3.1. Käytöksen luokittelu ja seuranta
Selvityksen tavoitteena oli mahdollisuuksien mukaan havaita kalojen aktiivisuudessa jonkinlaisia mitattavissa olevia muutoksia. Aktiivisuusmuutoksia pyrittiin luokittelemaan eri käytösluokkiin ja yhdistämään erilaisiin muutoksiin tai ärsykkeisiin tuotantoympäristössä (esim. ruokintaan). Tätä päätettiin selvittää aktiviisuudeltaan erilaisilla kalalajeilla (kirjolohi, kuha ja siika), jolloin mahdollisuudet erilaisiin löydöksiin ja liikedataan olisivat moninaisemmat, samalla kun lajien käyttäytymisestä saadaan lisää tietoa. Käytänössä aktiviisuutta mitattiin kalojen liikenopeuden muutoksen nopeuden avulla, mutta videoiden perusteella oli myös mahdollista seurata, miten kalojen käyttäytyminen muuttuu eri ärsykkeistä.
Oli oletettavaa, että ruokailun yhteydessä kalojen liikkeessä tapahtuisi selkeitä muutoksia, ja siten esiselvityksessä pyrittiin havainnoimaan kalojen liikenopeuden muutosta videotallenteesta ennen ruokintaa ja sen aikana. Kalojen aktiivisuus pyrittin jakamaan komeen luokkaan: 1) normaalikäyttäytyminen, 2) käyttäytyminen ruokinnan aikana ja 3) kahdesta edellisestä poikkeava käytös.
Kalojen käytösmuutoksia pyrittiin arvioimaan esiselvityksessä hankituista videoista. Eri lajeilta syntyi eri olosuhteissa tuotettua kuvamateriaalia; kuhia kuvattiin verrattain sameassa merivedessä Paraisilla Ammattiopisto Livian yhteydessä, siikoja Haverön Lohi Oy:n laitoksella Rymättylän Hammärönsalmessa ja kirjolohia Rymättylän Länsiaukolla välisaaristossa, jossa vesi oli hieman kirkkaampaa. Kuvamateriaalista tutkittiin 3D-havainnointiin kehitetyllä (O. Pesonen), ei-kaupallisella tietokoneohjelmalla lähinnä nopeusfunktion muutoksia. Havainnoista mielenkiintoisimmat valittiin tähän raporttiin. Paljon saatiin myös kuvamateriaalia, jossa merkittäviä aktiivisuusmuutoksia ei tapahtunut tai ei saatu riittävän selkeää kuvaa tahi kaloja näkyviin analyysin tueksi. Kirjolohien ja kuhien mittaukset ja niihin liittyvät kuvaukset järjestettiin Luonnonvarakeskuksen koetoiminnan perkuiden yhteydessä, jolloin näytekalat myös lopetettiin. Siiat palautuivat takaisin kasvatuskasseihinsa kuvausten ja mittausten jälkeen. Paraisilla ja Rymättylän Hammarönsalmessa koekasvatusaltaat olivat 4×4 m leveitä ja 3 m syviä vedenalaiselta osaltaan. Länsiaukolla kirjolohien (n. 1000 kpl) verkkokasvatusallas oli 8×8 m leveä ja noin 4 m syvä.
Videot kuvattiin käsivaralta kasvatusaltaan reunalta 3D-kameralla, joka oli kiinnitetty tukivarren päähän. Kuvaussyvyydet vaihtelivat 0,5–2 metriin. Kestoltaan suurin osa videoista on 1–5 minuuttia.
Joukossa on joitakin noin 10 minuuttia kestäviä kuvauksia (Kuvat 6 ja 8).
3.2. Tulokset
Tietokoneella pystyttiin havainnoimaan ja luokittelemaan joitakin nopeuteen perustuvia muutoksia.
Haasteena oli sekä näkyvyys että kameran saaminen riittävän lähelle kalaparvea. Kalat eivät kuitenkaan materiaalin ja kokemusten perusteella karttaneet kameraa, joten otokseen syntyi analysoitavaa materiaalia. Kasvatetut kalat, eritoten kirjolohet, olivat myöskin jossain määrin tottuneet ihmisen läsnäoloon, eikä se oletettavasti aiheuttanut suurta käytöksen muutosta.
Kalan liikkuminen kameran ohi tapahtui yleensä nopeasti (pois lukien kuha). Parven liikkumista, jossa samoja kaloja näkyisi pitkään liikkeessä samalla videolla, ei syntynyt paljoakaan. Tämä johtui luultavimmin sameista kasvatusolosuhteista sekä käytetyn kameran kuvauskyvystä. Saman parven ja kalalajin kaikki kalat kuitenkin ”vilahtivat” kameran ohi suunnilleen samoilla nopeuksilla, jolloin
histogrammin nopeusluokka oli mitattavissa ja toimi näin ollen hyvin nopeuden määrittelyn ja havainnon tukena.
Kirjolohen ja siian kuvamateriaalista 3D-videokuvasta pystyttiin erottamaan myös aktiivisuuden muutokset esimerkiksi ruokinnan käynnistyttyä, kun tutkittiin nopeuden muutoksia. Aktiivisuuden luokitteluun ja sen tarkkuuteen tarvittaisiin kuitenkin suurempi määrä dataa, jotta varmuudella voitaisiin muodostaa luokittelua normaaliaktiivisuudesta, ruokailuaktiivisuudesta jne.
Alla on kerrottu tarkemmin kustakin kuvatusta kalalajista tehdyt havainnot.
3.2.1. Kirjolohi
Kohdekaloja kuvattiin Rymättylän Länsiaukolla sijaitsevalla pienellä verkkokassilaitoksella. Kuvauksia suoritettiin kolmena eri kertana: 24.9.2018 (klo 7.50–13.00; sää aurinkoinen), 14.11.2018 (klo 10.30–
14.30; sää pilvinen) ja 20.12.2018 (klo 10.00–14.30; sää pilvinen). Kalojen paino oli kuvauksia suoritettaessa syksyllä suunnilleen 1 kg tai hieman alle. Ensimmäisellä seurantakerralla kaloja ruokittiin automaattiruokkimin ja kalojen havaittiin aktivoituvan ruokintaan hyvin. Toisella kuvauskerralla kaloja ruokittiin käsin niiden kylläisyyteen asti, ja silmämääräistä aktiviteetin laskua pinnassa oli havaittavissa ruokinnan lopussa. Selkeä aktivoituminen näkyi ruokailun alussa.
Kolmannella kuvauskerralla joulukuussa kaloja ei enää ruokittu, koska ne oli siirretty paastolle.
Videoista syntyneitä aktiviteettihistogrammeja vertailemalla pystyttiin toteamaan, että ruokinnan aikana kalojen aktiivisuus (nopeus) lisääntyy (Kuva 6). Ruokinta-ajankohdat varmennettiin ajallisesti videolla näkyvien, alaspäin vajoavien rehupellettien perusteella.
Kuva 6. Kirjolohia Rymättylässä 24.09.2018 kuvattuna. Havainto: Parvi oli aktiivinen ja ruokaili aktiivisesti.
Kuvassa ylävasemmalla alkuperäiset stereokuvat harmaasävynä. Oikealla mitatut 3D-etäisyydet (sinisellä taustalla). Vasemmalla alhaalla on kuvattu keskimääräinen nopeus (y-akseli) ajan funktiona (x-akseli). Liikkeen nopeuspiikki osuu ruokailuajankohdan kohdalle.
3.2.2. Kuha
Kuhien liikkeistä videomateriaalia kerättiin kaksi kertaa Luken Paraisten koetoimintayksikössä, joka sijaitsee Livian ammattiopiston yhteydessä. Kuvauksia suoritettiin 17.9.2018 (klo 7.10–10.30; sää pilvinen) ja 21.9.2018 (klo 7.10–8.30; sää pilvinen ja kevyttä sadetta). Kuhien ruokinta tapahtui automaateilla normaalisti aamulla klo 7–9 ja illalla klo 19–21, mutta ensimmäisen kuvauksen ohessa kaloille annetiin vielä lisäruokintaa aamuruokinnan jälkeen. Kuvauksissa syntynyt videomateriaali oli lähtökohtaisesti hyvin heikkoa veden huomattavan sameuden takia. Ensimmäisellä kuvauskerralla näkösyvyys valkolevyllä mitattuna oli 0,95 m ja toisella 0,8 m. Lisäksi kuhat tuntuivat viihtyvän odotusten mukaisesti valtaosin paikallaan. Joissain videoissa kuha kävi vähän aikaa kameran edessä (Kuva 7); ei kuitenkaan niin pitkää aikaa, että liikehistogrammia olisi pystynyt laskemaan. Histogrammi pohjautuu keskiarvon laskemiseen, ja yksi kala edustaa huonosti koko parven aktiivisuutta.
Luotettavaa yleistystä ei siten pystytty tällä materiaalilla tuottamaan. Kuvatut kuhat olivat keskipainoltaan n. 350–400 gramman painoisia. Osasta kaloja todettiin, etteivät ne pääsääntöisesti syönneet kasvatuskauden aikana, ja olivat näin syksyllä keskimäärin laihempia kuin lähtötilanteessa.
Tämä selitti näiden kuhien passiivisuutta myös ruokinnan aikana.
Kuva 7. Kuha Paraisten kasvatuskassissa 21.9.2018 kuvattuna.
3.2.3. Siika
Siikoja kuvattiin elo- ja syyskuussa 2018 Rymättylän koeyksikössä, jossa niitä kasvatettiin ruokintakokeita varten. Ruokinta suoritettiin automaateilla kolmessa jaksossa: klo 8.00–10.54, 10.54–
11.47 ja 16.39–18.00. Elokuun videokuvaus suoritettiin 22. päivä kuvaamalla kesänvanhoja siikoja (n.
30–40 g) ja 1 vuoden ikäisiä siikoja (n. 80–130 g). Kuvaus suoritettiin klo 10.30–12.30 välisenä aikana.
Sää oli kuvaushetkellä aurinkoinen. Syyskuussa kuvaus tehtiin 25. päivä (klo 7.50–12.00). Tällöin näkösyvyys valkolevyllä mitattuna oli 1,3 m, ja sää oli puolipilvinen. Siikoja kuvattiin syyskuussa ensin ennen aamuruokinnan alkamista ja kuvausta jatkettiin ruokinnan käynnistyttyä, jolloin voitiin havainnoida liikkeen muutos. Kuvattavat siiat olivat tuolloin painoltaan noin 190 g. Ensin kuvausta tehtiin siis aktiviteetin tunnistamista varten, mutta tämän jälkeen seitsemän yksilöä siirrettiin saavissa mittauksiin (pituus ja paino). Kukin näistä siioista kuvattiin saavissa yksittäin ja lisäksi kolmen saavin järjestelyllä tuotettiin kuvamateriaalia kalapareista jatkokehitystä eli yksilötunnistamista ajatellen.
Fyysisiä mittaustuloksia verrattiin 3D-materiaalista tehtyyn analyysiin.
Siiat uivat parvena tasaisen rauhallisesti, ja ne aktivoituivat ruokintaan. Videomateriaalin analyysissä havaittiin, että toisin kuin kirjolohi, siika ”hidastaa” uintinopeuttaan syömisen yhteydessä (Kuva 8).
Nopeuden näennäinen muutos analyyseissa voi johtua siian liikkeen muutoksesta ruokailun alkaessa:
ruokailujen välillä siiat uivat tyypillisesti tasaisesti ympyrää, ruokailun aikana kalat tekevät nopeita suunnanmuutoksia pellettejä napatakseen.
Kuva 8. Siikoja Rymättylässä 25.9.2018. Kalat kuvattu noin 2 metrin syvyydessä. Havainto: Parvi oli aktiivinen ja ruokaili aktiivisesti. Kuvassa ylävasemmalla alkuperäiset stereokuvat värikuvana ja sen alla oikaistut stereokuvat harmaasävynä. Oikealla mitatut 3D-etäisyydet. Stereokuvien alla on keskiarvoistettu liike (violetit gaussin käyrät) yhden kuvaruudun aikana (tiettynä ajanhetkenä). Alimpana keskimääräinen nopeus (y-akseli) kuvattuna ajan funktiona (x-akseli). Kuvassa kalojen ruokinta on osunut kohdan ”20000” jälkeen, jolloin nähdään liikkeen hidastuminen.