Ensimmäisen vaiheen jälkeen opiskelijoiden vastauksista huomaa, että ne opiskelijat, jotka olivat nähneet vaivaa prosessin eteen, olivat saaneet siitä myös eniten. Päivi ja Anna kuvaile-vat käsityksiensä oopperasta ja etenkin sen historiasta laajentuneen ja tarkentuneen ja he sai-vat myös paljon uutta tietoa globaalista oopperasta ja itse oopperan syntyprosessista. Heidän kiinnostuksensa oopperaa kohtaan myös lisääntyi. Sen sijaan Terhi ei kokenut prosessilla olleen mitään vaikutusta hänen mielipiteisiinsä ja käsityksiinsä. Huomioon on kuitenkin otet-tava se, että prosessin pienuus hänelle johtui siitä, ettei hän siihen juurikaan panostanut. Ku-ten tutkivan oppimisen prosessille on tyypillistä, he jotka eivät panosta prosessiin, eivät myöskään pääse syväoppimiseen (vrt. luku 3.1).
Kuitenkin Terhi koki tutkivan oppimisen alkuprosessin kautta tutustuneensa enemmän suo-malaiseen oopperaan ja hänen mielikuvansa suomalaista oopperaa kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Vaikka Terhi ei itse panostanut prosessiin, hän sai silti uutta tietoa jaetun asiantuntijuuden kautta. Jaettu asiantuntijuus mahdollistaa sen, että kun joku muu oppii jotain uutta, hän voi opettaa sen toisille ja sitä kautta myös muut oppivat sen. Oppiakseen tietoa sitä ei tarvitse aina hankkia itse. Terhi kuvailee, että hän sai prosessista niin paljon irti kuin hän oli siihen itse panostanut. Hän kokee, että suuremmalla panostuksella olisi prosessi vaikutta-nut häneen todennäköisesti enemmän.
Päivi kuvailee saaneensa lisää tietoa prosessin aikana siitä, että ooppera on laajemman ylei-sön juttu, eikä vain rikkaiden länsimaiden korkeakulttuuria. Käsitys oopperasta korkeakult-tuurina on hänellä muuttumassa. Päivi näkee oopperan nyt kokonaisvaltaisena taidemuotona ja ooppera on hänestä tuotantokoneisto. Oopperassa on hänestä läsnä monta tasoa samanai-kaisesti: visuaalisuus, musiikki/auditiivisuus, tarina ja juonellisuus sekä laulajat artisteina ja tulkinnat ja ilmaisu. Päivin käsitykset oopperasta ovat selvästi tarkentuneet ja laajentuneet prosessin myötä. Päivi ei koe kuitenkaan mielikuviensa ja käsityksiensä oopperasta muuttu-neen ratkaisevasti ja hän pitää oopperasta edelleen yhtä paljon kuin prosessin alussa. Päivi kuvailee haluavansa kuunnella oopperaa enemmän, jos siihen olisi mahdollisuus; esimeriksi katsomalla sitä suorana lähetyksenä televisiosta tai netistä ja kuunnella radiosta.
Anna koki, että hänen käsityksensä oopperaa kohtaan ovat alustuksen kautta muodostuneet myönteisemmiksi. Opiskelija mietti, että hän ei ehkä pidä valitusta kuuntelunäytteestä enemmän, mutta hän osasi muodostaa siitä paremman kokonaiskuvan. Jo pienellä perehtymi-sellä oopperaan nähtiin olevan merkitystä ja oopperasta sai itselle paljon enemmän kuin ai-emmin. Anna koki, että kuuntelemalla oopperaa sitä oppisi varmasti ymmärtämään parem-min. Myös lisääntynyt tieto ja kokemukset oopperasta antavat paremman pohjan mielipiteen muodostamiseen.
Toisella kuuntelukerralla ooppera kuulosti Terhistä selkeämmältä ja hän osasi sijoittaa sen Kullervon tapahtumiin. Sanat ja tarina erottuivat myös selkeämmin. Oopperan kuuntelu ei ollut toisella kerralla hänestä kovinkaan ihmeellinen kokemus ja hän kuvaili sitä jopa yksi-toikkoiseksi. Koska Terhi ei panostanut itse prosessiin, ei hänen tietonsa ja ymmärryksensä oopperaa kohtaan kehittyneet. Hänellä ei tapahtunut henkilökohtaista oppimista, jolloin hä-nen tapansa hahmottaa ja jäsentää oopperaa ei muuttunut. Tästä syystä Terhin kyvyt jäsen-nellä oopperamusiikkia eivät myöskään muuttuneet ja kehittyneet. Kuuntelutilanne oli hänel-le samanlainen kuin edellinen.
Terhi jäi edelleen kaipaamaan musiikin rinnalle jotain visuaalista virikettä, että se olisi koko-naisuus. Hän jäi kaipaamaan selkeästi oopperan kokonaisvaltaista kokemusta, johon kuuluu olennaisesti visuaaliset ärsykkeet musiikin rinnalla. Hänelle henkilökohtaisesti oopperan seu-raaminen on helpompaa, kun hänelle on enemmän ärsykkeitä seurattavaksi. Voi olla mahdol-lista, että itse oopperamusiikki on hänelle vielä jokseenkin vierasta, jolloin hän kokee ym-märtävänsä sitä paremmin, kun hän saa tarinasta informaatiota myös visuaalisesti. Terhillä toi esille, että oopperamusiikin melodia/sävel on hänestä hyvin samanlainen kappaleesta toi-seen. Tämä voi mahdollisesti johtua siitä, että oopperamusiikki antaa hänelle aina hyvin sa-manlaisen vaikutelman, mikä saa aikaan kokemuksen siitä, että oopperamusiikki olisi kappa-leesta toiseen samanlaista. Toinen mahdollinen selitys voi löytyä siitä, että hänellä on vaike-uksia erotella kuulemaansa tarkasti, jolloin hän mieltää kaiken kuulemansa oopperamusiikin samanlaiseksi.
Toisella kuuntelukerralla ooppera kuulosti Päivistä selkeämmältä, tutulta ja helpommin ym-märrettävältä. Ooppera oli hänestä voimakasta, täynnä tunteita ja tulkintaa. Päivi kuvailee sitä hyvänmielenlauluksi. Toisella kerralla myös tarina kuului hänestä paremmin laulun
taus-talla ja hän ymmärsi paremmin, mistä kyseisessä kohdassa oli kyse. Päivi kuvailee keskitty-neensä kuuntelemaan sanoja tarkemmin ja hän erotti musiikista myös eri soittimia. Oopperan kuuntelu oli hänestä miellyttävää.
Anna koki toisen kuuntelukerran mukavammaksi kuin ensimmäisen kerran. Oopperasta esillä ollut libretto helpotti lyriikan seuraamista ja tekstin erotti laulusta selkeämmin. Kuuntelu oli helpompaa ja vaikka musiikki oli modernia, oli sitä toisella kuuntelukerralla helpompi kuun-nella. Prosessin aikana Kullervon tarina oli tullut tutummaksi, mistä syystä Anna koki saa-vansa kuuntelukohtaukseen paremman taustan ja tekstistä ymmärsi syvempiä merkityksiä.
Päivin ja Annan kuvailuista näkee, että he saivat prosessissa paljon uutta tietoa, mikä auttoi heitä myös paremmin jäsentelemään kuuntelemaansa. Vertaamalla heidän kokemuksiaan Terhiin voidaan nähdä, kuinka oppimisprosessilla, jossa perehdyttiin itse musiikkityyliin, on selkeä vaikutus myös yksilön tapaan kuunnella musiikkia. Heillä kaikilla oli täsmälleen yhtä monta kuuntelukertaa oopperasta, mutta prosessiin osallistumisessa oli eroa, minkä näen se-littävänä tekijänä heidän kokemustensa erilaisuudesta. Henkilökohtainen oppimisprosessi liittyen oopperaan musiikkityylinä kehitti Annan ja Päivin tapaa jäsennellä oopperamusiik-kia.
Opiskelijoiden käsityksistä oopperasta on nähtävissä yhteys siihen, että mitä enemmän tietoa ja kokemusta oopperasta oli, sitä enemmän sitä myös ymmärretään ja sitä kautta myös pide-tään. He, joilla oli enemmän kokemuksia oopperasta, osasivat eritellä hyvin selkeästi ooppe-raan liittyviä osa-alueita ja heillä oli selkeämpi käsitys siitä, mistä kaikesta ooppera koostuu.
Sen sijana, mitä vähemmän oopperasta oli tietoa ja kokemuksia, sitä vieraammalta se tuntui ja myös käsitykset kuunneltavaa oopperaa kohtaan olivat negatiivisempia. Kuitenkin ooppe-raan perehtymisen ja lisääntyneen kuuntelun kautta kyky ymmärtää oopperaa parani ja suh-tautuminen muuttui positiivisemmaksi. Opiskelijat kokivat prosessin uudelleen motivoijana oopperan pariin ja se palautti paljon mieleen sellaista tietoa, mitä oopperasta oli jo entuudes-taan.
Opiskelijoiden kuuntelukokemuksia ja niiden muuttumista tarkasteltaessa huomaan, että opiskelijoiden aiemmat kokemukset ja se, miten paljon oopperaa oli aiemmin kuunnellut, näkyivät opiskelijoiden vastauksissa. He, jotka olivat aiemmin kuunnelleet oopperaa, lähtivät
kuuntelussaan erittelemään enemmän oopperan piirteitä ja ominaisuuksia. Vastauksista käy myös ilmi, että mitä enemmän samaa kappaletta kuuntelee, sitä syvemmälle siihen pääsee sisälle. Kuuntelemalla samaa kappaletta uudestaan, siitä oppii löytämään eri piirteitä sekä ymmärrys sävellyksen tyylistä, kontekstista ja rakenteista muodostuvat selkeämmiksi. (vrt.
luku 4.1.) Toisaalta opiskelijoilla lisääntyi myös tieto tutkivan oppimisen prosessissa itse oopperan rakenteesta ja ominaisuuksista, mitkä helpottivat sen ymmärtämistä omalta osal-taan. Tarinan ollessa keskeinen tekijä oopperassa, on tärkeää pystyä hahmottamaan, mistä eri kohtauksissa on kysymys. Ilman ymmärrystä tilanteesta oopperan sanoma jää helposti saa-vuttamatta.