Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje
2. Julkaisun sisältö
Ohjeen tavoitteena on antaa talvikorjaushankkeen eri vaiheiden ja eri rakenneosien toteutukseen riittävät perustiedot, joilla hankkeen osapuolet voivat suorittaa oman vastuualueensa tehtäviä laadukkaasti. Julkaisun sisältö ja pääluvut on sidottu eri julkisivun ulkokuorirakenteisiin, raskaan korjauksen toteutukseen ja julkisivuun liittyviin rakenneosiin. Ensimmäisissä luvuissa esitellään yleisesti talvikorjausta, kuten talvitoteutuksen huomioonottamista suunnittelussa ja urakka-asiakirjoissa sekä talvikorjaustuotteita, -materiaaleja ja työmenetelmiä sekä käydään läpi kattavasti talviolosuhteiden hallintaa, suojausmenetelmiä sekä sijainnin vaikutusta. Lopuissa kappaleissa pureudutaan yksityiskohtaisemmin talviolosuhteista aiheutuviin erityispiirteisiin eri korjaustapojen tapauksissa.
Kirjan pääluvut ja sisältö on esitelty tarkemmin pääpiirteissään seuraavissa luvuissa. Julkaisussa ei käsitellä yleisiä korjausmenetelmiä muuten kuin ehdottomasti tarpeellisilta osin, vaan niiden osalta viitataan olemassa oleviin ohjeistuksiin, kuten JUKO-ohjeistokansioon [2] ja
Betoniyhdistyksen BY-kirjasarjaan [3,4,5,6,7,8]. Julkaisussa käsitellään korjaustoimenpiteistä ne, jotka vaativat joko erityistoimenpiteitä työmaalla tai erityisesti talvikorjaamiseen suunniteltuja materiaaleja tai työtapoja.
2.1 Yleistä talvikorjaamisesta
Kappaleessa käsitellään talvitoteutuksen huomioonottaminen hankesuunnittelussa ja urakka-asiakirjoissa, talvikorjaustuotteita ja -työtapoja, talvikorjauksen aiheuttamia kustannuksia, sijainnin vaikutusta talvikorjauksen toteutukseen sekä kuntotutkimusta talvella.
Talvitoteutus otetaan hankesuunnittelussa ja urakka-asiakirjoissa huomioon pääasiassa laadunvarmistusvelvoitteiden kautta, joista yksi tärkeimmistä on teline-, lämmitys- ja suojaussuunnitelmien esittäminen aloituskokouksen yhteydessä yhtenä
laadunvarmistustoimenpiteenä. Myös erillistä talvitoteutussuunnitelmaa voidaan käyttää.
2.1.1 Talvikorjaustuotteet, -materiaalit ja -työtavat
Lähtökohtaisesti talvikorjaamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet eivät merkittävästi eroa normaalisti käytetyistä korjaustuotteista. Talvikorjaaminen otetaan huomioon lähinnä
työskentelytavoissa ja -olosuhteissa. Kaikissa tuotteissa pitää noudattaa valmistajan ohjeita tuotteen käyttöolosuhteisiin liittyen ja tarvittaessa järjestää tuotteen käytölle soveltuvat olosuhteet. Jossain tapauksissa tällaisilla tuotteilla voidaan tiettyyn valmistajan ilmoittamaan lämpötilaan asti toimia lämmittämällä käytettävät materiaalit, alustan ja työkalut.
Erityisiä talvikorjaustuotteisiin, varastointiin ja työtapoihin liittyviä yleisiä ohjeita ovat mm.:
• työmaalla lujuuskehityksensä saavuttavissa materiaaleissa (rappaukset, betoni, laastit) on pyritty esimerkiksi lyhentämään sitoutumis- ja kuivumisaikaa tai vähentämään olosuhteiden vaikutusta lujuuden kehittymiseen
• korjaustyössä käytetyillä valmistuotteilla (rappaus- ja julkisivulevyt) talvitoteutukseen soveltuvat varsinkin tuotteet ja materiaalit, joiden lämpö- ja kosteusliikkeet ovat mahdollisimman pienet
• tuotteiden siirtoa nopeasti kylmästä lämpimään tai toisinpäin tulee välttää, varsinkin jos tuote pinnoitetaan välittömästi
• huokoisilla materiaaleilla suojaus sateelta ja sulavalta lumelta on tärkeää, koska yhdistettynä lämpötilan vaihteluihin, materiaalit saattavat altistua märkänä jäätymissulamissykleille ja siten rankalle pakkasrasitukselle
• jäätymiselle alttiilla tuotteilla (nestemäiset kemikaalit) tulee jäätymisen mahdollisuus ehkäistä varastoinnin lisäksi myös tuotteen työmaalle toimituksen sekä työmaalla varastoinnista asennuspaikalla kuljetuksen aikana
• julkisivumateriaalin pinnoittamista tulee välttää ennen kuin mahdollisen suojapeitteen rajaaman tilan lisäksi myös julkisivupinta on lämmennyt tavoiteltuun työskentely- ja jälkihoitolämpötilaan
• varastointiolosuhteiden tulee olla valmistajan ohjeiden mukaiset, mikä tarkoittaa
esimerkiksi erillistä lämmitettyä suojausta tuotteille, jos niitä ei voida varastoida työmaan sääsuojan sisällä
• satavan lumen painon aiheuttamien vaurioiden estämiseksi varastoitaville materiaaleille tulee rakentaa lumikuorman kestävä ja lumen mahdollisimman hyvin poisohjaava suoja.
2.1.2 Talvikorjaamisen aiheuttamat kustannukset
Talvikorjaamisessa lisäkustannuksia tavalliseen korjaamiseen verrattuna saattavat aiheuttaa mm.:
suojaus- ja telinekustannukset, suojauksen tai korjattavan alueen lämmitys, talviolosuhteisiin soveltuvat materiaalit ja olosuhdehallinta sekä –valvonta.
Sääsuojaus on nykyisin usein osa korjaamista ja pakollista esimerkiksi pölyävillä menetelmillä, kuten hiekkapuhallus. Jos sääsuoja joudutaan rakentamaan kevyttä tai pienialaista
korjaustoimenpidettä varten, kuten maalaus ja saumaustyöt, se ei ole kustannustehokasta. Jos taas korjaushankkeeseen kuuluu useita työvaiheita, alenee suojausten ja lämmityksen osuus koko korjaustyön kustannuksista. Parhaiten talvikorjaaminen soveltuukin hankkeisiin, joissa julkisivut puretaan ja uudelleenverhoillaan tai vanhat julkisivupinnat lisälämmöneristetään ja verhotaan julkisivulevyllä.
Korjattavan alueen lämmityskustannuksia voidaan hallita parhaiten jakamalla suojaus osastoihin,
lämmitystä. Laajassa korjaushankkeessa sääsuojauksen kattaessa koko rakennuksen, voidaan myös mahdollisesti sääsuojan hyvän eristävyyden varmistamisella sekä lämmityksellä vähentää itse rakennuksen lämmityskustannuksia.
2.2 Talviolosuhteiden hallinta
Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaamisen perusta on luoda korjaukselle mahdollisimman hallitut ja tasaiset olosuhteet sääsuojauksella. Sääsuojauksella ja sen lähiympäristössä on hallittavana alla tarkemmin käsiteltyjen sisäolosuhteiden lisäksi työturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi työtilan valaistus pimeään talviaikaan, lumi, jää ja niiden sulamisen hallinta sekä paloturvallisuus.
Suojauksen laajuus ja esimerkiksi sääsuojan sisäpuolinen lämmitystarve riippuvat käytettävästä korjausmenetelmästä sekä korjauksen laajuudesta. Sääsuojauksella pyritään suojelemaan korjattavia pintoja, luomaan korjaustoimenpiteille otolliset olosuhteet, parantamaan työskentelyolosuhteita sekä mahdollistaman sisäolosuhteiden ylläpito rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Erikoistoimenpiteitä korjausmateriaalien ja työtapojen osalta vaaditaan yleensä jo viimeistään lämpötilan laskiessa alle +5 °C.
Koska talvityöskentelyyn tarvittavat lämpötila- ja kosteusolosuhteet määritellään tuotekohtaisesti materiaalitoimittajien tuoteselosteissa, urakoitsijalta edellytetään työkohteissa ilman lämpötilan, rakenteiden pintalämpötilojen ja ilman suhteellisen kosteuden mittaamista valmistelevista työvaiheista aina jälkihoidon päättymiseen saakka. Tarvittaessa vaadittavien olosuhteiden hallitsemiseksi on korjaustoimenpiteen suorittamiseksi korjattavat rakenteet suojattava julkisivusuojalla ja huolehdittava suojatun tilan asianmukaisesta lämmittämisestä.
2.2.1 Sääsuojausmenetelmät
Talvikorjauksessa käytettävien suojausten tiiveysvaatimukset eroavat huomattavasti
kesätoteutuksesta, koska talvitoteutuksen yhteydessä tavanomaisten suojaustarpeiden lisäksi tulee estää mahdollisimman tehokkaasti kylmän talvi-ilman pääsy suojauksen sisälle ja toisaalta
lämmön karkaaminen ulospäin. Tämä korostuu entisestään, jos kyseessä on raskas korjaus, jossa puretaan julkisivusta myös vanhat eristeet pois ja jäljelle jää vain sisäkuori. Tällöin suojauksella, sen mahdollisella eristyksellä ja suojauksen lämmitysmenetelmillä on erittäin suuri vaikutus koko rakennuksen energiankulutukseen.
Riippuen korjausmenetelmistä ja niiden laajuudesta, on suojaus usein kannattavaa tehdä
osastoituna, jolloin työtila jaetaan lämmitysosastoihin, joissa jokaisessa on oma lämmittimensä.
Työtilan lämmittäminen ja suojaaminen vaativatkin huolellista aikataulusuunnittelua ja mahdollisen osastoinnin ajoituksen hallintaa. Työtilan lämpötila säädetään aina käytettävän korjausmateriaalin vaatiman minimilämpötilan yläpuolelle, jotta mahdolliset suojauksen tiiveyden heikkenemiset, esimerkiksi työntekijöiden kulkemisen vuoksi, eivät aiheuttaisi laatuvirheitä.
2.2.2 Sääsuojien olosuhteiden hallinta
Lämmitystyypin valinnassa tärkeimmät kriteerit ovat tarvittava lämpötila, energiakustannus,
lämmitysmuodoille aiheuttavat mm. laitteiden sijoittelumahdollisuudet, laitteiden
polttoainevarastojen täyttömahdollisuudet sekä suojatun tilan julkisivuilla suoritettava työvaihe tai käytettävä korjaustapa.
Tilaa lämmittäessä tulee ottaa huomioon myös korjausmenetelmän tai -materiaalin mahdolliset vaatimukset tilan suhteelliselle kosteudelle. Sääsuojatun tilan lämmittäminen aiheuttaa tilaan ylipaineen, joka nopeuttaa ilmanvaihtoa tilan ja ulkoilman välillä, jolloin myös ylimääräinen kosteus poistuu ilman mukana. Jotkin työvaiheet vaativat kuitenkin riittävää suhteellista kosteutta esimerkiksi tartunnan saavuttamiseksi tai jälkihoidon onnistumisen vuoksi. Sääsuojissa olevat lämmittimet eivät saa puhaltaa ilmaa suoraan korjattavaan tai jälkihoidossa olevaan kohteeseen, jotta pinnat eivät kuivu liian nopeasti ja jälkihoito tai alustan esikastelu jää siten puutteelliseksi.
2.3 Eri ulkokuorirakenteiden sekä julkisivuun liittyvien rakenneosien talvikorjaus Ohjeessa käydään läpi yksityiskohtaisemmin eri julkisivu- ja siihen liittyvien rakenteiden talvikorjaamisesta:
• betonijulkisivun korjaus ja elastiset saumat,
• peittävät korjaukset (ohut- ja paksueristerappausjärjestelmä ja tuulettuvat rakenteet),
• muuraus ja muuraussaumat,
• rappaus kovalle alustalle,
• ulkokuoren purkaminen, lisälämmöneristys ja uudelleenverhous,
• parvekkeiden korjaus,
• ikkunoiden vaihto.
Jokaisessa luvussa esitellään materiaaleihin ja korjaustyötapoihin liittyvien asioiden lisäksi tuotteiden varastointiin ja käsittelyyn työmaalla liittyvät erityisesti huomioon otettavat asiat sekä listataan lopuksi talvikorjaamisen laatuvaatimukset kyseisen korjausmenetelmän kohdalla.
Esimerkiksi betonijulkisivun korjaukseen liittyvässä luvussa käsitellään:
• pintakäsittelyyn liittyvät vaatimukset puhdistusolosuhteille, puhdistuksessa syntyvän lietteenhallinnalle, työskentely- ja käsiteltävän pinnan lämpötilalle sekä suojaustelineiden sijoittelun aiheuttamat haasteet työlle
• pinnoitus- ja paikkauskorjaukseen liittyvät vastaavat asiat, taulukon 1 mukainen sekoitusveden lämpötilavaatimus riippuen laastijauheen lämpötilasta ja valmiin laastin tavoitelämpötilasta, ohjeistus alustan lämpötilaseurantaan ja jälkihoitoon sekä taulukon 2 mukainen sääsuojan lämmitysaika riittävän pintalämpötilan saavuttamiseen
• elastisen saumauksen erityisvaatimukset olosuhteille ja materiaalin käsittelylle sekä saumamassojen että paisuvan saumanauhan tapauksessa.
Taulukko 1. Ohjeellinen tarvittavan sekoitusveden lämpötila (°C), kun 25 kg laastierään sekoitetaan 4 l vesimäärä.
Valmiin laastin
Taulukko 2. Betonikuoren vaatima lämmitysaika lämmitetyn sääsuojan alla ennen
Kirjaa on toteutettu pääluku kerrallaan ja jokaisen luvun käsikirjoituksen valmistuttua sisältöä on tarkasteltu ohjausryhmän kokouksessa. Kirjan viimeistä lukua käsittelevä kokous on sovittu syksylle 2017 ja koko kirjan käsikirjoitus valmistuu siten loppuvuoden 2017 aikana. Tämän jälkeen käsikirjoitus annetaan laajempaan arviointiin kirjaprojektiin osallistuvien osapuolien kautta ja kommenttikierroksen jälkeen kirja tullaan julkaisemaan alkuvuoden 2018 aikana.
4. Kiitokset
Ohjeen laatimista ohjanneen Julkisivuyhdistyksen nimeämän työryhmän puheenjohtajana on toiminut Matti Kumpulainen (Tikkurila Oy). Työryhmän työskentelyyn ovat lisäksi osallistuneet A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Cembrit Oy, Finnfoam Oy, Hilti Oy, Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy, Joints Oy, Kingspan Insulation Oy, Lumon Oy, Paroc Oy, Rakennustuoteteollisuus RT ry, Sadex Oy, Saint-Gobain Rakennustuotteet / Weber Oy, Saumalaakso Oy, Steni Oy, Sto Finexter Oy, Talonrakennusteollisuus TRT ry, Telinekataja Oy, Thermisol Oy sekä Tremco illbruck Oy.
Yhdessä työryhmään kuuluneiden yritysten ja yhdistysten kanssa ohjetta rahoitti
Rakennustuotteiden Laatu Säätiö SR. Kirjoittajaryhmä haluaa kiittää toimikuntaa ja rahoittajia kirjaprojektin mahdollistamisesta sekä asiantuntevista kommenteista käsikirjoituksen laadinnan aikana.
Lähdeluettelo
[1] Niemelä, O.M. 2008. Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto. 99 s. + 12 liites.
[2] Julkisivuyhdistys ry. JUKO – Ohjeistokansio julkisivukorjausten läpivientiä varten. Viitattu 23.8.2017. Saatavilla: http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari2/juko/.
[3] Suomen Betoniyhdistys ry. 2016. Betonirakenteiden korjausohjeet 2016, by 41. Helsinki.
121 s.
[4] Suomen Betoniyhdistys ry. 2013. Betonijulkisivun kuntotutkimus 2013, by 42. Helsinki.
163 s.
[5] Suomen Betoniyhdistys ry. 1998. Rapatun julkisivun kuntotutkimus 1998, by 44. Helsinki.
112 s.
[6] Suomen Betoniyhdistys ry. 2005. Rappauskirja 2005, by 46. Helsinki. 164 s.
[7] Suomen Betoniyhdistys ry. 2016. Eriste- ja levyrappaus 2016, by 57. Helsinki. 196 s.
[8] Suomen Betoniyhdistys ry. 2016. Tuulettuvat julkisivut 2016, by 64. Helsinki. 121 s.