• Ei tuloksia

Jumalan työ – vanhurskautuksen objektiivinen perusta

4. PYHIEN VANHURSKAUS

4.1. Jumalan työ – vanhurskautuksen objektiivinen perusta

Gestrinin ajattelussa vanhurskautuksen subjekti on Jumala ja vanhurskauttamisoppi kietoutuu tiiviisti kristologiaan.211 Pelastuksen lähtökohta on inkarnaatiossa. Ihmiseksi tullut Jumala täytti Jumalan lain vaatimukset siihen kykenemättömän ihmisten puolesta.

Gestrin vertaa Kristusta ja Adamia. Gestrinin ajattelussa asetetaan vastakkain tottelemattomuus ja kuuliaisuus. Kristuksen kuuliaisuus sovitti Adamin tottelemattomuuden. Niin kuin perkele kiusasi ja koetteli esivanhempia, niin yhtä lailla kiusattiin ja koeteltiin Kristusta. Ero on siinä, että Adam lankesi, mutta Kristus ei.

Adamin kautta saimme synnin, Kristuksen kautta vanhurskauden. Ajatuksen juuret ovat alun perin Paavalilta.212 Kristuksen vanhurskaus näyttäisi Gestrinillä olevan ennen kaikkea kuuliaisuutta Jumalan tahdolle ja synnin alkusyy tottelemattomuudessa.213 Tämä sopii hyvin hänen vaatimus- ja velvollisuuskeskeiseen jumalakuvaansa sekä määritelmään: ”Wanhurskaaksi kutsutaan se, jonka kaikki welwollisuudet owat täytetyt.”214

210Vanhurskauttaminen (lat. justificatio) on keskeisin niistä ilmauksista, joita Paavali käyttää kuvatessaan ihmisen katkenneen ja vääristyneen jumalasuhteen korjaantumista. Sana on peräisin oikeuskielestä, ja sillä on tarkoitettu lähinnä toimenpiteitä ja perusteluja, joiden perusteella syytetty on voitu julistaa syyttömäksi.

Kristuksen pelastustyötä ilmentäessään se liittyy läheisemmin niin sanotun latinalaisen sovitusopin juridisiin juonteisiin, mutta ei tietenkään rajoitu pelkästään niihin. Pihkala 2009, 231. Oppi syntisen vanhurskauttamisesta kuvaa käsityksen ihmisen pelastumisesta. Se on keskeinen osa läntisen kristikunnan dogman muodostusta. Vanhurskauttamisopissa on kyse siitä, kuinka ihminen pääsee takaisin Jumalan yhteyteen, on sovinnossa Jumalan kanssa ja vapautuu elämää tuhoavista turmiovalloista. Aamenesta öylättiin – sanasto, http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Vanhurskauttamisoppi

211Gestrin aloittaa 4. luvun raamattusitaatilla: ”Minä olen Herra joka teitä pyhitän” 3. Moos. 20:8, Gestrin 1867, 21.

212Viittaus Room. 5:18–19, Gestrin 1867, 22.

213Kristuksen kuuliaisuus, obedientia, on keskeinen käsite myös FC:ssä. Se on nähty jopa FC:n avainkäsitteeksi Osianderilaisesta kiistasta johtuen. Seppänen, 1997, 64.

214Gestrin 1867, 33.

45

Vanhurskauttamisopin näkökulmasta Gestrinin Oletkos pyhä? -teoksen neljäs ja kuudes luku ovat keskeisessä asemassa.215 Luvussa ”Uskon kautta vanhurskas ja pyhä kristitty ei enää ole syntinen” Gestrin tiivistää kirjansa alkuosan sisältöä ja samalla kiteyttää vanhurskauttamisoppinsa keskeisimmät kohdat.

Tähän asti olemme tutkineet kuinka Jumala on pyhä ja vaatii pyhyyttä ja täydellistä kuuliaisuutta, mutta kuinka ihminen luonnostansa on syntinen ja ansaitsee Jumalan wihaa;

Waan kuinka Jumala lähetti poikansa meitä synnistä lunastamaan, kuinka hän heitti kaikki meidän wääryytemme poikansa päälle; kuinka Kristus kantoi kaikki synnit, kuoli ristin päällä ja niin pelasti meitä synnistä, lain kirouksesta ja ijankaikkisesta kuolemasta; wieläpä hän on astunut taivaaseen, istuu Isän oikialla kädellä ja ilmestyy siellä synnittömänä ja wanhurskaana meidän sijastamme; kuinka me kasteessa olemme saaneet Kristuksen ja kaikki hänen työnsä omaksemme ja kuinka Pyhä Henki niin muodoin on meitä pessyt ja puhdistanut synneistämme.216

Gestrin liittyy selkeästi kolmen ekumeenisen uskontunnustuksen tapaan puhua Kristuksesta ja hänen työstään. Soteriologia heijastelee vahvaa klassista sovitusoppia.

Kristus ymmärretään turmiovaltojen voittajana. Vanhurskauttamisen perusteiden kannalta kiinnostavin on lause ”kasteessa olemme saaneet Kristuksen ja kaikki hänen työnsä omaksemme.”217 Mikä on se Kristuksen työ, jonka kristitty saa kasteessa omakseen?

Kuvaillessaan Kristuksen kärsimyksiä ja selittäessään niiden merkitystä Gestrin esittää, että Kristus otti ihmisten synnit omikseen aivan kuin olisi itse ne tehnyt. Ja kärsi niiden vuoksi ”Jumalan wihan, kirouksen, kuoleman ja kaikki helwetin tuskat”.218 Gestrin siteeraa väitteensä tueksi katumuspsalmeja, jotka hän tulkitsee viittaavan Kristukseen.219 Gestrin syventää vielä Kristuksen kärsimyksen merkitystä ja väittää Kristuksen katuneen ihmisten syntejä Getsemanessa. Gestrin kuvailee: ”Katkerasti hän katui meidän syntejämme Getsemanen yrttitarhassa, kussa hän oli murheellinen kuolemaan asti ja niin ahdistettiin, että hikoili verta.”220 Hän jatkaa vielä, että Kristus tuli kiroukseksi ihmisten puolesta ja Jumalan hylkäämäksi sekä joi Jumalan vihan maljan.221 Gestrin on siis sitä mieltä, että täydellistä kuuliaisuutta vaativa Jumala rankaisee Kristusta tottelemattoman ihmisen sijasta. Tai tarkemmin, Kristuksesta tulee ainoa syntinen, jolloin Hän on

215Luvut on otsikoitu: Jumala itse on tehnyt meitä pyhiksi ja Uskon kautta vanhurskas ja pyhä kristitty ei enää ole syntinen. Katso liite 2.

216Gestrin 1867, 32–33.

217Gestrin toteaa eksplisiittisesti vanhurskauttamisen perustuksen olevan Kristuksessa ja hänen sovitustyössään: ”Eiwät he ymmärrä, perustuksen olewan yksin Kristuksen töinensä ja hänestä, hänen kuolemastansa ja ylösnousemisestansa ennen kaikkia tarwittawan saarnata, että huone rakennettaisiin oikialle kalliolle, joka ei hääly.” Gestrin 1867, 33.

218Gestrin 1867, 17–18.

219Ps. 103:12, 40:13, 41:5. Gestrin 1867, 18.

220Gestrin 1867, 18.

221Gestrin 1867, 18.

46

ansainnut oikeutetun rangaistuksen: kärsimyksen ja kuoleman.222 Kristuksen syntisyys ja katumus meidän sijastamme heijastelee ajatuksena Gestrinin pyrkimystä osoittaa, että kristityn tehtävä ei ole enää valitella syntisyyttään eikä harjoittaa näyttävää katumusta.

Kristus on jo syntejä katunut ja saanut niistä rangaistuksen.

Gestrinin mukaan Kristuksen sovitustyö on universaali ja koskee kaikkia. ”Jumala on sowittanut maailman kaikki ihmiset, ei ainoastaan katuwaisia, rukoilewaisia ja uskowaisia.”223 Jumala ei siis lue meille syntejämme vaan hän pyytää, että ”sopisimme”

hänen kanssaan.224 Mitä tämä ”sopiminen” tarkoittaa, jää tässä kohdassa vielä avoimeksi.

Gestrin vakuuttelee, että juuri Kristuksen kuoleman voimasta kristityt ovat tulleet pyhiksi ja täydellisiksi. Gestrin sanoo viittaavansa katekismukseen ja toteaa, että verensä kautta Kristus on tehnyt rauhan riippuessaan ristillä. Tällä verellä Kristus on pyhittänyt ihmiset, jotka eivät itse ole voineet sovituksen eteen tehdä mitään. Gestrin varoittaa, että Jumalan ansaitsematonta armoa ja Kristuksen työtä ei ihmisten pitäisi hylätä omien syntiensä tähden. Paavalia mukaillen Gestrin päättelee, että jos vanhurskaus tulisi siitä, kuinka ihmiset ovat Jumalan lain mukaan eläneet, Kristus olisi kuollut turhaan. Gestrin vakuuttaa lukijaansa, ettei Raamatun mukaan Kristus kuollut turhaan, vaan kuolemallaan hän on sovittanut Jumalan jokaista ihmistä kohtaan ja ottanut pois kaikki meidän syntimme, ”ja on niin totisesti tehnyt meitäkin pyhiksi.”225 Gestrinin teologiassa Kristuksen työ on ennen kaikkea Jumalan sovittamista, rauhoittamista ja täydellistä kuuliaisuutta Jumalan tahdolle. Gestrin painottaa vahvasti, että tämä työ on ainoastaan Kristuksen eikä ihmisillä ole siihen mitään osaa.226

”Mikä hyöty meille on Kristuksen kärsimisestä ja kuolemasta, ynnä hänen ylösnousemisestansa?”227 Gestrin kysyy. Vastauksen perustelut pohjaavat Paavalin kirjeisiin ja Jesajan kirjan 53. luvun tulkintaan.228 Gestrinin mukaan kaikki synnit on rangaistu Kristuksessa. Jumala on rauhoitettu ja Kristus on kristittyjen rauha. Hän otti

222Gestrinin ajatus Kristuksesta ainoana syntisenä käy ilmi myös seuraavassa sitaatissa: ”Kristus on meidän tähtemme tehty synniksi, että me hänessä tulisimme siksi wanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa.”

Gestrin 1867, 35.

223Gestrin 1867, 19.

224Ajatus on Paavalilta ”19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt.20 Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte.21 Sillä hän on sen, joka ei mitään synnistä tietänyt, meidän edestämme synniksi tehnyt, että me hänessä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan edessä kelpaa.” 2. Kor. 5:19–21.

Gestrin 1867, 19.

225Gestrin 1867, 20.

226Gestrin 1867, 20–21.

227Gestrin 1867, 18.

228Ef. 2:14–16, Jes. 53:5, Gal. 2:19–20, 2. Kor. 5:15, 5:19–21, Room. 5:10, Kol. 1:19–22.

47

pois Jumalan lain ja kuoletti Jumalan vihan, jonka ihmiset ovat ansainneet. Kiinnostavin väite Kristuksen työn ”hyödystä” kristityille on, kun Gestrin yhteen Paavalin kirjoittamaan jakeeseen vedoten väittää: ”Meidät on ristiinnaulittu ja olemme kuolleet, joten olemme rangaistuksen kärsineet.”229 Siis Gestrinin mukaan kristitty on yhdessä Kristuksen kanssa kärsinyt jo Jumalalta saamansa ansaitun rangaistuksen eli kuoleman.

Gestrin ei perustele väitettään tarkemmin, mutta se heijastelee hänen ajatustaan Kristuksen voimakkaasta identifioitumisesta syntisten ihmisten kanssa.

Gestrin esittelee Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman lisäksi myös Kristuksen ylösnousemuksen merkitystä kristitylle. ”Kristus kuoli meidän synteimme tähden, waan hän on meidän wanhurskauttamisemme tähden herätetty ylös.”230 Kristuksen ylösnousemus on Gestrinin mukaan tullut ihmisille suureksi autuudeksi, jonka vain harvat käsittävät. Gestrinin todisteluketju jatkuu: jos kuolimme Kristuksen kanssa, olemme myös ylösnousseet hänen kanssaan. Ja vaikka Kristus oli kantanut kaikki maailman synnit, hän nousi ylös ilman syntiä. Gestrin jatkaa: ”Kaikkein ihmisten puolesta on Kristus eläwäksi tehty ja me hänessä, ennenkuin siitä tiesimmekään, jopa meidän wielä hengellisesti kuolleina ollessamme.”231 Gestrinin mukaan Kristus on uskovien elämä, vanhurskaus ja pyhyys. Gestrinin päättelyn lopputuloksena, siis ihminen, joka omistaa kaikkien ihmisten edestä kuolleen ja ylösnousseen Kristuksen, hänellä on täydellinen, Jumalan edessä kelpaava pyhyys.232 Ja tällaisena synnittömänä, ylösnousseena ja vanhurskaana Kristus on ihmisten sijasta Jumalan edessä.

Vanhurskautuksen perustus on siis Kristuksen sovitustyössä. Kysymykseksi jää, milloin ja miten tämä Kristuksen vanhurskaus realisoituu yksittäisen ihmisen kohdalla? Miten tämä Kristus on omistettavissa?