Johtopäätökset - Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla

9. Johtopäätökset

Julkaisussa on analysoitu Suomeen suunnitteilla olevien ydinvoimalaitosyksiköiden vaikutuk-sia kilpailuun sähkömarkkinoilla. Raportissa on tarkasteltu ydinvoimalaitoshankkeiden vaiku-tuksia sähkömarkkinoiden ristiinomistuksiin ja tukkumarkkinoiden keskittymiseen Suomessa ja Pohjoismaissa sekä näiden johdosta sähkön tuottajien mahdollisuuksiin vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa ja Pohjoismaissa.

Selvityksen lähtökohdat

Selvityksen lähtötietoina käytettiin Suomen ja Pohjoismaiden suurimpien sähkön tuottajien julkaisemia tietoja omistamastaan kapasiteetista ja sähkön tuotannosta. Tiedot ovat pääasialli-sesti peräisin yritysten vuosikertomuksista.

Toimijakohtaisten markkinaosuuksien arviointi tulevaisuuteen on haastavaa, sillä tulevai-suuden yrityskauppojen, poistuvan kapasiteetin ja toimijoiden investointien arviointi on epä-varmaa. Toimijakohtaisessa markkinaosuuksien arvioinnissa on keskitytty vuoteen 2020. Tu-lokset ovat vain suuntaa-antavia ja perustuvat nykytilanteeseen.

Sähkömarkkinoiden kehitys

Pohjoismaihin rakennetaan seuraavien 10–15 vuoden aikana merkittävästi uutta tuulivoimaa, mikäli valtioiden vuosina 2007–2008 esittämät tavoitteet toteutetaan. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus pohjoismaisesta sähkön kulutuksesta saattaa vuonna 2025 olla lähes viidennes eli samaa luokkaa kuin Tanskassa nykyisin. Tuulivoiman osuuden kasvu tulee muuttamaan sähkömarkkinoiden toimintaa. Tuulivoiman tuotanto on satunnaista tuulisuuden vaihteluiden takia. Suuri satunnaisen tuotannon osuus lisää joustavan sähkön tuotannon tarvetta ja muuttaa markkinoiden dynamiikkaa. Markkinoiden ennakoitavuus vähenee, mikä vähentää mahdolli-suuksia markkinavoiman käyttöön.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatio kasvaa lähitulevaisuudessa, kun markkina-alueen sisälle rakennetaan uusia siirtoyhteyksiä.

Lisäksi on käynnissä useita hankkeita, joissa suunnitellaan tai rakennetaan siirtoyhteyksiä pohjoismaisen markkina-alueen ulkopuolelle. Hankkeet tukevat EU:n energiamarkkinoiden

integraatiota. Suomen kannalta erityisesti Baltian maiden sähkömarkkinoiden liittäminen poh-joismaisiin markkinoihin vaikuttaisi markkinoiden maantieteelliseen laajuuteen. Sähkömark-kinoiden integroitumisen jatkuessa kansallisten markSähkömark-kinoiden merkitys vähenee.

Tarkasteltavan markkinan laajuus

Pohjoismaiden sisäisten ja välisten siirtoyhteyksien vahvistaminen sekä Suomen sähköntuotan-tokapasiteetin kasvu vaikuttavat merkittävästi markkinoiden integraatioon. Arviomme mukaan sähkömarkkinoita tulisi tarkastella Suomen kannalta ensisijaisesti pohjoismaisina. Pohjois-maisen sähkömarkkinan integraation edistäminen on paras keino vähentää markkinavoimaa.

Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset ristiinomistuksiin

Mikäli Fortum tai Teollisuuden Voima (TVO) saa luvan uuden ydinvoimalaitosyksikön ra-kentamiseen, eivät ristiinomistukset sähkömarkkinoilla merkittävästi muutu. Molemmat yhtiöt toimivat jo Suomen sähkömarkkinoilla.

Mikäli Fennovoima saisi rakentamisluvan, tulisi Suomen sähkömarkkinoille merkittävä uusi yhteenliittymä. Markkinoiden rakenne monimutkaistuisi näin entisestään.

Pohjoismaisella tasolla Suomen ydinvoimalaitosten ristiinomistukset eivät ole merkittäviä.

Yhteisesti omistettujen voimalaitosten vaikutukset markkinoiden kilpailullisuuteen eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Yhteisomistus on antanut Suomessa useille keskisuurille sähkön tuottajille ja käyttäjille mahdollisuuden hankkia omaa tuotantokapasiteettia, jota nämä eivät yksinään olisi voineet rakentaa.

Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset markkinoiden keskittyneisyyteen

1 700 MW:n ydinvoimalaitoksen vuosituotanto on noin 14 TWh. Voimalaitoksen osuus Suomen sähkön kysynnästä on noin 14 % ja pohjoismaisella tasolla vastaava luku on 3,3 %.

Mikäli ydinvoimalaitoshankkeet toteutuvat, kasvaa markkinoiden keskittyneisyys Suomessa.

Keskittyneisyys kasvaa voimakkaimmin, jos nykyinen suurin tuottaja Fortum rakentaa uuden ydinvoimalaitoksen. Tekijöiden arvion mukaan markkinoita tulisi kuitenkin tarkastella poh-joismaisina. Suurin pohjoismainen sähkön tuottaja on Vattenfall, joka on merkittävästi Suo-men suurinta tuottajaa Fortumia suurempi toimija. Suomeen mahdollisesti rakennettavat ydinvoimalaitokset eivät lisää Vattenfallin sähkön tuotantoa, joten markkinoiden keskittynei-syys ei merkittävästi kasva näiden hankkeiden johdosta.

EU:n keskeisenä tavoitteena ovat yhteiset sähkön sisämarkkinat. Kun markkinaintegraatio syvenee, kansallisten markkinoiden merkitys vähenee ja kansallisella tasolla suurten sähköyh-tiöiden markkinaosuudet ja mahdollisuudet käyttää markkinavoimaa vähenevät. Sitä vastoin EU-tason markkinavoiman merkitys kasvaa. Suomalaiset sähköyhtiöt ovat suhteellisen pieniä verrattuna EU-alueen suurimpiin yhtiöihin. Tarkasteltaessa koko EU:n laajuista sähkömarkki-naa lisääntyisi markkinoiden keskittyneisyys, jos joku nykyisistä suurista toimijoista rakentaa

merkittävästi uutta sähköntuotantokapasiteettia. Fennovoiman taustalla oleva E.ON on yksi näistä eurooppalaisen sähkömarkkinan suurimmista toimijoista.

Kahden tai jopa kolmen ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen ei lisäisi kovinkaan merkit-tävästi markkinoiden keskittyneisyyttä yhteen uuteen verrattuna.

Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset markkinavoimaan

Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutuksia toimijoiden markkinavoimaan tulee tarkastella ensi-sijaisesti pohjoismaisilla markkinoilla, sillä siirtoyhteyksien parantuessa Suomi tulee jatkossa entistä harvemmin jäämään omaksi hinta-alueekseen. Lisäksi oman kapasiteetin kasvaessa sähkön tuonti vähenee. Ylijäämäalueella markkinavoiman käyttö hintojen nostamiseen on rajoitettua, ja muodostuvat hintaerot ovat pieniä.

Pohjoismaisia sähkömarkkinoita pidetään yleisesti maailman toimivimpina ja edistykselli-simpinä sähkömarkkinoina. Keskeisenä markkinoiden toimivuuden edellytyksenä on ollut yksittäisten maiden kansallisten sähkömarkkinoiden riittävän syvä integraatio yhteispohjois-maisiksi markkinoiksi. Vaikka kunkin maan suurin sähköyhtiö on omalla kansallisella mark-kinallaan huomattavasti muita toimijoita suurempi, yhtiöt kilpailevat aktiivisesti keskenään yhteisillä markkinoilla.

Sähkömarkkinoilla markkinaosuuksien tarkastelu ei yksinään kerro toimijoiden mahdolli-suuksista vaikuttaa sähkön markkinahintaan. Markkinaosuuden lisäksi esimerkiksi toimijan omistaman sähköntuotantokapasiteetin laatu ja määrä sekä kilpailijoiden toiminta vaikuttavat toimijan markkinavoimaan.

Erityisesti tarkasteluissa on huomioitava ydinvoiman luonne sähkömarkkinoilla. Ydinvoi-maa ei Suomessa käytetä tunti- tai edes vuorokausitason säätöön lainkaan, joten ydinvoima-laitosten käyttö hintaan vaikuttamiseen on epätodennäköistä. Sen sijaan vesivoimakapasiteetti antaa toimijalle mahdollisuuden muuttaa tuottamansa sähkön määrää nopeastikin. Raportissa on tarkasteltu Suomen ja pohjoismaisten sähkömarkkinoiden suurimpien toimijoiden osuutta vesivoimakapasiteetista. Norjalaisen Statkraftin ja ruotsalaisen Vattenfallin markkinaosuus vesivoimakapasiteetista on huomattavasti suomalaisia toimijoita suurempi, joten voidaan olet-taa, että näillä yrityksillä on tätä kautta paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sähkön markkina-hintaan.

Lisäydinvoima toisaalta vähentää lauhdevoiman ja vesivoiman markkinavoimaa, sillä mar-ginaalituotannossa siirrytään koko ajan lähemmäksi yhteistuotantolaitoksia. Markkinavoiman käyttö on entistä vaikeampaa, kun tuotantovuoroaan on odottamassa melkein koko lauhdetuo-tantokapasiteetti.

Sähkön kysyntäarvioiden vaikutukset tuloksiin

Markkinaosuudet on tässä selvityksessä laskettu kunkin tuottajan tuotannon osuutena sähkön kokonaiskysynnästä. Keskittyneisyysindeksit ovat siten riippuvaisia kysynnän suuruudesta.

Mikäli sähkön kysyntä tulevaisuudessa Pohjoismaissa olisi ilmasto- ja energiastrategiassa

esitettyä tavoiteuraa pienempi, kasvaisi sähkön vienti Pohjoismaiden ulkopuolelle. Mikäli vientiyhteydet toimisivat markkinaehtoisesti, osallistuisi myös viety sähkö sähkön markkina-hinnan määrittämiseen, ja markkinan koko olisi Pohjoismaiden sähkön kysyntää suurempi.

Eri vaihtoehtojen (kuka toimijoista rakentaa ydinvoimalaitoksen) vaikutus keskittyneisyyteen voi siten poiketa esitetyistä indekseistä, mutta vaihtoehtojen keskinäinen järjestys ja niistä tehdyt johtopäätökset säilyisivät samana.

Toimijan markkinaroolin vaikutus

Viime vuosina pohjoismaisille sähköntuotannon markkinoille ei ole tullut uusia merkittäviä toimijoita. Uuden toimijan tulo sähkömarkkinoille olisi kilpailun toimivuuden kannalta pa-rempi kuin nykyisten suurten toimijoiden tekemä investointi. Useat Fennovoiman taustalla olevat toimijat ovat nykyisin pieniä tai täysin uusia toimijoita sähköntuotannossa. E.ON on Suomen markkinoilla tällä hetkellä verrattain pieni toimija, mutta E.ONilla on Ruotsissa mer-kittävää tuotantokapasiteettia, ja yritys on pohjoismaisten markkinoiden neljänneksi suurin sähkön tuottaja.

TVO:n ja Fennovoiman omistajina on sekä sähkön tuottajia että käyttäjiä. Toimijoiden eri-laiset intressit takaavat osaltaan yrityksen toiminnan neutraalina markkinaosapuolena.

Fortum on pohjoismaisella tasolla merkittävä sähkön tuottaja. Ruotsalainen Vattenfall on kuitenkin Fortumia merkittävästi suurempi toimija, jolla on myös huomattavasti suurempi vesivoimakapasiteetti. Markkinoiden kilpailullisuuden säilyttämisen kannalta olisi hyvä, jos suurimman toimijan ja muiden toimijoiden välinen ero ei kasvaisi.

Lähdeluettelo

EC DG COMP 2007. DG Competition report on energy sector inquiry. 10 January 2007.

EI 2007. Prisområden på elmarknaden (POMPE). Gemensam rapport från Energimarknadsinspektionen, Svenska Kraftnät, Svensk Energi och Svensk Näringsliv. EMIR 2007:02. ISSN 1653-8056. Saa-tavilla: http://www.energimarknadsinspektionen.se/Bibliotek/Rapporter-2007/.

EMV 2008. Annual report to the European Commission. Finland. Energy Market Authority, Ref 214/621/2008. 15.7.2008.

ENS 2007. En visionaer dansk energipolitik 2025. Energistyrelsen Januar 2007. Saatavilla:

http://www.ens.dk/graphics/Publikationer/Energipolitik/En_visionaer_dansk_energipolitik_jan 07/index.htm.

Fingrid 2009. Selvitys hinta- ja tarjousalueista Suomessa. Väliraportti työ- ja elinkeinoministeriölle.

Julkaistu 20.4.2009. Saatavilla: http://www.fingrid.fi.

Kilpailuvirasto 2009. Määräävä markkina-asema. Saatavilla: http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=maaraava-markkina-asema.

Nordel 2008. Nordic Grid Master Plan 2008. Organisation for the Nordic Transmission System Operators.

March 2008. Saatavilla: http://www.nordel.org.

Nordic Competition Authorities 2003. A Powerful competition policy.

Nordic Competition Authorities 2007. Capacity for Competition. Investing for an Efficient Nordic Elec-tricity Market.

NVE & Enova 2008. Mulighetsstudie for landbasert vindkraft 2015 og 2025. Waagaard, I.E., Christopherson, E.B. & Slungård, I. Norges vassdrags- og energidirektorat 18/2008.

Saatavilla: http://www.nve.no/PageFiles/3098/rapport18-08.pdf?epslanguage=no.

Regeringen 2008. En sammanhållen klimat- och energipolitik. Energi. Regeringens proposition 2008/09:163. Saatavilla: http://www.sweden.gov.se/sb/d/11033/a/122785.

SNF 2006. Ownership relations and cooperation in the Norwegian power market. Singh, B. & Skjeret, F.

SNF Report NO. 35/2006. Institute for Research in Economics and Business Administration, Bergen, June 2006.

VN 2008. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6.

päivänä marraskuuta 2008. VNS 6/2008 vp.

Liite A: Suomen ja Pohjoismaiden

sähkömarkkinoiden toimijoiden esittely

Seuraavassa esitellään keskeiset sähkömarkkinoiden toimijat Suomessa ja muissa Poh-joismaissa. Muiden Pohjoismaiden osalta esitellään vain kaikkein suurimmat yritykset.

Yritystietojen pääasiallisena lähteenä ovat yritysten vuosikertomukset ja www-sivut.

Suurimpien sähkön tuottajien tietoja on tarkistettu myös toimijoilta.

Periaatepäätöshakemuksen jättäneet toimijat:

Fennovoima Oy

Fennovoima on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö. Fennovoiman osakkaita ovat pai-kalliset energiayhtiöt, teollisuuden ja kaupan yritykset sekä E.ON Nordic (kuva A1).

Osakkaita on yhteensä 64. Osakkaat saavat Fennovoiman tuottaman sähkön käyttöönsä omakustannushintaan omistusosuuksien suhteessa.

Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta val-tioneuvostolle tammikuussa 2009. Sähkön tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoteen 2020 mennessä.

Fortum Oyj

Fortum Oyj on suomalainen energiayhtiö, jonka toiminta-alueena ovat pääasiassa Pohjois-maat, Venäjä ja Itämeren alue. Fortumin liiketoimintaa ovat sähkön- ja lämmöntuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Fortum on pörssiyhtiö, josta Suomen valtio omistaa 50,8 %.

Fortumin sähkön tuotantokapasiteetti on Suomessa 4 882 MW ja Ruotsissa 5 671 MW.

Valtaosa Fortumin tuottamasta sähköstä on vesi- ja ydinvoimaa. Fortumin sähkön tuo-tanto Pohjoismaissa oli vuonna 2008 51,6 TWh, josta 23,2 TWh tuotettiin Suomessa sijaitsevilla voimalaitoksilla.

Fortum omistaa osuuksia lukuisissa eri yrityksissä. Näistä merkittävimpiä ovat Teollisuu-den Voima Oyj (26 %) ja Kemijoki Oy (vesivoimaosakkuus 64 %). Fortumilla on osak-kuuksia myös Ruotsin ydinvoimaloissa Oskarshamnissa (45,5 %) ja Forsmarkissa (26 %).

Fortum on osakkaana Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -hankkeessa 25 %:n osuudella, joka vastaa noin 400 MW:n osuutta. Teollisuuden Voima on jättänyt myös hakemuksen OL4-voimalaitoksen rakentamista varten.

Fortum on jättänyt periaatepäätöshakemuksen Loviisa 3 -yksikön rakentamista varten.

Kuva A1. Fennovoiman osakkuudet (lähde: Fennovoima).

Teollisuuden Voima Oyj

Teollisuuden Voima (TVO) omistaa ja käyttää kahta ydinvoimalaitosyksikköä Olki-luodossa (OL1 ja OL2). Lisäksi TVO on osakkaana Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa.

TVO rakentaa uutta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluotoon (OL3).

Yhtiöllä on kolme osakesarjaa (ks. oheinen taulukko) Yhtiön omistajia ovat Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Fortum Power and Heat Oy, Karhu Voima Oy, Kemira Oyj, Oy Mankala Ab ja Pohjolan Voima Oy.

TVO:n osuus Meri-Porin voimalaitoksesta on 45 %. Voimalaitoksen omistaja ja käyt-täjä on Fortum Power and Heat. Voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimalaitosyksikkö.

TVO:n osakkaiden sähköntarve määrää, kuinka paljon Meri-Porin hiilivoimalaitoksen TVO-osuutta kullakin hetkellä käytetään.

TVO on jättänyt periaatepäätöshakemuksen OL4-yksiköstä.

Taulukko A1. TVO:n osakesarjat ja osakkuudet 31.12.2008.

TVO:n osakkaat A-sarja

(OL1+OL2)

B-sarja (OL3)

C-sarja (Meri-Pori)

Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 6,5 6,6 6,5

Fortum Power and Heat Oy 26,6 25,0 26,6

Karhu Voima Oy 0,1 0,1 0,1

Kemira Oyj 1,9 - 1,9

Oy Mankala Ab 8,1 8,1 8,1

Pohjolan Voima Oy 56,8 60,2 56,8

100 100 100

Muut suomalaiset toimijat:

UPM-Kymmene Oyj

UPM:n energialiiketoiminta-alue hallinnoi ja kehittää UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ulkopuolisia energiantuotantolaitoksia, jotka tuottavat ja hankkivat sähköä konsernin käyttöön sekä myytäväksi markkinoilla. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset kuu-luvat paperiliiketoimintaryhmään. Yhteensä UPM:n oma sähköntuotantokapasiteetti on kokonaisuudessaan 2 539 MW, joka kattaa noin 85 % konsernin sähkönkulutuksesta.

UPM:llä on merkittäviä osuuksia PVO:ssa (41,84 %) ja Kemijoki Oy:ssä (19 %).

UPM:llä on myös yhdeksän omaa vesivoimalaitosta Suomessa, näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 174 MW. PVO:n kautta UPM:llä on 468 MW:n eli noin 29 %:n osuus Olkiluodon kolmannesta ydinvoimalaitosyksiköstä.

UPM:n sähkön tuotanto Suomessa oli vuonna 2008 12,5 TWh. Konserni on Suomessa sähkön nettomyyjä.

Stora Enso Oyj

Vuonna 2008 Stora Enson omien ja osakkuusvoimalaitosten tuotanto oli Suomessa 6,6 TWh ja Ruotsissa 1,2 TWh. Yhtiö on Suomessa lähes netto-omavarainen, mutta Ruotsissa Stora Enso on suuri sähkön ostaja.

Stora Enso on Pohjolan Voiman osakas.

Helsingin Energia

Helsingin Energia on yksi Suomen suurimmista energiayhtiöistä, joka myy sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa ja kattaa kaukolämmöllä yli 90 % pääkaupungin lämmitystarpeesta. Helsingin Energia on Helsingin kaupungin täysin omistama liikelaitos.

Helsingin Energia tuotti vuonna 2008 sähköä 5 360 GWh, josta CHP-tuotanto kattoi 5 190 GWh. Loput tuotettiin lauhteella.

Helsingin Energialla on osakkuusyhtiöitä ja se omistaa voimaosuuksia eri yhtiöissä sekä suoraan että Mankala Oy:n kautta.

Oy Mankala Ab on Helsingin Energian omistama tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa on useita Kymijoella sijaitsevia vesivoimalaitoksia (tuotanto 388 GWh vuonna 2008).

Oy Mankala Ab omistaa Teollisuuden Voima Oyj:stä 8 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 11 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energialla on lisäksi 7,32 %:n omistus Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä ja 3,91 %:n osuus Kemijoki Oy:n vesivoima-osakkeista.

Tampereen Sähkölaitos Oy

Tampereen Sähkölaitos on Tampereen kaupungin täysin omistama osakeyhtiö, jonka toiminta on jaettu edelleen viiteen tytäryhtiöön. Yhtiö toimittaa sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Tampereen Sähkölaitos tuottaa energiaa muun muassa Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksilla.

Vuonna 2008 Tampereen Sähkölaitoksen sähköntuotanto oli yhteensä 1 696 GWh (Naistenlahti 1 560 GWh, Naistenlahti 2 212 GWh, Lielahti 825 GWh ja vesivoimalai-tokset 99 GWh). Sähkön myynti asiakkaille oli 1 857 GWh vuonna 2008, joten Tampe-reen Sähkölaitos oli sähkön netto-ostaja.

Vantaan Energia Oy

Vantaan Energia Oy on Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupunkien omistama energiayhtiö. Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin. Merkittävä osa sähköstä syntyy tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona Martinlaakson voimalaitoksessa, joka käyttää pääpolttoainei-na maakaasua ja kivihiiltä.

Vantaan Energian omistamilla ja osuusvoimalaitoksilla tuotettiin sähköä vuonna 2008 yhteensä 1 547 GWh. Sähkön tuonti Virosta oli 110 GWh. Lisäksi sähköä hankittiin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta 589 GWh. Vantaan Energian sähkön myynti vuonna 2007 oli 2 134 GWh.

Kymppivoima Oy

Kymppivoima Oy on Mankala-periaatteella toimiva yritys, joka tuottaa sähköä omista-jilleen omakustannushintaan. Yrityksellä on sähköntuotannon omistuksia ja käyttöso-pimuksia Suomessa ja Norjassa. Kymppivoimalla on voimalaitososakkuuksia Vaski-luodon Voimassa, PVO-Vesivoimassa, PVO-Lämpövoimassa, Nokian Lämpövoimassa, Mussalon Kaukolämmössä, PVO-Huippuvoimassa, Teollisuuden Voimassa, Tampereen Sähkölaitoksessa, Tornion Voimassa, PVO Innopowerissa ja Rapid Powerissa yhteensä 760 MW.

Kymppivoima Oy:n osakkaita ovat Rovakaira Oy, Tornionlaakson Sähkö Oy, Rova-kairan Tuotanto Oy, Iin Energia Oy, Oulun Seudun Sähkö, Savon Voima Myynti Oy, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, KSS Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy ja Outokumpu Oyj.

Kymppivoima Hankinta Oy on erikoistunut toimimaan asiakkaidensa puolesta tuk-kusähkömarkkinoilla. Yhtiö ei itse tavoittele voittoa, vaan taloudellisen hyödyn saa asiakas. Yritys on tasevastaava sekä sähkökaupan osapuoli spot- ja johdannaismarkki-noilla.

Vuonna 2007 Kymppivoiman sähkön hankinta oli 7 TWh ja sähköntuotanto 4 TWh.

Pohjolan Voima Oy

Pohjolan Voima (PVO) toimittaa osakkailleen sähköä ja lämpöä omakustannusperiaat-teella. Osakkaat vastaavat toiminnan kustannuksista. Vuonna 2008 PVO:n sähkön ko-konaishankinta oli 27,4 TWh, josta konsernin sähköntuotannon osuus oli 22,2 TWh.

Pohjolan Voiman voimalaitoksissa sähköä tuotettiin 15,2 TWh.

Pohjolan Voima osti vuonna 2008 sähköä pohjoismaisilta markkinoilta yhteensä 4,6 TWh.

Lisäksi PVO hankki sähköä Virosta kahdenväliseen sopimukseen perustuen 0,6 TWh.

PVO:lla on 23 osakelajia, jotka oikeuttavat eri voimalaitosten tai voimalaitososuuksien tehoon tai tuotettuun energiaan. Pohjolan Voiman sähkön hankintamäärä määräytyy osakkaiden sähkön tarpeen perusteella.

Pohjolan Voimalla on 21 osakasta, jotka edustavat suomalaista vientiteollisuutta, energia- ja jakeluyhtiöitä sekä kaupunkeja. Suurin omistaja on UPM-Kymmene Oyj 41,84 %:n osuudella. Myös Stora Enso Oyj (15,01 %), Kymppivoima Oy (8,86 %) ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy (7,33 %) ovat merkittäviä omistajia.

Kemijoki Oy

Vesivoimantuottaja Kemijoki Oy on keskinäinen yhtiö, jonka tuotanto myydään oma-kustannushintaan vesivoimaosakkeiden suhteessa osakkaille ja sitä kautta valtakunnan kulutukseen. Yhtiö omistaa vesistöalueella kuusitoista voimalaitosta, säännöstelee Lo-kan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemi- ja Olkkajärveä. Lisäksi yhtiö omistaa sekä

Lieksanjoelta että Kymijoelta kaksi voimalaitosta. Voimalaitosten kokonaisteho on 1 008 MW, ja yhtiö kattaa 25 % Suomen säätövoiman tarpeesta.

Kemijoki Oy:n vesivoimantuotantoon oikeuttavien vesivoimaosakkeiden omistus ja-kautuu seuraavasti: Fortum Power and Heat Oy 63,79 %, Lapin Sähkövoima Oy 10,82 %, UPM-Kymmene Oyj 19 %, Helsingin Energia 3,91 %, Rovakairan Tuotanto Oy 1,64 % ja Rovaniemen Energia Oy 1,04 Oy. Suurin omistaja Fortum Power and Heat vastaa voimalaitosten käytöstä.

Pohjoismaiset toimijat:

DONG Energy

DONG Energy on Tanskan johtava energian tuottaja, joka toimii öljy-, kaasu- ja säh-kömarkkinoilla. DONGin sähköntuotanto oli vuonna 2008 noin 18,5 TWh. Tanskan valtio omistaa DONGista 73 %, eikä yhtiötä ole listattu pörssiin. DONG perustettiin vuonna 2006, kun kuusi tanskalaista sähköyhtiötä yhdistettiin (DONG, Elsam, Energi E2, Nesa, Koebenhavns Energin sähköosasto, Frederiksberg Forsyning).

DONGilla on CHP-laitoksia Tanskassa ja uusiutuvaa energiaa Tanskassa, Isossa Britan-niassa, Ruotsissa ja Puolassa. Uusiutuvan energian osuus DONGin sähkön tuotannosta oli 14 % vuonna 2008. Tanskassa ja Ruotsissa tuotettu sähkö myydään sähköpörssi Nord Pooliin.

DONGin CHP- ja lauhdelaitosten sähköntuotantokapasiteetti Tanskassa on 5 620 MW, eli DONGin hallussa on 57 % Tanskan nettokapasiteetista. Vuonna 2008 DONGin ter-minen sähköntuotanto oli 16,0 TWh, joka vastaa 53 % Tanskan lämpövoimantuotannosta.

DONGilla tuulivoimakapasiteetti Tanskassa on 431 MW. Laitosten tuotanto vuonna 2008 oli 1,2 TWh. Lisäksi DONGilla on omistaa yhden vesivoimalaitoksen tuotannon Ruotsissa (tuotanto 818 GWh vuonna 2008), ja DONGilla on vähemmistöosuuksia kah-dessa vesivoimantuotantoyrityksessä Norjassa.

E.ON Nordic AB

Saksalainen E.ON AG on maailman suurin yksityisomisteinen energiayhtiö, jolla on noin 35 miljoonaa asiakasta. Suomessa E.ONin strategiana on kehittää yhteistyötä kaupunkien omistamien energiayhtiöiden kanssa sekä osallistua uusiin voimalaitosinvestointeihin.

E.ONin sähkönhankinta Pohjoismaissa vuonna 2008 oli 56,6 TWh. Noin puolet han-kinnasta saatiin omista voimalaitoksista (28,3 TWh), lisäksi konsernilla on merkittäviä yhteisomistuksessa olevia voimalaitoksia (9,5 TWh). Konserni on sähkön netto-ostaja.

Tällä hetkellä E.ONilla ei ole merkittävää sähkön tuotantokapasiteettia Suomessa. E.ON Nordic on osakkaana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa.

Statkraft

Statkraft on Norjan valtion täysin omistama energiayhtiö, jolla on toimintaa 23 eri maassa. Statkraft on Norjan suurin sähkön tuottaja, jonka tuotannosta valtaosa on vesi-voimaa. Statkraftin oma ja yli 50 %:n omisteisten yhtiöiden sähkön tuotanto vuonna 2008 oli 49,3 TWh. Suurin osa Statkraftin sähkön tuotannosta on vesivoimaa. Yhtiö on aktiivinen toimija Euroopan sähköpörsseissä.

Vuonna 2008 Statkraft ja E.ON tekivät vaihtokaupan, jossa Statkraft sai haltuunsa 63 voimalaitosta Ruotsissa, Saksassa ja Isossa Britanniassa. Sopimuksen myötä Statkraftista tuli Ruotsin neljänneksi suurin sähkön tuottaja.

Vattenfall

Ruotsalainen Vattenfall on Euroopan viidenneksi suurin sähkön ja suurin lämmön tuot-taja. Vuonna 2008 yhtiöllä oli toimintaa Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Isossa Britanniassa. Vuonna 2009 toiminta laajenee Hollantiin ja Belgiaan Nuon-kaupan ansioista. Vattenfall on Ruotsin valtion täysin omistama energiayhtiö.

Vattenfallin markkinaosuus sähkön tuotannosta Pohjoismaissa on noin viidennes. Yh-tiön Pohjoismaiden liiketoiminnat on sijoitettu Nordic-liiketoimintayksikköön. Vuonna 2008 Nordic-yksikkö tuotti sähköä 90,7 TWh, josta 40 % tuotettiin vesivoimalla, 51 % ydinvoimalla, 7 % fossiilisilla polttoaineilla ja 2 % tuulivoimalla ja biomassalla.

sähkömarkkinoilla vuonna 2008

sähkömarkkinoilla vuonna 2008. Fennovoiman

osakkaat merkitty keltaisella

sähkömarkkinoilla vuonna 2008. Fortum merkitty

keltaisella

sähkömarkkinoilla vuonna 2008. Teollisuuden

Voiman osakkaat merkitty keltaisella

Liite F: Markkinaskenaariot 2010, 2015, 2020 ja 2030

arkasteluvuosi:20072007*20102015 apasiteettitilanne:+OL3 hkön kysyntä:401 TWh402 TWh401 TWh402 TWh isäydinvoima:(+OL3)0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW0MW1700MW3400MW ön tuotanto (TWh) uulivoima i0,20,50,50,50,50,50,50,50,55,96,05,96,06,06,06,06,06,06,06,06,00,50,50,50,50,50,56,06,06,06,06,06,0 uotsi1,42,62,62,72,72,72,72,72,720,120,120,120,120,120,120,220,220,220,120,120,12,72,72,72,72,72,720,120,120,220,220,220,2 orja0,91,11,11,11,11,11,11,11,112,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,912,91,11,11,11,11,11,118,818,818,818,818,818,8 nska7,27,88,38,38,38,38,38,38,315,115,115,115,115,115,115,115,115,115,115,015,18,38,38,38,38,38,317,417,417,417,417,417,4 hteensä9,712,012,512,612,612,612,612,612,654,054,154,054,154,154,154,254,254,254,154,054,112,612,612,612,612,612,662,362,362,462,462,462,4 dinvoima i22,522,635,735,849,863,935,949,963,935,749,763,635,749,763,735,949,863,835,749,763,731,945,959,93246,06031,745,759,731,745,659,7 uotsi64,368,174,474,974,874,775,174,974,874,173,973,574,374,173,974,874,474,174,374,374,275,075,074,975,375,275,274,474,374,174,474,374,5 hteensä86,890,7110,1110,7124,6138,6111,0124,8138,7109,8123,6137,1110,0123,8137,6110,7124,2137,9110,0124,0137,9106,9120,9134,8107,3121,2135,2106120133,8106,1119,9134,2 oima i14,013,113,413,413,413,413,413,513,513,413,613,713,713,613,613,713,713,713,713,613,613,613,513,413,413,513,513,514,114,114,214,114,114,1 uotsi65,565,066,065,966,166,066,066,166,166,168,068,168,168,068,068,168,168,168,167,968,068,066,166,066,166,166,166,169,069,169,168,968,969,0 orja135,0121,8121,0120,8121,0121,0121,0121,1121,1121,0126,2126,2126,2126,1126,2126,2126,3126,3126,3125,9126,1126,2121,1121,0121,0121,1121,1121,2127,3127,3127,4127,0127,0127,2 anska0,00,00,00,0 hteensä214,6199,9200,4200,1200,5200,4200,4200,7200,7200,5207,8208,0208,0207,7207,8208,0208,1208,1208,1207,4207,7207,8200,7200,4200,5200,7200,7200,8210,4210,5210,7210,0210,0210,3 P i26,631,532,632,231,83132,632,532,124,021,217,529,627,324,731,529,726,331,430,729,032,431,931,232,732,632,629,227,325,231,330,930,2 uotsi13,216,517,216,416,115,816,616,516,314,313,712,716,215,414,817,516,615,417,616,716,116,416,215,816,616,616,615,915,314,917,617,216,5 orja0,75,65,55,65,65,55,65,65,65,65,04,16,56,56,06,66,66,26,56,56,55,65,65,65,65,65,67,67,57,07,77,67,6 anska15,815,615,315,414,513,115,715,615,110,78,76,512,611,39,215,013,411,114,613,311,715,414,713,415,915,715,710,08,87,514,512,711,5 hteensä56,369,270,669,668,065,470,570,269,154,648,640,864,960,554,770,666,359,070,167,263,369,868,466,070,870,570,562,758,954,671,168,465,8 uhde i14,510,64,96,43,92,710,87,95,60,80,40,21,30,90,62,01,61,02,51,91,26,33,72,51612,49,81,31,00,74,12,82,1 uotsi0,62,01,81,71,30,92,52,11,50,50,30,11,00,60,41,71,10,91,91,51,01,81,31,03,42,62,41,10,70,53,72,51,8 orja0,04,00,60,90,60,31,11,00,80,00,00,00,10,10,00,40,20,10,40,20,10,90,60,41,11,11,10,30,20,10,80,50,4 anska14,015,05,810,96,63,421,315,08,90,40,30,10,90,50,21,41,00,72,51,40,810,76,33,229,425,118,70,50,20,03,51,91,1 hteensä29,131,613,119,912,47,335,726,016,81,71,00,43,32,11,25,53,92,77,35,03,119,711,97,149,941,232,03,22,11,312,17,75,4 rkkinatasapaino (TWh) ettovienti-12,7-13,9-4,6-9,71,413,5-9,71,212,5-13,0-1,97,9-11,8-0,310,7-9,02,712,6-13,9-1,110,5-10,50,412,5-13,4-2,98,4-12,7-0,810,6-20,8-8,64,0 oismaat uonti14,92,40,92,20,90,56,93,51,80,00,00,00,20,00,05,02,71,90,60,30,12,01,00,614,29,15,00,10,00,01,70,70,4 enti11,91,75,53,36,812,81,92,54,338,245,250,428,536,643,642,247,551,714,023,031,23,57,113,51,51,82,236,845,954,79,415,424,8 ettovienti-3,0-0,74,61,15,912,3-5,0-12,538,245,250,428,336,643,637,244,849,813,422,731,11,56,112,9-12,7-7,3-2,836,745,954,77,714,724,4 rmaalivesivuosi Siirtohinnat muualle markkinaehtoiset tässä laskentatapauksessa. Muutoin käytetty karkoittavia hintoja eli korkeita tuonti- ja matalia vientihintoja 20302020 Nyk.kapasiteetti 412 TWh435 TWh RES 20% kapasiteeettiNyk.kapasiteetti 454 TWh408 TWh408 TWh454 TWh390 TWhRES 20% kapasiteetti 435 TWh412 TWh412 TWh**

VTT Tiedotteita 2509 VTT-TIED-2509

Tekijä(t)

Maija Ruska & Göran Koreneff

Nimeke

Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla

Tiivistelmä

Selvityksessä tarkasteltiin uusien ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutuksia sähkömarkkinoiden ristiinomistuksiin, keskittyneisyyteen ja toimijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa ja Pohjoismaissa.

Kirjoittajien arvion mukaan markkinoita tulee tulevaisuudessa tarkastella ensisijaisesti pohjoismaisina. Niiden tuntien lukumäärä, jolloin Suomi on muodostanut oman hinta-alueensa, on 2000-2008 vuosittain vaihdellut välillä 1-29 %. Suomi tulee jatkossa muodostamaan entistä harvemmin oman alijäämäisen hinta-alueensa, sillä Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti ja Suomen sähköntuotantokapasiteetti kasvavat. Lisäksi Nord Poolin laajeneminen Baltiaan vaikuttaa markkinan laajuuteen.

Suomessa on tyypillistä, että voimalaitosten omistus on järjestetty voimaosakeyhtiöillä. Kaksi kolmesta ydinvoimalaitoshankkeesta on useamman sähköntuottajan ja -käyttäjän yhteishanke.

Selvityksessä analysoitiin nykyisiä omistussuhteita ja uusien hankkeiden vaikutuksia niihin.

Eri sähköntuotantomuotojen kannattavuutta tulevaisuudessa arvioitiin eri sähkön kysyntöihin perustuvilla sähkömarkkinaskenaarioilla. Kapasiteettirakenteen on oletettu pysyvän pitkälti nykyisen kaltaisena. Merkittävin muutos tulee olemaan uusiutuvan sähköntuotannon lisäys EU-tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti konventionaalisella lauhteella tuotetun sähkön määrä tulee vähentymään. Sähkön vienti Pohjoismaiden ulkopuolelle tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Uusien ydinvoimalaitosten myötä Suomen kansallisten sähkömarkkinoiden keskittyneisyys kasvaisi. Kasvu on suurinta, mikäli Fortum rakentaisi uutta kapasiteettia. Pohjoismaissa Vattenfallin sähköntuotanto on huomattavasti suurempi kuin Fortumin. Vattenfallin kapasiteetti ei kasva Suomen ydinvoimalaitoshankkeiden myötä. Pohjoismaisella tasolla Suomen ydinvoimahankkeet eivät lisää keskittyneisyyttä merkittävästi.

In document Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla (sivua 54-82)