• Ei tuloksia

Kaivosohjelman toimintatapa kattaa hyvin uuden Business Finlandin rahoitusmallin,

jossa yhdistyvät innovaatiotoiminta, yritysten alkuvaiheen kansainvälistyminen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvu.

>

72 MATERIA 1/2019

Kaivosohjelman rahoitus loppuu - onko meillä halua ja tarvetta organisoitua jotenkin muuten?

Kaivosohjelman toimintatapa kattaa hyvin uuden Business Finlandin rahoitusmallin, jossa yhdistyvät innovaatiotoiminta, yri-tysten alkuvaiheen kansainvälistyminen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvu. Tästä sekä hyvästä jäsen- ja sidosryhmäpalaut-teesta huolimatta ohjelman rahoitus lop-puu kevään 2019 aikana. Kaivosteollisuus ei sellaisenaan kuulu Business Finlandin ohjelmatoiminnan portfolioon. Osa Finn-pron ja Business Finlandin koordinoimista kasvuohjelmista kuitenkin jatkuu osana uutta Business Finlandin ohjelmatoimintaa.

On ymmärrettävää, että kaikkia ohjelmia ei voida jatkaa valtion täysimääräisellä tuella, ja jäsenten, mikäli toiminnan tärkeäksi ko-kevat, oletetaan osallistuvan rahoitukseen kasvavassa määrin. Business Finlandilla on jatkossakin rahoitusinstrumentteja, joi-ta voidaan hyödyntää kuvatun kaljoi-taiseen verkostotoimintaan, mutta jokainen toi-menpide, messutapahtuma, seminaari jne, on erillinen projekti, jolle haetaan rahoitus-ta. Näin koordinaatiotyö lisääntyy ja tälle työlle ei tuki-instrumentteja helposti ole tunnistettavissa.

Kaivosalan pitkän laman jälkeen Green Mining -ohjelma kokosi luontevasti suoma-laiset kaivosalan toimijat yhteen. Tämän loputtua kaivosteollisuuden kasvuohjelma on pyrkinyt toteuttamaan vähintään jossain

määrin samaa roolia, ja olemme toimineet hyvässä yhteistyössä Kaivosteollisuus ry:n, ministeriön, kauppakamarien, alueellisten toimijoiden ja Business Finlandin kanssa.

Kaivosteollisuus ry on leimallisesti kaivos-ten edunvalvoja; olkoonkin, että jäsenistössä on myös teknologiatoimittajia. Alueellisten toimijoiden rajalliset resurssit ovat ymmär-rettävästi kohdistetut omalle talousalueelle.

Koska Suomen kaivosklusteri on paljon muutakin kuin kaivokset, tarvitsemme val-takunnallisen verkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen Kaivosteollisuus ry:n lisäk-si toisen toimijan, joka keskittyy laajasti suomalaisen kaivosteknologian ja osaami-sen vientiedellytysten edistämiseen. Myös maailmalla Business Finlandin ja Suomen edustustojen vientiä edistävät tiimit tar-vitsevat kaivosalaa tuntevan ja kokoavan yhteystahon Suomessa.

Suomen maabrändin rakentamista hou-kuttelevana kaivosteollisuuden investoin-tikohteena on toteuttanut omalta osaltaan GTK jo ennen kaivosohjelman perustamista osallistumalla mm. PDAC-kongressiin ja jakamalla tietoa Suomen mineraalipotenti-aalista sekä meneillään olevista hankkeista verkkosivuillaan. GTK on ymmärrettävästi tarkka neutraliteetistaan eikä näin muodoin halua normaalin tiedonjakamisen lisäksi liian voimallisesti olla mukana uusien Suo-meen tulevien yritysten etabloitumisessa.

Kaivosohjelman aikana tätä ns. maapro-mootiota on vahvistettu ja toimintaa laajen-nettu. Ohjelman verkkosivuille on koottu helposti hahmotettavaan muotoon keskeiset kaivos- ja malminetsintähankkeet. Koska ohjelma on ollut GTK:n koordinoinnissa, ollaan edelleen oltu varovaisia yksittäisten kansainvälisten malminetsintäyritysten neuvonnassa ja yksittäisten malminetsin-tähankkeiden markkinoinnissa. Tarvetta luottamuksellisempaan yhteistyöhön on selvästi olemassa, kun kuitenkin muiste-taan, että Suomessa toimii kaksi tai kolme yritystä, jotka ko. palveluja tuottavat.

Mining Finland -brändi on rakentunut kuin itsestään muutaman vuoden aikana.

Jäsenten mukaan se on ollut hyvä kokonai-suus, johon ripustaa yrityksen oma tarjonta, ja se on näin tuonut lisää uskottavuutta myyntiin ja markkinointiin. Mining Fin-land -brändin alla on ollut myös luontevaa kertoa Suomen kaivosklusterista kansain-välisissä tapahtumissa. Brändi kuitenkin kuolee nopeammin kuin se syntyy. Näistä syistä johtuen olemme ohjelman ohjausryh-mässä päättäneet selvittää mahdollisuudet perustaa yhdistys tai osuuskunta jatkamaan Mining Finland -ohjelman työtä talou-dellisten realiteettien asettamissa rajoissa.

Välitämme tietoa tämän hankkeen kehit-tymisestä kevään aikana verkkosivujemme ja uutiskirjeemme kautta.▲

KBR Ecoplanning is a technology and engineering company providing evaporation and crystallization technologies to industrial clients in the fertilizer, chemicals, metallurgical and other markets. Ecoplanning is part of KBR (NYSE: KBR) and has broad experience in regeneration of acids, unique expertise in evaporation, and crystallization – from concept to complete plant design.

74 MATERIA 1/2019

The 9 th Nordic Exploration Award in 2018 goes to Erkki Vanhanen for the following achievements:

NORDIC EXPLORATION AWARD

The Nordic Exploration Award is presented to recognise and honour outstanding achievement, accomplishment and service to the Nordic exploration industry. It was set up in 2006 by Magnus Ericsson, co-founder of the Raw Materials Group.

The Award is particularly intended to stimulate the interest and confidence of the general public in the exploration sector and to increase the general awareness of the importance of mineral exploration.

Award winners are selected by an independent Award Committee with inter-national members following a nomination procedure. Individuals, companies or groups of individuals of any nationality are eligible for nominations to the Award Committee.The award honours a person/s or company that has accomplished one or more of the following in the Nordic area (Denmark, Finland, Greenland, Iceland, Norway, Sweden) in recent years.

• Made a significant mineral discovery

• Provided an outstanding service to the exploration sector

• Demonstrated leadership in the management or financing of the exploration industry

• Been responsible for a technological invention or innovation leading to the ad-vancement of exploration and/or mining

Award committee

The Award Committee consists of the following members:

Daniel Larsson Sweden

Henrik Stendal Greenland/Denmark

Markku Mäkelä Finland

Jan Sverre Sandstad Norway Previous award winners

2006 Ted Posey, North Atlantic Natural Resources (Lundin Mining), Sweden 2007 Vesa-Jussi Penttilä, Finn-Nickel/Belvedere Resources, Finland

2009 Stina Danielsson, Rolf Johnson, Robert Panze, Boliden Garpenberg, Sweden 2010 Tapani Mutanen, GTK, Finland

2012 Jim Coppard, Anglo American, Finland 2013 Ole Christiansen, NunaMinerals, Greenland 2014 Öystein Rushfeldt, Nussir, Norway

2016 Timo Lindborg, Sotkamo Silver, Finland For further details, please contact:

Magnus Ericsson +46-70-558 0065

Relentlessly and with Finnish sisu played a key role in the discovery and development