Työssä tutkittiin lääkeyritysten kannattavuutta Suomessa vuosien 2002 ja 2011 välisenä aikana. Kannattavuuden kehitystä tarkasteltiin seuraamalla käyttökateprosentin ja sijoitetun pääoman tuottoprosentin arvoja vuosittain. Tutkimuksessa todettiin, että tarkastelujakson aikana lääkeyritysten kannattavuudessa on tapahtunut muutoksia.
Yritysten väliset kannattavuuserot ovat suuria ja vuosittain osa yrityksistä on ollut kannattamattomia. Kuitenkin kannattamattomien yritysten osuus kaikista yrityksistä on vähentynyt tarkastelujakson aikana ja suurin osa yrityksistä on erittäin kannattavia. Yli puolet yrityksistä on sellaisia, joiden pääoman tuottoprosentti on yli 50 %.
Lääkevaihdon käyttöönottoa seurannut hintojen lasku näkyy käyttökateprosentin ja sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskuna vuosina 2004 ja 2005. Tällöin erityisesti rinnakkaislääketeollisuuden käyttökateprosentti on laskenut. Tulos ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan kaikkien yritysten sijoitetun pääoman tuottoprosentin arvo (26 %) vuonna 2004 oli tilastollisesti merkitsevästi alhaisempi kuin vuonna 2003.
Vuonna 2009 käyttöönotettu viitehintajärjestelmä lisäsi yritysten välistä kilpailua entisestään ja myös se näyttää vaikuttaneen kannattavuuteen jonkin verran, sillä sijoitetun pääoman tuotto on ollut vuosina 2009 ja 2010 merkittävästi alhaisempi kuin vuonna 2008. Käyttökateprosentin arvoon viitehintajärjestelmä ei ole merkittävästi vaikuttanut.
Kun tutkittiin, onko reseptilääkkeiden tukkuhintojen laskun ja lääkeyritysten kannattavuuden välillä yhteisvaihtelua, todettiin lääkkeiden tukkuhintaindeksin ja tutkivan lääketeollisuuden kannattavuuden välillä positiivinen korrelaatio.
Tukkuhintaindeksin ja rinnakkaislääketeollisuuden kannattavuuden välillä sen sijaan havaittiin negatiivinen korrelaatio. Kumpikaan korrelaatio ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Pitkällä aikavälillä (2002 – 2011) tutkivaa lääketeollisuutta edustavien yritysten kannattavuus on siis heikentynyt lääkkeiden tukkuhintaindeksin laskun myötä.
Rinnakkaislääketeollisuuden kannattavuus sen sijaan on parantunut, kun reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet.
Tutkivaa lääketeollisuutta edustavien ja rinnakkaislääketeollisuutta edustavien yritysten kannattavuus on kehittynyt eri tavoin. Tutkivan lääketeollisuuden ja rinnakkaislääkeyritysten kannattavuudessa on tilastollisesti merkitsevä ero vuosina 2004, 2005 ja 2009. Erityisesti vuonna 2006 toteutettu tukkuhintojen leikkaus näyttää vaikuttaneen tutkivaa lääketeollisuutta edustavien yritysten kannattavuuteen, koska tällöin sijoitetun pääoman tuotto on laskenut merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.
Tutkivaa lääketeollisuutta edustavien yritysten toiminta on kuitenkin ollut erittäin kannattavaa koko ajan. Käyttökateprosentti on vaihdellut viiden ja yhdeksän prosentin välillä ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti välillä 25 – 55 %. Sen sijaan rinnakkaislääkeyritysten kannattavuus on vaihdellut vuosien aikana enemmän. Toiminta on ollut kannattamatonta lääkevaihdon käyttöönoton jälkeisinä vuosina 2004 ja 2005 sekä vuonna 2009. Kannattavuuden laskuun on voinut vaikuttaa markkinointi- ja henkilöstökustannusten kasvu, kun yrityksen toiminta on laajentunut ja uusia tuotteita on pyritty markkinoimaan lääkäreille.
Suurin osa yrityksistä on myös onnistunut jatkuvasti kasvattamaan liikevaihtoaan.
Koska liikevaihto on kasvanut reseptilääkkeiden hintojen laskusta huolimatta, yritykset ovat pystyneet kompensoimaan reseptilääkkeiden hintojen laskua nostamalla itsehoitolääkkeiden hintoja, myymällä enemmän lääkkeitä tai tuomalla myyntiin uusia valmisteita, joilla ei ole kilpailevia rinnakkaisvalmisteita.
Koska otoskoko oli varsin pieni, yksittäiset poikkeavat arvot vaikuttavat tunnuslukujen keskiarvoihin merkittävästi. Pieni otoskoko myös heikentää tulosten yleistettävyyttä koko alaa koskeviksi. Koska tarkastelujakso on niin pitkä, on mahdotonta arvioida yksinomaan lääkevaihdon tai viitehintajärjestelmän ja niiden aikaansaaman hintojen laskun vaikutusta lääkeyritysten kannattavuuteen. Myös monet muut asiat, kuten yleinen talouden kehitys, vaikuttavat kannattavuuteen. Tulosten perusteella ei voikaan tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä lääkevaihdon ja hintojen laskun vaikutuksesta
lääkeyritysten kannattavuuteen. Suurin osa uusia lääkkeitä kehittävistä lääkeyrityksistä toimii myös rinnakkaislääkemarkkinoilla, joten tulokset eivät myöskään yksiselitteisesti kerro rinnakkaislääketoiminnan kannattavuudesta. Laajemman kuvan saamiseksi olisikin jatkossa hyvä tutkia tarkemmin esimerkiksi sitä, miten yritysten vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kehittyneet.
Lähdeluettelo
Aitlahti, T. (2008) Patentti- ja dokumentaatiosuoja lääkehoidon kehityksen turvaajina.
Teoksessa: Lääkkeet ja terveys 2008. s. 51–55 Helsinki, Lääketietokeskus Oy.
Alhola, K. & Lauslahti, S. (2005) Taloutta johtamista varten. Helsinki, Edita Prima Oy.
Alkio, M. (2012) Terveysteknologia- ja lääketutkimus Suomen kasvun tukijalkana. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys, TEM raportti 33/2012.
Buzzelli C., Kangasharju I., Linnosmaa A. & Valtonen H. (2006) Impact of Generic Substitution on Pharmaceutical Prices and Expenditures in OECD countries. Journal of Pharmaceutical Finance, Economics & Policy 2006, Vol. 15 Issue 1, 41 – 63.
EFPIA - European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations (2013) The Pharmaceutical Industry in Figures [verkkojulkaisu]. [viitattu 31.10.2013].
Saatavissa: http://www.efpia.eu/uploads/Figures_Key_Data_2013.pdf
Eränkö, P. (2013) Tiesitkö tämän rinnakkaisvalmisteista? SIC! Lääketietoa Fimeasta [verkkolehti] 1/2013, [viitattu 2.11.2013]. Saatavissa:
http://sic.fimea.fi/1_2013/tiesitko_taman_rinnakkaisvalmisteista
Golec, J. & Vernon, J. (2010) Financial Effects of Pharmaceutical Price Regulation on R&D Spending by EU versus US firms. Pharmacoeconomics 28 (8): 615 – 628.
Hartikainen-Herranen, K & Paldán, M. (2005) Lääkevaihdon toteutus. Teoksessa:
Ahonen, R. & Martikainen, J. (toim.) Lääkevaihdon ensimmäinen vuosi. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 68, s. 19-26. Kelan tutkimusosasto, Helsinki.+
Horngren, C., Datar, S. & Foster, G. (2002). Cost accounting - A Managerial Emphasis.
Eleventh edition. Upper Saddle River (NJ). Prentice Hall.
Jormanainen, V., Mäntyranta, T. & Kaila, M. (2009) Uusiin lääkkeisiin yli puolet tukkumyynnin arvosta. Suomen Lääkärilehti 6 (64), 509 – 510.
Kallunki, J-P. & Kytönen, E. (2007) Uusi tilinpäätösanalyysi. 6.p. Jyväskylä, Gummerus.
Kela (2013) Lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä [verkkodokumentti]. [viitattu
27.11.2013]. Saatavissa: http://www.kela.fi/laakkeet_laakevaihto-ja-viitehintajarjestelma Kela & Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2012) Suomen lääketilasto 2011
Kela & Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2008) Suomen lääketilasto 2007
Klaukka, T. (2004) Lääkekustannusten kasvu ja sen taustatekijät. Lääkekustannusten kasvu Suomessa – seminaariraportti, s. 8 – 11.
Laitinen, E. (1992) Yrityksen talouden mittarit. 2.p. Jyväskylä, Gummerus.
Leppiniemi, J. & Leppiniemi, R. (2006) Tilinpäätöksen tulkinta. 4.p. Juva, WSOY.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2013a) Lääkealan toimijat [verkkodokumentti]. [viitattu 31.10.2013]. Saatavissa:
http://www.fimea.fi/laakealan_toimijat
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (2013b) Kotimaiset lääketehtaat ja tukkukaupat [verkkodokumentti]. [viitattu 31.10.2013]. Saatavissa:
http://www.fimea.fi/laakealan_toimijat/laaketehtaat_ja_-tukkukaupat
Lääketeollisuus ry (2013a) Lääkkeiden jakelu [verkkodokumentti].[viitattu 2.11.2013].
Saatavissa: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laakkeiden_jakelu1
Lääketeollisuus ry (2013b) Suomen suurimmat lääkkeiden valmistajat ja markkinoijat vuonna 2012 [verkkodokumentti]. [viitattu 31.10.2013]. Saatavissa:
http://www.laaketeollisuus.fi/Tiedostot/07%20top%2010%20yritykset.pdf
Lääketeollisuus ry (2013c) Lääketeollisuus työllistäjänä [verkkodokumentti]. [viitattu 30.10.2013]. Saatavissa:
http://www.laaketeollisuus.fi/Tiedostot/Lääketeollisuus%20työllistäjänä%20(ID%202265 6).pdf)
Lääketeollisuus ry (2013d) Lääkkeen elinkaari [verkkodokumentti]. [viitattu 2.11.2013].
Saatavissa: http://www.laaketeollisuus.fi/Banners/11%20Lääkkeen%20elinkaari.pdf Lääketeollisuus ry (2013e) Lääkkeiden hinnat [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.11.2013].
Saatavissa: http://www.laaketeollisuus.fi/etusivu/toimiala/laakkeiden_hinnat Lääketeollisuus ry (2013f) Tukkumyynti apteekeille [verkkodokumentti]. [viitattu 30.10.2013]. Saatavissa:
http://www.laaketeollisuus.fi/Tiedostot/04%20tukkumyynti%20apteekeille.pdf
Lääketeollisuus ry (2012) Lääkkeiden tukkuhintaindeksi [verkkodokumentti]. [viitattu 25.11.2013]. Saatavissa:
http://www.laaketeollisuus.fi/Tiedostot/Tukkuhintaindeksitaulukko%202000-2011.pdf Martikainen, J. et al. (2013) Lääkkeiden hintojen ja kustannusten kehitys – mitä lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä on saavutettu? SIC - Lääketietoa Fimeasta [verkkolehti] 1/2013, [viitattu 25.11.2013]. Saatavissa:
http://sic.fimea.fi/1_2013/laakkeiden_hintojen_ja_kustannusten_kehitys
Martikainen, J. (2012) Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 119, 107 s.
Morgan, S., Groontendorst, P., Lexchin, J., Cunningham, C. & Greyson, D. (2011) The Cost of Drug Development: A systematic review. Health Policy 100: 4 – 17.
Neilimo, K. & Uusi-Rauva E. (2001) Johdon laskentatoimi. Helsinki, Edita.
Nord, L. (2011) R&D Investment Link to Profitability: A Pharmaceutical Industry Evaluation. Undergraduate Economic Review Vol 8, Iss 1, Article 6.
Paldán, M. & Martikainen, J. (2005) Lääkevaihdon ensimmäinen vuosi tilastoina.
Teoksessa: Ahonen, R. & Martikainen, J. (toim.) Lääkevaihdon ensimmäinen vuosi.
Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 68, s. 27 – 38. Kelan tutkimusosasto, Helsinki.
Palva, E. (2008) Lääkevaihdon tavoitteet ja niiden toteutuminen. Tabu 3, 14-15.
Pelkonen, L. (2006) Lääkekustannusten hallintastrategiat EU:ssa - Esimerkkinä kolesterolilääkkeiden hinnat ja korvattavuus eri maissa. Turun yliopiston
Sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja Sarja D:3/2006 Sosiaalivakuutuksen ammatilliset lisensiaattitutkielmat, 1 – 182.
Quandt, J.H. (1984) Setting Strategy Using Variable ROI Analysis. Financial Strategy 5, 77 – 79.
Rappaport, A. (1983) Corporate performance standards and shareholder value. Journal of Business Strategy 3, 28 – 38.
Rinta, Sirpa. (2006) Lääkevalmisteen pääsy korvausjärjestelmään. Teoksessa:
Lääkkeet & Terveys 2006. Helsinki, Lääketietokeskus Oy.
Rusu, A., Kuokkanen, K. & Heier, A. (2011) Current trends in the pharmaceutical industry – A case study approach. European Journal of Pharmaceutical Sciences 44:
437-440.
Salmi, I. (2004) Mitä tilinpäätös kertoo? 2.p. Helsinki, Edita.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2013) Viitehintajärjestelmä [verkkodokumentti]. [viitattu 2.11.2013].Saatavissa:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/viitehinta
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos – THL (2013) Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011. Tilastoraportti 6/2013.
Timonen, J. (2011) Lääkevaihto lääkeyritysten ja lääketukkukauppojen näkökulmasta Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Dissertations in Health Sciences.
Varghese, J. (2003) ROI is not a formula, it is a responsibility. The Journal of Business Strategy. 24, 3, 21
Vilkkumaa, M. (2005) Talouden apuvälineet johdolle. Jyväskylä, Gummerus.
Vilkkumaa, M. (2010) Yrityksen menestyksen mittarit. Helsinki, Yrityskirjat Oy.
Yritystutkimus ry (2011) Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Helsinki, Gaudeamus.