Asuntosijoittamisen riskinä on myös ennustamisen vaikeus. On vaikea tietää, mitä pitkän sijoitusajan aikana tulee tapahtumaan, ja miten se vaikuttaa sijoituksen kan-nattavuuteen. Riski kasvaa, kun Suomen sijasta sijoitetaan kiinteään omaisuuteen ulkomailla. Vuoden 2008 finanssikriisi on esimerkki siitä, miten odottamaton voi joskus tapahtua. Siihen johtaneita syitä ja sen aiheuttamia seurauksia käsitellään opinnäytetyössä myöhemmin. Ensin tarkasteluun otetaan syyt, jotka ovat vaikutta-neet kansainvälisen asuntosijoittamisen suosion kasvuun, ja miten ne ovat lisänvaikutta-neet suomalaisten mahdollisuuksia sijoittaa Espanjaan.
2.3 Kansainvälistymisen mahdollisuudet ja riskit
2.3.1 Euroopan yhdentyminen
Jo 1700 – luvulla skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith puolestapuhui vapaiden markkinoiden puolesta, jossa ”näkymätön käsi” ohjaa kannattavuuteen. Hänen teori-ansa mukaan kteori-ansantalouden tuotantoa ja kteori-ansalaisten kulutusmahdollisuuksia tuli vahvistaa. (Korkman 2015, 11-13.) Smith kannatti Euroopassa vallitsevien säädösten muuttamista, jotta työvoima ja varannot voisivat liikkua vapaammin (Smith 1776, 152-153). Smith tunnisti globalisaation mahdollisuudet jo 300 vuotta sitten, ja nyky-ään hänen teoriansa on laajasti tunnettu ja tunnustettu nykyaikaisessa länsimaisessa talousajattelussa. (Korkman 2015, 11-13.)
Smithin aikakaudesta on päästy tilanteeseen, josta Wilenius käyttää termiä “kes-kinäisriippuvuuden aikakausi” (Wilenius 2015, 115), kuvaamaan tilannetta, joka Eu-roopassa vallitsee nykyään. Erityisesti euromaat ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, eivätkä voi enää ajatella pelkästään omaa kansallista etuaan yhteisen järjestelmän kustannuksella (Wilenius 2015, 115). Miten euroalue on kehittynyt nykyisenlaisek-seen ja miten se vaikuttaa kansainvälisen asuntosijoittamisen mahdollistuminykyisenlaisek-seen?
2.3.2 Euroopan unioni
Yhdentymisen historian voidaan katsoa alkaneen toisen maailmansodan jälkeen, jol-loin heräsi ajatus Europan maiden välisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Yhteistyön tarkoituksena oli ehkäistä maiden välisten ristiriitatilanteiden syntymistä. Ajatuksen pohjalta perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) vuonna 1958. Aluksi liittoon kuului ainoastaan kuusi maata. (Euroopan unionin www-sivut 2016.)
Ajan kuluessa talousyhteisö vahvistui ja mukaan tuli myös poliittinen yhteistyö. Yhä useampi Euroopan maa liittyi jäseneksi, ja talousyhteisön nimi muutettiin vuonna 1993 Euroopan unioniksi (EU). EU:n nykyisten 28 jäsenmaan tavoitteena oli ja on yhä edelleen vahvistaa unionin alueelle muodostuneita sisämarkkinoita. (Euroopan unionin www-sivut 2016.)
Nykyisen sisämarkkinoiden kehittämisen tarkoituksena on taata ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus EU:n alueella. Tämän ansiosta ihmiset voi-vat esimerkiksi asua ja työskennellä missä haluavoi-vat, eikä matkustamiseen tarvita vii-sumia.
EU:n alueella ei ainoastaan kannusteta liikkuvuuteen jäsenmaiden välillä, vaan sen edistämiseksi tehdään erilaisia säädöksiä. Yksi esimerkki näistä toimista on uusi matkapakettidirektiivi, joka hyväksyttiin vuonna 2015 ja joka astuu voimaan vuonna 2018. Direktiivi turvaa ja parantaa lomailijoiden matkakustannusten korvauksia. Ny-kyisellään suoja koskee vain järjestettyjä valmismatkapaketteja, mutta uuden direk-tiivin myötä sen piiriin astuu myös yhdistettyjen verkkosivustojen kautta ostetut matkat. Uudistus koskee 120 miljoonaa EU:n jäsenvaltioiden kuluttajaa, jotka nyky-ään tekevät matkajärjestelyt itse verkkosivustoja hyödyntäen (EU dokumentti).
Vaikka tämä saattaa vaikuttaa pieneltä teolta, on se EU:lta selvä kannustus matkai-luun EU:n jäsenmaiden välillä ja pyrkimyksenä on tehdä siitä yhä taloudellisesti ris-kittömämpää ja helpompaa. Matkustamisen lisääntyminen hyödyttää myös asuntosi-joittajaa, jonka sijoitukset sijaitsevat Euroopan suosituilla turistialueilla.
Toinen uusi käytäntö EU:n alueella on eurooppalainen ammattikortti, joka on kehi-tetty myös kiinteistönvälittäjien ja asunnonostajien tarpeisiin. Alkuvuodesta 2016
lähtien kortin avulla on voinut todistaa ammattipätevyytensä, jolloin työnsaanti myös muusta jäsenvaltiosta kuin omasta kotijäsenvaltiosta helpottuisi. Sen tarkoituksena on samalla suojella asiakkaita epäpäteviltä ammatinharjoittajilta ja huijareilta, joista varoitellaan myös Espanjasta asuntoa ostavia ulkomaalaisia. (Euroopan komission www-sivut 2016.)
Ammattikortti on askel suuntaan, jossa kaupankäynti pyritään tekemään EU:n alu-eella turvalliseksi ostajalle. Espanjassa on lukuisia tapauksia, jossa huijarit ovat esit-täytyneet kiinteistönvälittäjinä ja hyödyntäneet ulkomaalaisten ostajien kielitaidot-tomuutta ja tiedon puutetta. Ongelmana on voinut myös olla kiinteistönvälittäjän oma kielitaidottomuus ja ammattitaidon puute, jolloin hän on tahattomasti johtanut asiak-kaitaan harhaan asunnonoston aikana. EU:n jäsenmaiden lainsäädäntöä kuitenkin yh-tenäistetään koko ajan, ja valvotaan kansalaisten etua. Kansainvälistä kaupankäyntiä ja sijoittamista voidaan todennäköisesti pitää turvallisempana EU:n jäsenmaiden vä-lillä, kuin esimerkiksi suomalaisten asunnonostajien toiseen kansainväliseen suosik-kikohteeseen Turkkiin. Siellä lainsäädäntö ja kulttuuri eroaa hyvin paljon suomalai-sesta, eivätkä viranomaiset tee yhtä laajaa yhteistyötä kuin Suomen ja Espanjan välil-lä.
Koska Suomi ja Espanja ovat molemmat EU:n jäsenvaltioita, tarjoaa se etua myös asuntosijoittamisen näkökulmasta. EU pyrkii toimillaan jatkuvasti kehittämään jä-senvaltioiden yhteistyötä, mikä helpottaa myös asunnonhankintaprosessia toisesta jäsenvaltiosta.
2.3.3 Euro
Talous – ja rahaliitto (EMU) on suuri askel yhä yhtenäisempää EU:n aluetta. Sen pii-riin kuuluvat muun muassa yhteinen rahapolitiikka, ja yhteisvaluutta euro. Kaikki EU.n jäsenvaltiot kuuluvat talous- ja rahaliittoon, mutta kaikki eivät ole ottaneet yh-teistä valuuttaa käyttöönsä. Euroalueen muodostavat tällä hetkellä 19 jäsenvaltiota.
joihin myös Suomi ja Espanja kuuluvat. (Euroopan unionin www-sivut 2016.)
Euroalue on maailman toiseksi suurin talous, ja sen alueella asuu yli 330 miljoonaa ihmistä. Euroa voidaan pitää poliittisena hankkeena, jonka tavoitteena on taata kai-kille euroalueen asukkaille vakautta ja vaurautta. Pitkäaikaisen menestyksen turvaa-miseksi euroalueella pyritään erityisesti kansallisten työmarkkinoiden yhdentymiseen ja koulutusmahdollisuuksien turvaamiseen. Tämän vuoksi alueella tehdään jatkuvasti työtä maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi. Vuonna 2014 yli 14 miljoonaa EU:n kansalaista asuikin oman jäsenvaltionsa sijasta jossakin muus-sa jäsenvaltiosmuus-sa. (EU dokumentti.)
Yhteinen valuutta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä on merkittävä tekijä mai-den välillä tapahtuvasta kaupankäynnistä ja sijoitustoiminnasta. Asuntosijoittajan ei tarvitse murehtia vaikeaselkoisista valuuttakursseista ja valuuttojen arvojen heilah-telusta suhteessa toisiinsa. Suomalaisen asuntosijoittajan on nykyään euron myötä helppo verrata, mitä Espanjan kiinteistöt maksavat ja millaista tuottoa niistä saa.
Asuntokauppaa tehdessä ei voi hävitä valuuttakurssin heilahtelujen vuoksi.
2.3.4 Finanssikriisi
EU:n jäsenmaiden välinen riippuvuus ei tuo mukanaan vain positiivisia asioita, vaan se voi aiheuttaa myös negatiivisia vaikutuksia. Syyskuussa 2008 alkanut finanssi-kriisi sai alkunsa, kun rahaa virtasi liikaa yhteen kohteeseen (asuntomarkkinoihin) ja tämän seurauksena moni muu talouden osa jäi ilman tarvittavaa rahankiertoa (Wile-nius 2015, 119). Suurimpina syyllisinä tapahtuneeseen finanssikriisiin pidetään pankkeja, sijoittajia ja ylipäätään rahoitussektoria. Pankkeja pidetään riskinhallinnan ammattilaisia, mutta sen sijaan he omalla toiminnallaan loivat riskin. Ongelma alkoi Yhdysvalloista, jossa rahaa oli ennen kriisin alkua saatavilla kaikille, jopa ennen luottokelvottomille henkilöille. Tämä johti tilanteeseen, jossa amerikkalaiset kotita-loudet eivät enää säästäneet, vaan ottivat isoja lainoja ja velkaantuivat raskaasti. 80
% amerikkalaisista kulutti keskimäärin 110 % tuloistaan.Taloutta ylläpidettiin lai-noilla ja uskottiin, että markkinat pysyvät vakaina. (Stiglitz 2015, 5-50.)
Markkinoilla ajateltiin, että talouskasvua on hyvin ja kotitaloudet olivat suurien lai-namäärien ansiosta valmiita maksamaan enemmän. Holtittomasta lainanannosta ovat
esimerkkinä subrime-lainat, joita sai ilman virallisia dokumentteja. Tämä aiheutti keinotekoisen asuntojen arvon nousun ja hintojen nopean kohoamisen. Matala kor-kotaso pahensi tilannetta ja se johti asuntokuplan muodostumiseen. (Stiglitz 2015, 14- 63.)
Lopulta oltiin tilanteessa, jossa asuntokupla puhkesi ja se tarkoitti useille kotitalouk-sille erittäin vaikeaa tilannetta. Asuntojen arvo romahti nopeasti, ja maksettava laina oli suurempi kuin kiinteistön nykyinen arvo. Talous kääntyi laskusuhdanteeseen ja työttömyysaste kohosi. Kotitalouksien maksukyky heikkeni huomattavasti ja ihmiset menettivät kotinsa. (Stiglitz 2015, 62-63.)
Oli selvää, etteivät asuntojen hinnat voisi jatkaa loputtomiin kohoamistaan nopealla tahdilla. Siitä huolimatta lainanantajat koettivat tulojen toivossa myöntää niin paljon lainoja kuin mahdollista. Seuraukset olivat vakavat, eikä siitä ole selvitty täysin vie-läkään, seitsemän vuotta kriisin alkamisen jälkeen. (Stiglitz 2015, 63; Wilenius 2015, 119.)
Monet taloustieteilijät ovat varoittaneet, että tällä hetkellä läpikäymämme talouskriisi on pahin sitten vuoden 1929 suuren kriisin. Sen vaikutukset ovat ulottuneet laajasti asuntomarkkinoihin, ja vaikuttaneet asuntosijoitusten onnistumiseen. Seitsemän vuotta kriisin alkamisen jälkeen talous on sekä Euroopassa että Amerikassa vai-heessa, jossa se mukautuu ja palautuu vähitellen, jolloin kehitys palauttaa kiinteistö-jen hinnat takaisin tasapainoisiksi. Samalla kiinteistösijoitukset, joilla oli merkittävä rooli vaatimattomaan talouden elpymiseen viime vuosien aikana, on alimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen. (Stiglitz 2015, 61-64.)
Monet Euroopan Unionin jäsenvaltiot olivat Yhdysvaltojen tapaan eläneet yli varo-jensa, ja tästä syystä velkaantuneet raskaasti. Kun talous vuonna 2008 kääntyi las-kuun, oli usea maa ongelmissa. Useat eurooppalaiset pankit olivat mukana Yhdys-valtojen lainanannossa, ja kun YhdysYhdys-valtojen ongelmat heikensivät dollaria, oli Eu-roopan maiden yhä vaikeampi saada tuotteensa myydyiksi ulkomailla. Tästä syystä usealla Etelä-Euroopan valtioilla, Kreikalla, Italialla, Portugalilla ja myös Espanjalla on ollut viime vuosina vaikeaa. (Stiglitz 2015, 63; Wilenius 2015, 115).