Maantieteellisistä, ilmastollisista, viljelyteknisistä ja —kulttuurisista eroista johtuen torjunta-aineiden käyttömäärät ja —tavat vaihtelivat huomattavasti Suomen eri osien välillä. Tämä näkyi viljelijöiden ainevalinnoissa, annostelussa ja käsittelykertojen määrässä. Torjunta-aineilla käsitelty ala vaihtelee tutkimuksen valuma-alueiden välillä selvästi. Helpoin selitys tälle vaihtelulle on varmasti viljakasvien ja ristikukkaisten suurempi osuus eteläisessä osassa maata, mutta koska huomattava osa viljoista viljeltiin Lestijoen ja Taipaleenjoen alueella ilman torjunta-aineita, selityksiä pitänee hakea ilmastollisten syiden ohella myös viljelytavasta, kaupasta ja neuvonnasta. Pienannosherbisidien osuus oli suuri samoilla alueilla missä torjunta-aineilla käsitelty ala oli suuri, mikä kertonee neuvonnan tehokkuudesta ja aktiivisuudesta alueilla. Toisaalta, viljatiloilla pyrkimys satotuloksen optimointiin ja varmistamiseen on huomattavasti tärkeämpää kuin rehuviljaa tuottavilla karjatiloilta, joilla viljasato ei muodosta yhtä suurta osaa tilan tuotosta. Myös elintarviketeollisuuden ja kaupan taholta viljelijöihin kohdistuva kannustus sadon laadun kohottamiseksi torjunta-aineiden ja kasvunsääteiden avulla vaikuttanee asiaan. Karjatiloilla viljaa ei tarvitse saada kaupaksi.
Pelkästään selvityksen mukaisten torjunta-aineiden käyttömäärien perusteella ei voida tehdä päätelmiä hyvän viljelytavan tai aineille annettujen rajoitusten noudattamisesta. Tämä vaatii kasvikohtaista tarkastelua, johon ei tässä yhteydessä ollut mahdollisuutta.
Olisi ollut hyvä verrata viljelijöiden ilmoittamaa torjunta-aineiden annostelua käyttöohjeiden sallimiin määriin tarkemminkin, mutta päällisin puolin katsottuna annostelutavat näyttivät yleensä alittavan käyttöohjeet.
Tätä voidaan pitää erittäin positiivisena osoituksena viljelijöiden ammattitaidosta ja kokemuksesta. Samojen valmisteiden (erityisesti rikkakasvihävitteiden) käyttö tiloilla vuosi toisensa jälkeen tuottaa kokemusta riittävästä annostelusta, mikä on tietenkin myös taloudellisesti viisasta.
Valmisteuskollisuudesta kielii myös rekisteristä poistettujen torjunta-aineiden käyttö vielä vuosia myynnin loppumisen jälkeen.
Ympäristötuen vaikuttavuus —haastattelut ovat aiheuttaneet paljon ylimääräistä työtä tiloilla viljelijöiden jouduttua vastaamaan kasvulohko-kohtaisesti hyvin moniin kysymyksiin liittyen torjunta-aineiden käsittelyn lisäksi lannoitukseen, muokkaukseen, sadonkorjuuseen ja muihin viljelytoimiin. Tämä saattaa selittää alhaisen vastausprosentin joidenkin kysymysten kohdalla. Jatkossa saattaisi olla syytä hankkia torjunta-aineiden käyttöä koskevat tiedot omana tiedustelunaan, erityisesti mikäli käytöstä halutaan kattavampia ja tarkempia tietoj a.
Selvitys on tuottanut paljon mielenkiintoista tietoa torjunta-aineiden käytöstä suomalaistiloilla ja näyttäisi siltä, että torjunta-aineiden käyttö pohjautuu harkintaan, joka puolestaan on sidoksissa viljelyalueen kasveihin ja kulttuuriin. Selvityksen perusteella voidaan sanoa eteläisen Suomen viljanviljelyn olevan huomattavasti riippuvaisempaa kemikaaleista kuin pohjoisempien vertailualojen. Mitä ilmeisimmin torjunta-aineiden käytössä on käytännön puolesta huomautettavaa vain poikkeuksellisesti, jos lainkaan.
Sen sijaan olisikin jatkossa hyvä tutkia päätöksentekoon liittyviä asenteita.
26
On selvää, että torjunta-aineiden käytöllä voidaan varmistaa satotavoitteiden toteutumista, mutta viljelijöitä tulee kannustaa tarkastelemaan kriittisesti torjunta-aineiden käytön vaikutusta tilan tulokseen silloin kun otetaan huomioon että torjunta-aineita käytettäessä paitsi kuormitetaan ympäristöä kemikaaleilla myös menetetään jotain — aikaa, rahaa ja kuluttajien luottamusta suomalaisen elintarviketuotannon puhtauteen. Viimeksi mainittu seikka saattaa tulevaisuudessa osoittautua kannattavuuden kannalta kaikkein kriittisimmäksi.
27 Taulukko 4. Numerotiedot kuvista 13-24.
Lestijoen valuma-alue
1996 1997
Kokonaisala 2404 2490
Lohkoja (kp!) 1211 1187
Herbisidit 376 15,6 345 0,92 462 18,5 452 0,98
Fungisidit 86 3;6 263 3,04 • 95 3,8 • 270 2,85
Insektisidit 1,1 0,0 0,1 0,05 0,2 0,0 0,1 0,32
Kasvunsääteet 20 0,8 8.. 0,38 ..45 1,8- 21 0,47
kaikki 397 16,5 615 1,55 471 18,9 744 1,58
Taipaleenjoen valuma-alue
1996 1997
Kokonaisala 1280 • 1323
Lolikoja.(kpl) 651 652
Herbisidit 264 21 128 0,49 234 18 116 0,49
Fungisidit 11 1 2,6 0,24
Insektisidit 2,6 0 1,8 0,67 0,7 0 0,3 0,50
Kasvunsääteet 14,3 1 21 1,50 5,4 0 5,1 0,94
kaikki 264 21 151 0.57 235 18 124 0.53
Lepsämänjoen valuma-alue
1996 1997
Kokonaisala 5245 5296
Lohkoja (kpl) 2103 2182
Herbisidit 1836 35 729 0,40 1999 38 897,3 0,45
Fungisidit: 608 12 • 83,6 0,14 802 15 94,9 0;12
Insektisidit 300 6 8,6 0,03 245 5 33,8 0,14
Kasvunsääteet 665 13 183,2 0,28 610. 12 86,6 0,14
kaikki 1999 38 1004 0,50 2090 39 1113 0,53
Yläneenjoen valuma-alue
1996 1997
Kokonaisala 4619,84 4744,97
Lohkojc (kpl) 2093 2126
Herbisidit 2236,15 48 995,0 0,44 2743,9 58 1673,6 0,61
Fungisidit 123,11 3 40,7 0,33 442,52 9 214,7 0,49
Insektisidit 184,16 4 7,1 0,04 211,58 4 4,6 0,02
Kasvunsääteet 105,38 2 52,2 0,50 109,76 2 42,2 0,38
kaikki 2361 51 1095 0A6 2842 60 1935 0.68
28
10 Kirjallisuus
Brouwer, F.M., Terluin, I.J., Godeschalk, F.E. 1994. Pesticides in the EEC.Agricultural Economic Research Institute (LEI-DLO). The Hague. 159 p.
Grönroos, J., Rekolainen, S., Nikander, A. 1997. Maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden toteutuminen v. 1995. Suomen ympäristö 81. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 88 s.
Grönroos, J., Rekolainen, S., Palva, R., Granlund, K., Bärlund, I., Nikander, A., Laine, Y. 1997. Maatalouden ympäristötuki. Toimenpiteiden toteutuminen ja vaikutukset v. 1995-1997. Suomen ympäristö 239. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 77 s.
Hynninen, E-L. & Blomqvist, H. 1997. Pesticide sales continue to slide as planned.
Kemia-Kemi 24 (1997) 6:514-517.
Hynninen, E-L. & Blomqvist, H. 1998. Pesticide sales in Finland in 1997. Kemia-Kemi 25 (1998) 6:513-516.
Väätäinen, P. & Seppälä, T. 1995. Ympäristöonnettomuudet ja niiden kustannukset Suomessa 1989-1994. Ympäristöministeriön julkaisuja 1/1995.
Ympäristö-lehti 7/97. Kemikaalit ja kertymät. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
Ympäristö-lehti 7/98. Kemikaalit ja kertymät. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
29
KUVAILULEHTI
Julkaisija Julkaisun päivämäärä
Suomen ympäristökeskus 26.3.1999
Tekijät) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Seppälä
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen)
Torjunta-aineiden käyttö maatalouden ympäristötukitiloilla Användning av bekämpningsmedel i jordbrukets miljöstöd gårdar
Julkaisun laji Toimeksiantaja
Toimielimen asettamispvm Selvitys
Julkaisun osat
Tiivistelmä
Suomen ympäristökeskus selvitti haastatteluin torjunta-aineiden käyttömääriä ja-tapoja noin 400 maatilalla neljällä eri valuma-alueella Suomessa. Viljelytavat ja maatalouden rakenne vaihtelivat eri tutkimusalueilla, mikä näkyi esimerkiksi kasvunsääteiden ja fungisidien käyttömäärissä. Kaikkien tilojen keskimääräinen torjunta-aineiden tehoainekäyttö oli vuonna 1996 571 g ja 1997 695 g torjunta-aineilla käsiteltyä hehtaaria kohden. Käytettyjä tehoainemääriä voidaan pitää keskimäärin eurooppalaisittain melko pieninä, mutta paikoitellen erityisesti perunanviljelyssä käytettiin hyvinkin suuria määriä rikkakasvien ja sienitautien torjunta-aineita.
Asiasanat (avainsanat)
Torjunta-aineet, tehoaineet, käyttömäärät, ympäristönsuojelu, maatalous, ympäristötuki
Muut tiedot
Sarjan nimija numero ISBN ISSN
Suomen ympäristökeskuksen moniste 952-11-0472-4 1455-0792
Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus
30 suomi julkinen
Jakaja
Suomen ympäristökeskus, asiakaspalvelu PL 140
00251 Helsinki puh. 09 - 4030 0100 telefax 09 - 4030 0190
sähköposti: neuvonta.syke@vyh.fi
Kustantaja
Suomen ympäristökeskus Kemikaaliyksikkö PL 140
00251 Helsinki
PRESENTATIONSBLAD
Utgivare Utgivningsdatum
Finlands miljöcentral den 26 mars 1999
Författare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare Timo Seppälä
Publikation (även den finska titeln)
Torjunta-aineiden käyttö maatalouden ympäristötukitiloilla Användning av bekämpningsmedel i jordbrukets miljöstöd gårdar
Typ av publikation Uppdragsgivare Datum för tillsättandet av organet
Utredningen
Publikationens delar
Referat
Finlands miljöcentral har gjort en utredning om användningen av bekämpningsmedel på bondgårdar som får jordbrukets miljöstöd. Syftet med utredningen var att undersöka hur mycket och på vilket sätt lantbrukarna använder bekämpningsmedel. Utredningen genomfördes genom att intervjua cirka 400 bönder. Gårdarna var belägna på fyra skilda avrinningsområden i Finland. Jordbrukets struktur och odlingstraditioner varierade mellan de fyra undersökningsområdena, vilket påverkade användningsmängderna av tex. medel för
tillväxtreglering och medel mot svampangrepp. I 1996 och 1997 användes verksamma ämnen i genomsnitt 571 g och 695 g per behandlade hektar. Mängder verksamma ämnen som används i Finland är små jämfört med de flesta europeiska länderna, men särskilt i potatisodlingarna användes ställvis stora mängder av medel för ogräs och svampangrepp.
Sakord (nyckelord)
Bekämpningsmedel, verksamma ämnen, användningsmängd, miljövård, jordbruk, miljöstöd
Övriga uppgifter
Seriens namn och nummer ISBN ISSN
Finlands miljöcentralens duplikat 149 952-11-0472-4 1455-0792
Sidantal Språk Pris Sekretessgrad
30 finska offentlig
Distribution
Finlands miljöcentral, kundservice PL 140
00251 Helsinki tel. 09-4030 0100 telefax 09-4030 0190
sähköposti: neuvonta.syke@vyh.fi
Förlag
Finlands miljöcentral Enheten för kemikalier PL 140
00251 Helsinki
ISBN 952- I I -0472-4 ISSN 1455-0792
• ■ • • la • . ■ 9 ■ • ■ r ■ ■ r • ! a w r • • 9 • • • 0 ■ a ■ •