Kainuun Museon metsänkäyttöilmoituksista antamien lausuntojen ohjeita nou-datettiin melko huonosti. Peräti 58 prosenttia kohteista vahingoittui metsän käy-tössä jollakin tavoin. Tulos on odotettua huonompi.
Maanmuokkauksessa tuli eniten vahingoittuneita kohteita. Syynä voi olla se, että hakkuiden seurauksena puuttuvat puut, johon merkkinauhan pystyy laitta-maan ja siten kohde on vaikea havaita laitta-maanmuokkauskoneesta. Jos ajotieto-koneen merkinnöissä tai kohteen koordinaateissa on vähäkään heittoa, kohde vahingoittuu herkästi. Parasta olisi jättää kohteen päälle pitkät kannot, jotta se erottuisi maastosta myös hakkuun jälkeen. Konemies huomaa heti, missä
ar-keologinen kohde on. Hakkuutähteillä myös herkästi peitetään rakenteita, var-sinkin kohteilla, johon kuuluu paljon erilaisia kuoppia tai kivikasoja. Peitettyjä rakenteita ei havaita maanmuokkauskoneesta.
Tulosten perusteella esihistorialliset asuinpaikat ovat vaikea kohderyhmä met-sänkäsittelyssä, varsinkin merkitsemisen suhteen. Asuinpaikkoja ei ehkä osata mieltää samanlaisiksi arkeologisiksi kohteiksi kuin muut, koska niissä ei yleensä ole maanpinnalle erottuvia rakenteita. Kivikautiset asuinpaikat ovatkin suurim-massa vaarassa vahingoittua metsän käytön yhteydessä, koska eivät erotu maisemasta mitenkään (Lähdesmäki 2018, 271; Maaranen 2020, 17). Tässä aineistossa vahingoittumisia ei ollut sattunut esihistoriallisille asuinpaikoille, vaikka niiden merkitseminen olikin ollut puutteellista.
Näissä tuloksissa kulttuuriperintökohteet olivat vahingoittuneet suuremmalla todennäköisyydellä kuin muinaisjäännökset. Aineisto on sen verran pieni, että laajempia johtopäätöksiä tästä ei voi tehdä. Tässä aineistossa suurin osa kult-tuuriperintökohteista oli laaja-alaisia puolustusvarustuksia, mikä lisää niiden todennäköisyyttä vahingoittua hakkuissa. Juoksuhaudat voivat olla pitkiä ja laa-joja sekä sijaita koko kuvion alueella. Metsäkoneilla on välttämätöntä ylittää nii-den rakenteet ainakin yhdestä, yleensä vähintään kahdesta, kohdasta. Jos yli-tystä ei suojata kunnolla tai tehdä kunnollisen roudan ja lumipeitteen aikaan, rakenteet hyvin suurella todennäköisyydellä vahingoittuvat. Kohteita oli vahin-goittunut myös maanmuokkauksessa. Koska laki ei suojaa toisen maailmanso-dan kohteita, on uudistushakkuissa suuri houkutus muokata myös puolustusva-rustusten alueelta tai ihan liki niitä.
Lähtöoletuksena oli, että kiinteiden muinaisjäännösten kohdalla lausuntojen oh-jeita noudatetaan paremmin kuin kulttuuriperintökohteiden, koska ne perustuvat lakiin. Aineisto on pieni eikä siitä voi vetää johtopäätöksiä koskemaan kaikkia kohteita, mutta tästä aineistosta tulos oli se, että pääasiassa kulttuuriperintökoh-teiden kohdalla ohjeita noudatettiin paremmin tai yhtä hyvin. Syynä tähän voi olla se, että kulttuuriperintökohteet olivat selkeärakenteisia ja sotahistoriallisia kohteita kunnioitetaan, koska ne liittyvät lähihistoriaamme.
Tulokset ovat linjassa Maarasen (2020, 15) tutkimuksen kanssa, jossa todettiin, että eniten metsän käytössä vahingoittumisia tapahtuu metsän uudistuksen
yh-teydessä. Lähdesmäki (2018, 265) totesi, että haitallista kajoamista on enem-män kuin mitä museoviranomaisten käytössä olevat tiedot antavat ymmärtää.
Tämän opinnäytetyön tulokset tukevat tätä johtopäätöstä. Aineiston tuloksista nähdään, että arkeologisten kohteiden käsittelyssä metsänhoidon yhteydessä on vielä paljon koulutuksen tarvetta.
Tuloksista pystytään myös näkemään jonkin verran eroa Metsähallituksen ja yksityisten kohteiden välillä. Nämä erot kertovat siitä, että tietyiltä osilta Metsä-hallituksen ympäristöoppaan ohjeistus toimii hyvin arkeologisten kohteiden osal-ta. Toisaalta tuloksista näkee myös sen, että työn sarkaa koulutuksen osalta riittää vielä. Suunnittelijat huomioivat jo hyvin kohteita, mutta suorittavan työn tekijöiltä näyttää tulosten perusteella puuttuvan jonkin verran vielä tarvittavaa tietoa, jotta arkeologisten kohteiden käsittely onnistuu ohjeiden mukaisesti. Eri-tyistä huomiota vaatisivat ajolinjojen suunnittelu ja kiinteiden muinaisjäännösten suoja-alueen huomioiminen. Ylipäätänsä riittävän varoalueen jättäminen näky-vien rakenteiden ympärille olisi tarpeellista.
Maastotarkastuksissa huomattiin, että usein ohjeita oli yritetty noudattaa, mutta jossain kohtaa oli tapahtunut syystä tai toisesta herpaantuminen ja oli ajettu liian lähelle tai muokattu maata hieman arkeologisen kohteen puolelta tai jätetty hakkuutähteitä kohteen päälle. Tässä työssä näkyneet kohteiden vahingoittumi-set eivät olleet törkeitä, mutta huolimattomuus niistä paistoi. Sen sijaan suoja-alueiden loukkaukset olivat osalla kohteita varsin pahoja. Vaikka kohteen näky-vät rakenteet oli jätetty rauhaan, suoja-alue oli saatettu ajaa pahoille painaumil-le.
5 POHDINTA
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Kainuussa noudatetaan museoviranomaisen antamia ohjeita metsän käytössä arkeologisilla kohteilla ja onko kiinteiden muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden välillä käsittely-eroja. Samalla selvitettiin, oliko metsänkäsittely aiheuttanut arkeologisille koh-teille vaurioita ja minkä toimenpiteen yhteydessä. Tuloksia saatiin käytettävissä olevasta aineistosta hyvin. Aineistona oli Kainuun Museon lausunnot metsän-käyttöilmoituksista vuosilta 2017 – 2019, metsänkäyttöilmoitukset sekä arkeolo-giset kohteet, joita lausunnot koskivat. Aineistoa kerättiin maastokäynneillä ar-keologisilta kohteilta.
Kerätty aineisto oli hyvä, mutta määrältään riittämätön siinä mielessä, että siitä olisi voinut vetää pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Tulokset olivat kyllä linjas-sa aikaisempien tutkimusten kanslinjas-sa, joten siinä mielessä niitä voi pitää luotet-tavina. Tosin kunnollinen vertailu esimerkiksi muinaisjäännösten ja kulttuuripe-rintökohteiden välillä, jää vähäiseksi, koska kulttuuriperintökohteita oli sen ver-ran vähän verrattuna muinaisjäännöksiin. Aineistosta ei myöskään pystynyt te-kemään vertailua eri kohdetyyppien välillä, mikä oli alun perin suunnitelmissa.
Siihen olisi vaadittu huomattavasti suurempi aineisto. Maanomistussuhteiltaan kohteet jakautuivat suhteellisen tasaisesti, joten niiden välillä vertailu onnistui.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että neljässä kahdeksasta tarkastellusta katego-riasta oli noudatettu annettuja ohjeita yli 50-prosenttisesti. Parhaiten oli nouda-tettu kohteiden merkitsemistä (72 %) ja sitä että säästöpuita ei saa jättää koh-teiden päälle (68 %). Huonoiten sen sijaan oli noudatettu suoja-alueita, vain 12-prosentilla muinaisjäännöksistä. Yhtä kehno tulos oli maanmuokkauksen osalta, neljä viidestä toteutuneesta maanmuokkauksesta oli vahingoittanut arkeologista kohdetta. Siinä mielessä tulokset olivat positiiviset, että kaikissa tapauksissa arkeologiset kohteet oli yritetty huomioida. Kaikkiaan 19:n kohdetta 33:sta va-hingoittui metsänkäsittelyssä. Eniten kohteita vava-hingoittui ajourien ja hakkuutäh-teiden vuoksi.
Metsähallituksen kohteilla oli paremmin huomioitu kohteiden merkitseminen, säästöpuiden sijoittelu, puiden poisto arkeologisen kohteen päältä ja hak-kuuajankohta tai ajourien suojaus. Yksityisten omistamilla kohteilla oli huomioitu
paremmin ajoreitit ja hieman paremmin hakkuutähteiden sijoittelu. Myös suoja-alueet oli paremmin huomioitu yksityisten mailla.
Olisi ollut hyvä, jos tätä työtä olisi pystynyt syventämään selvittämällä taustat niissä tapauksissa, missä arkeologinen kohde oli vahingoittunut. Olisi tärkeää selvittää mitkä tekijät johtavat kohteen vahingoittumiseen, onko kyseessä tiedon puute, katkos tiedonkulussa, piittaamattomuus vai jokin muu syy. Syiden selvit-tyä on helpompi kohdentaa neuvontaa, tietoa ja laatia lausunnot niin, että niillä on paras mahdollinen vaikutus.
Työssä onnistuttiin hyvin tietosuojassa. Henkilötiedot eivät olleet oleellisia tässä työssä, mutta niitä esiintyi aineistossa, jota käsiteltiin. Tässä työssä käsitellyn aineiston avulla olisi pystynyt tunnistamaan välillisesti tai epäsuorasti henkilöitä.
Maanomistajien ja metsäalantoimijoiden anonymiteetti säilytettiin. Yksilöiviä tie-toja käsiteltiin huolella ja ne häivytettiin lopullisesta työstä.
Työssä opettavaisinta olivat maastotarkastukset sekä niiden tulosten käsittely.
Vaikka maastotarkastukset oli suunniteltu etukäteen ja niille oli laadittu oma eril-linen lomake, yllättivät monet asiat maastossa. Etukäteen ei ollut osannut miet-tiä esimerkiksi sitä, missä menee kohteen peittämisen raja tai onko kohde va-hingoittunut, jos sen päältä on ajettu metsäkoneella. Kohteiden merkitsemisen varmistaminen vaati myös enemmän työtä kuin etukäteen oli ajatellut. Joistakin kohteista saattoi löytyä esimerkiksi enää vain yksi kuitunauha merkkinä siitä, että kohde oli merkitty. Loput olivat ehtineet hakkuiden ja ajan myötä tippua pois.
Tutkimus osoitti, että tämänkaltaista seurantaa tarvitaan arkeologisten kohtei-den osalta. Usein arkeologisen kohteen vahingoittuminen tulee ilmi vasta vuo-sien päästä. Viive toimenpiteen ja siitä annetun palautteen välillä on liian pitkä.
Toimijat eivät saa tietoa siitä, että ohjeiden noudattaminen ei ole onnistunut ei-vätkä siitä missä olisi parannettavaa tai missä ovat onnistuneet.
LÄHTEET
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas 2017. Pyyntikuoppa. Viitattu 20.10.2021 http://akp.nba.fi/wiki;pyyntikuoppa?s[]=pyyntikuoppa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas 2019. Kivikautinen asuinpaikka. Viitattu 20.10.2021 http://akp.nba.fi/wiki;kivikautinen-asuinpaikka.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas 2020. Hautasaari. Viitattu 20.10.2021 http://akp.nba.fi/wiki;hautasaari.
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas 2021. Tervahauta. Viitattu 20.10.2021 http://akp.nba.fi/wiki;tervahauta.
Koivisto, S. & Laulumaa, V. 2014. Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen 2.
SKAIK2. Merenkurkun metsien kulttuuriperintö -toteuttamishanke 2011 – 2013.
Suomen osuuden loppuraportti. Museovirasto. Viitattu 10.10.2021 https://www.yumpu.com/fi/document/read/29358371/skaik-projektin-loppuraportti.
Lähdesmäki, U. 2018. Muinaisjäännös ympäristön muutoksessa. Modernin alu-eidenkäytön vaikutuksia Pirkanmaan muinaisjäännöskantaan. Turun Yliopisto.
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuslaitos. Akateeminen väitöskirja. Viitattu 21.11.2021
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/144504/L%C3%A4hdesm%C3%
A4ki%20Ulla_Muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6s%20ymp%C3%A4rist%
C3%B6n%20muutoksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Maaranen, P. 2020. Muinaismuistojen vaurioituminen 2010-luvulla. Ihmistoimin-nan vaikutus muinaismuistolailla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten säilymiseen Suomen alueella. Tutkimuksen loppuraportti. Salama dnro MV/45/05.01.03/2020 Museoviraston arkisto.
Metsäkeskus 2021. Metsäsertifiointi. Viitattu 21.11.2021
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/oikeudet-ja-velvollisuudet/metsasertifiointi.
Metsäkeskus 2020. Kainuun metsäohjelma 2021 – 2025. Alueellinen metsäoh-jelma, Kainuu. Viitattu 16.10.2021
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/alueellinen-metsaohjelma-kainuu-2021-2025.pdf.
Muinaismuistolaki 17.6.1963/295.
Museolaki 15.3.2019/314.
Museovirasto 2021a. Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston tehtävät ja yhteistyö.
Viitattu 19.10.2021
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavat-ja-yhteistyo .
Museovirasto 2021b. Ohjeita tiedon hakuun. Viitattu 18.10.2021 https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_ohje.aspx.
Museovirasto 2021c. Metsänkäyttö ja arkeologiset kohteet. Viitattu 17.10.2021.
https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen- kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-ja-arkeologiset-kohteet.
Museovirasto 2021d. Arkeologiset kohteet. Viitattu 18.10.2021 https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx.
Museovirasto 2021e. Alueelliset vastuumuseot, niiden tehtävät ja toimialueet.
Viitattu 21.11.2021 Alueelliset vastuumuseot, niiden tehtävät ja toimialueet - Museovirasto.
Niukkanen, M. 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistami-nen ja suojelu. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Viitattu 21.11.2021
https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf
PEFC Suomi 2014. PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit. Helsinki: Suomen Met-säsertifiointi ry. Viitattu 8.10.2021
https://pefc.fi/wp- content/uploads/2019/03/PEFC-FI-1002_2014-Mets%C3%A4sertifoinnin-kriteerit-20141027.pdf.
Rikoslaki 21.4.1995/578.
Salpakeskus 2021. Salpalinja. Viitattu 17.10.2021 https://salpakeskus.fi/fi/salpalinja.
Suhonen, M. 2008. Arkeologian lähdeaineistot: Menneisyyden fyysinen kulttuu-riperintö. Teoksessa P. Halinen, V. Immonen, M. Lavento, T. Mikkola, A. Siiriäi-nen & P. Uino (toim.) Johdatus Arkeologiaan. Tampere: Esa Print Oy, 129 – 143.
Suomen FSC-yhdistys 2010. Suomen FSC-standardi 12.5.2011. Viitattu 8.10.2021. https://fi.fsc.org/fi-fi/metsasertifiointi.
Suominen, E. 1995. Rautatutkimukset Kainuussa. SKAS-lehti 4/1995, 18 – 19.
Viitattu 21.11.2021 http://www.skas.fi/wp-content/uploads/2019/10/4_1995_HML.pdf.
Taivainen, J. 2016. Metsiin kadonneet. Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke 2010 – 2015. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja nro 73. Jaakkoo-Taara Oy. Viitattu 10.10.2021
https://www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/mobile.html#pid=2.
Taivainen, J. 2018. Kulttuuriperintökohteiden säilyvyys metsätaloustoimenpi-teissä. Tutkimusraportti. Metsähallitus. Metsätalous Oy, Lapin alue. Arkebuusi osuuskunta.
Vainio, K. 2019. Kulttuuriperintökohteita vaalitaan myös talousmetsissä. Met-sä.fi-lehti 1/2019, 30 – 31. Viitattu 11.10.2021 https://www.metsafi-lehti.fi/wp-content/uploads/2020/09/1_2019.pdf.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved J., Vanhatalo K. & Väisänen P. 2014. Hyvän met-sänhoidon suositukset - Metsänhoito. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
LIITTEET
Liite 1. Maastotarkastuslomake
Liite 2. Arkeologisten kohteiden perustiedot Liite 3. Maastotarkastusten tulokset taulukoituna
Kohde 1
Kohteen tyyppi: Tyypin tarkenne:
Kohteen laajuus kuviolla:
Kuvion koko:
Kohteiden lukumäärä (alakohteet):
Arkeologisen kohteen status:
Kohteen kuvaus:
Metsänkäyttöilmoitus
Metsätalouden toimenpide: Maanmuokkaus:
Museoviranomaisen ohjeet:
2 metrin suojavyöhyke:
Toteutus:
Maastoon merkintä:
Toteutus:
Hakkuuajankohta:
Toteutus:
Maanmuokkaus:
Toteutus:
Puiden poisto päältä:
Toteutus:
Hakkuukoneiden reitit:
Toteutus:
Hakkuutähteet:
Toteutus:
Säästöpuut ja säästöpuuryhmät:
Toteutus:
Vauriot: Vaurion syy:
Kohdetunnus Arkeologisen
Kohde tyyppi Metsänkäsittely Vuosi Maanomistaja
Kohde 1 kp 2,95 21,48 puolustusasema, Salpalinja harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 2 kp 0,89 4 puolustusasema, Salpalinja harvennushakkuu 2018 MH
Kohde 3 kp 1,8 4 puolustusasema, Salpalinja harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 4 kp 0,28 3,45 puolustusasema avohakkuu, kääntömätästys 2019 MH
Kohde 5 kp 0,04 0,82 korsunpohja avohakkuu, ojitusmätästys 2019 MH
Kohde 6 mj 0,03 0,82 tervahauta avohakkuu, kääntömätästys 2019 MH
Kohde 7 kp 5 6,21 puolustusasema avohakkuu, kääntömätästys 2018 yksityinen
Kohde 8 kp 1,09 4,86 puolustusasema avohakkuu, ojitusmätästys 2018 MH
Kohde 9 mj 0,2 0,9 kivikautinen asuinpaikka harvennushakkuu 2019 yksityinen
Kohde 10 kp 2,04 2,3 puolustusasema, Salpalinja avohakkuu, äestys 2018 yksityinen
Kohde 11 mj 0,06 3,5 historiallinen asuinpaikka Harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 12 mj 2,1 3,3 pyyntikuoppa harvennushakkuu 2019 yksityinen
Kohde 13 mj 0,18 1,08 raudanvalmistuspaikka harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 14 mj 1,9 raudanvalmistuspaikka ensiharvennus 2018 yksityinen
Kohde 15 mj 0,05 35,71 raudanvalmistuspaikka harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 16 mj 1,43 kivikautinen asuinpaikka harvennushakkuu 2018 kunta
Kohde 17 mj 0,55 1,67 moniperiodinen asuinpaikka harvennushakkuu, ylispuiden
poisto
2018 yksityinen
Kohde 18 mj 0,05 4,04 miilukuoppa harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 19 mj 2,2 tervahauta harvennushakkuu 2018 MH
Kohde 20 mj 1,9 tervahauta pienaukkohakkuu 2018 MH
Kohde 21 mj 2,4 tervahauta avohakkuu, kääntömätästys 2018 MH
Kohde 22 mj 1,7 tervahauta avohakkuu, ojitusmätästys 2018 MH
Kohde 23 mj 35,71 tervahauta harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 24 mj 0,3 5,8 tervahauta harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 25 mj 0,03 1,29 tervahauta poimintahakkuu 2017 MH
Kohde 26 mj 0,1 3,03 tervahauta ensiharvennus 2017 MH
Kohde 27 mj 0,02 3,23 tervahauta ylispuidenpoisto 2018 MH
Kohde 28 mj 0,05 0,95 tervahauta avohakkuu, ojitusmätästys 2019 MH
Kohde 29 mj 0,03 1,2 tervahauta avohakkuu, mätästys 2017 yksityinen
Kohde 30 mj 0,04 8 väliaikainen hautapaikka harvennushakkuu 2018 yksityinen
Kohde 31 mj 0,11 3,85 tervahauta harvennushakkuu 2018 MH
Kohde 32 mj 0,05 2,31 tervahauta harvennushakkuu 2018 MH
Kohde 33 mj 0,12 1,92 kivikautinen asuinpaikka harvennushakkuu 2017 yksityinen
Kohdetunnus Suoja-alue1 Toteutus2 Merkitseminen Toteutus Maanmuokkaus Toteutus Hakkuuajankohta Toteutus Puiden poisto Toteutus Reitit Toteutus Hakkuutähteet Toteutus Säästöpuut Toteutus Vahingoittunut Vahinkotyyppi3
Kohde 1 0 0 1 0 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 0 0 0
Kohde 2 0 0 1 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 0 0 0 1 ajoura, hakkuutähteet
Kohde 3 0 0 1 0 1 0 1 0 1 1 1 1 1 1 0 0 1 tuulituhoja
Kohde 4 0 0 1 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 0
Kohde 5 1 0 1 1 1 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 0
Kohde 6 1 0 1 1 1 0 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 1 ajoura
Kohde 7 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 0 1 0 1 hakkuutähteet
Kohde 8 0 0 1 1 1 0 1 0 1 1 1 0 1 0 1 1 1 hakkuutähteet, ajoura
Kohde 9 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 hakkuutähteet, ajoura
Kohde 10 0 0 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 maanmuokkaus
Kohde 11 0 0 1 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 0
Kohde 12 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 1 0 0 1 ajoura
Kohde 13 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 0 0 0
Kohde 14 0 0 1 0 0 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 ajoura, hakkuutähteet,
virheellinen koordinaatti
Kohde 15 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 0
Kohde 16 0 1 0 0 0 1 1 1 0 1 1 1 0 1 0 0
Kohde 17 0 0 1 0 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0
Kohde 18 1 0 1 1 1 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 0
Kohde 19 1 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 ajoura
Kohde 20 1 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 1 1 1 1 0 1 ajoura
Kohde 21 1 0 1 1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 1 1 ajoura
Kohde 22 1 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 1 0 1 hakkuutähteet,
maan-muokkaus
Kohde 23 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 1 0 0 1 ajoura
Kohde 24 1 0 1 1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 0 0 0 1 ajoura
Kohdetunnus Suoja-alue1 Toteutus2 Merkitseminen Toteutus Maanmuokkaus Toteutus Hakkuuajankohta Toteutus Puiden poisto Toteutus Reitit Toteutus Hakkuutähteet Toteutus Säästöpuut Toteutus Vahingoittunut Vahinkotyyppi3
Kohde 25 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 0 0
Kohde 26 0 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 1 vanha vaurio
maan-muokkauksesta
Kohde 27 1 1 1 1 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 0
Kohde 28 1 0 1 1 1 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 1 1 maanmuokkaus, ajoura
Kohde 29 0 0 1 1 1 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 1 maanmuokkaus
Kohde 30 1 0 1 1 0 0 0 1 0 1 1 1 1 0 0 0
Kohde 31 1 0 1 1 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 0 0 1 ajoura
Kohde 32 1 0 1 1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 1 0 0 0
Kohde 33 0 0 1 0 0 0 1 1 0 0 1 1 1 1 0 0 0
SUMMA 14 2 32 23 12 3 10 5 32 13 33 19 33 19 13 8 19
Prosentti 14 % 72 % 25 % 50 % 41 % 58 % 58 % 62 %
1) Sarakkeeseen merkitään numero 1, jos lausunnossa on ohjeistettu sarakkeen asiasta ja numero 0, jos ei ole.
2) Sarakkeeseen merkitään 1 mikäli ohjeita on noudatettu ja 0, jos ei ole.
3) Vahingoittunut arkeologinen kohde on saanut numeron 1 ja vahingoittumaton kohde numeron 0.