Koulun keskeyttäminen on ajankohtainen ja vakava ongelma, johon ollaan he-rätty viime aikoina myös poliittisissa keskusteluissa. Esimerkiksi yksi näkyvistä uudistuksista aiheeseen liittyen on tämän vuoden hallitusneuvotteluissa päätet-ty oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle, jolla pyritään paranta-maan nuorten pääsyä töihin tai jatko-opintoihin (Stenroos, 2019) sekä tunnista-maan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka jättävät opintonsa kesken (Peso-nen, 2019). Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat yhdenlaista ratkaisunäkö-kulmaa koulun keskeyttämisen sitkeälle ongelmalle korostamalla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja emotionaalisen tuen tärkeyttä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Tutkimustulokset korostavat sitä, että läheisten opettaja-opiskelijasuhteiden avulla pystytään vaikuttamaan pitkälle opiskelijoiden asen-teisiin.
Opettajan emotionaalisen tuen merkitystä oppilaan koulusuoriutumiselle tulisi painottaa tuleville opettajille jo opettajankoulutuksessa ja suhteiden mer-kityksellisyyttä vielä yläkouluikäistenkin lasten kohdalla korostaa. Tämä tut-kimus antaa näkemystä siitä, kuinka yläkoulun opettajat voivat omalla toimin-nallaan tarttua vaikeaan ongelmaan, jolla on yksilön elämässä pitkäaikaisia seu-rauksia. Lisäämällä positiivista vuorovaikutusta oppilaiden kanssa, voidaan saada aikaan isoja muutoksia oppilaiden asenteissa koulua ja opiskelua koh-taan.
Opettajan työ on paljon muutakin kuin pelkkää opettamista. Se on luon-teeltaan myös emotionaalista toimintaa (Gerlander & Isotalus, 2010) sekä jatku-vaa vuorovaikutustyöskentelyä ja tasapainoilua erilaisten suhteiden kanssa.
Opettaja-oppilassuhde voidaan nähdä yhtenä oppimisprosessin pääelementeis-tä ja pääelementeis-tämän vuorovaikutussuhteen laadun kuvastavan myös oppimisen laatua (Gerlander & Koistinen, 2005). Myös Wang korostaa puheenvuorossaan näke-mystä siitä, kuinka opettaja-oppilassuhteen laatu luo pohjan kaikelle oppimisel-le (APA Division 15, 2018). Hyvällä opettaja-oppilassuhteella nähdään näin ol-len olevan suuri merkitys oppimisen kannalta ja tästä syystä merkityksellisien suhteiden luominen oppilaiden kanssa olisi tärkeää.
Koulun keskeyttämisellä tiedetään olevan kauaskantoisia kielteisiä vaiku-tuksia yksilön elämälle ja keskeyttäminen voidaan nähdä askeleena kohti nuor-ten syrjäytymistä. Ilman koulutusta nuoren on vaikea työllistyä ja tulla osaksi yhteiskuntaa. Työttömyys ja syrjäytyminen aiheuttavat kasvavia kuluja myös yhteiskunnalle. Toisin sanoen pitkällä tähtäimellä oppilaan koulun keskeyttä-minen käy yhteiskunnalle kalliiksi. Pystymällä aikaisessa vaiheessa puuttu-maan opiskelijoiden asenteisiin ja näin ollen ennaltaehkäisemään koulunlopet-tamisaikomuksien muodostuminen, ennaltaehkäistään nuorten syrjäytymistä ja muita negatiivisia seurannaisvaikutuksia yksilön elämässä.
Tämän tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä opettajasta tärkeänä kiintymyshahmona, jonka tuella voi olla yksilön elämän kannalta käänteente-kevä vaikutus. Se, että nuori kokee opettajan turvalliseksi aikuiseksi, kenen puoleen voi tarvittaessa kääntyä ja kokemus opettajan hyväksynnästä ja odo-tuksista, voi kantaa nuorta pitkälle. Toisinaan opettajan tuki voi olla myös ainoa tekijä, joka pitää nuoren koulussa.
L
ÄHTEETAjzen, I. (1991). The theory of planned behavior. Organizational Behavior and Human Decision Processes, 50(2), 179–211. doi:10.1016/0749-5978(91)90020-T
Alivernini, F. & Lucidi, F. (2011). Relationship between social context, self-efficacy, motivation, academic achievement, and intention to drop out of high school: A longitudinal study. The Journal of Educational Research, 104(4), 241–252. doi:10.1080/00220671003728062
APA Division 15. (2018). Ming-Te Wang – Richard E. Snow Early Career Award (2018) [video]. Haettu osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=dXYbPHWkkUg
Appleton, J. J., Christenson, S., L., Kim, D. & Reschly, A. L. (2006). Measuring cognitive and psychological engagement: Validation of the student en-gagement instrument. Journal of School Psychology, 44(5), 427–445.
doi:10.1016/j.jsp.2006.04.002
Baker, J. A. (2006). Contributions of teacher–child relationships to positive school adjustment during elementary school. Journal of School Psychology, 44 (3), 211–229. DOI:10.1016/j.jsp.2006.02.002
Barber, B. (1992). Family, personality, and adolescent problem behaviors. Jour-nal of Marriage and the Family, 54(1), 69. doi:10.2307/353276
Bean, J. P. & Metzner, B. S. (1985). A conceptual model of nontraditional under-graduate student attrition. Review of Educational Research, 55(4), 485–540.
doi:10.3102/00346543055004485
Bergin, C. & Bergin, D. (2009). Attachment in the classroom. Educational Psychol-ogy Review, 21(2), 141–170. doi:10.1007/s10648-009-9104-0
Bowlby, J. (1969). Attachment and loss: Volume 1, attachment. New York: Basic Books, Inc., Publishers
Brand, S. (2003). Middle school improvement and reform: Development and validation of a school-level assessment of climate, cultural pluralism, and school safety. Journal of Educational Psychology, 95(3), 570–588.
doi:10.1037/0022-0663.95.3.570
Bru, E., Stephens, P. & Torsheim, T. (2002). Students' perceptions of class man-agement and reports of their own misbehavior. Journal of School Psychology, 40(4), 287–307. doi:10.1016/S0022-4405(02)00104-8
Bru, E., Stornes, T., Munthe, E. & Thuen, E. (2010). Students' perceptions of teacher support across the transition from primary to secondary school.
Scandinavian Journal of Educational Research, 54(6), 519–533.
doi:10.1080/00313831.2010.522842
Cohn, D. A. (1990). Child-mother attachment of six-year-olds and social compe-tence at school. Child Development, 61(1), 152–162. doi:10.2307/1131055
Colman, I., Murray, J., Abbot, R. A., Maughan, B., Kuh, D., Croudase, T. J. &
Jones, P. B. (2009). Outcomes of conduct problems in adolescence: 40 year follow-up of national cohort. Child: Care, Health and Development, 35 (3), 432–
432. doi:10.1111/j.1365-2214.2009.00971_3.x
Cook, B. G. & Cameron, D. L. (2010). Inclusive teachers’ concern and rejection toward their students. Remedial and Special Education, 31(2), 67–76.
doi:10.1177/0741932508324402
Cornelius-White, J. (2007). Learner-centered teacher-student relationships are effective: A meta-analysis. Review of Educational Research, 77(1), 113–143.
doi:10.3102/003465430298563
Daniel, S. S. (2006). Suicidality, school dropout, and reading problems among adolescents. Journal of Learning Disabilities, 39(6), 507–514.
doi:10.1177/00222194060390060301
Demanet, J. & Van Houtte, M. (2012). Teachers' attitudes and students' opposi-tion. school misconduct as a reaction to teachers' diminished effort and af-fect. Teaching and Teacher Education, 28(6), 860–869.
doi:10.1016/j.tate.2012.03.008
Dewberry, C. & Jackson, D. (2018). An application of the theory of planned be-havior to student retention. Journal of Vocational Bebe-havior, 107, 100. Haettu osoitteesta: https://jyu.finna.fi/PrimoRecord/pci.proquest2082283362
Dunn, C., Chambers, D. & Rabren, K. (2004). Variables affecting students' deci-sions to drop out of school. Remedial and Special Education, 25(5), 314–323.
doi:10.1177/07419325040250050501
Ebeling, H., Henttonen, A., Tuominen, T., Marttunen, M., Kataja, H. & Hokka-nen, T. (2004). Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim : Lääke-tieteellinen Aikakauskirja, 120(1), 33–42. Haettu osoitteesta:
https://jyu.finna.fi/Record/arto.1885300
Eccles, J. S., Midgley, C., Wigfield, A., Buchanan, C. M., Reuman, D., Flanagan, C. & Mac Iver, D. (1993). Development during adolescence. American Psy-chologist, 48(2), 90–101. doi:10.1037/0003-066X.48.2.90
Eicher, V., Staerklé, C. & Clémence, A. (2014). I want to quit education: A longi-tudinal study of stress and optimism as predictors of school dropout inten-tion. Journal of Adolescence, 37(7), 1021–1030.
doi:10.1016/j.adolescence.2014.07.007
Engels, M. (2018). How Classroom Social Dynamics Shape School Engagement – The Role of Peers, Teachers, and Their Interplay. [Leuven]: KU Leuven.
Engels, M., Colpin, H., Van Leeuwen, K., Bijttebier, P., Van Den Noortgate, W., Claes, S., . . . Verschueren, K. (2016). Behavioral engagement, peer status, and Teacher–Student relationships in adolescence: A longitudinal study on reciprocal influences. Journal of Youth and Adolescence, 45(6), 1192–1207.
doi:10.1007/s10964-016-0414-5
European Commission. (2017). Talouspolitiikan EU-ohjausjakso - tietokooste - kou-lutuksen keskeyttäjät. [Sähköinen tietoaineisto]. Haettu osoitteesta:
https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/file_import/european-semester_thematic-factsheet_early-school-leavers_fi.pdf. Luettu 17.9.2019.
Finn, J. D. (1989). Withdrawing from school. Review of Educational Research, 59(2), 117–142. doi:10.3102/00346543059002117
Fredricks, J. A., Blumenfeld, P. C. & Paris, A. H. (2004). School engagement: Po-tential of the concept, state of the evidence. Review of Educational Research, 74(1), 59–109. doi:10.3102/00346543074001059
Frostad, P., Pijl, S. J. & Mjaavatn, P. E. (2014). Losing all interest in school: Social participation as a predictor of the intention to leave upper secondary school early. Scandinavian Journal of Educational Research, 59(1), 1–13.
doi:10.1080/00313831.2014.904420
Furrer, C. & Skinner, E. (2003). Sense of relatedness as a factor in children's aca-demic engagement and performance. Journal of Educational Psychology, 95(1), 148–162. doi:10.1037/0022-0663.95.1.148
Gerlander, M. & Isotalus, P. (2010). Professionaalisten viestintäsuhteiden ääri-viivoja. Puhe ja kieli 1 (10), 3–19. Haettu osoitteesta:
https://jyu.finna.fi/Record/arto.1459450
Gerlander, M. & Kostiainen, E. (2005). Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuoro-vaikutussuhteessa. Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2005, 68-87.
Goodman, R. (1997). The strengths and difficulties questionnaire: A research note. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 38(5), 581–586.
doi:10.1111/j.1469-7610.1997.tb01545.x
Hamre, B. K. & Pianta, R. C. (2001). Early TeacherChild relationships and the trajectory of children's school outcomes through eighth grade. Child Devel-opment, 72(2), 625–638. doi:10.1111/1467-8624.00301
Hamre, B. K. & Pianta, R. C. (2005). Can instructional and emotional support in the first-grade classroom make a difference for children at risk of school failure? Child Development, 76(5), 949–967.
doi:10.1111/j.1467-8624.2005.00889.x
Hardre, P. L. & Reeve, J. (2003). A motivational model of rural students' inten-tions to persist in, versus drop out of, high school. Journal of Educational Psychology, 95(2), 347–356. doi:10.1037/0022-0663.95.2.347
Hausmann, L., Schofield, J. & Woods, R. (2007). Sense of belonging as a predic-tor of intentions to persist among african american and white first-year col-lege students. Research in Higher Education, 48(7), 803–839.
doi:10.1007/s11162-007-9052-9
Howes, C., Hamilton, C. E. & Philipsen, L. C. (1998). Stability and continuity of child-caregiver and child-peer relationships. Child Development, 69(2), 418–
426.
Janosz, M. (2008). School engagement trajectories and their differential predic-tive relations to dropout. Journal of Social Issues, 64(1), 21–40.
doi:10.1111/j.1540-4560.2008.00546.x
Jimerson, S., Egeland, B., Sroufe, L. A. & Carlson, B. (2000). A prospective longi-tudinal study of high school dropouts examining multiple predictors across development. Journal of School Psychology, 38(6), 525–549.
doi:10.1016/S0022-4405(00)00051-0
Jussim, L. (1986). Self-fulfilling prophecies: A theoretical and integrative review.
Psychological Review, 93(4), 429–445. doi:10.1037/0033-295X.93.4.429
Käytöshäiriöt (lapsen ja nuoret). Käypä hoito -suositus. (2018). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen
Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 12.12.2018. Haettu
osoitteesta: https://www.kaypahoito.fi/hoi50118#. Luettu: 4.10.2019.
Ladd, G. W. & Burgess, K. B. (2001). Do relational risks and protective factors moderate the linkages between childhood aggression and early psychologi-cal and school adjustment? Child Development, 72(5), 1579–1601.
doi:10.1111/1467-8624.00366
Lansford, J. E. (2016). A public health perspective on school dropout and adult outcomes: A prospective study of risk and protective factors from age 5 to 27 years. Journal of Adolescent Health, 58(6), 652–658.
doi:10.1016/j.jadohealth.2016.01.014
Larose, S., Bernier, A. & Tarabulsy, G. M. (2005). Attachment state of mind, learning dispositions, and academic performance during the college transi-tion. Developmental Psychology, 41(1), 281–289.
doi:10.1037/0012-1649.41.1.281
Legault, L., Green-Demers, I. & Pelletier, L. (2006). Why do high school students lack motivation in the classroom? toward an understanding of academic amotivation and the role of social support. Journal of Educational Psychology, 98(3), 567–582. doi:10.1037/0022-0663.98.3.567
Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poikkeus, A.-M., Poskiparta, E., Siekkinen, M., &
Nurmi, J.-E. (2006-2016). Alkuportaat-seurantatutkimus. Jyväskylä: Jyväsky-län yliopisto.
Lynch, M. & Cicchetti, D. (1997). Children's relationships with adults and peers:
An examination of elementary and junior high school students. Journal of School Psychology, 35(1), 81–99. doi:10.1016/S0022-4405(96)00031-3
Lätsch, A. (2016). The influence of social relationships on conduct problems in school context – does school engagement matter? International Journal of Criminology and Sociology, 5, 113–122. doi:10.6000/1929-4409.2016.05.11
Marcus, R. F. & Sanders-Reio, J. (2001). The influence of attachment on school completion. School Psychology Quarterly, 16(4), 427–444.
doi:10.1521/scpq.16.4.427.19894
Markussen, E., Frøseth, M. W. & Sandberg, N. (2011). Reaching for the unreach-able: Identifying factors predicting early school leaving and
non-completion in norwegian upper secondary education. Scandinavian Journal of Educational Research, 55(3), 225–253. doi:10.1080/00313831.2011.576876
Mashburn, A. J., Pianta, R. C., Hamre, B. K., Downer, J. T., Barbarin, O. A., Bry-ant, D., . . . Howes, C. (2008). Measures of classroom quality in prekinder-garten and childrens development of academic, language, and social skills.
Child Development, 79(3), 732–749. doi:10.1111/j.1467-8624.2008.01154.x
Maynard, B. (2015). High school dropouts in emerging adulthood: Substance use, mental health problems, and crime. Community Mental Health Journal, 51(3), 289–299. doi:10.1007/s10597-014-9760-5
Meehan, B. T., Hughes, J. N. & Cavell, T. A. (2003). Teacher-student relation-ships as compensatory resources for aggressive children. Child Development, 74(4), 1145–1157. doi:10.1111/1467-8624.00598
Metsämuuronen, J. (2009). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: Tutkija-laitos (4. Tutkija-laitos.). Helsinki: International Methelp.
Muhonen, H., Vasalampi, K., Poikkeus, A., Rausku-Puttonen, H. & Lerkkanen, M. (2016). Lämmin opettaja-oppilassuhde edistää kouluun sitoutumista.
Kasvatus : Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja, 47(2), 112–
124,204. http://elektra.helsinki.fi/se/k/0022-927-x/47/2/lamminop.pdf
Murray, C. (2009). Parent and teacher relationships as predictors of school en-gagement and functioning among low-income urban youth. The Journal of Early Adolescence, 29(3), 376–404. doi:10.1177/0272431608322940
Murray, C. & Greenberg, M. T. (2001). Relationships with teachers and bonds with school: Social emotional adjustment correlates for children with and without disabilities. Psychology in the Schools, 38(1), 25–41.
doi:AID-PITS4>3.0.CO;2-C
Nummenmaa, L. (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (1. p., uud.
laitos.). Helsinki: Tammi.
O'Connor, E. & McCartney, K. (2006). Testing associations between young chil-dren's relationships with mothers and teachers. Journal of Educational Psy-chology, 98(1), 87–98. doi:10.1037/0022-0663.98.1.87
Otis, N., Grouzet, F. M. E. & Pelletier, L. G. (2005). Latent motivational change in an academic setting: A 3-year longitudinal study. Journal of Educational Psychology, 97(2), 170–183. doi:10.1037/0022-0663.97.2.170
Pesonen, H. (2019). Kuusi kysymystä oppivelvollisuuden pidentämisestä toisel-le asteeltoisel-le: Mitä sillä tavoitellaan? Mitä se maksaa?. Satakunnan kansa
1.6.2019. Haettu osoitteesta: https://www.satakunnankansa.fi/a/0085df11-b0ce-4e53-8ac6-920bc607964b. Luettu 27.8.2019.
Pianta, R., Hamre, B. & Allen, J. (2012). Teacher-student relationships and en-gagement: Conceptualizing, measuring, and improving the capacity of classroom interactions. Teoksessa S. L. Christenson, A. L. Reschly & C.
Wylie (toim.), Handbook of Research on Student Engagement (s.365–386).
Boston, MA: Springer US. doi: 10.1007/978-1-4614-2018-7_17
Pianta, R. (2001). Student Teacher Relationship Scale -Professional Manual. Lutz Psychological Assessment Resources, Incorporated.
Quin, D. (2017). Longitudinal and contextual associations between teacher-student relationships and teacher-student engagement: A systematic review. Review of Educational Research, 87(2), 345–387. doi:10.3102/0034654316669434
Reeve, J., Jang, H., Carrell, D., Jeon, S. & Barch, J. (2004). Enhancing students' engagement by increasing teachers' autonomy support. Motivation and Emo-tion, 28(2), 147–169. doi:MOEM.0000032312.95499.6f
Reschly, A. L. & Christenson, S. L. (2006). Prediction of dropout among students with mild disabilities. Remedial and Special Education, 27(5), 276–292.
doi:10.1177/07419325060270050301
Reyes, M. R., Brackett, M. A., Rivers, S. E., White, M. & Salovey, P. (2012). Class-room emotional climate, student engagement, and academic achievement.
Journal of Educational Psychology, 104(3), 700–712. doi:10.1037/a0027268 Riley, P. (2011). Attachment theory and the teacher-student relationship. London and
New York: Routledge Taylor & Francis Group.
Roeser, R. W., Eccles, J. S. & Sameroff, A. J. (2000). School as a context of early adolescents' academic and social-emotional development: A summary of research findings. The Elementary School Journal, 100(5), 443–471.
doi:10.1086/499650
Roorda, D. L., Koomen, H. M. Y., Spilt, J. L. & Oort, F. J. (2011). The influence of affective teacher-student relationships on students' school engagement and achievement: A meta-analytic approach. Review of Educational Research, 81 (4), 493–529. doi:10.3102/0034654311421793
Rumberger, R. W. (1987). High school dropouts: A review of issues and evi-dence. Review of Educational Research, 57(2), 101–22.
doi:10.3102/00346543057002101
Rumberger, R. W. (1995). Dropping out of middle school: A multilevel analysis of students and schools. American Educational Research Journal, 32(3), 583–
625. doi:10.3102/00028312032003583
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psy-chologist, 55(1), 68–78. doi:10.1037/0003-066X.55.1.68
Sagatun, A. (2014). Mental health problems in the 10th grade and
non-completion of upper secondary school: The mediating role of grades in a population-based longitudinal study. BMC Public Health, 14, 16.
doi:10.1186/1471-2458-14-16
Seibert, A. C. & Kerns, K. A. (2009). Attachment figures in middle childhood.
International Journal of Behavioral Development, 33(4), 347–355.
doi:10.1177/0165025409103872
Silver, R. B., Measelle, J. R., Armstrong, J. M. & Essex, M. J. (2005). Trajectories of classroom externalizing behavior: Contributions of child characteristics, family characteristics, and the teacher–child relationship during the school transition. Journal of School Psychology, 43(1), 39–60.
doi:10.1016/j.jsp.2004.11.003
Skinner, E. A. & Belmont, M. J. (1993). Motivation in the classroom. Journal of Educational Psychology, 85(4), 571–581. doi:10.1037/0022-0663.85.4.571
Sourander, A. & Aronen, E. (2011). Lastenpsykiatria. Teoksessa J. Lönnqvist, M.
Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.), Psykiatria (s. 530–561).
Keuruu: Kustannus Oy Duodecim.
Stenroos, M. (2019). Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys rat-kaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Yle uutiset 31.5.2019. Haettu osoitteesta: https://yle.fi/uutiset/3-10809378. Lu-ettu 27.8.2019.
Studsrød, I. (2012). Upper secondary school students’ perceptions of teacher socialization practices and reports of school adjustment. School Psychology International, 33(3), 308–324. doi:10.1177/0143034311412841
SVT (Suomen virallinen tilasto). (2019). Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojul-kaisu]. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.9.2019].
Haettu osoitteesta: http://www.stat.fi/til/kkesk/index.html
SVT (Suomen virallinen tilasto). (2018). Koulutukseen hakeutuminen [verkkojul-kaisu]. ISSN=1799-4500. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.9.2019].
Haettu osoitteesta: http://www.stat.fi/til/khak/index.html
SVT (Suomen virallinen tilasto). (2017). Koulutukseen hakeutuminen [verkkojul-kaisu]. ISSN=1799-4500. 2017, Liitetaulukko 1. Peruskoulun 9. luokan päät-täneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2000 - 2017. Helsinki: Tilas-tokeskus [viitattu: 3.9.2019]. Haettu osoitteesta:
http://www.stat.fi/til/khak/2017/khak_2017_2018-12-13_tau_001_fi.html
Thuen, E. & Bru, E. (2009). Are changes in students' perceptions of the learning environment related to changes in emotional and behavioural problems?
School Psychology International, 30(2), 115–136.
doi:10.1177/0143034309104153
Truta, C., Parv, L. & Topala, I. (2018). Academic engagement and intention to drop out: Levers for sustainability in higher education. Sustainability, 10(12), 4637. doi:10.3390/su10124637
Vallerand, R. J., Fortier, M. S. & Guay, F. (1997). Self-determination and persis-tence in a real-life setting: Toward a motivational model of high school dropout. Journal of Personality and Social Psychology, 72(5), 1161–1176.
doi:10.1037/0022-3514.72.5.1161
Van Houtte, M. & Demanet, J. (2016). Teachers' beliefs about students, and the intention of students to drop out of secondary education in flanders. Teach-ing and Teacher Education, 54, 117–127. doi:10.1016/j.tate.2015.12.003
Vasalampi, K., & Aunola, K. (2016-2020). Koulupolku-seurantatutkimus. Jyväsky-lä: Jyväskylän yliopisto.
Vasalampi, K., Kiuru, N. & Salmela-Aro, K. (2018). The role of a supportive in-terpersonal environment and education-related goal motivation during the transition beyond upper secondary education. Contemporary Educational Psychology, 55, 110–119. doi:10.1016/j.cedpsych.2018.09.001
Veenstra, R., Lindenberg, S., Tinga, F. & Ormel, J. (2010). Truancy in late ele-mentary and early secondary education: The influence of social bonds and self-control. the TRAILS study. International Journal of Behavioral Develop-ment, 34(4), 302–310. doi:10.1177/0165025409347987
Verschueren, K. (2015). Middle childhood Teacher–Child relationships: Insights from an attachment perspective and remaining challenges. New Directions for Child and Adolescent Development, 2015(148), 77–91.
doi:10.1002/cad.20097
Verschueren, K. & Koomen, H. M. Y. (2012). Teacher-child relationships from an attachment perspective. Attachment & Human Development, 14(3), 205–
211. doi:10.1080/14616734.2012.672260
Vilkka, H. (2007). Tutki ja mittaa – määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Virtanen, T. E., Lerkkanen, M., Poikkeus, A. & Kuorelahti, M. (2014). Student behavioral engagement as a mediator between teacher, family, and peer support and school truancy. Learning and Individual Differences, 36, 201–206.
doi:10.1016/j.lindif.2014.09.001
Wang, M. & Eccles, J. S. (2012). Social support matters: Longitudinal effects of social support on three dimensions of school engagement from middle to high school. Child Development, 83(3), 877–895.
doi:10.1111/j.1467-8624.2012.01745.x
Wang, M. & Fredricks, J. (2014). The reciprocal links between school engage-ment, youth problem behaviors, and school dropout during adolescence.
Child Development, 85(2), 722–737. doi:10.1111/cdev.12138
Wentzel, K. R. (2002). Are effective teachers like good parents? teaching styles and student adjustment in early adolescence. Child Development, 73(1), 287–
301. doi:10.1111/1467-8624.00406
Wentzel, K. R., Battle, A., Russell, S. L. & Looney, L. B. (2010). Social supports from teachers and peers as predictors of academic and social motivation.
Contemporary Educational Psychology, 35(3), 193–202.
doi:10.1016/j.cedpsych.2010.03.002
Woolley, M. E. & Bowen, G. L. (2007). In the context of risk: Supportive adults and the school engagement of middle school students. Family Relations, 56(1), 92–104. doi:10.1111/j.1741-3729.2007.00442.x