alkukokous
alkukokouksessa hanketta esitellään ja paikkakuntalal sia kuullaan asiassa
A
katselmuskirja
selvittely- ja tutkimisvaiheen jälkeen tulokset ja ehdotuk set kootaan katselmuskir jaan
katselmuskokous
nähtävänäpidon jälkeen kat selmuskirjaa on mahdollista moittia yleisessä kokouk sessa paikkakunnalla toimitusmiesten lausunto toimitusmiehistö ottaa lo puksi yhdessä kantaa hank keeseen ja toteuttamiseh toihin
79
ASIAHAKEMISIO
ainetase 74
alusvesi 21
bakteerit 22, 50, 52
biologinen puhdistus 66
dipoli 10, 13
eläinplankton 23
fosfori
—Itämeressä 41
—jätevesissä 66, 69
—sedimentissä 25
—vesistöissä 70, 74
haihdunta 17
hajakuormitus 69, 71
hajottajat 23, 71
hajotus 23, 72
happamoituminen 72
—vaikutukset 72
happamuusaste 72
happi 11, 13
happivarat 65, 71
happimalli 74
humus 15, 20, 48, 50
Itämeri 40
—happitasapaino 41
—kerroksellisuus 41
—keskisyvyys 43
—pilaantuminen 41
—pinta-ala 40
—ravinteisuus 41
—vesitase 41
—virtaukset 42
joki 23, 45, 48
juomavesi 50
järviprosentti 62
järvet, Suomen
—kehittyminen 25
—kerrostuneisuus 21
—keskisyvyys 14
—lukumäärä 14
—pinta-ala 14
—tilavuus 14
—veden kierto 21
järviruoko 26, 28
jääkausi 14, 25, 30, 37, 40, 45 jätevedet
—haja-asutuksen 69
—kaatopaikkojen 68
—kalankasvatuksen 69
—lomailijan 48, 56
—metsäteollisuuden 64
—teollisuuden 68
—yhdyskuntien 67
kaivovesi 50
kalakanta 33
kalakantamalli 33, 35
kalalajit 30, 31, 32
kalansaalis 16, 30
kalantuotanto 26, 33
kalasto, Suomen 30
—kehittyminen 30
—muutokset 32, 72
kalastus 16, 30, 33
kasteluvesi 17, 59
kasviplankton 26, 74
katselmustoimitus 78
kaukokulkeutuminen 72
kerrostuneisuus 21
—lämpötila 21
—suolaisuus 41
kloori 50
—kloorifenolit 50, 65, 66
—kloorihiilivedyt 66
klorotormi 65, 66
kuivattaminen 16, 77, 79
kuluttajat 22, 23
kumpuaminen 43
kuormitus 43
—haja-asutuksen 69
—happo- 72
—maatalouden 69
—metsäteollisuuden 47, 69
—teollisuuden 68
—yhdyskuntien 67
käyttökelpoisuusluokitus 48
lieju 22, 24
ligniini 65
limottuminen 27, 70
lustolieju 24
maankohoaminen 40, 76
maavesi 76
majava 38
mannerjää 11, 40
merikalat 30
murtovesi 41
norppa 36
perustuotanto 21, 70
pH-luku 72
pintavesi 16, 50, 56
pistekuormitus 71
plankton 21,22,23,25,70
pohjaeläimet 22
pohjalevät 21
pohjalieju 24
pohjavesi 14, 76, 50, 56, 69
punainen vesi 22
päällyslevät 21, 27
päällysvesi 21
raakavesi 50, 54
rahkasammalet 72
rantavyöhyke 20, 22, 23, 26
raskasvesi 10
ravinteet 23, 26, 41
ravinnekuormitus 41
ravintoverkko 22
rehevyys 74
rehevöityminen 69, 70
—vaikutukset 32, 48, 52
rikkiyhdisteet 72
sadanta 17, 62
saimaanhylje 36, 37
sedimentti 24
sienet 22, 72
sinilevämyrkyt 53
sinilevät 52
sisävesikalat 31
sulamisvedet 63
suurvesikasvit 20, 27, 71
säännöstely 59
—vaikutukset 38, 69
talousvesi 50
terveyslähteet, lähdevesi 8
tulva 60, 63
tulvaennuste 64
tulvahaitat 79
typpi 13
—jätevesissä 66
—sedimentissä 25
—vesistöissä 70
täyskierto 21
uinti 55
uitto 15,47
ulappavesi 20, 21, 22
vaelluskalat 32
valuma-alue 20, 72
valunta 17
veden
—jäätymispiste 71
—kiertokulku 17
—laatuluokitus 49
—lämpökapasiteetti 13
—ominaislämpö 12
—pintajännitys 13
—sähkönjohtavuus 12, 13
—tiheys 13
vedenhankinta 16
vedenlaatumalli 74
velvoitetarkkailu 49
veneily 55
vesi
—juomavesi 50
—kaivovesi 50
—suolainen 78
—suolaton 18
—talousvesi 50
vesiensuojelu
—maatalouden 69
—metsäteollisuuden 68
—virtaavien vesien 47
—yhdyskuntien 67
vesiekosysteemi 20
vesihallitus 48, 77, 79
vesihöyry 12
vesi- ja ympäristöhallitus 79
vesikasvit 27
vesikehä 18, 19
vesikirppu 24, 27
vesilaitokset 50
vesilaki 59, 77
vesilinnut 23, 28
vesimaisema 57, 69
vesimolekyyli 10
vesinisäkkäät 22
vesioikeus 77
vesioikeuslaki 59
vesirakentaminen 47, 69 vesistöt
—Suomen 14
vesistöjen
—happivarat 65
—järvisyys 62
—kunnostaminen 57
—käyttökelpoisuusluokitus 48
—virkistyskäyttö 54
vesistötutkimus 48, 74, 76
vesitie 15
vesitutkimus 7, 19
vesivarat
—Suomen 14
—maapallon 18
vesivoima 15, 46
vesiylioikeus 78
vetysillat, -sidos 70, 13
viemäriverkosto 50, 70
—viemäröinti 79
virkistyskäyttö 17, 54, 77
virtaama 14
virtaavat vedet 23
ylirehevä vesistö 52
ympäristömyrkyt 38, 41, 50, 66 öljy
—kuljetukset 40, 51
—onnettomuudet 40, 51
80
AOUA 86-KIRJAN KIRJOITTAJAT:
Helle, Eero. dos., Riista- ja kalata louden tutkimuslaitos, Riistantutki musosasto. Tutkii etupäässä nisäk käiden, etenkin hylkeiden ja jänise läinten ekologiaa.
Hilden, Mikael. MMK. Tutkii kala kantamalleja ja työskentelee Sutfol kissa, Englannissa sijaitsevassa tut kimuslaitoksessa (Ministry of Agri culture, Fisheries and Food, Fishe ties Laboratory).
Heinonen, Pertti. MMI, dos., Työskentelee vesihallituksen Ve sientutkimuslaitoksessa tutkimuk sen kohteena mm. biologiset vesitut kimusmenetelmät, vesien rehevöity minen ja tutkimustulosten hyödyntä misen kehittäminen.
Jaatinen, Simo. Vesihallituksen pääjohtaja.
Jänne, Juhani. Apul. prof., Helsin gin yliopiston biokemian laitos.
Kaikusalo, Asko. Metsäntutki muslaitos, Ojajoen koeasema.
Kairesalo, Timo. Dos., Helsingin yliopiston limnologian laitos ja Lam min biologinen asema. Tutkii litoraa lin dynamiikkaa ja aineenvaihduntaa erityyppiSiSsä järvissä.
Karimo, Kimmo. Osastopäällikkö nä vesihallituksen vesiensuojelu- ja vesihuolto-osastolla.
Keskinen, Raimo. Dos., Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan lai tos. Opettaa klassista mekaniikkaa ja hydrodynamiikkaa, tutkimuskoh teet: teoreettinen mekaniikka, veren kierron dynamiikka ja matemaattinen biofysiikka.
Kinnunen, Kari. MMT, sovelletun limnologian dosentti Helsingin yli opistossa. Työskentelee Lapin vesi-piirin vesitoimistossa.
Kivekäs, LasseK. Dl, vesihallitus.
Vesistöjen säännöstelyn erikois opettaja Helsingin teknillisessä kor keakoulussa.
Kleemola, Pauli. Dl, vesihallitus.
Toiminnan ja talouden suunnittelu ja kehittäminen.
Koli, Lauri. Eläintieteen dosentti, Helsingin yliopiston eläinmuseo. Tut kimuskohteina kalojen taksonomia, faunistiikka, ahvenen biologia ja ve sinilviäiset.
Kotkasaari, Timo. OTK, työsken telee Oikeusministeriön lainvalmiste luosastolla.
Kuusisto, Esko. FT, työskentelee vesihallituksen hydrologian toimis tossa.
Kylä-Harakka-Ruonala, Teller vo. MML, työskentelee vesihallituk sessa alueenaan teollisuuden ve siensuojelu sekä suunnittelu- ja vaI vontatehtävät.
Lehtonen, Hannu. FT, dos. Työs kentelee Riista- ja kalatalouden tutki muslaitoksen kalantutkimusosastol la tutkimuskohteenaan rannikon si sävesikalakantojen tilan arviointi ja seuranta sekä virkistys ja kotitarve kalastustutkimukset.
Leikola, Anto. Dos.,, Helsingin yli opisto. Tutkimuksen kohteena Hel singin yliopiston historiaprojekti.
Lemmelä, Risto. Yli-insinöörinä vesihallituksen hydrologian toimis tossa.
Lindholm, Tore. FD, lnstitutionen för biologi, Abo Akademi.
Mäkelä, Timo. DI, työskentelee suunnittelijana Ympäristöministeri össä.
Mälkki, Pentti.FT, Merentutkimus laitoksen fysiikan osaston osaston-johtaja.
Paasivirta, Jaakko. Prof., Jyväs kylän yliopisto. Tutkimuksen kohtee na orgaaninen kemia, spektroskopia ja ympäristömyrkyt.
Persson, Per-Edvin. MMT, dos., Helsingin yliopiston limnologian lai tos.
Raitala, Jouko. FT, Oulun yliopis to, tähtitieteen laitos. Tutkimuksen kohteita: Kuun tektoniikka, Marsin tektoniikka, vesialueiden digitaalinen kaukokartoitus, mare ridge -muo dostumat.
Santala, Erkki. Dl, vesihallitus, ve sistöjen virkistyskäyttö.
Sarvala, Jouko.FT, apul.prof., Tu run yliopiston biologian laitos. Tutki muksen kohteina vesiekosysteemin toiminnan säätely ja pienäyriäisten ekologia.
Seppänen, Harri. MMT, vt. prof.
Helsingin yliopiston limnologian lai tos. Tutkimuksen kohteena vesimik robiologia.
Sevola Pertti. FT, ylitarkastaja Vaasan vesipiirin vesitoimistossa.
Siirala, Maisa. Arkkitehti, työsken telee vesihallituksen vesistöosastol la.Simola, Heikki. EI, Joensuun yli opiston Karjalan tutkimuslaitos. Tut kimuskohteena paleoekologia.
Sivonen, Kaarina. MMK, työsken telee Helsingin yliopiston mikro biologian laitoksella.
Spring, Erik. prof., Helsingin yli opiston fysiikan laitos.
Toivonen, Heikki.FT, Helsingin yli opiston kasvitieteen laitos.
Uotila, Pertti. Kasvitieteen dos., Helsingin yliopisto ja kasvimuseo.
Weppling, Kjell. FM, työskentelee Oy Partek Ab:n mineraaliyksikössä.
Työn kohteena kalkkituotteiden käyttö ympäristönsuojelussa, hap pamoitumisen vaikutukset ja torjun takeinot.
Voipio, Aarno. Prof., Merentutki muslaitoksen ylijohtaja.
Vuoristo, Heidi. MMM. Työskente lee vesihallituksessa työn kohteena vesistöjen velvoitetarkkailu ja vesien tilan seuranta.
81
KIRJALLISUUTTA
Vesitutkimus Turun vanhas sa akatemiassa
Lehtinen, E. 1979. Hyödyn ja valis tuksen ajan akatemia. Suomen Kult tuurihistoria 1. Porvoo.
Leikola, A. 1984. Johan Julin, luon nontutkija kustavilaisessa Oulussa.
Teoksessa Aika biologiassa. Juva.
Happamoituminen
Aniansson, B. (toim.). 1982. Försur ning dag och imorgon.—Jordbruks departementet, kommitten Miljö ‘82.
Tukholma.
Luonnon Tutkija 1/1982. Teemanu mero happamoitumisesta.
Itämeri
-Melvasalo, T., J. Pawlak, K. Grass hott, L. Thorell & A. Tsiban. 1983.
Assesment of the effects of pollution on the natural resources of the Baltic Sea. Baltic Sea environment pro ceedings 5 B. Valtion painatuskes kus. Helsinki.
- Voipio, A. 1981. The Baltic Sea.
Elsevier, Amsterdam.
- Grönvall, H. & Korhonen 0. 1983.
Meritiede. Otava.
- Voipio, A. & M. Leinonen (toim.).
1984. Itämeri. Kirjayhtymä.
- Fonselius, S., 1974. Oceanografi.
Generalstabens litografiska anstalt, Stockholm.
Vesistöt ekosysteeminä ja vesiluonto
- Suomen luonto. Osa 4. Vedet.
(toim. Jouko Meriläinen). Kirjayhty mä. Helsinki, 1981.
- Wetzel, R. Y. 1975. Limnology.
W.B. Saunders Company. Philadelp hia.
-Lindholm, T. 1982. Hypersnabb Os tersjöbubbla bode växt och djur.
Forskning och Framsteg. 2/1 982.
-Ruuhijärvi, R. & Häyrinen, U. 1984.
Ympäristönsuojelu, Osa 2. Luonnon-suojelu ja luonnonvarat. Kirjayhty mä, Helsinki
Paleolimnologia
-Simola, H. 1984. Piilevien lajit ja yh teisöt ympäristön ilmentäjinä. Luon non tutkija 88:85—87.
-Simola, H. 1984: Paleolimnologi leh teilee liejuista luonnonkirjaa. Suo men Luonto 3:16—17.
Saimaanhylje
- Becker, P. (toim.).1984. Saimaan norppa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Helsinki.
- Helle, E. 1983. Hylkeiden elämää.
Kirjayhtymä, Helsinki.
Vesistöjen säännöstely
- Kivekäs, L.K. 1985. Vesistöjen säännöstely — yleiset perusteet ja tekniikka. Teknillinen korkeakoulu.
Vesistöjen laadun ennusta minen
-Eloranta, 1., Frisk,, T., K. Kinnunen, Kylä-Harakka, T., Niemi J., Rauta lahti-Miettinen, E., Sarkkula, 1. & Vir tanen, M. 1981. Vesistöjen tilan en nustemallien soveltamisselvitys. Te ollisuuden jätevesiprojekti.
SITRA/TESI. Helsinki
- Nyroos, H. (toim.). 1978. Vesistö mallit ja niiden soveltaminen käytän töön. Vesi- ja Kalatalousmiehet ry.
Helsinki.
Juomaveden laatu
- Lääkintöhallitus 1980. Talousve den terveydellisen laadun valvonta.
Yleiskirje no. 1701. Helsinki.
Klooriyhdisteet
-Paasivirta, J. 1985. Ympäristömyr kyt Suomen vesistöissä. LVI- lehti 6:24—27.
-Paasivirta, 1., Tummavuori, J., Kuu sela, P., Sinkkonen, 1., Surma-Aho, K., Vihonen, H., Tarhanen, J. & Pauk ku, R. 1984. Ympäristömyrkkyjen le viäminen ilman kautta: lumilaskeu mat. Ympäristö ja Terveys No.15.
Vesimaisema
- Simonds, 1.0. 1961. Landscape Architecture. New York.
- Lynch, K. 1966. The lmage of the City. MIT Press Cambridge Massa chusetts.
-Vesihallitus, 1972. Vesimaisema ja sen hoito. Vesihallituksen julkaisuja no. 2, Helsinki.
- Ympäristöministeriö, 1984. Vesle lementti kaupunkiympäristössä, esi tutkimus. Kaavoitus- ja rakennus-osasto. Valtion painatuskeskus. Hel sinki.
-Suomen Kaupunkiliiffo, 1985. Kau punkiympäristön parantaminen.
Kaupunkiliiton julkaisu C 93.
Järviruoko
- Björk, S. & Graneli, W. 1978. Ener givass. Rapport 1. Limnologiska ins titutionen, Lund.
- Isotalo, L, P. Kauppi, 1. Ojanen, P.
Puttonen & H. Toivonen. 1981. Järvi ruoko energiakasvina. Tuotosarvio, tekniset mahdollisuudet ja ympäris tönsuojelu. Vesihallitus. Tiedotus 210.
Vesistöt kulttuuri ympäristönä
- Ahvenainen, J., E. Pihkala & V.
Rasila. 1982. Suomen taloushistoria 2, Teollistuva Suomi. Helsinki.
-Jutikkala, E., Y. Kaukkalainen & S E. Ström (toim.). Suomen taloushis toria 1, Agraarinen Suomi. Helsinki.
1980.
-Vilkuna, K. 1974. Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen his toria. Keuruu.
- Vuorela, T. 1977. Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo.
Vesistöt satelliitista
- Punkari, M. (toim.). 1984. Suomi avaruudesta. URSA ry:n julkaisuja 24. Helsinki.
Suomen kalasto
- Koli, L. 1979. Kalastomme viimeai kaisista muutoksista. Kalatalousva hinkojen arviointi, kompensointi ja korvaus. Helsinki.
- Koli, L. 1984. Suomen kalasto ja sen kehitys. Suomen eläimet, Osa 3.
Espoo.
Kalakantamallit
- Parmanne, R. & V. Sjöblom. 1983.
Silakkakantojen tila Suomen ranni kolla 1973—82. Suomen kalatalous No 51 :41-48.
-Valkeajärvi, P. 1983. Muikun saalis-varat ja kannanarviot Konnevedes sä. Suomen Kalastuslehti 90. vsk.
No 8:219-223.
Vesihallinto
- Vesihallitus. 1980. Vesihallinto 1970-80. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
-Vesihallitus 1985. Vesihallinnon toi minta vuonna 1984. Vesihallituksen julkaisuja 50.
Vesilaki
- Kotkasaari, T. 1984. Vesilainsää dännön perusteita. Ammattikasva tushallitus. Valtion painatuskeskus.
Helsinki.
- Pietilä, 1. 1979. Vesioikeus. Suo men Lakimiesliiton Kustannus Oy.
Vammala.
Vesistöjen laatu
- Vesihallitus 1984. Vesistöjen tila 1980-luvun alussa. Vesihallituksen moniste 194.
82
£8
Kunnes happokuormitus saadaan kuriin...
on koonnut tuoreimman kansainväHsen osaamisen vesistökalkituksen alalta
Tähdennämme ettei kalkitustulos saa olla sattuman varassa — hyvää, turvallista ja taloudellista tulosta ei saada summittaisella kaIkin levittämisellä!
Me tarjoudumme huolehtimaan kalkitusprojektin kaikista vaiheista:
—esitutkimuksesta (vesikemia, biologia)
—projektisuunnittelusta (mm. tätä varten laaditun tietokoneohjelman avulla)
—kalkkituotteiden toimituksesta
—levityspalvelusta
—tulosten seurannasta
Annamme takuun lupaamallemme kalkitustulokselle’
Mineraaliyksikkö 21600 Parainen puh. (927)742111