Verkko-oppimateriaalit on luokiteltu liitteessä 4 esitettyihin tyyp-peihin. Esiteltävä luokitus perustuu käsityön erilaisiin merkityssisäl-töihin Käspaikan oppimateriaaleissa. Tyyppejä on kaiken kaikkiaan 11, ja ne jakaantuvat neljään ryhmään:
- toimintaa kuvaavat tai siihen ohjaavat oppimateriaalityypit (tyy-pit 1–4)
- produktia kuvaavat oppimateriaalit (tyyppi 5) - tietoa painottavat oppimateriaalityypit (tyypit 6–10)
- projektia tms. laajaa kokonaisuutta kuvaavat oppimateriaalit (tyyppi 11).
Toimintaa kuvaavat oppimateriaalit on jaettu edelleen neljään tyyp-piin: 1) käsityö tuotteen valmistuksena, 2) käsityö taitolajipainotteise-na toimintataitolajipainotteise-na, 3) käsityö tuotesuunnittelupainotteisetaitolajipainotteise-na toimintataitolajipainotteise-na ja 4) käsityö taidepainotteisena toimintana. Toimintapainotteisissa op-pimateriaaleissa on keskeisellä sijalla siis toiminta, tarkemmin sanot-tuna toimintakokonaisuus, jossa on alkutilanne, prosessi ja lopputu-los. Voidaan myös sanoa, että kyse on pitkälti proseduraalisen tiedon kaltaisesta tiedosta (know-how).
Tietoa painottavat oppimateriaalit on jaettu viiteen tyyppiin tieto-sisällön mukaan: 1) valmistustekniikkatieto, 2) käsityökulttuuritieto, 3) materiaali- ja kuluttajatieto, 4) suunnittelutieto ja 5) muu oheistie-to. Näissä oppimateriaaleissa painottuu deklaratiivisen tiedon (know-what) osuus. Kuitenkin on muistutettava, että mukana on myös toi-mintatietoa, mutta se ei kohdistu niinkään toimintakokonaisuuksiin vaan lähinnä osatoimintoihin (tekoihin).
Liitteessä 4 on esitetty niiden tyyppien kuvaukset, joihin luokittelu
perustuu. Luokittelun pohjalta voidaan tarkastella käsityön ilmene-mismuotojen määrällistä jakautumista. Tällä pyritään vastaamaan tut-kimuksen toiseen tutkimusongelmaan, jossa kysyttiin, mitä käsityön ilmenemismuotoja preferoidaan. Lisäksi luvun lopussa tarkastellaan tulosten palautumista oppiainetraditioon ja esitetään haasteita oppi-materiaalin kehittämiselle.
Taulukossa 7 on esitetty luokiteltujen oppimateriaalien jakautumi-nen määrällisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Käspaikan oppi-materiaalit edustavat monipuolisesti erilaisia käsityön muotoja; tosin jotkut käsityön ilmenemismuodot ovat runsaammin edustettuina kuin toiset.
TAULUKKO 7. Oppimateriaalien sisältötyyppien jakautuminen mää-rällisesti
Oppimateriaalin sisältötyyppi f %
Käsityö produktina 42 20,6
Käsityö taitolajipainotteisena toimintana 44 21,6 Käsityö tuotteen valmistuksena 39 19,1 Käsityö valmistustekniikkatietona 21 10,3 Käsityö tuotesuunnittelupainotteisena toimintana 14 6,8
Käsityö materiaalitietona 13 6,4
Käsityö kulttuuritietona 10 4,9
Käsityö suunnittelutietona 8 3,9
Käsityö taidepainotteisena toimintana 6 2,9
Käsityö muuna oheistietona 5 2,5
Käsityö projektina tai muuna laajana 2 1,0 kokonaisuutena
Yhteensä 204 100
Kun tarkastellaan oppimateriaaleja, joissa käsityö ilmenee tana, määrällisesti eniten käsityö ilmenee taitolajipainotteisena toimin-tana. Tämän taustalla vaikuttanee käsityön opetukseen omaksuttu
tekniikka-, materiaali- ja traditiolähtöinen aihepiirityöskentely, joka muis-tuttaa myös käsityön oppikirjojen lähestymistapaa.
Käsityön ilmeneminen tuotteen valmistuksena, lähinnä tuotteen val-mistusohjeisiin perustuvana tekemisenä, on myös hyvin edustettuna.
Tähän vaikuttanee käsityölehtien tapa esittää ohjeita käsityöhön, ja toi-saalta tämäntyyppinen käsityö on yleistä vapaa-ajan harrasteena. Käsi-työtieteen kirjallisuudessa (ks. esim. Kojonkoski-Rännäli 1995) suhtau-dutaan kriittisesti sellaisen ositetun käsityön käyttöön kouluopetukses-sa, johon myös kuuluu tuotteen valmistusohjeisiin perustuva käsityö.
Oppimateriaalien kohdalla on kuitenkin muistettava, että tällaisen osi-tetun käsityön mallin ja työohjeiden laatija voi tehdä tuotekehitystyötä, jolloin käsityö on kokonaista. Tätä voidaan perustella sillä, valmistusoh-jeen tekijä joutuu tekemään sekä visuaalista että teknistä suunnittelua kehittäessään mallia ja tuottamistapaa. Hän joutuu myös valmistamaan mallikappaleita suunnittelemastaan tuotteesta. Toisaalta voidaan kysyä, miksei tuotekehitystyötä voisi tuoda esille oppimateriaalissa. Tällä voi-taisiin tukea produktien taustalla olevien prosessien näkyväksi tekemis-tä. Käsityön ilmeneminen tuotesuunnittelu- ja taidepainotteisina toi-mintoina on vähiten edustettuina. Tässä on selkeästi yksi haaste Käspai-kan oppimateriaalien kehitystyölle jatkossa.
Näitä tuloksia on mielenkiintoista verrata myös Ihatsun (2002) väitöskirjaan, jossa hän vertailee käsitteen käsityö merkitystä Yhdysval-loissa, Britanniassa ja Suomessa. Kun käsitteitä verrataan ammatilli-sesta näkökulmasta, Ihatsun (emt., 197–199) mukaan amerikkalainen käsityö on lähimpänä taidetta, kun taas suomalainen käsityö ymmär-retään pitkälti yhteneväiseksi muotoilun kanssa ja toisaalta traditioi-hin tukeutuvaksi. Brittiläinen käsityö puolestaan jää suomalaisen ja amerikkalaisen käsityön välimaaston. (Ks. kuvio 20.) Kun tarkastel-laan suomalaista käsityödidaktiikan kirjallisuutta (ks. Anttila 1993a;
Suojanen 1993), on nähtävissä käsityön rinnastaminen erityisesti muo-toiluun. Kun tarkastellaan tutkittuja oppimateriaaleja, on niissä näh-tävissä muotoilun eli tuotesuunnittelun merkityksen korostuminen verrattuna taiteeseen, ja siinä mielessä tulos on yhdenmukainen Ihat-sun väitöskirjan tulosten kanssa. Muotoilua selvästi paremmin edus-tettuina toimintamuotoina tutkituissa oppimateriaaleissa on kuiten-kin käsityön ilmeneminen taitolajipainotteisena ja valmistusohjeiden mukaisena käsityönä.
KUVIO 20. Amerikkalaisen, brittiläisen ja suomalaisen käsityön si-jainti toisiinsa nähden (Ihatsu 2002, 198)
Produktikuvauksia on oppimateriaalien joukossa määrällisesti pal-jon. Tämä kuvastanee sitä, että käsityönopettajat ovat tottuneita töi-den näytteille laittajia. Internet ja Käspaikka tavallaan vain antavat vaihtoehtoisen, aikaan ja paikkaan sitoutumattoman näyttelyfoorumin käsitöille. Lisäksi produktikuvauksien kautta on mahdollista välttää tuotteen valmistuspainotteisille oppimateriaaleille tyypillinen seikka-peräisten ohjeiden antaminen. Jos produktikuvauksiin on liitetty tar-kat valmistusohjeet, on ne tavallaan jätetty taustalle esimerkiksi linkin taakse. Tällöin valmistusohjeet eivät ole keskeisellä sijalla, vaan taval-laan kuvaavat sitä, miten tuotteen tekijä on ratkaissut tehtävän.
Tietoalueista valmistustekninen tieto ja materiaalitieto ovat par-haiten edustettuina, mikä on samansuuntainen tulos, kun sitä verra-taan toimintapainotteisiin oppimateriaaleihin, joissa siis tuotteen val-mistus ja taitolajipainotteinen toiminta olivat parhaiten edustettuina.
Tietoalueista kulttuuri- ja suunnittelutieto olivat vähiten edustettui-na. Tosin on todettava, että näihin liittyvää tietoa löytyy toimintaku-vausten alta. Voidaan silti kysyä, riittääkö tämä vai tarvitaanko
oppi- SUOMA-LAINEN KSITY
BRITTI-LINEN KSITY
AMERIKKA-LAINEN KSITY Taide
Muotoilu
Avantgarde
Perinne
materiaaleja, joissa on keskitytty suunnittelu- ja kulttuuritietoon.
Lisäksi kulttuuritiedon alueelta on erikseen mainittava, että erityi-sesti paikallinen kulttuuri oli yllättävän vähän edustettuna. Tämä kuvas-tanee yleisempää käsityökulttuurin samanlaistumisilmiötä viime vuosi-kymmeninä. Samoista materiaaleista valmistetaan samantyyppisiä tuot-teita samoin värein ja mallein, vaikka vahvat alueelliset ominaispiirteet olisivat olemassa. Jos näin ei kuitenkaan ole tai ei haluttaisi olevan, Käs-paikan oppimateriaalit voisivat olla tukemassa paikallisen käsityökult-tuurin näkymistä ja suomalaisen käsityökultkäsityökult-tuurin moninaisuutta. Vaikka kulttuuri on yhteistä, yleistä tai jaettua tietoa (arvoja, kokemuksia ja aatteita), sen ei tarvitse olla kaikkien jakamaa. Kulttuuriin sisältyy se, mikä on yleistä, mutta myös se, mikä erottaa ihmisiä.
Muun oheistiedon yhteydessä tuli esille järjestöjä, museoita ym.
ammatillisia instituutioita koskeva tieto. Tämäntyyppiselle yhteistyö-mahdollisuuksia antavalle tiedolle on varmasti tilaa enemmänkin Käs-paikassa.
On ilmeistä, että tehdyn tarkastelun pohjalta voidaan havaita eri-laisia käsityön ilmenemismuotoja verkko-oppimateriaaleissa. On kui-tenkin muistettava, että tuotesuunnittelun, taiteen ja taidon painotus-eroihin perustuva jaottelu ei ole täysin yksiselitteinen, vaan kaikilla näkökulmilla on useita suuntauksia ja painotuksia. Tässä yhteydessä on pyritty esittämään kunkin näkökulman keskeiset piirteet niin kuin ne nousevat aineistosta. On selvää, että edellä mainitun valossa jotkut nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tehdyt arviot voivat näyttää ylitul-kitsevilta. Analyysia suoritettaessa on myös hyvä havaita, että suurin osa eroista näyttäytyy varsin implisiittisesti tekstin osien takaa pieninä asioiden käsittelytapavalintoina ja preferointeina. Nähtävästi tämän huomioiminen on hyvin keskeistä, koska oppimateriaaleja käyttävät eivät välttämättä keskity oppimateriaalien syvempään analyysiin. Täs-tä näkökulmasta ajateltuna voitaisiin jopa kärjistetysti olettaa, etTäs-tä miTäs-tä vähemmän valintoja tehdään tietoisesti, sitä tärkeämpään asemaan nousevat oppimateriaalien tekijöiden tietoiset valinnat. Toisaalta voi-daan myös vaatia oppimateriaalien luokittelun tekemistä näkyväksi niin, että se mahdollistaa tietoisten valintojen tekemisen. Tämän tutkimuk-sen sisältötyyppiluokittelua onkin käytetty hyväksi niin, että luokitte-lu on laitettu esille Käspaikka-sivustoon siten, että oppimateriaalien käyttäjät voivat tarkastella oppimateriaaleja luokittain. Luokkien mää-rittelyt ovat myös näkyvissä. Tällä on pyritty auttamaan oppimateriaa-lien valintaan, arviointiin ja oppimateriaaoppimateriaa-lien suunnittelutyöhön
liit-tyvää didaktista reflektointia.
On myös muistettava, että taulukko 7 kuvaa Käspaikan tilannetta joulukuussa 2001. Tämän jälkeen on jo syntynyt uutta aineistoa, ja siten se on muuttanut jossain määrin edellä kuvattua tilannetta. Oppi-materiaaleja on saatettu myös muuttaa, kehittää. Esimerkkinä oppi-materiaalien muuttumisesta mainittakoon materiaali, jossa näkyy op-pimateriaalin muuttuminen tuotteen valmistuksesta (200) tuotesuun-nittelupainotteiseksi oppimateriaaliksi (201). Tosin on mainittava, että kyseinen esimerkki on ainutkertainen tapaus aineistossa. Muita vas-taavia oppimateriaaleja, joista olisi olemassa useampia versioita, ei ole tässä aineistossa esiintynyt.
Voitaneen kuitenkin sanoa, että tämä kuvaus toimii suuntaa anta-vana Käspaikan sisältöjen määrällisessä tarkastelussa. Toisaalta tämän tarkastelun toivotaan herättävän ajatuksia ja keskustelua siitä, minkä-tyyppisiä oppimateriaaleja halutaan ja tarvitaan Käspaikkaan.