samalla kuin toisten maksut nousevat. Hyötyjiä ovat erityisesti uudet kiinteistöt. Valintoja käytännön toteutuksesta tehdessään kaukolämpöyhtiö joutuu myös osin päättämään ketkä uudistuksesta hyötyvät ja ketkä kärsivät. Tarkasteluaineisto osoittaa, että mittaukseen perustuva kokonaistehontarve on HLV:n pääverkossa nykyistä tehomaksun pe-rusteena olevaa kokonaistehontarvetta pienempi. Muutoksen myötä tehomaksukertymä siis putoaa, mikäli sitä ei kasvateta tehomaksun määrittävää kaavaa tai sen kertoimia muokkaa-malla.
Suunniteltaessa kaukolämpöyhtiölle kausihinnoittelumallia, tehdään valinta selkeyden ja kustannusvastaavuuden välillä. Mitä enemmän kausia mallissa on, sitä paremmin se saadaan vastaamaan kunkin ajankohdan kustannuksia. Toisaalta, kausia lisäämällä tehdään mallista samalla myös monimutkaisempi ja asiakkaan kannalta vaikeasti ymmärrettävämpi. Toteute-tussa tarkastelussa HLV:n kohdalla toimivana vaihtoehtona erottui kahden kauden malli, jossa ainoastaan tammi-helmikuu erotettiin muusta vuodesta omaksi kaudekseen.
Toteutettu markkinakatsaus osoitti, että hybridihinnoittelu on jo käytössä muutamassa kau-kolämpöyhtiössä. Hybridiliittymien, kuten muidenkin liittymien hinnoittelussa tulee kauko-lämpöyhtiöiden tiedostaa asemansa alueellisena lämmönmyyjänä/jakelijana ja välttää mah-dollinen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Tästä esimerkki on ristiinsubventointi, joka tarkoittaa yhden tuotteen kustannusten kattamista toisen tuotteen tuloilla. Lämpöliitty-män hinnoittelun tulee siis perustua siitä aiheutuviin kustannuksiin. Toteutetun tarkastelun perusteella hybridiliittymien kustannusrakenne antaa monin paikoin perusteen alentaa teho-maksuja ja korottaa energiateho-maksuja normaaleihin kaukolämpöliittymiin verrattuna. Hinnoit-telun ja kustannusten kannalta on keskeistä huomioida myös liittymän käyttötapa
(kokoaikainen/huippu/vara). Läpinäkyvin ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi järjestelmä, jossa lämmön hinta perustuu aina sen hetkisiin tuotantokustannuksiin ja on jokaiselle asiak-kaalle sama. Tämä kuitenkin vaatisi käytännössä tuntihinnoittelua tai kaukolämmön hinnan sitomista ulkolämpötilaan.
Kaukolämpöyhtiön näkökulmasta on kiinteähintaisen kaukolämpöpalvelun toteuttaminen mahdollista monen tyyppisiin kohteisiin. Haasteena palvelumallin kannalta on kuitenkin eri-tyisesti kohteet, joiden kulutus on alhainen, koska tällöin palvelun jatkuvat kustannukset nostavat lämmön yksikköhintaa merkittävästi. Palvelun ensisijaisina kohderyhminä kannat-taakin asuinkiinteistöistä pitää kerrostalokohteita ja suuria rivitalokohteita. Muista asiakas-ryhmistä suuret liikekiinteistöt kuuluvat keskeiseen kohderyhmään. Lämmönkulutuksen vuotuinen vaihtelu ei tuota pitkällä aikavälillä ongelmia hinnoittelun kannalta. Selvät muu-tokset liikekiinteistöjen käytössä tulee kuitenkin huomioida hinnoittelussa.
Lämmönhankinnan kustannusten sekä kaukolämpötuotannon päästöjen alentaminen on mahdollista kaksisuuntaisen lämpökaupan avulla, kunhan ostolämmön hinta on määritetty oikealle tasolle. Helpoimmin kustannusten ja päästöjen alentaminen onnistuu, mikäli osto-lämpöä on tarjolla huippukuorman aikaan. Kaksisuuntaisen lämpökaupan kannalta ostoläm-mön sitominen vallitsevaan ulkolämpötilaan on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä. Hin-noittelumalli myös kannustaa tehokkaasti ulkopuolisia lämmöntuottajia tarjoamaan lämpöä verkkoon silloin kun tuotantokustannukset ovat kalleimmillaan ja päästöt korkeimmillaan.
Ostolämmön hinnan sitomisesta ulkolämpötilaan on jo markkinoilla toiminnassa oleva esi-merkki.
Työn lopussa tehty tarkastelu hinnoittelumallien korrelaatiosta kaukolämmön kehitystren-dien ja energiaälykkäiden kaupunkialueiden suunnitelmien kanssa osoittaa, että oikein muo-dostettu hinnoittelujärjestelmän voi toimia tavoiteltujen kehityssuuntien mahdollistajana.
Toisaalta hinnoittelulla voidaan myös tehokkaasti estää tai hidastaa toisia kehityssuuntia.
LÄHTEET
AFRY Management Consulting (2020) Energiatehokkuusdirektiivin mukainen selvitys hukkalämmön potentiaalista ja kustannushyötyanalyysi tehokkaasta lämmityksestä.
Saatavilla osoitteessa:
https://tem.fi/documents/1410877/2897650/EEDselvitys+lämmityksestä_loppuraportti+20
20.pdf/88a0e63b-e2b6-eef9-1b4c-8c5411a0e531/EEDselvitys+lämmityksestä_loppuraportti+2020.pdf?t=1601627038073 (Vierailtu: 3.2.2021).
Asianajotoimisto Krogerus (2013) Määräävän markkina-aseman väärinkäyttövalvonnan kaukolämpöliiketoiminnan kehittämiselle asettamat reunaehdot. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/997/MMA_selvitys_kaukolampo_v4_0_2014.pdf (Vierailtu:
7.8.2020).
Asianajotoimisto Krogerus (2018) Kaukolämpöyhtiöiden lämmön ostaminen ja määräävän markkina-aseman asettamat kilpailuoikeudelliset reunaehdot - Selvitys Energiateollisuus Ry:lle. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/3593/Selvitys_lammon_ostamisesta.PDF (Vierailtu: 7.8.2020).
Björklund, S. (2020) Tulevaisuuden lämpöenergiavarasto otettiin käyttöön Vaasassa – vanhoista öljyvarastoista tuli päästöttömän lämmön lähde, Yle.fi. Saatavilla osoitteessa:
https://yle.fi/uutiset/3-11569542 (Vierailtu: 3.2.2021).
Ember (2020) Carbon Price Viewer. Saatavilla osoitteessa: https://ember-climate.org/carbon-price-viewer/ (Vierailtu: 9.9.2020).
Energiateollisuus ry (2006) Kaukolämmön Käsikirja. Helsinki: Libris Oy.
Energiateollisuus ry (2010) Kaukolämmön sopimusehdot, Suositus T1/2010 Kaukolämpö.
Saatavilla osoitteessa: https://energia.fi/files/869/SuositusT1_2010_KL-sopimusehdot.pdf (Vierailtu: 30.7.2020).
Energiateollisuus ry (2014) ‘Teho ja vesivirta kaukolämmön maksuperusteina’, p. 36.
Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/586/Teho_ja_vesivirta_SuositusK15_2014.pdf.
Energiateollisuus ry (2018) ‘Energiavuosi 2017 - Kaukolämpö’. Saatavilla osoitteessa:
https://slideplayer.fi/slide/13927305/.
Energiateollisuus ry (2019) Kaukolämpötilasto 2018. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/3935/Kaukolampotilasto2018.pdf (Vierailtu: 21.5.2020).
Energiateollisuus ry (2020a) Energiavuosi 2019 - Kaukolämpö. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/4402/Energiavuosi2019_Kaukolampo_MEDIAKUVAT_20200120.p df (Vierailtu: 17.6.2020).
Energiateollisuus ry (2020b) Kaukolämmön hintatilasto. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/julkaisut/materiaalipankki/kaukolammon_hintatilasto.html#material-view (Vierailtu: 4.8.2020).
Espoon kaupunki (2020) Kera, Espoo.fi. Saatavilla osoitteessa: https://www.espoo.fi/kera (Vierailtu: 9.2.2021).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU (2012). Saatavilla osoitteessa:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32012L0027&from=EN (Vierailtu: 3.2.2021).
Fortum (2020a) Avoin kaukolämpö ostohinnat. Saatavilla osoitteessa:
https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/avoin-kaukolampo/avoin-kaukolampo-ostohinnat (Vierailtu: 1.12.2020).
Fortum (2020b) Fortum SmartLiving - asuinkiinteistöjen älykkäämpi tulevaisuus.
Saatavilla osoitteessa: https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/alykkaat-energiaratkaisut/fortum-smartliving (Vierailtu: 27.11.2020).
Fortum (2020c) Kaukolämmön hinnat taloyhtiöille ja yrityksille. Saatavilla osoitteessa:
https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/lammitys-ja-jaahdytys/kaukolampo/kaukolammon-hinnat-taloyhtioille-ja-yrityksille (Vierailtu:
6.10.2020).
Gaspool Balancing Services (2020) Monthly average price. Saatavilla osoitteessa:
https://www.gaspool.de/en/services/balancing-group-manager/compensation-energy/prices-for-compensation-energy/monthly-average-price (Vierailtu: 22.8.2020).
Helen (2020) Älykäs lämmönjakokeskus. Saatavilla osoitteessa:
https://www.helen.fi/globalassets/lampo/nykyiset-asiakkaat/älykäs-lämmönjakokeskus/älykäs-lämmönjakokeskus.pdf (Vierailtu: 24.9.2020).
Huhtinen, M. et al. (2013) Voimalaitostekniikka. Opetushallitus.
Hyvinkään Lämpövoima (2018) Kaukolämpötariffi (1) 1.10.2018 alkaen. Saatavilla
osoitteessa: https://hlv.fi/assets/files/Normaalitariffi_01102018.pdf (Vierailtu: 13.10.2020).
Hyvinkään Lämpövoima (2019) Yhtiö - Hyvinkään Lämpövoima. Saatavilla osoitteessa:
https://hlv.fi/yhtio/ (Vierailtu: 3.7.2020).
Hyvinkään Lämpövoima (2020) ‘Sami Pesonen, kirjallinen tiedonanto’.
Kilpailulaki 948/2011 (2011) Finlex. Saatavilla osoitteessa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110948#L1P4 (Vierailtu: 7.8.2020).
Kuluttajavirasto (2012) ‘Kaukolämmön uusi hinnoittelu epäoikeudenmukainen kuluttajalle’, Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta. Saatavilla osoitteessa:
https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/arkisto/kuluttajavirasto/aku/2012/1208-liikkuvuus.pdf (Vierailtu:
10.8.2020).
Kuopion kaupunki (2020) Savilahti. Saatavilla osoitteessa: http://www.savilahti.com/
(Vierailtu: 9.2.2021).
Laatikainen, T. (2017) ‘Maalämpö napsii asiakkaita kaukolämmitykseltä - kerrostalotkin kiinnostuivat’, Tekniikka & Talous. Saatavilla osoitteessa:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maalampo-napsii-asiakkaita-kaukolammitykselta-kerrostalotkin-kiinnostuivat/3cc85d57-e21b-3a48-b64e-e0edac59f9e3 (Vierailtu:
7.8.2020).
Lahti Energia (2020) ‘Lämmityksen uusi suunta - Kaukolämpö 2.0 - Viisaasti vihreä’.
Saatavilla osoitteessa: https://docplayer.fi/5881946-Energy-an-consulting-kaukolammon-hinnoittelumallit.html.
Lappeenrannan Energia (2020) Kaukolämmön erillishinnastot. Saatavilla osoitteessa:
https://www.lappeenrannanenergia.fi/hinnastot-ja-ehdot/kaukolammon-erillishinnastot (Vierailtu: 6.10.2020).
Marttinen, V. (2020) Vantaalle louhitaan maailman suurin lämpövarasto, turpeen käyttö lopetetaan ja jätevoimalaa laajennetaan – fossiiliset polttoaineet jäävät pois vuonna 2026, Yle.fiYle.fi. Saatavilla osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11556904 (Vierailtu: 3.2.2021).
Nevel (2020) Hybridikaukolämpöhinnasto 2019. Saatavilla osoitteessa: https://s3-eu-north-
1.amazonaws.com/evermade-newvapo-website/wp-content/uploads/2019/10/28103402/Nevel_Hybridihinnasto_2019.pdf (Vierailtu:
6.10.2020).
Nuorkivi, A. and Kalkum, B. (2009) Kaukolämmön hinnoittelumallit. Saatavilla osoitteessa: https://docplayer.fi/5881946-Energy-an-consulting-kaukolammon-hinnoittelumallit.html.
Pesola, A., Bröckl, M. and Vanhanen, J. (2011) Älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja sen mahdollisuudet. Saatavilla osoitteessa:
https://docplayer.fi/2848107-Alykas-kaukolampojarjestelma-ja-sen-mahdollisuudet.html.
Pori Energia (2020) Pori Energia Olo. Saatavilla osoitteessa:
https://www.porienergia.fi/olo#.X1tsHcgzZaQ (Vierailtu: 11.9.2020).
Pori Energia Oy (2020) Porin kaukolämmön hybridihinta. Saatavilla osoitteessa:
https://www.porienergia.fi/globalassets/kaukolampojaahdytys/kaukolampo/kaukolampo-esitteet/vuosi2020_pori-energia_kaukolampohinnasto_hybridihinta.pdf (Vierailtu:
6.10.2020).
Pöyry Management Consulting (2011) Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa. Saatavilla osoitteessa:
http://www2.energia.fi/kaukolampo/klasemaloppuraportti52a14971.pdf (Vierailtu:
3.2.2021).
Pöyry Management Consulting (2016) Kaksisuuntaisen kaukolämmön liiketoimintamallit.
Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/598/Kaksisuuntainen_KL_Yleinen_osuus_raportti_2016.pdf (Vierailtu: 14.5.2020).
Pöyry Management Consulting (2018) Älykäs kaupunkienergia. Saatavilla osoitteessa:
https://energia.fi/files/2862/Alykas_kaupunkienergia_LOPPURAPORTTI_20180614.pdf (Vierailtu: 10.9.2020).
Rajantie, L. et al. (2019) ‘Hiilineutraalin Malmin lentokentän alueen energiaselvitys’.
Ramboll Finland (2018) ‘Savilahden älykkäät energiaverkot -selvitys’.
Ramboll Finland (2020) ‘Keran energiapositiivinen energiaekosysteemi - loppuraportti’.
Sallinen, P. (2019) Sähkön ja lämmön tiivis liitto, Energiauutiset. Saatavilla osoitteessa:
https://www.energiauutiset.fi/uutiset/sahkon-ja-lammon-tiivis-liitto.html (Vierailtu:
3.2.2021).
Sarvaranta, A. et al. (2012) Kaukolämmön hinnoittelun nykytila ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Saatavilla osoitteessa: http://docplayer.fi/1155236-Kaukolammon-hinnoittelun-nykytila-ja-tulevaisuuden-mahdollisuudet.html (Vierailtu: 31.7.2020).
Savon Voima (2020) °Kauko Talkkari - Tekoälyllä energiansäästöä. Saatavilla osoitteessa:
https://www.savonvoima.fi/kaukolampo/kaukolammon-palvelut/kaukotalkkari/ (Vierailtu:
27.11.2020).
Schönberg, K. (2020) Teollisuuden hukkalämmön odotetaan leikkaavan suuren osan Suomen hiilidioksidipäästöistä: ‘Hyödyntäminen vasta aivan alussa’, Yle.fi. Saatavilla osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11209108 (Vierailtu: 3.2.2021).
Tampereen sähkölaitos (2020) Älykäs kaukolämpö -palvelu. Saatavilla osoitteessa:
https://www.sahkolaitos.fi/alykkaita-energiapalveluita/alykas-kaukolampo--palvelu/
(Vierailtu: 24.9.2020).
Tampereen Sähkölaitos pilotoi kaksisuuntaista kaukolämpöä (2017) EnergiaKokeilut.fi.
Saatavilla osoitteessa: http://energiakokeilut.fi/yritykset/tampereen-sahkolaitos-pilotoi-kaksisuuntaista-kaukolampoa (Vierailtu: 3.2.2021).
Tilastokeskus (2018) Asuin- ja palvelurakennusten lämmityksen hyötyenergia. Saatavilla osoitteessa: https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2019/data/t07_02.xlsx.
Tilastokeskus (2020a) Energian hinnat - 2020, 1. neljännes. Saatavilla osoitteessa:
https://www.stat.fi/til/ehi/2020/01/ehi_2020_01_2020-06-11_fi.pdf (Vierailtu: 8.9.2020).
Tilastokeskus (2020b) PxWeb-tietokannat - Energian hinnat. Saatavilla osoitteessa:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ene__ehi/?tablelist=true (Vierailtu:
9.9.2020).
Tilastokeskus (2020c) Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa. Saatavilla osoitteessa: https://www.stat.fi/til/ehi/2019/04/ehi_2019_04_2020-03-12_kuv_003_fi.html (Vierailtu: 8.6. 2020).
Toivanen-Visti, O. (2019) ‘Todellinen datakeskusbuumi on vasta alkamassa ja Ruotsi uhkaa voittaa kilpailun suurista investoinneista – Datakeskukset tarjoavat hiilineutraalia lämpöä kaupungeille’, MustRead/kaupallinen yhteistyö: Fortum. Saatavilla osoitteessa:
https://www.mustread.fi/artikkelit/todellinen-datakeskusbuumi-on-vasta-alkamassa-ja-
ruotsi-uhkaa-voittaa-kilpailun-suurista-investoinneista-datakeskukset-tarjoavat-hiilineutraalia-lampoa-kaupungeille/ (Vierailtu: 3.2.2021).
Turku Energia (2020a) Kaukolämpö - Huippu- ja varalämpöhinnasto. Saatavilla osoitteessa: https://www.turkuenergia.fi/wp-content/uploads/2018/08/Huippu-ja-varalämpöhinnasto.pdf (Vierailtu: 6.10.2020).
Turku Energia (2020b) Kaukolämpö - Hybridilämpöhinnasto. Saatavilla osoitteessa:
https://www.turkuenergia.fi/wp-content/uploads/2018/08/Hybridilämpöhinnasto.pdf (Vierailtu: 6.10.2020).
Väisänen, M. (2018) Tehojouston potentiaali hajautetulla tuotannolla kaukolämpöverkossa. Oulun yliopisto. Saatavilla osoitteessa:
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201810032858.pdf.
Vantaan Energia (2020) Älykäs lämmönjakokeskus. Saatavilla osoitteessa:
https://www.vantaanenergia.fi/lampo/alykas-lammonjakokeskus/ (Vierailtu: 27.11.2020).
Verohallinto (2019) Sähkön ja eräiden polttoaineiden verotaulukot. Saatavilla osoitteessa:
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/valmisteverotus/sahko_ja_eraat_polttoaineet/sahkon_ja_eraiden_polttoa ineiden_verota/ (Vierailtu: 21.8.2020).
Verohallinto (2020) Nestemäisten polttoaineiden verotaulukot. Saatavilla osoitteessa:
https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/valmisteverotus/nestemaiset_polttoaineet/nestemaisten_polttoaineiden_
verotaulukk/ (Vierailtu: 9.9.2020).
WSP Finland Oy (2014) Asiakkaiden huomiooon ottaminen kaukolämmön hinnoittelussa.
Saatavilla osoitteessa: http://www.wspgroup.com/fi/Tervetuloa-WSP-Finlandin-sivuille/WSP-Finland/ (Vierailtu: 31.8.2020).