Vesistökalkituksen rahoitus riipiuu kalkituksen to-teuttamisperusteesta. Mikäli kysymyksessä on vesistön hoito, valtion osallistuminen kustannuksiin määräytyy samoilla perusteilla kuin valtion osallistuminen mui-hin vesistön kuznnostu~ iöihi,.i., Kun kysymyksessä on johonkin hankkeeseen liittyvä velvoite, kalkituksen rahoitus on osa hankkeen loteuttamiskutannuksista ja rahoitus ratkaistaan hankkeen rahoituksen yhteydessä.
Vesistökalkituksilla on muihin kunnostustoimenpitei-siin verrattuna rahoituksellisesti eräitä erityispiir-teitä. Kalkituksen kustannukset ovat perusinvestoin-nin jälkeen jatkuvia. \iuosit a.in toistuvat kustannuk-set ovat myös huomattavan suuria. Kalkituksen hyödyt
jakaantuvat usein laajan.. ,]_ueel_l.. Esimerkiksi joen kalaston elvyttCiminein. (hyödyttää laajaa merialuet-ta. Hyötyalueen laajuus vai i keuttaa. hyödynsaaj ien osal- listumisen järj ämistIi:, ]a.de]_1ä maini_tuista syistä valtion rahoitusosuus esimerkiksi -tino',:-;issa on varsin suuri. Normaa1'i_tQpcuksisd v£.i-1-t.ion liviistus vesistökal-kituksille on siellä 85 pro n"ttia. jr?. erityistapauk-sissa 100 prosenttia.
Meillä valtioneuvosto on 3_')'.]_990 tehnyt periaatepää-töksen valtion osa.l l.istumisc* t . vesistöjen Lunnostuk-seen. Päätöksen mukaan valtio voi osallistua vesistön kunnostukseen, jos kunnostuk. ei la voidaan edistää vesistön käyttöä, hoitoa tai ,uojelua päätöksessä erikseen mainittuihin tarE:oltuk, i isn.. TcsJ aisiaa tarkoi-tuksia, joita kalkitup,_str.1.lis <auidan edstä,z, ovat mm.
vesien virkistyskäyttö, k3ia :i:1otts la vvdenhanki.nta.
Valtioneuvoston päätöksen muk;Ian valtion kustannukset voivat olla enin Län 50 prose> hankkeen kokonais- kustannuksista el] i täta suur.~rnm-ylle valtion rahoi- tusosuudelle o I-e er:i_-cyist perustc!tta.. Erityisinä perusteina pääcökse.s:.>ä in luet oltu mm.
- uhanå].aisen eläin-- tai kt a nvi._Lajin e]._Lnym,päristön säilyttäminc-,ii tai
- koko maal].ee tai s uWtEifi.L mC} 1 rs1.'[:yL; csl_l_t sen kalata- louskäytön turvaami..neli,
- ihmisen aikaisemman toiminnan aiheuttamien vakavien haittojen poistaminen tai_
- tutkimus tai kokeilu.
Osa vesistökalkituksi_sta kuuluu ryhmään, jossa valtion osuus on enintään 50 %. Tällaisia ovat ennen kaikkea pienet paikallista tarva .t ~.0 palvelevat
vesistökalki-tukset. Osa kalkituskohteista on sellaisia, että niissä valtioneuvoston päätöksen mukaan on erityisiä perusteita suuremmalle valtion rahoitusosuudelle.
Tällaisia ovat esimerkiksi alkuperäi-sten kalakantojen
turvaaminen (Lestijoki, Lapväärtinjok_i.) ja seudulle
merkityksel.l.i_sen kalata_l_ouskäytön turvaaminen (Kruunu -pyynjoki-Luodonjärvi, 3i_;r:p;ppujoki-Uudenkaupungin ma- keavesiallas). Lisäksi ves.stökalkituksiin liittyy toistaiseksi tutkimus- ja koetoimintaa.
Toteutetut maankuJvatusc_yöt normaalina maatalouteen liittyvänä sv.DillLiHtea.ria. ovat happaruien sulfaattimaiden alueella voineet aiheuttaa merkittävää happamuushait-taa alapuoli sel_i_e vesistöll_e, Tämä haitta voi jatkua pitkän aikaa kuivatuksen toteutuksen jälkeenkin.
Tällaisten kohte.iclm hoidossa on kysymys ihmisen aikaisemman toiminnan aiheuttamien vakavien haittojen poistamisesta, joksi on va_l,tå.oneuvoston päätöksessä mainittu erityi.seks~i peruste
-ekni
normaalia suuremmalle valtion rahoitusosuudelle.Velvoitekal ki_tuksi a on mä rätty happamien sulfaatti- maapeltojera maankuivatus ja järjestelyhankkeiden yhteydessä. Happamien sulfaattimaapeltojen kuivatus aiheuttaa maanomistajille sellaisia huomattavia yli -määräisiä kustannuksia, joita muualla maassa ei muo-dostu. Kaivumaat ja usein myös alapuolista vesistöä joudutaan kalkii.semaan. \'esistökalkituskustannukset voivat olla useita kymmeniä prosentteja hankkeen kokonaiskus'tannuksist<i. Alueellisen tasapuolisuuden vuoksi velvoi.
i ✓
teeksi mä irätyn vesistökalkituksen kustannuksiin tulisi roaankuivatushankkeissa voida myöntää ylimääräinen valtion avustus.8 YHTEENVETO
Suomen happamat sulfaattimaat eli alunamaat sijaitse-vat Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolla korkeus-tason 30-90 m ropy a1apuolel l_ez, Etel ä-Suomen sulfaat-timaat ovat pääosin hyvin huuhtoutuneita ja siten menettäneet h~ippamuuspotentLiaza1insa. Pohjanlahden rannikolla on tehokkaassa huuhtoutumistilassa olevia sulfaattimaita. Happamia sulfaattimaapeltoja on Suo-messa viimeisempien arvioiden mukaan 163 000 ha, mikä on 6 % maan peltopinta-alasta. Tästä määrästä 153 000 ha on Oulun ja Porin välisellä rannikkoalueella.
Happamien sulfaattimaiden vaikutus vesistön happamuu-teen riippuu happaitiien gi,iilf_aattimaiden suhteellisesta osuudesta valuma•aJ_u.~sel__i_u Ajallisesti happamuuden huuhtoutumisessa on suuria
va
ihcel uja. Epäedullisim-mat olosuhteet- ovaL tevät • ja syysvalunnan aikana.Happamuuden karnnalta ongelmallisimpia alueita ovat jokien aiaosat
ja
suistoalueet, huonon - vedenvaihtuvuu-den omaavat merenlandet ja merestä padotut makea -vesialtaat. Pienissä joki•= ja purovesissä koko vesistö voi kärsiä happamuudesta.Happamuuden haitalliset vaikutukset kohdistuvat lähin-nä kalakantoihin ja kalastuk,een. Ensimmäisenä kärsi-vät herkimmät lajit kuten lohikalat, kuha, made ja särki sekä rapu. Happamuuden aiheuttama taantuminen alkaa lisääntymistuloksen heikIenemisenä, minkä seu-rauksena myös pyyntikokoi,~en kalan määrä vähenee.
Vesistön happamuudella voi olla haitallisia vaikutuk-sia myös vesihuoltoon. Tämä ilmenee raakaveden metal-lipitoisuuksien, lähinnä raudan ja mangaanin, nousuna sekä raakaveden laadun nopeina vaihteluina. Työryhmä on tarkastellut myös happamuuden vaikutuksia uhan-alaisiin lajeihin. Nämä vaikutukset tunnetaan kuiten-kin huonosti.
Happamia sulfaattivesiä on kalkittu tutkimus- ja koemielessä Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä vuodesta 1984 alkaen. Kalkituskohteet ovat olleet pääosin erittäin happamia vesiä. Kalkkilaatuna on käytetty kalsiumkarbonaattia (CaCO3 ) ja kalsiumoksidia (CaO).
Pysyväksi tarkoitettuja happamien sulfaattivesien vesistökalkitusasemia on rakennettu kaksi kappaletta, toinen Kruunupyynjoelle Kokkolan vesi- ja ympäris-töpiirissä ja toinen Sirppujoelle Turun vesi- ja ympäristöpiirissä.
Työryhmä on tutkinut vesistökohtaisesti 28 Pohjanlah-teen laskevaa yli 100 km2 valuma-alueen joki- ja purovesistöä, joiden veden laadussa on selvästi ha-vaittavissa happamien sulfaattimaiden vaikutus.
Työryhmä suosittelee vesistökalkitusta viiden vesistön kohdalla. Kompensaationa kalataloudelliseen kunnos-tussuunnitelmaan tai muuhun yksityiskohtaiseen vesis-tön kunnostus- ja hoitosuunnitelmaan liittyvänä mutta ei erillishankkeena kalkitus voi tulla kysymykseen seitsemän muun vesistön kohdalla. Tarkastelluista vesistöistä 16 on sellaisia, joille työryhmä ei suo-sittele kalkitusta. Vesistökohtaiset kannanotot ovat seuraavat:
suositellaan suositella eril- suositella 1ishankkeena
Temmesjoki Himanganjoki Pöntiönjoki Lestijoki Viirrejoki Lohtajanjoki Kälviänjoki Perhonjoki KruunupXynjoki Ähtävänjoki Purmojoki Kovjoki Lapuanjoki Munsalanjoki Oravaistenjoki Vöyrinjoki Kyrönjoki Laihianjoki Sulvanjoki Maalandenjoki Petolandenjoki Harrströminjoki Närpiönjoki Teuvanjoki Lapväärtinjoki Ihodenjoki Sirppujoki Laajoki
Kalkitustarpeen arviointi perustuu pääosin neutraloin-nin avulla odotettavissa olevaan kalataloudelliseen hyötyyn. Työryhmä ei ole vesistökohtaisissa kannan-otoissa esittänyt käsitystään mahdollisiin perkaus-ym. toimenpiteisiin liittyvistä velvoitekalkituksis-ta. Ne ratkaistaan tapauskohtaisesti hankkeiden vesi-oikeuskäsittelyssä.
Työryhmä esittää kalkitusasemien automatisoinnin ja hälytysjärjestelmien toteuttamista siten, että tila-päiset häiriöt asemien toiminnassa saadaan eliminoi-duksi. Jo hyvin lyhytaikainen katko kalkin syötössä tai aseman käynnistyksen myöhästyminen äkillisten happamuuspulssien aikana voi olla tuhoisa. Kalojen ja rapujen lisääntymisen kannalta kriittisinä aikoina tällaiset häiriöt voivat tehdä tyhjäksi kalkituksella saadut hyödyt.
Vesistön hoitoon tarkoitettujen kalkitusasemien raken-taminen sopii luontevasti vesi- ja ympäristöpiireille.
Myös kunnat tai kalastuskunnat voivat rakentaa kalki-tusasemia. Myös kunnat tai kalastuskunnat voivat rakentaa kalkitusasemia. Mikäli kalkitusasema on velvoite jostain toimenpiteestä, asema rakennetaan hankkeen toteuttamisen yhteydessä.
Kalkitusasemien käytön, hoidon ja seurannan suunnitte-lun päävastuu sekä korjaus- ja huoltotoiminta sopivat työryhmän käsityksen mukaan yleensä vesi- ja ympäris-töpiireille. Kalkitusaseman jatkuva päivittäinen hoito ja valvonta sopinee joko kunnan tai paikallisen hyödynsaajatahon kuten kalastuskunnan tehtäväksi.
Nämä voivat vastata myös korjauksista ja huollosta.
Kalasto- ja rapuseurannasta vastuu kuuluu paikallisel-le kalastuspiirilpaikallisel-le.
Kalkitukset rahoitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin muukin vesistöjen kunnostus. Valtioneuvosto on 3.5.1990 tehnyt periaatepäätöksen valtion osallistumi-sesta vesistöjen kunnostukseen. Päätöksen mukaan valtion kustannukset voivat olla enintään 50 % koko-naiskustannuksista ellei suuremmalle valtionosuudelle ole erityistä perustetta. Valtion osallistumisosuus määräytyy tapauskohtaisesti. Osa kalkituskohteista on sellaisia, joissa valtion osuus on enintään 50 % ja osassa kohteista on valtioneuvoston päätöksessä mainittuja erityisiä perusteita tätä suuremmalle valtion rahoitusosuudelle.
KIRJALLISUUS
Baalsrud, K. (red. ) 1985. Kalking mot surt vann.
Kalkingsprojektets faglige slutrapport. Oslo, Miljoverndepartementet & Direktoratet for vilt og ferskvannfisk. 145 s. ISBN 82-90404-30-1
Bengtsson, B. & Henriksson, L. (red.). 1981. Kalk-ning av sjöar och vattendrag 1977-1981. Göte-borg, Fiskeristyrelsen. 201 s. Information från Sötvattenlaboratoriet Nr 4/9181.
Bingman, I. (red). 1988. Kalkning av sjöar och vat-tendrag. Solna, Naturvårdsverket. 74 s.
Allmänna råd 1988:3.
Björkqvist, D. & Weppling, K. 1987. Liming as a method to neutralize highly acidic drainage waters from sulphate basins in Western Finland. In:
Proc. int. symp. on acidification and water pathways, Bolkesjo 4-5 May 1987. P. 365-374.
Eriksson, F., Hörnström, E., Mossberg, P. & Nyberg, P.
1983. Ecological effects of lime treatment of acidified lakes and rivers in Sweden.
Hydrobiologia, vol 101, no 1/2, p. 145-163.
ISSN 0018-8158
Erviö, R. & Palko, J. 1984. Macronutrient and mic-ronutrient status of cultivated acid sulphate soils at Tupos, Finland, Annales Agriculturae Fenniae, vol 23, no 2, p. 121-134. ISSN 0570-1538.
Håndbok i kalking av surt vann. 1985. [Oslo], Mil-jOverndepartementet & Direktoratet for vilt og ferskvannfisk. 48 s. Kalkningsprojektet.
ISBN 82-90404-32-8.
Lakso, E., Lindroos, S. & Weppling, K. 1989. Neutra-lointiohjeet happamien sulfaattimaiden valuma-vesille. Helsinki, vesi- ja ympäristöhalli-tus. 27 s. Vesi- ja ympäristöhallinnon jul-kaisuja 34. ISBN 951-47-2588-3, ISSN 0783-327X.
Palko, J. 1988. Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja kalkitus Limingan koekentällä 1984-1987.
Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. 86 s.
Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 19.
ISBN 951-47-1512-8, ISSN 0783-327X,
Palko, J., Merilä, E. & Heino, S. 1988. Maankuiva-tuksen suunnittelu happamilla sulfaattimailla.
Helsinki, vesi- ja ympäristöhallitus. Vesi-ja ympäristöhallituksen julkaisuVesi-ja 21. ISBN 951-47-1806-2, ISSN 0783-327X.
Limingan Tupoksen täydennyskuivatusalue.
Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 11, s.
23-59. ISSN 0783-327X, ISBN 951-47-0807-5.
Palko, J., Räsänen, M. & Alasaarela, E. 1987. Luo-don-Öjanjärven valuma-alueen maaperän ja vesistön happamuuskartoitus. Vesi- ja ympä-ristöhallinnon julkaisuja 11, s. 61-100.
ISSN 0783-327X, ISBN 951-47-0807-5.
Rask, M. 1988. Happamuuden vaikutus kaloihin. Julk.:
Niemi, J. (toim.). Hälyttävät muutokset ve-siekosysteemeissä. Helsinki, Vesi- ja kalata-lousalan ammattijärjestö VKA ry. S. 15-23.
ISBN 951-95471-9-3.
Rekilä, K. 1988. Sundominlanden happamuushaitan vähen-täminen Helsinki, vesi- ja ympäristöhallituk-sen monistesarja nro 116. ISBN 951-47-1731-7, ISSN 0783-3288.
Repo, P. 1986. Neutralointikokeet Lakörenin penger-rysalueella. Oulu, Oulun yliopisto, Rakenta-mistekniikan osasto. 103 s., 47 liites. Diplo-mityö.
Svedrup, H.U. 1985. Calcite dissolution kinetics and lake neutralization, Ph.D. dissertation, Dept.Chem.Eng., Lund. 169 s.
Westman, K., Pursiainen, M., Nylund, V. & Järvenpää, T. 1985. Raputaloudelliset tarkkailu- ja velvoitetutkimukset. Tavoitteet, menetelmät ja toteutus. RKTL, kalantutkimusosasto. Monis-tettuja julkaisuja 33, s. 207-•265. ISSN 0358-4623, ISBN 951-9092-53.-6.
Virkki, S. 1988. Sundominlanden neutralointiedelly--tyksistä. Oulu, Oulun yliopisto, Rakentamis-tekniikan osasto. 55 s, 25 liites. Diplomi-työ.
Wistbacka, R. Fiskens iek-s och produktionsområden-VfF (Vak) rapport Po 1, 1986.
1. Melanen, Matti (toim.) : Julkaiseminen vesi- ja ympäristöhallinnossa. Hel- sinki 1987.
2. Heikkilä, Raimo: Kyrönjoen deltan sedimenttitutkimus 1983 - 1985. Helsinki 1986.
3. Nyman, Kurt; Anttila, Marja-Eliisa; Lax, Hans-Göran & Sarvala, Jouko:
Koskien pohjaeläimistö jokien laatuluokittelun perustana.
Nyman, Kurt; Anttila, Marja-Eliisa & Lax, Hans-Göran: Pohjaeläinnäytteen-otto käsihaavilla virtaavasta vedestä. Helsinki 1986.
4. Vesistöhankkeiden vaikutusten arviointi. Helsinki 1986.
5. Talsi, Tuija: Porvoon edustan merialueen tila ja sen kehitys vuosina 1965 - 1984. Helsinki 1987.
6. Lax, Hans-Göran: Vattenkvalitet och longitudinell zonering hos makrozoo-- bentos i forsaysnitt i Malax å (västra Finland). Helsinki 1987.
7. Korhonen, Markku & Oikari, Aimo: Järvisimpukka (Anodonta piscinalis) kloorifenolien ilmentäjänä Etelä-Saimaalla. Helsinki 1987.
8. Pitkänen, Heikki; Kangas, Pentti; Miettinen, Veijo & Ekholm, Petri: The state of the Finnish coastal waters in 1979 - 1983. Helsinki 1987.
9. Forsius, Martin: Suomen järvien alueellinen happamuustilanne. Helsinki 1987.
10. Laikari, Hannu: Aktiivilietepuhdistamon pystyselkeyttimen lietepatjan simulointimalli. Helsinki 1987.
11. Palko, Jukka & Saari, Markus: Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella sijait-sevan Storsjön järvikuivion happamat sulfaattimaat.
Palko, Jukka & Myllymaa, Urpo: Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutuk-sista, esimerkkinä Limingan Tupoksen täydennyskuivatusalue.
Palko, Jukka; Räsänen, Matti & Alasaarela, Erkki: Luodon-Öjanjärven valuma-alueen maaperän ja vesistön happamuuskartoitus. Helsinki 1987.
12. Eloranta,Pertti: Hapro-projektin perifytonleviä koskevat tutkimukset vv.
1984 - 1985.
Huttunen, Pertti; Hovi, Arto & Hämäläinen, Heikki: Virtaavien vesien pohjaeläimet ja happamoituminen.
Kortelainen, Pirkko: Orgaanisen aineen vaikutus pintavesien happamuuteen - kirjallisuusselvitys. Helsinki 1987.
13. Nenonen, Marjaleena (toim.) : Kemijärven tila ja kalatalous. Helsinki 1987.
14. Manninen, Pertti: Gonyostomum semen (Ehrenb.) Dies. Raphidophyceae kannan tiheys ja elinolosuhteet humuspitoisissa lammissa. Helsinki 1987.
15. Vesihuoltolaitokset 31.12.1986. Helsinki 1987.
16. Nybom, Carita: Vesikasvien poiston koetoiminta vuosina 1972 - 1986.
Helsinki 1988.
17. Lax, Hans-Göran & Vainio, Taru: Återhämtning hos makrozoobentos i littoralen och på mjukbotten efter Eira olyckan.
Lax, Hans-Göran & Vainio, Taru: Akvarietest av responsen på olja och dispergeringsmedel hos Lymnaea peregra (mollusca).
Lax, Hans-Göran & Vainio, Taru: Raakaöljyn vaikutus Lymnaea peregran käyttäytymiseen akvaariokokeen perusteella. Helsinki 1988.
18. Heikkinen, Kaisa & Alasaarela, Erkki: Happamoituneiden vesistöjen neutralointi - kirjallisuuskatsaus. Helsinki 1988.
19. Palko, Jukka: Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja kalkitus Limingan koekentällä 1984 - 1987. Helsinki 1988.
20. Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. Helsinki 1988.
21. Palko, Jukka; Merilä, Eero & Heino, Soini: Maankuivatuksen suunnittelu happamilla sulfaattimailla. Helsinki 1988.
22. Pitkänen, Heikki; Puolanne, Juhani; Pietarila, Matti; Lääne, Ain; Loigu, Enn; Kuslap, Peep & Raia, Tiiu: Pollution load on the Gulf of Finland in 1982 - 1984. Helsinki 1988.
23. Airila, Jukka: Bishopin vakavuuslaskentamenetelmän integraaliratkaisu ja minimivarmuuskertoimen määrääminen gradienttimenetelmällä. Helsinki 1988.
1985. Helsinki 1988.
26. Ruoppa, Marja & Ojala, Tiina: Ahventutkimukset Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaiden edustan merialueella vuosina 1984 ja 1985.
Nakari, Tarja & Ruoppa, Marja: Tervakoski Oy:n jätevesien vaikutuksista seeprakalan mätiin ja kuoriutuneisiin poikasiin sekä kirjolohien elintoi-mintoihin.
Rekolainen, Seppo & Kauppi, Lea: Arvio Maatalous 2000 -komitean esittä-mien toimenpiteiden vaikutuksista ympäristöön.
Pitkänen, Heikki & Kettunen, Ilppo: Sorannoston vaikutukset rannikkove-sialueen tilaan: itäisen Suomenlahden, erityisesti Pyhtään edustan vedenlaatu ja siihen vaikuttavat tekijät. Helsinki 1988.
27. Heinonen, Pertti & Hongell, Harri: Oulun läänin Pyhäjärven rehevöitymi-nen kesällä 1985.
Ranta, Eeva: Kuorasjärven ja Iso-Allasjärven vesikasvillisuus vuonna 1984. Helsinki 1988.
28. Vesihuoltolaitokset 31.12.1987. Helsinki 1988.
29. Reinikainen, Asta: Bioroottorit ja biosuodin asurmisjäteveden käsittelys-sä. Helsinki 1988.
30. Nyroos, Hannele: Veden laadun arviointi vesiensuojelun suunnittelussa.
Helsinki 1988.
31. Heitto, Lauri: Vesikasvit ja ilmaperäinen happamoituminen suomalaisissa metsäjärvissä.
Huttunen, Pertti & Hämäläinen, Heikki: Purojen minimi-pH:n ennustaminen pohjaeläinten avulla.
Meriläinen, Jarmo & Hynynen, Juhani: Happamien ja happamoitumiselle herkkien metsäjärvien pohjaeläimistö.
Turkia, Jaana: Sedimentin piilevät ja järvien happarmoituminen.
Helsinki 1989.
32. Mononen, Paula: Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken kartonkitehtaan erityis- haittavaikutukset Lieksanjoessa.
Nakari, Tarja & Miettinen, Veijo: Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken karton-kitehtaan jätevesien vaikutuksista 2-kesäisten kirjolohien (Sa1mo Gairdneri R.) elintoimintoihin ja vesikirpun (Daphnia Magna L.) poikas-ten elinkykyyn. Helsinki 1989.
33. Lehtonen, Kari: Öljyn ja dispersantin vaikutuksista Merenkurkun sinisim-pukoihin. Helsinki 1989.
34. Lakso, Esko; Lindroos, Sirpa & Weppling, Kjell: Neutralointiohjeet happamien sulfaattimaiden valumavesille. Helsinki 1989.
35. Kännö, Sakari & Salonen, Erno: Kalastus, kalakannat ja istutusten vaikutukset Kemijoen rakentamattomassa latvaosassa Savukoskella vuosina 1979 - 1985.
Kännö, Sakari & Anttinen, Pertti: Kemijoen vesistön suurimpien jokien kalataloudellinen tila 1980-luvun alkupuolella. Helsinki 1989.
36. Marja-aho, Jari & Koskinen, Kirsti: Turvetuotannon vesistövaikutukset.
Helsinki 1989.
37. Siirala, Maisa (toim.): Tammisaaren saaristoprojekti. Helsinki 1989.
38. Mäkinen, Päivi: Happamoituminen ja hapan pohjavesi haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmana. Helsinki 1989.
39. Vesilaitosten veden laatu vuonna 1987. Helsinki 1989.
40. Tolonen, Eira & Myllymaa, Urpo: Kiiminkijoen vesistöalueen järvien tila ja käyttökelpoisuusluokitus. Helsinki 1989.
41. Siuntionjokineuvottelukunta: Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Helsinki 1989.
42. Vilhunen, Oili: Hankoa ympäröivän merialueen tila vuosina 1976 - 1986.
Helsinki 1989.
43. Vantaanjoen vesistön vesiensuojelun toimenpideohjelma. Helsinki 1990.
44. Jeltsch, Ulrich: Saastuneiden maa-alueiden kunnostus. Helsinki 1990.
45. Avohakkuun ja metsäojituksen vaikutukset purovesien laatuun Nurmes-tutkimuksessa.
47. Korkka-Niemi, Kirsti: Tutkimus kaivovesien happamoitumisesta Suomessa.
Helsinki 1990.
48. Kauppi, Lea; Sandman, Olavi; Knuuttila,Seppo; Eskonen, Kristiina; Liehu, Anita; Luokkanen, Sinikka & Niemi, Maarit: Maankäytön merkitys vesien käy-tölle haitallisten sinileväkukintojen esiintymisessä. Helsinki 1990.
49. Heikkinen, Kaisa & Visuri, Anna: Orgaanisten aineiden merkityksestä ja pidättymisestä virtaavan veden ekosysteemissä.
Heikkinen, Kaisa & Visuri, Anna: Turvetuotannon typpikuormituksen vaiku-tuksista virtaavissa vesissä. Helsinki 1990.
50. Pitkänen, Heikki; Kangas, Pentti; Sarkkula, Juha; Lepistö, Liisa; Häll-fors, Guy & Kauppila, Pirkko: Veden laatu ja rehevyys Itäisellä Suomen--landella. Raportti vuosien 1987 - 88 tutkimuksista. Helsinki 1990.
51. Hirvi, Juha-Pekka (toim.): Suomenlahden öljyvahinko 1987. Helsinki 1990.
52. Levinen, Riitta: Puhdistamolietteen viljelykäytön edellytykset. Helsin-ki 1990.
53. Niemi, Reino A: Makrofyytit vesien tilan seurannassa. Helsinki 1990.
54. Lammassaari, Veikko: Uitto ja sen vesistövaekutukset. Helsinki 1990.
55. Kainuun vesi- ja ympäristöpiirin toiminnan suuntaviivat 1990-luvun alkupuoliskolla. Helsinki 1990.
56. Perälä, Jaakko & Reuna, Marja: Lumen vesiarvojen alueellinen vaihtelu Suomessa. Helsinki 1990.
57. Haja-asutuksen vedenhankinnan kehittäminen. Helsinki 1990.
58. Puustinen, Jukka: Typen merkitys rannikkovesien rehevöitymisessä. Helsin-ki 1990.
59. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri: Pohjois-Pohjanmaan vedet ja ympäristö 1990-luvulla. Helsinki 1990.
60. Saviranta, Leena & Katko, Tapio (toim.) : Kansainvälinen vesihuollon vuo-sikymmen 1981 - 1990 Suomessa. Helsinki 1990.
61. Katko, Tapio (ed.) : The international drinking water and sanitation decade 1981 - 1990 in Finland. Helsinki 1990.
62. YV-projekti: Kokemuksia osallistumisesta ja vaikutusten arvioinnista vesiensuojelun suunnittelussa. Helsinki 1990.
63. Antikainen, Sari; Smolander, Ulla & Järvinen, 011i: Näytteenottomenetelmän luotettavuus luonnonv%seen raskasmetalliseurannassa. Helsinki 1990.
64. Saarela, Jouko: Kaivosjätteiden geoteknisistä ominaisuuksista ja ympäris--tövaikutuksista. Helsinki 1990.
65. Turun vesi- ja ympäristöpiiri: Vesien käyttö ja hoito 1990-luvulla Varsinais-Suomi ja Etelä-Satakunta. Helsinki 1990.
66. Mukherjee, Arun B: The use of chlorinated paraffins and their possible effects in the environment. Helsinki 1990.
67. Assmuth, Timo: Kaatopaikkojen ongelmajätteiden ympäristövaikutukset.
Riskikaatopaikkatutkimuksen pääraportti. Helsinki 1990.
68. Porvoonjoen kuormitusselvitystyöryhmä; Lehtonen, Eija & Penttilä, Sirpa (toim.): Porvoonjoen kuormitusselvitys. Helsinki 1991.
69. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri.: Mikkelin läänin vesien hoito 1990-luvulla. Helsinki 1991.
70. Louekari, Kimmo; Saarikoski, Heli & Joki-Kokko, Eeva: Kadmium ympäristös-sä. Helsinki 1991.
71. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri: Keski-Pohjanmaan vedet ja ympäristö.
Helsinki 1991.
72. Freindling, Alexander & Heitto, Lauri: Primary production of inland waters. Helsinki 1991.
73. Pennanen, Jussi: Toutain Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen järjestelyn vaikutusalueella. Helsinki 1991.
74. Hilden, Mikael; Hakaste, Tapio; Korhonen, Pekka & Rahikainen, Eljas: Ko-kemäenjoen keskiosan ja Loimijoen kalatalouden intressianalyysi. Helsinki 1991.
75. Ihme, Raimo; Heikkinen, Kaisa & Lakso, Esko: Pintavalutus turvetuotanto-alueiden valumavesien puhdistuksessa. Helsinki 1991.
77. Ihme, Raimo; Isotalo, Lauri; Heikkinen Kaisa & Lakso, Esko: Turvesuoda-tus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa.
Ihme, Raimo; Heikkinen Kaisa & Lakso, Esko: Laskeutusaltaiden toimivuu-den parantaminen turvetuotantoalueitoimivuu-den valumavesien käsittelyssä.
Ihme, Raimo; Heikkinen Kaisa & Lakso, Esko: Turvetuotantoalueiden kuor-mituksen pidättäminen sarkaojiin. Helsinki 1991.