Kajaani – asuinalueiden kehityskaari

Kajaanissa asuu noin 37 000 asukasta. Väestö on viime vuodet vähentynyt ja ikääntynyt. Laajoista maa-seutumaisista alueista huolimatta taajamarakenne on varsin keskittynyt, ja väestöstä 82,6 % asuu kaupun-gin kolmella asemakaava-alueella: keskustaajamassa, Vuolijoen taajamassa ja Otanmäessä. Vuonna 2007 pinta-alaltaan laaja mutta harvaan asuttu Vuolijoen kunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin. Kajaanin keskus-taajama on ollut koko 2000-luvun muuttotappiollinen.

Kajaanin suunnittelun tavoitteina on huomioida alueiden erilaiset kehittymisedellytykset, Kajaanissa asuvien ihmisten erilaiset tarpeet sekä houkuttelevien asuinpaikkojen tarjonta potentiaalisille muuttajille.

Eri elämänvaiheissa olevien ihmisten tarpeet ovat erilaisia: toisaalta on kysyntää keskustaajaman ulko-puolelle suuntautuvalle pientalorakentamiselle, ja toisaalta vanheneva väestö tarvitsee palveluja ja hakeu-tuu niiden äärelle taajamiin. Samalla keskustaajamassa vapauhakeu-tuu omakotitaloja uusien sukupolvien käyt-töön. Nämä kaupungin sisäiset muuttoliikkeet tuottavat merkittävän osan suunnittelutarpeesta (Taulukko 3). Keskeisin suunnittelukysymys on, miten muuttoliikkeet vaikuttavat suunnittelutarpeeseen sekä aluei-den ja rakennuskannan uudistumiseen. Tätä varten hankkeessa toteutettiin erilaisia tarkasteluja, joilla hah-motettiin asuinalueiden muuttoliikkeen tilaa ja kehitystä.

Taajama ja haja-asutus kehittämiskohteina

Kajaanissa rakentaminen on hiipunut viime vuosina. Vuosivälillä 2000–2018 valmistuneista pientaloista 37 % rakennettiin nykyisen keskustaajaman ulkopuolelle. Yhteensä tänä aikana rakennettiin 1113 pienta-loa. Vuodesta 2010 pientaloja on rakennettu noin 400, joista 39 % nykyisen keskustaajaman ulkopuolelle.

Iso osa näistä on sijoittunut muihin taajamiin ja rannoille. Sisämaan haja-asutusalueille asuintaloja on rakennettu vähän. Pääosa rantarakentamisesta sijoittuu Kajaanin keskustaajaman läheisyyteen.

Keskustaajaman ulkopuolisissa 2000–2018 valmistuneissa asuinrakennuksissa 52 %:ssa asuntokun-nista keski-ikä oli alle 30 vuotta vuonna 2018. Lapsiperheet ovat siis olleet tärkeä tekijä keskustaajaman ulkopuolisessa rakentamisessa. Vähintään kolme vuotta ilman vakituisia asukkaita olleiden asuinraken-nusten määrä on Kajaanissa kasvanut viime vuosina hitaasti, mutta kehitys ei ole taajama-alueilla hälyt-tävä. Tyhjät asuinrakennukset sijaitsevat pääosin haja-asutusalueella, jossa osa jää vapaa-ajan käyttöön.

Taulukko 3. Kajaanin alueiden välisiä muuttovirtoja 2016–2019. Kuurna ja Variskangas sijaitsevat Kajaanin keskustaajamassa, ja ne ovat tässä erikseen omina alueinaan.

Muutot 2016-2019 Tuloalue

Lähtöalue

Neljä asuinaluetta valittiin tarkempaan tarkasteluun (taulukko 4). Suunnittelijat tunnistivat niissä suunnittelukysymyksiä, jotka liittyvät kuntaliitoksiin sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuuteen ja sisäis-ten muutostekijöiden kautta uudistuvaan kaupunkiin. Maaseutumaiselta alueelta mukana olivat kylämäi-nen Paltaniemi sekä aiemmin kuntakeskuksena toiminut Vuolijoen taajama ranta-alueineen Oulujärvellä.

Kajaanin keskustaajamasta tarkasteltiin 1970–1980-luvuilla rakennettuja Variskankaan ja Kuurnan asuin-alueita. Ne ovat keskustaan kytkeytyviä tiiviitä pientaloalueita, jotka muodostavat aikakautensa kerrostu-man kaupunkirakenteeseen. Suomen kaupungeissa on runsaasti sakerrostu-mankaltaisia asuinalueita, joiden tar-kemman muutosdynamiikan tunnistaminen on tärkeää aluetyypin uudistamisen kannalta.

Tulosten hyödyntäminen Kajaanissa

Kajaanissa tuloksia on hyödynnetty kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun tarpeisiin. Suunnittelijat kaipaavat havainto-jensa tueksi faktatietoa, jotta esitettyjä ratkaisuja voidaan perustella ja päätöksentekijät saavat tarvittavan informaation.

Erityisesti paikkatiedon hyödyntämisen edut tunnistettiin jo ennen projektin aloittamista.

Lasten pyöriä Paltaniemellä. Kuva: Ville Helminen.

Taulukko 4. Neljän asuinalueen kehitys Kajaanissa ja eri kokoisten asuntokuntien määrä 2000, 2013 ja 2017.

Asuinalue Kuvaus Asuntokuntien määrä

Kuurna Aivan keskustan kupeessa sijaitseva Kuurna koostuu 1970-luvulla rakentu-neesta pientaloalueesta, joenrannan osittain täydentyneistä vanhemmista pien-taloalueista sekä yhdeksästä kerrostalosta. Kuurnan kerrostalot ovat pääosin vuokrataloja, joissa asukasvaihtuvuus on suurta. Sijainti joen rannassa keskus-taa vastapäätä mahdolliskeskus-taa uudet rakentamishankkeet. Alueen täydennysra-kentaminen oli voimakkainta vuosina 2000–2008, ja vuonna 2008 alueen väes-tömäärä oli myös korkeimmillaan. Asukasmäärä putosi noin 200 asukkaalla vuoteen 2014 ja asettui n. 2800 asukkaaseen.

Muuttojen määrät Kuurnaan ja sieltä pois vaihtelevat vuosittain 300-400 asuk-kaan välillä. Kuurna on pitkällä aikavälillä kärsinyt muuttotappiota lapsissa, mutta vuoden 2016 jälkeen on ollut jonkin verran käännettä positiiviseen. Nuo-ret aikuiset hakeutuvat alueelle, ja ikääntyneimmät muuttavat alueelta pois uu-distaen aluetta. Alue on uudistuva ja täydennysrakentaminen on mahdollistanut monipuolisemman asuntotarjonnan. Sijainti keskustan reunalla luo kysyntää erityyppisille asukasryhmille.

Variskan-gas Variskangas sijaitsee noin 2 km keskustasta ja on yhtenäinen pääosin 1970-luvulla rakentunut asuinalue, jossa valtaosa rakennuskannasta on omakotita-loja. Alueelle ei ole 2000-luvulla rakennettu yhtään uutta asuinrakennusta.

Variskankaalla tyhjien rakennusten määrä on pysynyt hyvin pienenä, mikä ker-too asuntokannan riittävästä kunnosta ja kysynnästä. Alueen väestön vähene-minen johtuu pienemmistä asuntokunnista samassa asuntokannassa. Varis-kankaan vuosittainen muutto on ollut noin 200 ihmistä sisään ja ulos.

Nettomuutto on pysynyt pitkällä aikavälillä lievästi negatiivisena. Alue saa muut-tovoittoa peruskoulu- ja lukioikäisistä sekä nuorista aikuisista, mutta on keski- ja eläkeikäisistä pitkällä aikavälillä muuttotappiollinen. Viime vuosina lähtö- ja tulo-muutossa yli 40-vuotiaiden osuus on hyvin pieni, ja hieman yli puolet tulomuu-tosta on alle 24-vuotiaiden muuttoja. Pääosa alueen tulomuutulomuu-tosta 2016-2019 tuli muualta keskustaajamasta ja Kajaanin ulkopuolelta. Rakennuskanta on vanhaa mutta edullista, joten alueen väestö uudistuu.

Paltaniemi Paltaniemi on noin 450 asukkaan kylä, joka sijaitsee noin 10 km Kajaanin kes-kustaajamasta pohjoiseen Oulujärven rannalla. Alueella on paljon vanhaa ra-kennuskantaa, ja maanomistus on pirstaleista. Alueella on käynnistynyt yleis-kaavaprosessi, jossa tutkitaan mahdolliset rakennuspaikat. Aiempi yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Alue on nähty sijaintinsa ansiosta vetovoimaisena.

Koulu lakkautettiin 2010, ja alueelta on koulukuljetus sekä pyörätie keskustaa-jamaan. Vuodesta 2000 alkaen alueelle on valmistunut 31 uutta asuinraken-nusta, joista vuosina 2010–2018 vain 6. Vuoden 2010 jälkeen 30-49-vuotiaiden ja alle 7-vuotiaiden asukkaiden määrä alkoi pudota. Myös lasten nettomuutto on kääntynyt viime vuosina negatiiviseksi. Pitkällä aikavälillä suurin muuttotap-pio on tullut nuorista, mutta jo 24+ -ikäisistä alkaa selvä muuttovoitto. Erona Vuolijokeen ikääntynein ikäluokka on muuttotappiollinen. Koulun lopettaminen 2010 näyttäisi tilastojen valossa osuvan hetkeen, jonka jälkeen sekä rakentami-nen, väestömäärä että lapsiperheet alkoivat vähenemään. Rakentaminen tosin hiipui myös muilla alueilla, joten koulun vaikutusta kehitykseen on vaikea erot-taa.

Vuolijoki Vuolijoki on liitoskunnan keskustaajama noin 40 km ajomatkan päässä Kajaa-nin keskustaajamasta Oulujärven tuntumassa. Vuolijoen alueeseen on rajattu myös ranta-asutusta, ja siellä asuu noin 550 asukasta. Väestökehitys on ollut koko 2000-luvun vähenevää, mutta 2018–2019 asukasmäärä kasvoi. Neljästä tarkastellusta alueesta Vuolijoki on ainoa, joka ei ollut selvästi muuttotappiolli-nen Kajaanin ulkopuolelle 2016-2019. Vuolijoella on koulu, mutta vuosittain kouluikään tulee vähän lapsia. Läheisessä Otanmäen taajamassa on koulu.

Pienten asuntokuntien osuus on korkea, mutta määrä ei ole kasvanut.

Vuolijoen tulomuuttajat ovat pääosin vanhemmista ikäluokista, puolet on yli 40-vuotiaita ja 27 % yli 60-40-vuotiaita. Vuolijoella on palveluasumista, joka selittää vanhimman ikäluokan tulomuuttoa ja osin koko muuttovoittoa. Niinpä alue saa muuttovoittoa, vaikka uusia asuinrakennuksia rakennetaan hyvin vähän. Muut-totappiota tulee tyypillisesti nuorista ikäluokista, mutta ei 45-64-vuotiaissa. Työ-matkojen keskipituus on kasvanut selvästi kuntaliitoksen jälkeen, kun kunnalli-set työpaikat vähenivät taajamassa.

Variskankaan asuinaluetta. Kuva: Ville Helminen.