Kuva 8-19. Ähtärinjärven veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 1999-2018.
myönnetty 27.8.2008). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen (päätös 27.8.2008 (VHO 09/0455/3) ja myös Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (päätös 7.9.2009 (KHO 3111/1/09).
Kalliosuolla vuonna 2018 suoritetun kuormitustarkkailun perusteella Kalliosuolta Kalliolammen suuntaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 (n=4) kiintoaineen osalta 3,6 mg/l, kokonaistypen osalta 1450 µg/l, kokonaisfosforin osalta 55 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 36 mg/l O2.
Kukkolanjoen suuntaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 2 (n=4) kiintoaineen osalta 4,3 mg/l, kokonaistypen osalta 1975 µg/l, kokonaisfosforin osalta 42 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 47 mg/l O2. Kalliosuon tuotantoalueen vuoden 2018 bruttokuormituksen osuus Syväjoen alueen kokonaiskuormituksesta oli pieni (Taulukko 8-29).
Taulukko 8-29. Kalliosuon turvetuotantoalueen bruttokuormitus sekä sen osuus vesistöalueen kokonaiskuormituksesta (lähde: WSFS-vesistömallijärjestelmän VEMALA-kuormitusosuus).
Vesistötarkkailu
Kalliolammen vesi on ollut hapanta, ravinteikasta, tummaa ja humuspitoista. Pintaveden vuosien 2005–2017 keskimääräinen ravinnetaso ilmentävät rehevyyttä ja korkea a-klorofyllipitoisuus erittäin rehevää vettä. Rehevyydestä johtuen noin 3 metriä syvän lammen pintavedessäkin on todettu happivajeita. Vuonna 2011 alkanut valmistelu ei ole juurikaan näkynyt ravinnepitoisuuksissa (Kuva 8-20). Vuonna 2018 veden keskimääräinen laatu oli hieman vuosien 2005–2017 keskitasoa parempi, sillä ravinteita ja humusta oli vähemmän (Taulukko 8-30). Loppukesän 2018 veden ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevää vettä kuten myös levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus. Happipitoisuus oli alentunut sekä lopputalven että loppukesän havaintokerralla.
Turvetuotantoalue muodostaa lähes kolmanneksen lammen valuma-alueesta., mutta vuoden 2018 tarkkailutuloksien mukaan Kalliolammen veden laatu on ennakkotarkkailutuloksien tasolla, joten kuivatusvesien vaikutukset ovat olleet hyvin vähäiset.
Taulukko 8-30. Kalliolammen veden laatu vuosien 2005 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018.
Tuotantoalueen osuus kokonaiskuormituksesta (%)
K.aine Kok.N Kok.P CODMn K.aine Kok.N Kok.P
kg kg kg kgO2 % % %
35.463 Syväjoen a 679 519 12 10 663 0,3 1,3 1,2
Kalliosuo
Vuosikuormitus, brutto
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus
mS/m Lämpötila
°C Happi mg O2/l
Hapen kyll. %
Klorofylli _a µg/l
Keskiarvo (pinta) 2005-2017 (n=31) 0,65 0,92 2,18 4,91 2,8 1056 10 5 50 6,7 1953 51 383 2,1 3 8,9 5 41 44,8
Min 0,2 0,1 0,5 4,22 0,5 690 3 3 23 1,5 600 28 225 0,2 1,8 0,3 1 1 7
Max 2 1,8 2,9 6,3 18,7 1800 19 8 140 16 2800 85 550 8,1 4,2 20,7 9 83 257
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=2) 0,4 1 2,45 6,1 1,4 985 5 5 43 3 1900 34 370 2,9 3,1 9,2 5 42 9,8
20.3.2018 0,4 1 2,6 6 1,2 1200 48 2200 36 390 3,8 3,7 1,4 3 21
9.8.2018 0,4 1 2,3 6,23 1,6 770 5 5 38 3 1600 31 350 1,9 2,5 17 6 62 9,8
35.463 Kalliolampi Kalliosuo
Kuva 8-20. Kalliolammen veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 2005-2018.
Pieni-Ruokosen vesi on ollut hapanta, tummaa ja humuspitoista. Pintaveden vuosien 2007–
2017 keskimääräinen ravinnetaso ja a-klorofyllipitoisuus kuvaavat rehevää vettä. Vuonna 2018 veden keskimääräinen laatu oli ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien osalta vuosien 2007–2017 keskitasoa heikompi, sillä ravinteita ja rautaa sekä levää oli vedessä enemmän (Taulukko 8-31). Elokuun 2018 sekä veden ravinnepitoisuudet että levämäärää kuvaavat rehevyyttä.
Pieni-Ruokosen veden laatu on ilmeisesti heikentynyt vuoden 2015 jälkeen, sillä ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman kohonneet ainakin vuoden 2007 tasoon nähden (Kuva 8-21).
Vuosina 2008–2014 ei ole otettu näytteitä.
Kallionsuon kuivatusvesien typpipitoisuudet olivat vuonna 2018 korkeita, joten niillä on ollut Pieni-Ruokosen typpipitoisuuksin vaikutuksia. Fosforia oli kuivatusvesissä saman verran kuin Pieni-Ruokosessa, joten silläkin on osuutta korkean fosforitason ylläpitämisessä.
Taulukko 8-31. Pieni-Ruokosen veden laatu vuosien 2007 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018.
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus mS/m
Lämpötila
°C Happi mg O2/l
Hapen kyll. %
Klorofylli _a µg/l
Keskiarvo (pinta) 2007-2017 (n=9) 0,52 0,65 1,19 5,94 4,7 764 9 7 29 4 1270 33 302 2,6 3,1 8,8 9 68 16
Min 0,2 0,5 1 5,44 1 600 3 3 8 1,5 940 24 230 1 2,4 0,1 8 50 10
Max 0,8 1 1,7 6,72 14 1000 21 11 67 7,6 1600 42 375 5,2 3,6 19,6 10 87 26
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=2) 0,48 0,75 1 6,34 4,8 895 5 5 45 3 1550 33 300 3,7 3,4 10,1 8 69 26
22.2.2018 0,55 0,5 1 6,14 1,8 790 23 1500 35 300 2,1 3,5 0,6 7,2 50
9.8.2018 0,4 1 1 6,72 7,8 1000 5 5 67 3 1600 30 300 5,2 3,3 19,6 7,9 87 26
35.463 Pieni Ruokonen Kalliosuo
Kuva 8-21. Pieni-Ruokosen veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 2007 ja 2014-2018.
Kukkolanjoenhavaintopiste sijaitsee Pieni-Ruokosen alapuolella. Kukkolanjoen vedenlaatu on ollut hyvin samankaltainen kuin Pieni-Ruokosen eli vesi on ollut hieman hapanta, tummaa ja humuspitoista. Vuonna 2018 Kukkolanjoen veden keskimääräinen laatu oli hieman vuosien 2005–2017 keskitasoa heikompi, sillä rautaa ja fosforia oli enemmän (Taulukko 8-32).
Valmisteluvuodet 2011–2016 eivät ole juuri näkyneet ravinnepitoisuuksissa tai CODMn -arvoissa (Kuva 8-22). Sen sijaan vuoden 2018 aiempaa tasoa korkeampi fosforipitoisuus voi johtua Kalliosuon kuormitusvaikutuksesta.
Taulukko 8-32. Kukkolanjoen veden laatu vuosien 2005 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018.
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus
mS/m Lämpötila
°C Virtaama
l/s
Keskiarvo (pinta) 2005-2017 (n=43) 0,48 0,25 0,75 5,71 4,5 745 26 8 29 3 1179 34 249 2,3 2,8 12,6 2202
Min 0,2 0,1 0,2 4,63 1 440 3 3 15 1,5 600 22 100 0,1 2,1 0,1 1
Max 0,8 1 2 6,66 18 1340 110 22 79 6 2252 47 550 8,5 3,9 22 16000
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=3) 0,09 0,51 6,13 4 794 14 11 58 19 1800 30 314 3,4 2,8 16 14
31.5.2018 0,1 0,5 5,8 <1 590 41 1300 28 330 2,3 2,1 15 30
7.8.2018 0,05 0,48 6,42 6,3 1000 14 11 82 19 2900 36 320 4,1 3,2 17,6 6,91
3.9.2018 0,1 0,53 6,6 5,2 790 51 1200 26 290 3,8 3 15,4 4,7
35.463 Kukkolanjoki Kalliosuo
Kuva 8-22. Kukkolanjoen veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 2005-2018.
Kalliosuon vedet päätyvät molempia purkureittejä pitkin lopulta Syväjokeen, mutta Syväjoen havaintopisteelle tulevat vain Kukkolanjoen suuntaan johdetut vedet. Kalliolammen suuntaan johdettavien vesien reitillä vedet laskevat Syväjokeen Viitajärvestä laskevan ojan kautta, ja Syväjoen havaintopiste sijaitsee tämän ojan yläpuolella. Syväjoen pisteeseen tulevat myös Syväjoensuon kuivatusvedet (valmistelussa 2018, Matosuon lisäalue).
Syväjoen vesi on ollut hapanta, tummaa ja humuspitoista. Keskimääräinen ravinnetaso on ollut Syväjoessa rehevien vesien tasoa. Vuonna 2018 Syväjoen veden keskimääräinen laatu oli heikompaa vuosien 2005–2016 keskitasoon nähden, sillä ravinteita oli enemmän (Taulukko 8-33). Vuosina 2005–2018 Syväjoen veden laatu on hieman parantunut, sillä typpi- ja kiintoainepitoisuuksissa sekä CODMn -arvoissa on havaittavissa laskeva trendi (Kuva 8-23).
VEMALA -mallin mukaan Kalliosuon osuus Syväjoen ravinnekuormituksesta oli vuonna 2018 vähäinen, joten vesistövaikutuksetkin olivat vähäisiä.
Syväjoki on tyypitelty keskisuureksi turvemaiden joeksi ja sen ekologinen tila on luokiteltu vesienhoidon toisella suunnittelukaudella tyydyttäväksi. Vuoden 2018 keskimääräiset ravinnepitoisuudet Syväjoen tarkkailupisteellä olivat typen osalta hyvää tilaluokkaa vastaavalla tasolla, mutta fosforin osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla (Aroviita ym. 2012).
Veden pH oli erinomaista tilaa vastaavalla tasolla.
Taulukko 8-33. Syväjoen veden laatu vuosien 2005 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018.
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus
mS/m Lämpötila
°C Virtaama
l/s
Keskiarvo (pinta) 2005-2017 (n=42) 0,48 0,27 0,85 5,5 3,2 660 21 9 27 4,1 1513 36 281 1,9 2,6 12,3 830
Min 0,3 0,1 0,3 4,92 1 450 3 3 16 1,5 550 22 150 1 1,7 0,3 90
Max 0,8 0,75 1,5 6,42 11 980 89 34 71 14 2900 52 500 5,2 3,5 21,5 2000
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=3) 0,09 0,47 6,22 4,7 787 21 10 58 18 1734 30 310 3,6 2,7 15,6 54
31.5.2018 0,1 0,5 5,93 3,8 620 43 1200 29 320 2,9 2,1 15 130
7.8.2018 0,05 0,56 6,39 7,1 960 21 10 80 18 3000 35 320 4,5 3,1 17,2 23,52
3.9.2018 0,1 0,35 6,62 3,2 780 49 1000 25 290 3,4 2,9 14,5 6,3
35.463 Syväjoki Kalliosuo, Syväjoensuo
Kuva 8-23. Syväjoen veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn
–arvot vuosina 2005-2018.
Niemisjoen valuma-alue (35.47) 8.4
8.4.1 Soidinsuo (Ähtäri)
Soidinsuo sijaitsee Ähtärin kaupungissa Niemisveden vesistöalueella (35.472). Kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta purkuvesistöihin. Laskuoja 1 laskee reitille Kyntöläisenpuro - Hämeenlampi - Hokkasenpuro ja laskuoja 2 reitille Tantereenpuro - Hämeenlampi – Hokkasenpuro. Hokkasenpuron jälkeen vedet laskevat Niemisveden ja Niemisjoen kautta Moksunjärveen. Suon vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Hämeenlammessa, Hokkasenpurossa Hokkaskylän kohdalla ja Niemisvedessä (Taulukko 8-34). Niemisveden vesistöaseman tulokset on käsitelty erikseen Loukkusuon yhteydessä.
Taulukko 8-34. Soidinsuon turvetuotantoalueen vesistöasemat, niiden koordinaatit, vesistöasemien yläpuolisten valuma-alueiden pinta-ala sekä valuma-alueella sijaitsevan turvetuotantoalueen pinta-ala. Turvetuotantoalueeseen on laskettu tuotannossa, levossa ja valmistelussa oleva alue sekä tuotannosta poistunut alue.
Vesistöhavaintopaikan valuma-alue
Turvetuotanto-alueen ala
X Y km2 km2
Soidinsuo
35.472 Niemisveden a 0,79
Hämeenlampi 357609 6946735 2,5
Hokkasenpuron Hokkaskylä (mts) 358319 6944369 8,7
Niemisvesi 359345 6943189 274,2
Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Turvetuotantoalue/vesistöhavaintopaikka
Soidinsuon tuotantoalueen voimassa oleva ympäristölupa on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 12.12.2005 myöntämä (LSY-2004-Y-2). Tuotantoalueelta nostettiin vuonna 2018 turvetta 78,4 hehtaarin alalta. Tuotannosta on poistunut 0,2 ha.
Soidinsuon vedet käsiteltiin vuonna 2018 kahdella ympärivuotisella pintavalutuskentällä.
Soidinsuolla vuonna 2018 suoritetun kuormitustarkkailun perusteella Niemisveden suuntaan purkautuvan veden keskimääräiset pitoisuudet olivat pintavalutuskentällä 1 ja 3 (n= 8-10) kiintoaineen osalta 0,6-2,6 mg/l, kokonaistypen osalta 1033–1348 µg/l, kokonaisfosforin osalta 23–49 µg/l ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) osalta 42–56 mg/l O2.
Turvetuotantoalueen osuudet samalla 3. jakovaiheen valuma-alueella syntyneestä kokonaiskuormituksesta oli ravinteiden sekä kiintoaineen osalta noin 0,2-0,9 %:n luokkaa (Taulukko 8-35).
Taulukko 8-35. Soidinsuon turvetuotantoalueen bruttokuormitukset sekä osuudet vesistöalueiden kokonaiskuormituksesta (lähde: WSFS-vesistömallijärjestelmän VEMALA-kuormitusosuus).
Vesistötarkkailu
Hämeenlampi (kok.syvyys noin 1,2 m) on vuosien 2004–2017 tarkkailutulosten perusteella hapan ja tummavetinen sekä rehevä humusjärvi. Vuonna 2018 lammen vedessä oli aiempaa keskitasoa enemmän rautaa ja fosforia (Taulukko 8-36). Kesän ravinne- ja klorofyllipitoisuudet viittasivat rehevään vedenlaatuun. Soidinsuon kunnostus ja tuotanto eivät näytä vaikuttaneen veden laatuun (ennakkotarkkailu 2004–2008), sillä ravinnepitoisuudet ja CODMn -arvot olivat vuonna 2018 samaa tasoa ja osin jopa alempia kuin ennakkotarkkailussa (Kuva 8-24).
Hokkasenpuron vesi Hokkaskylän maantiesillan kohdalla oli vuonna 2018 Hämeenlammen tavoin hapanta, tummaa ja humuksista. Ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat suurempia kuin keskimäärin vuosina 2004–2017 (Taulukko 8-37). Elokuussa 2018 puron virtaama oli hyvin vähäinen (2 l/s) ja tuolloin ravinne- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksissa näkyy pitemmällä aikavälillä (2004–2018) lievää nousua (Kuva 8-25).
Niemisveden tarkkailupiste kuuluu myös Loukkusuon vesistötarkkailuun. Niemisvesi on luokiteltu runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jonka ekologinen tila on hyvä. Kyseisen pisteen vedenlaatu on käsitelty tarkemmin Loukkusuon tarkkailun yhteydessä.
Taulukko 8-36. Hämeenlammen vedenlaatu vuosien 2004 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018.Vuodet 2004-2008 ovat ennakkotarkkailuvuosia.
Tuotantoalueen osuus kokonaiskuormituksesta (%)
K.aine Kok.N Kok.P CODMn K.aine Kok.N Kok.P
kg kg kg kgO2 % % %
35.472 Niemisveden a 394 374 9 9 782 0,2 0,9 0,8
Soidinsuo
Vuosikuormitus, brutto
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus mS/m
Lämpötila
°C Happi mg O2/l
Hapen kyll. %
Klorofylli _a µg/l
Keskiarvo (pinta) 2004-2017 (n=33) 0,64 0,78 1,24 5,27 7,3 1082 58 213 46 9,3 1461 44 322 2,3 3,1 9,4 7 56 10,3
Min 0,2 0,1 0,3 4,6 0,5 680 3 3 20 1,5 760 31 80 0,1 2,5 0,2 1 5 7,3
Max 2 2 2,4 6,31 62,1 2300 170 1500 83 20 3200 71 450 3,9 4 22 12 86 20
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=2) 0,58 0,75 1,2 6,1 2,6 940 5 5 65 10 2200 37 400 3 3,1 10,7 4 41 19
1.3.2018 0,6 1 1,3 5,96 2,8 1000 62 3200 38 420 3,5 3,4 1,1 0,64 4,5
7.8.2018 0,55 0,5 1,1 6,31 2,4 880 5 5 67 10 1200 36 380 2,5 2,7 20,2 6,9 77 19
35.472 Hämeenlampi Soidinsuo
Kuva 8-24. Hämeenlammen veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 2004-2018.
Taulukko 8-37. Hokkasenpuron vedenlaatu Hokkaskylän maantiesillalla vuosien 2004 – 2017 keskiarvona sekä vuonna 2018. Vuodet 2004-2008 ovat ennakkotarkkailuvuosia.
Näkö-syvyys m
Näyte-syvyys m
Kokonais-syvyys
m
pH Kiintoaine mg/l
Kok-N µg/l
NH4-N µg/l
NO2+NO3 µg/l
Kok-P µg/l
PO4-P liuk.
µg/l Fe µg/l
CODMn mg/l
Väri mg Pt/l
Sameus FTU
Sähkön-johtavuus mS/m
Lämpötila
°C Happi mg O2/l
Hapen kyll. %
Virtaama l/s
Keskiarvo (pinta) 2004-2017 (n=54) 0,34 0,15 0,39 5,26 2,6 835 22 24 42 14,2 1493 50 336 2,5 3 10,2 12 84 204
Min 0,2 0,04 0,2 4,47 0,5 623 3 3 25 1,5 690 33 225 0,9 2,4 0,9 12 84 1
Max 0,7 0,4 1 6,57 11 1300 110 96 81 35 2421 88 500 12,1 4,1 17,7 12 84 1470
Keskiarvo (pinta) 2018 (n=3) 0,12 0,25 6,47 4 924 33 15 82 34 2000 35 320 3,6 4 9,5 10
30.5.2018 0,2 0,3 6,3 <1 850 49 1100 35 330 1,2 2,7 12,4 10
7.8.2018 0,05 0,17 6,58 9 1100 33 15 140 34 3800 36 320 6,3 5,1 12,8 2
2.10.2018 0,1 0,26 6,58 2,4 820 55 1100 33 310 3,3 4 3,2 17
35.472 Hokkasenpuron Hokkaskylä (mts) Soidinsuo
Kuva 8-25. Hokkasenpuron veden keskimääräiset ravinne- ja kiintoainepitoisuudet sekä CODMn –arvot vuosina 2004-2018.