RAKENTEELLISTEN MUUTTUJIEN VERTAILU
6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
Viimeaikaisiin laboratorio- ja malliekosysteemitutkiinuksiin sekä kenttä-tutkimuksiin perustuva kirjallisuuskatsaus valkaistun sellun tuotannosta aiheutu-vien jätevesien vaikutuksista antaa aihetta seuraaviin johtopäätöksiin:
Tekninen kehitys
* Liuenneen puuraaka-aineen lisääntynyt talteenotto
* Kloorikaasun käytön vähentyminen valkaisussa muiden valkaisukemikaalien avulla (otsoni, peroksidi)
* Tehokkaat ulkoiset biologiset puhdistusmenetelmät
* Tehostunut pesu, satunnaispäästöjen talteenotto ja prosessien hallinta
Altistuminen
* Jätevesikuormitus pienentynyt
* Polykloorattujen orgaanisten yhdisteiden päästöt vähentyneet
* ECF-prosesseissa muodostuva AOX luonnon AOX:n kaltaista
* Uudenaikaisten tehtaiden dioksiinipäästöt eivät ole ajankohtaisia
Menetelmät
* Lyhytaikaisilla testeillä huono ennustettavuus populaatio- ja yhteisötason vaikutuksiin
*Biomarkkerivasteiden tulkinta epäselvää. Biomarkkerivasteiden suhde populaatio- ja yhteisötason vaikutuksiin yhä tuntematon
* Biomarkkereiden suhde lisääntymiseen ja energia-aineenvaihduntaan tulevien tutkimusten tehtävä
* Monilajiset malliekosysteemitestit oval: suhteellisen pitkäaikaisia ja muodostavat linkin lyhytaikaisten laboratoriokokeiden ja kenttä-tutkimusten välillä. Todenmukaiset altistuslaimennokset, muuntumis- ja hajoamisprosessit voidaan ylläpitää.
Vaikutukset
* 1980-luvun lopun ja 1990-luvun tekniikoiden aiheuttamat ympä ristövaiku tukset vesistöissä vahäisiä
0
•...0
Viimeaikaisista kenttätutkimuksista ei voida päätellä mitään yleistä vaikutusmallia
* Jokainen tehdas ja vastaanottava vesistö on ainutlaatuinen
* Laajamittaisista vaikutuksista yksilötasolla ei todisteita
* Klooratun orgaanisen aineksen (AOX) ja todettujen vaikutusten välillä ei riippuvuutta
Viitteitä COD:n ja vaikutusten välisestä riippuvuudesta
Muita
Puuraaka-aines ja sellun keitto todennäköisimmät vaikutusten aiheuttajat
* Vaikutuksia ei voida ennustaa valkaisutekniikan perusteella
* Ympäristövaikutusten arviointi jatkossa koskemaan myös muita kuin vall<aisuprosesseja
* ECF:n ja TCF:n suhteellisissa eduissa ei osoitettu johdonmukaisuutta erilaisia koejärjestelyjä
valkaisun ulkopuoliset tekijät
* TCF-jätevesien kenttätutkimuksista ei ole julkaistuja tietoja
* Ympäristövaikutusten tutkimuksessa oleellista tuntea tehtaan prosessit ja kuormitus oikeiden johtopäätösten tekemiseksi
0
V11TTEET
7
•• a•• e 6® m® 0 a® a e o m® m•© 0 0 o Q d e u© o® o o g d 6®® 0 0 m® P o®® a 0 e o v o a Annergren, G., 1993. Trends in the development of future bleaching processes.In: Södergren, A. (ed.) Bleached Pulp Mill Effluents. Swedish Envi-ronmentalProtection Agency, Report No. 4047. Solna, Sweden, 1993.
Clark, D., 1994. "A European Perspective". - International NonBleaching Conference Proceedings, 6-10 March, Amelia Island, FL USA. Miller Freeman Inc.
Distribution Center, 6600 Silacci way, Gilroy, CA, USA.
Drysdale, D.T. & Bortone, S.A., 1989. Laboratory induction of intersexuality in the mosquitofish, Gambusia affinis, using paper mill effluent. - Bull.
Environ.Contam. Toxicol. 43: 611-617.
FAO, 1992. "Statistics", Rome
Folke, J., 1991. Regulatory requirements for pulp and paper mill effluent control:
Scientific basis and consequences. - Wat. Sci. Technol. 24(3/4): 19-32.
Folke, J., Landner, L., Lehtinen, K-J., Männistö, E., Männistö, H. & McCubbin, N., 1993. Chlorine dioxide in pulp bleaching - technical aspects and
envi-ronmental effects. - CEFIC, Chlorine Group, Brussels, Belgium.
Grimvall, A., Boren, H., Jonsson, S., Karlsson, S., & Sävenhed, R., 1991. Organoha-logensof natural and industrial origin in large recipients of bleach plant effleunts. - Wat. Sci. Technol. 24: 373-383.
Gribble, G.W., 1992. Naturally occuring organohalogen compounds - a survay. - J Nat.Products 55(10): 1353-1395.
Ivramer, J.D., 1992. Strategies to bleached market pulp producers. - TAPPI Annual Meeting Proceedings, Tappi Press, Atlanta, GA, USA, p. 161.
Kymmene, 1995. Modern Pulp Bleaching and the Aqueous Environment. - Third GlobalConference on Paper & the Environment, 26-28 March, 1995, London, England, pp. 5.
Lehtinen, K-J., Tana, J., Mattsson, K., Härdig, J., Karlsson, P., Grotell, C., Hemming, S.,Engström, C., & Hemming, J., 1993. Ecological impact of pulp mill effluents.- Publications of the Water and Environment Administration series A 133. ISBN 951-47-7137-0.
Lindström-Seppä, B, Huuskonen, S., Pesonen, M., Muona, P., & Hänninen, 0., 1992.Unbleached pulp mill effluents affect cytochrome P450 mono-oxygenase enzyme activities. - Marine Environm. Res. 34: 157-161.
MacClatchy, D.L., & Van Der Kraak, G., 1994. The plant sterol S-sitosterol decrease reproductive fitness in goldfish. - 2nd Conference on Environmental Fate and Effects of Bleached Pulp Mill Effluents. Nov 6-9, 1994,Van-vouver, B.C., Canada, Proceedings.
McLeay, D.J., 1987. Aquatic toxicity of pulp and paper mill effluents: A rewiev.
-Report EPS 4/pf/1, April 1987. Environment Canada, Canada.
Metsäteollisuus ry., 1995. "Tilasto", Helsinki.
Munkittrick, K.R., Van Der Kraak, G.J., McMaster, M.E., & Portt, C.B., 1992. Res-ponse of hepatic MFO activity and plasma sex steroids to secondary treatment of bleached kraft pulp mill effluent and mill shutdown. -Environm. Toxicol. Chem. 11: 1427-1439.
O'Connor, B.I., Kovacs, T.G., Voss, R.H., Martel, P.H., & Van Lierop, B., 1993. A la-boratory assessment of the environmental quality of alternative pulp bleaching effluents. - Pulp Paper can. 95(3): 47-56.
Sangfors, 0., Tana, J., Härdig, J., & Grotell, C., 1994. Environmental effects of ECF-andTCF-bleached pulp mill effluents. Part III Model ecosystem studies with pilottreated bleachery effluents from production of ECF and TCF pulp. In: Verta, M. (ed). Happikemikaalien käyttöön perustuvan mas-sanvalkaisun ympäristövaikutuksista. Publications of the Water and Environment Administration - series A 1989.
Södergren, A., (ed), 1988. Biologiska effekter av blekeriavlopp. Slutrapport från projektområdet MILJÖ/CELLULOSA I. Naturvårdsverket, Rapport 3498, Solna, Sweden.
... 0
Kuvailulehti
Julkaisija T Suomen ymparistökeskus Julkaisuaiko 1996
Tekijä(t)
Jukka Tana ja Karl-Johan Lehtinen, Suomen Ympäristötutkijaryhmä Oy Julkaisun nimi
Valkaistun massan tuotannosta aiheutuvien jätevesien ympäristövaikutusten arviointi - yleis- katsaus
Julkaisun osats
muut soman projektin Projektista ilmestynyt 5 julkaisua aikaisemmin.
tuottamat julkaisut
Tiivistelmä Tämän kirjallisuusselvityksen tavoitteena on ollut laatia viimeisimpään tutkimustietoon perustuva katsaus massatehtaiden jätevesien ympäristövaikutuksista ja niiden suhteesta valkaisutekniikan kehitykseen. Lisäksi katsaukseen on sisällytetty tutkimusmenetelmien käyttökelpoisuuden ja uusien tutkimusalueiden tarkastelua.
Orgaanisten klooriyhdisteiden päästöjen pienentäminen on 1980-luvun puolivälistä lähtien ollut tärkein sellutuotannon teknistä kehitystä määräävä yksittäinen tekijä. Tämä suuntaus on johtanut merkittäviin prosessitekniikan ja erityisesti valkaisutekniikan muutoksiin. Kehityksen seuraukse-na kaasumaisen kloorin käyttö valkaisukemikaaliseuraukse-na on lähes kokoseuraukse-naan loppunut. Kloorikaasun käyttö on korvattu klooridioksidilla (EFC-valkaisu) yhdistettynä happidelignifiointiin, jatkettuun keittoon sekä tehokkaaseen ulkoiseen puhdistukseen. Nykyisin useat tehtaat Skandinaviassa ovat korvanneet klooridioksidin käytön muilla happea sisältävillä kemikaaleilla kuten peroksidilla tai otsonilla (TCF-valkaisu). Viimeaikaiset tieteelliset selvitykset antavat aiheen olettaa, että AOX-kuormituksen pienentyminen on ollutjätevesien vähentyneen toksisuudenja ympäristövaikutusten todellinen syy.
Viime vuosikymmenen aikana tehdyn jätevesien ympäristövaikutuksia selvittäneen tieteellisen työn tuloksena voidaan esittää mm. seuraavia johtopäätöksiä:
Asiosonot
massateollisuus, valkaisu, ECF, TCF, jätevesi, ympäristövaikutukset
julkaisusarjan nimi Suomen Ympäristökeskuksen moniste 20 jo numero
Julkaisun teemo Projektihankkeen nimi
jo projektinumero Happikemikaalien käyttöön perustuvan massan valkaisun ympäristövaikutuksia, nro XC 101 Rahoittaja/toimeksiantoja Enso-Gutzeit Oy, Oy Finnish Peroxides Ab, Kemira Chemicals Oy, Kymmene Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Veitsiluoto Oy, Suomen ympäristökeskus
Projektiryhmdän Enso-Gutzeit Oy, Oy Finnish Peroxides Ab, Kemira Chemicals Oy, Kymmene Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, kuuluvot organisaatiot Veitsiluoto Oy, Suomen ympäristökeskus, Suomen Ympäristötutkijaryhmä Oy, Jyväskylän yliopisto kcl
ISSN --- — ISBN --
Sivuja Kieli
26 suomi
Luottamuksellisuus Hinta
julkinen
julkaisun myynti/ i Suomen ympäristökeskus
jokojo Asiakaspalvelu
puh. (90) 4030 0100 telefax (90) 4030 0190
Julkaisun kustantaja Suomen ympäristökeskus PL 140 00251 Helsinki Painopoikka ja -alka
Suomen ympäristökeskuksen monistamo, Helsinki 1996 Muut tiedot Raportti on toimitettu Suomen ympäristökeskukseen 30.8.1995
I • S • S • U • d • 40 1p • 0 • • IF 0 0 U • • S U S