38 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät noudattavat suurin piirtein samanlaista kulkua finanssikriisin aikaan kuin 1990-luvun lamassakin, kuten kuviosta 16 voidaan huomata.
Vähiten kuluttajia huoletti oma taloudellinen tilanne seuraavan vuoden aikana ja osatekijän arvot eivät 2000-luvun lopussa kertaakaan laskeneet negatiivisiksi. 1990-luvun laman tapaan Suomen taloudellisen tilanteen odotukset laskivat ensin jyrkästi, jonka jälkeen odotukset muodostuivat oman talouden tilanteen odotuksia positiivisemmiksi. Jyrkimmäksi pudotus muodostui näkemyksistä työttömyydestä loppuvuodesta 2008, jolloin työttömyyden saldoluku oli samalla tasolla kuin loppuvuonna 1991, mikä oli laman ajan synkin arvo työttömyyden näkemyksistä. Työttömyys koettiin siis molempien laskusuhdanteiden aikana suuremmaksi huoleksi ja uhaksi kotitalouksissa kuin oman talouden yleinen tilanne.
On kuitenkin huomattavaa, että 2000-luvun lopussa luottamusindikaattorin osatekijöiden saamat arvot alimmillaan olivat samaa luokkaa kuin 1990-luvun laman alimmat luottamusarvot. Näin ollen kuluttajien näkemykset olivat lähestulkoon yhtä synkät laskusuhdanteiden alkuvaiheissa, vaikka todellisuudessa 1990-luvun lamasta muodostuikin huomattavasti syvempi ja pidempi talouden laskukausi. Luonnollisesti kuluttajien on hankala arvioida laskusuhdanteiden syvyyttä ja pitkäkestoisuutta, minkä johdosta arviot talouden kehityksestä olivat miltei yhtä synkät.
39
5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO
Tässä tutkielmassa analysoitiin 1990-luvun laman ja 2000-luvun finanssikriisin aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia suomalaisille kuluttajille. Tutkielmassa ilmiöiden vaikutuksia tarkasteltiin vertaillen ja pyrkimyksenä oli löytää vastauksia siihen, miten kotitalouksien taloudellinen hyvinvointi on muuttunut kriisien myötä. Johdantoluvun lisäksi tutkielma muodostui teoriaosuudesta ja empiriasta. Teoriaosuudessa pyrittiin muodostamaan kattava kokonaiskuva talouden laskusuhdanteista yleisellä tasolla eli mistä laskusuhdanteet johtuvat ja miten ne vaikuttavat kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin eri mittareihin.
Jokaisen mittarin kohdalla käytiin läpi, millaisia muutoksia siinä tapahtuu talouden laskusuhdanteen myötä. Lisäksi teoriaosuudessa esiteltiin 1990-luvun lama ja finanssikriisin laukaisema taantuma Suomessa syntyperineen ja pääpiirteittäisine tapahtumineen.
Empiirisessä osiossa tarkasteltiin eri reaalitalouden mittarein 1990-luvun laman ja finanssikriisin vaikutuksia suomalaisille kuluttajille. Molemmissa laskusuhdanteissa kuluttajat kokivat negatiivisia vaikutuksia ja taloudellinen hyvinvointi laski. 1990-luvun lamassa bruttokansantuotteella mitattuna talous kutistui kolmena peräkkäisenä vuonna vieden kuuden edeltävän vuoden talouskasvun ja lamasta toipumiseen meni tuotannon palautumisella useita vuosia. Sen sijaan finanssikriisin jälkeisessä taantumassa bruttokansantuotteen pudotus oli nopea ja voimakas, kun yhden vuoden aikana tapahtunut tuotannon pudotus söi kolmen edeltävän vuoden kasvun. Kriisiä edeltäneelle bruttokansantuotteen tasolle ei kuitenkaan ole päästy takaisin vielä tänäkään päivänä.
Finanssikriisiä edelsi poikkeuksellisen voimakas korkeasuhdanne, mikä vaikutti taantuman syvyyteen keventävästi.
Työttömyyden kannalta lähtötilanne oli erilainen laskusuhdanteissa, sillä 1990-luvun lamaa edelsi vain noin 3 prosentin työttömyys ja finanssikriisin alkaessa oli työttömyysaste noin 6 prosenttia. Työttömyysaste nousi 1990-luvun lamassa kaksinkertaiseksi siitä, mihin se ylsi finanssikriisin jälkeen vuonna 2009. Mikäli työttömyyden lisääntymistä verrataan bruttokansantuotteella mitattuun tuotannon supistumiseen, oli finanssikriisin jälkeinen työttömyyden kasvu varsin vähäistä. Voidaankin siis todeta, muun muassa Okunin lain avulla, työttömyysasteen joustaneen 1990-luvun lamassa voimakkaammin kuin finanssikriisin jälkeisessä taantumassa. 1990-luvun lamalla on havaittu olleen myös työmarkkinoita pysyvästi muuttaneita seurauksia ja myös pitkäaikaistyöttömyys ilmiönä sai
40 käytännössä alkunsa laman myötä. Työttömyyden NAIRU-taso puolestaan tuki havaintoa rakennetyöttömyyden lisääntymisestä laman myötä.
Suomalaisten tuloihin selkeästi voimakkaammin vaikutti 1990-luvun lama. Suomalaisten käytettävissä tulot laskivat kolmena vuonna ja lisäksi lainanhoitokustannukset sekä korkea korkotaso rasittivat kuluttajia erittäin voimakkaasti. Tulolajeista palkkatulot sukelsivat laman aikana miltei neljänneksen. Työttömyyden kasvu puolestaan nostatti tulonsiirtoja, mikä korvasi palkkatulojen laskua kotitalouksien tulonlähteenä. Vaikka finanssikriisin aikaan suomalaisten tulot kokonaisuudessaan kasvoivat, laski palkkatulojen määrä 17 prosentilla.
Lisäksi tulonsiirrot lisääntyivät voimakkaasti 1990-luvun laman tapaan. Myös varallisuusvaikutus oli 1990-luvun lamassa voimakkaampi. Lamaa edeltänyt asuntojen hintakupla puhkesi ja asuntojen hintojen voimakas lasku vaikutti asunnonomistajien varallisuustasoon sekä asuntovelallisten asemaan. Ennen finanssikriisiä asuntojen hintojen nousu oli ollut maltillista eikä markkinoilla kytenyt lamaa edeltävän kaltaista kuplaa. Sen sijaan molempiin kriiseihin liittyi osakemarkkinoiden voimakas romahtaminen, mikä voitiin havaita Helsingin pörssin yleisindeksin putoamisena kriisien aikana.
Kuluttajien luottamus talouteen alkoi laskea huomattavasti ennen molempia laskukausia ja luottamusindikaattorin osatekijöiden lasku noudatti pääpiirteittäin samanlaisia liikkeitä. Myös kuluttajien luottamuksen palautuminen alkoi ennen varsinaisten laskukausien loppumista ja näin ollen kuluttajien mielialat ennakoivat molempien kriisien kulkua. Kuluttajien heikot näkemykset taloudesta vaikuttivat kulutukseen, mikä väheni molempien laskukausien myötä. 1990-luvun lamassa kulutusta vähensi myös käytettävissä olevien tulojen lasku.
Kulutuksen laskun myötä kotitalouksien säästämisasteessa nähtiin nousu molempien kriisien myötä. Huomattava ero kriisien välillä näkyi sen sijaan velkaantumisasteen muutoksissa. 1990-luvun laman seurauksena velkaantuminen väheni kotitalouksissa selvästi, kun taas finanssikriisin myötä velkaantuminen jatkoi kasvua sitä edeltäneeseen tapaan.
1990-luvun lamasta toipumisen jälkeen Suomi alkoi vahvistua ja kuluttajien taloudellinen hyvinvointi oli jatkuvassa nousussa finanssikriisiin asti. Sen sijaan, juuri kun Suomi oli ehtinyt alkaa toipua finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta, iskivät talouteen Euroopan Unionin velkakriisi sekä talousongelmat ja Suomi ajautui uuteen taantumaan. Finanssikriisin jälkeen talous ei siis ole päässyt uuden taantuman vuoksi täysin palautumaan ja erityisesti
41 työttömyys onkin ollut jälleen kasvussa useampana viime vuonna. Näin ollen kahden lähestulkoon peräkkäisen kriisin kokonaisvaikutuksia ei vielä kaikkiaan voida edes mitata.
Tutkimuksen tulosten mukaan, kokonaisuudessaan 1990-luvun laman vaikutukset suomalaisille kuluttajille olivat finanssikriisin aiheuttaman taantuman vaikutuksia rankemmat ja pitkäkestoisemmat. Tuotannon supistumisen voidaan katsoa 1990-luvun laman tapauksessa heijastaneen pitkäkestoista- ja vaikutuksista laskukautta, kun taas finanssikriisin vaikutukset jäivät verrattain vähäisiksi jyrkästä tuotannon laskusta huolimatta.
Onkin siis aiheellista, että varsinkin työttömyyden vaisua lisääntymistä vuoden 2009 bruttokansantuotteen laskuun nähden on laajasti ihmetelty. 1990-luvun laman syntyperä oli suurimmaksi osaksi Suomen sisäisten päätösten, lähinnä rahamarkkinoiden vapauttamisen syytä, kun taas finanssikriisi tuli Suomeen maan ulkopuolisena shokkina. Suomen taloustilanne kokonaisuudessaan oli ennen finanssikriisiä vahvempi kuin ennen 1990-luvun lamaa, eikä varallisuushinnoissa kytenyt lamaa edeltävän kaltaista hintakuplaa. Myös valtion finanssipolitiikalla ja talouden elvytyksellä onnistuttiin finanssikriisin tapauksessa paremmin, millä pystyttiin vaimentamaan kriisin vaikutuksia reaalitalouteen. Voidaankin siis katsoa, että 1990-luvun laman aikaisesta, lamaa entisestään syventäneestä tiukasta finanssipolitiikasta oli opittu jotakin.
Tämän tutkielman voidaan katsoa antavan yleiskuvan siitä, miten tutkimuksen kohteena olleet talouskriisit ovat vaikuttaneet suomalaisiin kuluttajiin. Yleiskuvassa ei kuitenkaan tule esille alueelliset, ikäryhmien väliset tai sosiaaliryhmien väliset erot koetuissa vaikutuksissa.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat siten olla tutkielmassa läpikäytyjen talouskriisien vaikutusten kartoitus ja vertailu eri ammattikuntien, sosiaaliryhmien tai alueiden näkökulmasta. Miten 1990-luvun lama ja finanssikriisi ovat vaikuttaneet esimerkiksi opiskelijoiden tai yrittäjien hyvinvointiin. Näin voitaisiin saavuttaa tarkempia tutkimustuloksia ryhmäkohtaisesti ja muodostaa eroja vaikutuksissa eri kuluttajaryhmien välillä.
42
LÄHTEET
Abel, A. B., Bernanke B. S. & Croushore D. (2011) Macroeconomics. Boston, Pearson.
Abramovitz, M. (1959) The Welfare Interpretation of Secular Trends in National Income and Product. The Allocation of Economic Resources, 1-22. Stanford, California; Stanford University Press.
Ahlqvist, K. & Pajunen, A. (2000) Kotitalouksien kulutusmenojen muutokset 1990-luvulla, SVT Tulot ja kulutus 2000:28.
Ball, L. & Mankiw. N. G. (2002) The NAIRU in Theory and Practice. NBER Working Paper No. 8940. Cambridge, National Bureau of Economic Research.
Blomberg, H., Hannikainen, M. & Kettunen, P. (2002) Lamafatalismin historiallinen ja vertai-leva kritiikki. Teoksessa: Blomberg, H., Hannikainen, M. & Kettunen, P. (toim.) Lamakirja.
Turku, Kirja-Aurora, 7–13.
Bluedorn, J. C., Decressin, J. & Terrones, M. E. (2016) Do asset price drops foreshadow recessions? International Journal of Forecasting, 32, 2, 518–526.
Bordes, C. (1993) Suomen kansantalous. Noususuhdanne, velka, kriisi ja tulevaisuudennäkymät. Teoksessa: Bordes, C., Currie, D. & Söderström, H. T. Kolme arviota Suomen talouskriisistä ja talouspolitiikasta. Helsinki, Suomen Pankki.
Claessens, S. & Kose M. A. (2013) Financial Crises: Explanations, Types and Implications.
IMF Working Papers 13/28, International Monetary Fund.
Classens, S., Kose, M. A. & Terrones, M. E. (2009) What happens during recessions, crunches and busts? Economic Policy, 24, 60, 653-700.
Conesa, J. C., Kehoe, T. J. & Ruhl, K. J. (2007) Modeling Great Depressions: The Depression in Finland in the 1990s. Quarterly Review Nov2007, 16–44.
43 Coyle, D. (2014) GDP: A Brief but Affectionate History. Princeton, N.J; Princeton University' Press.
Crossley, T. F., Low, H. & O’Dea, C. (2013) Household Consumption through Recent Recessions. Fiscal Studies, 34, 2, 203–229.
Deaton, A. & Muellbauer, J. (1980) Economics and Consumer Behaviour. New York, Cambridge University Press.
Elinkeinoelämän keskusliitto (2016) Työllisyys. [verkkodokumentti]. [Viitattu 08.03.2016].
Saatavilla http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/tyollisyys/
Eurostat (2016) Employment and unemployment (Labour force survey). [verkkodokumentti].
[Viitattu 01.04.2016]. Saatavilla http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database
Freystätter, H. & Mattila, V-M. (2011) Finanssikriisin vaikutuksista Suomen talouteen.
Suomen Pankki, Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto.
Friedman, M. (1968) The role of monetary policy. American Economic Review, 58, 1, 1–17.
Gillespie, A. (2014) Foundations of Economics. Oxford, Oxford University Press.
Gulan, A., Haavio, M. & Kilponen, J. (2014) Rahoitusmarkkinahäiriöt voimistavat Suomen talouden suhdanteita. Euro & talous, 21, 3, 65–71.
Haavio, M., Kontulainen, J. & Kortelainen, M. (2009) Talouskriisi, finanssikriisi ja ennustaminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja 105, 3, 324–330.
Hjerppe, R. (2010) Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860–2010. Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 2010.
Huovari, J., Karikallio, H., Lahtinen, M. & Mäki-Fränti, P. (2008). Alueellisten asuntomarkkinoiden kehitys vuoteen 2011. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita, 113.
44 Inkinen, N. & Kuivalainen, S. (2011) Jäävätkö pienituloiset finanssikriisin jalkoihin? Janus, 19, 4, 369–376.
Jahan, S., Mahmud, A. S. & Papageorgiou, C. (2014) What is Keynesian Economics?
Finance & Development, 51, 3, 53-54.
Jonung, L. & Hagberg, T. (2005) How costly was the crisis of the 1990s? A comparative analysis of the deepest crises in Finland and Sweden over the last 130 years. Economic Papers, European Commission. Bryssel, European Commission.
Jonung, L., Söderström, H. T. & Stymne, J. (1996) Depression in the North: Boom and Bust in Sweden and Finland, 1985-93. Finnish Economic Papers, 9, 1, 55-71.
Kajuth, F. (2014) NAIRU Estimates for Germany: New Evidence on the Inflation-Unemployment Tradeoff. German Economic Review, 17, 1, 104-125.
Katona, G. (1951) Psychological Analysis of Economic Behavior. New Your, McGraw-Hill.
1951
Katona, G. (1975) Psychological Economics. New York, Elsevier.
Kiander, J. (2001) Laman opetukset. Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset. VATT-julkaisuja 27:5. Suomen Akatemian tutkimusohjelma. Helsinki, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Kiander, J. (2010) Työmarkkinat ja elvytyspolitiikan mahdollisuudet Suomessa vuoden 2009 kriisin jälkeen. Työpoliittinen aikakauskirja, 1/2010, 26-36.
Kiander, J. & Vartia P. (2011) Lessons from the crisis in Finland and Sweden in the 1990s.
Empirica, 38, 1, 53–69.
Korkman, S. (2015) Väärää talouspolitiikkaa. Helsinki, Otava.
Korkman, S. & Suvanto, A. (2013) Finland and Sweden in Cross‐Country Comparison: What are the Lessons? [verkkodokumentti]. [Viitattu 16.02.2016]. Saatavilla
45 http://www.euroframe.org/files/user_upload/euroframe/docs/2013/EUROF13_Korkman_Su vanto.pdf
Krugman, P. (2009) Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot. Helsinki, HS Kirjat.
Krugman, P. (2012) Lopettakaa tämä lama nyt! Helsinki, HS Kirjat.
Kyyrä, T. (2000) Welfare Differentials and Inequality in Finnish Labour Market Over the 1990s Recession. Helsinki, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Liikanen, E. (2009) Finanssikriisi, Eurooppa ja Suomi. Suomen Pankki. [verkkodokumentti].
[Viitattu 24.02.2016]. Saatavilla
https://www.jyu.fi/jsbe/tutkimus/kesaseminaari/aiemmat/2009/ohjelma/liikanen-plenum09-puhe.pdf
Long, J. & Plosser, C. (1983) Real Business Cycles. Journal of Political Economy, 91, 1, 39-69.
Mankiw, N. G. & Taylor, M. P. (2014) Economics. Hampshire, Cengage Learning.
McCollough, J. & Karani, K. (2014) The Media's Role in Influencing Perceptions of Housing Values and the Resulting Impact on the Macroeconomy. Economic Affairs, 34, 1, 68-77.
Meyer, B. D. & Sullivan, J. X. (2011) Further Results on Measuring the Well-Being of the Poor Using Income and Consumption. Canadian Journal of Economics, 44, 1, 52-87.
Meyer, B. D. & Sullivan, J. X. (2012) Identifying the Disadvantaged: Official Poverty, Consumption Poverty, and the New Supplemental Poverty Measure. Journal of Economic Perspectives, 26, 3, 111-136.
Meyer, B. D. & Sullivan, J. X. (2013) Consumption and Income Inequality and the Great Recession. American Economic Review: Papers & Proceedings, 103, 3, 178–183.
Myrskylä, P. (2010) Taantuma ja työttömyys. Helsinki, Työ- ja elinkeinoministeriö.
46 Nickell, S. (1999) Finnish unemployment: a view from outside. Finnish Economic Papers, 12, 2, 62-81.
OECD (2016) OECD.Stat. [tietokanta]. [Viitattu 14.04.2016] Saatavilla http://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=EO
Okun, A. M. (1962) Potential GNP: Its Measurement and Significance. American Statistical Association, Proceedings of the Business and Economic Statistics Section 98-104.
Pehkonen, J. (2000) Employment, unemployment and output growth in booms and recessions: time series evidence from Finland 1970-1996. Applied Economics, 32, 7, 885-900.
Pehkonen, J., Sala, H. & Salvador, P. F. (2009) The Nordic experience revisited: labour market booms and slumps since the 1990s in Finland and Sweden. Journal of Economic Studies, 38, 1, 52–65.
Phelps, E. S. (1967) Phillips curves, expectations of inflation, and optimal unemployment over time. Economica 34, 3, 254–281.
Phillips, A. W. (1958) The Relation between Unemployment and the Rate of Change of Money Wage Rates in the United Kingdom, 1861-1957. Economica, 25, 100, 283-299.
Pohjola, M. (2012) Taloustieteen oppikirja. Helsinki, Sanoma Pro Oy.
Raijas, A. & Kangassalo, P. (2010) Kuluttajien luottamus ja talouden suhdanteet.
Teoksessa: Lammi, M., Peura-Kapanen, L. ja Timonen P (toim.) Kulutuksen määrät ja tyylit talouden muutoksissa, Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 6: 75–94.
Raijas, A. (2014) Kotitalouksien kulutuksen kehitys 2000-luvulla Suomessa ja Ruotsissa.
Kansantaloudellinen aikakauskirja, 110, 4, 477–491.
Salgado, M. F., Figari, F., Sutherland, H. & Tumino, A. (2014) Welfare compensation for unemployment in the Great Recession. The Review of Income and Wealth, 60, 1, 177-204.
47 Semmler, W. & Bernard, L. (2012) Boom- bust cycles: Leveraging, complex securities, and asset prices. Journal of Economic Behavior & Organization, 81, 2, 442.465.
Sørensen, P. B. & Whitta-Jacobsen, H. J. (2005) Introducing Advanced Macroeconomics:
Growth and Business Cycles. Berkshire, McGraw-Hill Education.
Stiglitz, J. (1997) Reflections on the Natural Rate Hypothesis. Journal of Economic Perspectives, 11, 1, 3-10.
Suomen Pankki (2012) Talouden näkymät. Euro & Talous, 5/2012.
Suomen Pankki (2016a) Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 15.04.2016]. Saatavilla
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/Pages/velkaantumisaste_ja_korkorasitus .aspx
Suomen Pankki (2016b) Helsingin pörssin osakeindeksit. [verkkojulkaisu]. [Viitattu
17.04.2016] Saatavilla
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/arvopaperitilastot/Pages/tilastot_arvopaperimarkkinat _osakkeet_toimialaindeksit_fi.aspx
Tanninen, H. & Tuomala, M. (2013) Nousu 1990-luvun lamasta. Talouspolitiikan menestystarina vai onnekas sattuma? Yhteiskuntapolitiikka, 78, 5, 574-581.
Tausig, M. & Fenwick R. (1999) Recession and well-being. Journal of Health and Social Behavior 40, 1, 1–16.
Tervala, J. (2010) Makrotaloustiede ja DSGE-mallit. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 106, 3, 271–286.
Tilastokeskus (2009a) Teollisuuden toimialakatsaus IV/2008 [verkkodokumentti]. [Viitattu 03.02.2016]. Saatavilla http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-27_001.html?s=7
48 Tilastokeskus (2009b) Kaupan toimialakatsaus III/2008. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.04.2016] Saatavilla http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-01-14_003.html?s=5 Tilastokeskus (2012) Luvassa sitkeää inflaatiota. [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.04.2016].
Saatavilla http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-07-04_002.html?s=0
Tilastokeskus (2015) Kulutus on tärkein talouskasvun tekijä. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.04.2016] Saatavilla http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-12-08_006.html?s=0
Tilastokeskus (2016a) Kuluttajabarometri. [verkkodokumentti]. [Viitattu 15.03.2016].
Saatavilla http://tilastokeskus.fi/meta/til/kbar.html
Tilastokeskus (2016b). Kansantalouden tilinpito. [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.02.2016]
Saatavilla
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/?tablelist=true&rxid=17633 60a-b7e7-4a3c-b5a3-fab9be0e1019
Tilastokeskus (2016c) Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu. [verkkodokumentti]. [Viitattu 16.03.2016]. Saatavilla http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2015-04-28_men_001.html
Tilastokeskus (2016d) Työvoimatutkimus. [verkkodokumentti]. [Viitattu 20.02.2016]
Saatavilla
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/?tablelist=true&rxid=17633 60a-b7e7-4a3c-b5a3-fab9be0e1019
Tilastokeskus (2016e) Kuluttajahintaindeksi. [verkkodokumentti]. [Viitattu 20.02.2016]
Saatavilla http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__hin__khi/?tablelist=true
Tilastokeskus (2016f) Tulonjakotilasto. [verkkodokumentti]. [Viitattu 15.03.2016] Saatavilla http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt/?tablelist=true&rxid=56375c7 9-0f1b-4485-b109-ff7437bf04b9
Tilastokeskus (2016g) Osakeasuntojen hinnat. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.04.2016]
Saatavilla
49 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__asu__ashi/?tablelist=true&rxid=0fea ac10-63d8-4da3-80e4-4bbb4ec889eb
Tilastokeskus (2016h) Laatuseloste: kuluttajabarometri. [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.04.2016]. Saatavilla http://www.stat.fi/til/kbar/2016/03/kbar_2016_03_2016-03-29_laa_001_fi.html
Tilastokeskus (2016i) Kuluttajabarometrin aikasarjat. Sähköpostitse.
Valášková, K. & Klieštik, T. (2015) Behavioural reactions of consumers to economic recession. Business: Theory and Practice. 16, 3, 290–303.
Verdugo, G. (2015) Real wage cyclicality in the Eurozone before and during the Great Recession: Evidence from micro data. European Economic Review, 82, 46–69.
50
LIITTEET
Liite 1. Phillipsin käyrän teoria ja taustaa
Phillipsin käyrä on yksi makrotaloustieteen käytetyimpiä teorioita, joka osoittaa negatiivisen riippuvuussuhteen työttömyyden ja inflaation välillä. Teorian alun perin esitteli A. W. Phillips vuonna 1958, jonka jälkeen teoriaa on kehitetty ja täsmennetty eri taloustieteilijöiden toimesta. Teoriaa on laajasti kritisoitu ja erityisesti 1970-luvulla ensi kertaa esiintyneen stagflaation, stagnaation ja inflaation yhtäaikaisuuden, myötä teoria kyseenalaistettiin.
Phillipsin käyrän avulla ei pystytty selittämään yhtäaikaisesti esiintyneitä hintojen nousua ja taantumaa. (Abel et al. 2011, 442)
Kun työvoiman kysyntä on korkeaa ja vain hyvin harva työvoimaan kuuluva on työttömänä, voimme olettaa työntekijöiden neuvottelevan palkkatason ylös melko nopeasti.
Samanaikaisesti kukin yritys ja toimiala ovat haluavat tarjota hieman vallitsevaa palkkatasoa korkeampaa palkkaa, houkutellakseen sopivimman ja taitavimman työvoiman palvelukseensa. Toisaalta työntekijät ovat haluttomia tarjoamaan palveluitaan alle vallitsevan palkkatason matalan työvoiman kysynnän ja korkean työttömyystason tilanteessa, minkä johdosta palkkatason lasku on erittäin hidasta. Tästä syystä työttömyyden ja palkkatason muutoksen suhde on erittäin taipuvainen olemaan epälineaarinen. (Phillips 1958)
Friedman (1968) ja Phelps (1967) esittivät inflaation ja työttömyyden välisen yhteyden esiintyvän ainoastaan lyhyellä aikavälillä. Näin ollen pitkällä aikavälillä Phillipsin käyrä on pystysuora. Tämän ajatuksen pohjalla on havainto siitä, ettei pysyvästi korkea inflaatio johda pysyvään työttömyysasteen alenemiseen.
Stiglitz (1997) listaa Phillips käyrän hyödyt ja käyttötarkoitukset seuraavasti:
1. Inflaation määrittelevien tekijöiden kuvaaminen 2. Viitekehys talouspolitiikalle
3. Inflaation ennustaminen