7.1 Tulosten tarkastelu
Tätä työtä on ohjannut kaksi tavoitetta, joista ensimmäinen on kuvata määräseurannan toteuttaminen infra-alalla. Toinen on suorituskyvyn parantaminen määräseurannan systematisoinnilla. Kuten aikaisemmin on tässä työssä ilmaistu, tutkimuksessa on esitetty kirjallisuuskatsaus määräseurannan eri vaiheisiin liittyen. Kirjallisuuskatsausta hyödynnettiin tutkimuksen aineistona toimivien haastattelujen pohjana: tutkimuksessa toteutettiin neljä haastattelua yhden infra-alan yrityksen työntekijöille. Tämän lisäksi aineistona käytettiin muuta yrityksen dokumentaatiota kattavan näkökulman saavuttamiseksi. Työssä vastattiin kattavasti tutkimuskysymyksiin yhdistämällä kirjallisuuskatsauksen ja kerätyn aineiston havainnot, minkä avulla tutkimuksen tavoitteet saavutettiin. Tutkimuskysymykset kulkevat toistensa kanssa linjassa: ensimmäinen tutkimuskysymys mahdollistaa kahteen jälkimmäiseen vastaamisen. Tutkimuskysymys 1 johdettiin ensimmäisestä tavoitteesta:
TK1: Mitä vaiheita määräseurantaprosessiin kuuluu?
Tutkimuksessa tarkasteltiin määräseurantaprosessia yrityksen aineiston pohjalta. Tulokset osoittivat määräseurannan olevan monitasoinen prosessi, joka kytkeytyy useampaan projektin johtamisen aiheeseen. Käytännössä määräseurannan toteuttaminen on projekteilla pakollista, jotta projekti saadaan valmistettua tavoitteiden mukaisesti. Määräseurantaa hyödynnetäänkin useissa asioissa projektien suunnittelusta aina lopetusvaiheeseen asti.
Aineistosta havaittiin määräseurantaprosessin koostuvan tehtävien asetannasta, tiedon keruusta, yksityiskohtaisesta seurannasta, tiedon raportoinnista sekä tiedon hyödyntämisestä. Liitteessä 4 havainnollistetaan esille tullutta määräseurantaprosessia yksinkertaistetun mallin avulla, jossa painopiste kohdistuu projektin määräseurantaan. Liite mukailee BPMN-kieltä, jossa vuokaaviomaisessa mallissa esitetään graafisella merkintätavalla liiketoimintaprosesseja (Dumas et al. 2013). Mallissa ei huomioida
asiakkaita eikä muita yrityksen sidosryhmiä, minkä lisäksi yrityksen tukitoimintojen määräseurantaan liittyvät osat esitetään vain välttämättömiltä osin. Prosessin oleellisista osista tehtävien asetantaan kuuluvat seurattavien tehtävien määrittäminen niiden yksiköiden ja seurantatavan kautta kokonaismäärät huomioon ottaen. Tiedon keruu tapahtuu eri lähteistä, niin ulkoisista järjestelmistä kuin työvaiheiden dokumentaatiostakin.
Yksityiskohtaisella seurannalla saadaan selville päivätason informaatio suoritteista sekä tuottavuuksista, kun taas raportoinnissa informoidaan yrityksen johtoa projektin tilasta yleisemmällä tiedolla. Määräseurantatiedon hyödyntämisessä työmaan ohjaus sekä korjaustoimenpiteiden aluille pano ja syiden selvittäminen nousivat merkittäviksi kohteiksi.
Käytännön määräseurantaprosessissa on yhteneviä käsityksiä teorian kanssa. Esimerkiksi informaatioprosessi toteutuu hyvinkin teorian mukaisesti. Rakennusprojektit noudattavatkin lähtökohtaisesti samaa kaavaa ympäri maailman vaikkakin maakohtaisia eroja on havaittavissa. Muun muassa empiriassa havaittiin poikkeuksia teoriaan esimerkiksi työmaapäiväkirjojen hyödyntämisen osalta. Vaikka työmaapäiväkirjat koetaankin teoriassa ja käytännössä informaatioarvoltaan kattaviksi, ei niitä teorian mukaisesti kyetä hyödyntämään sisäisissä prosesseissa. Tämä voi johtua Suomen infra-alan luonteesta ja sen eroavaisuudesta teoriassa esitetyn tutkimuksen taustalla olleisiin olosuhteisisiin ja maakohtaisiin eroihin.
Nykyistä määräseurantaa ja sen vaatimuksia hyödynnetään toisesta tavoitteesta johdettujen tutkimuskysymyksien vastauksissa. Aluksi tarkastellaan tutkimuskysymystä 2 ja heti perään kysymystä 3:
TK2: Miten suorituskyky paranee määräseurannan systematisoinnilla?
Tutkimuksessa havaittiin potentiaalisia kohteita suoristuskyvyn parannukselle. Yrityksen sisäinen suorituskyky voi kasvaa eritoten ajankäytön tehostumisen myötä, minkä lisäksi systematisoinnilla voidaan parantaa suorituskykyä myös laadun kautta. Systematisoinnilla pyritään yhdenmukaistamaan määräseurantaprosessia läpi yrityksen. Yhteisten toimintatapojen omaksumisella määräseurannassa voidaan saavuttaa etuja ajankäytössä.
Kaksi vastaajaa neljästä kertoivatkin, että liikkuvuus työmaiden välillä helpottuu ja nopeutuu, sillä käynnistysvaihe jää työmaalle tulleelta lyhemmäksi. Lisäksi laatuun vaikuttaa, kun määräseuranta saadaan vertailukelposeksi ja samanlaista informaatiota tuottavaksi toiminnoksi yrityksen projekteilla, minkä lisäksi tulkintavirheet mahdollisesti vähenevät.
TK3: Mitkä ovat systematisoinnin edellytykset?
Tutkimuksessa tutkittiin määräseurannan systematisoinnin edellytyksiä lähdeyrityksen nykytilan ja määräseurannan vaatimusten kautta. Työssä havaittiin, että määräseurannan systematisointia ja sen edellytyksiä ohjaa vahvasti projektien vaihtelevat erityispiirteet, mikä on pidettävä alati mielessä. Tämän lisäksi suurta huomiota nauttii kokemuksen tuomat tiedot ja taidot. Työssä tunnistettiin systematisoinnin kolme merkittävintä tekijää, joista jokaisessa on otettava huomioon projektien erityispiirteet. Nämä kolme osaa ovat työmaalähtöisyys, käytetyt järjestelmät sekä ohjeistus. Työmaalähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että työmaalta hankkeisiin osallistuvilta henkilöiltä tulee määräseurantaan alkutiedot ja vaatimukset, jotka seurannassa on oltava. Työmaalähtöisyyttä voidaan käytännössä toteuttaa perustamalla työryhmä, joka koostuu projektien määräseurantaan osallistuvista henkilöistä, jotta eri työvaiheiden ja tehtävätyyppien vaatimukset määräseurannan saralta saadaan selville.
Lisäksi työryhmällä voidaan pienentää työmaalla esiintyvää muutosvastarintaa.
Systemaattisessa määräseurannassa eri informaatiojärjestelmillä on oltava yhteinen käyttötarkoitus kaikilla projekteilla. Isossa yrityksessä voidaan hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää projektin ja johdon välisessä raportoinnissa. Järjestelmällä saadaan luotua yhtenäiset ja vertailukelposet raportit sekä yhdistettyä muita tietoja.
Projektien yksityiskohtaisessa seurannassa on sen sijaan käytettävä taulukkolaskentaohjelmaa sen toiminnallisuuksien vuoksi: graafisuus ja muokattavuus sekä välilehtien ja kaavojen käyttö ottavat huomioon projektien erityispiirteet ja mahdollistavat päivätason seurannan. Tiedon keruuseen käytetään projektikohtaisesti vaihtelevaa dokumentaatiota sekä ulkoisten toimijoiden järjestelmiä.
Ohjeistuksella ja sen noudatuksella varmistutaan määräseurannan yhtenäisten toimintatapojen täytäntöönpanossa, minkä lisäksi kokemusperäistä tietoa saadaan jaettua yrityksessä eteenpäin. Tällöin määräseurannan eri vaiheisiin tarvitaan ohjeistukset, ettei jokainen työntekijä käytä vain itselleen vakiintuneita tapoja määräseurannassa.
Ohjeistuksien olisi suotavaa kohdistua vähintään määräseurannan toteuttamiseen, raportointiin ja tiedon tallentamiseen.
Systematisoinnilla pyritään parantamaan yrityksen sisäistä suorituskykyä. Systematisointi kohdistuu yrityksen mittareiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Tämä on linjassa teorian kanssa, jossa yrityksen sisäisten prosessien suorituskykyä parannetaan tuloksellisuuden, tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden osa-alueilla. Lisäksi voidaan tehdä varovainen arvio seurattavien tehtävien suorituskyvyn paranemisesta määräseurannan paranemisen johdosta.
7.2 Tutkimuksen luotettavuus ja rajoitukset
Tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia määräseurantaa ja suorituskyvyn parantamista määräseurannan systematisoinnilla. Työn tavoitteet saavutettiin vastaamalla tutkimuskysymyksiin, jotka esitetään yllä. Tutkimus tarjoaa lukijalleen tarkan selvityksen määräseurantaprosessista, minkä lisäksi esitetään määräseurannan yhtenäistämistä sekä sen vaikutuksia suorituskykyyn. Tutkimusongelman ja tutkimuskysymysten kautta tutkimuksessa päädyttiin laadulliseen tapaustutkimukseen. Jotta tutkittavasta kohteesta, määräseurannasta sekä sen systematisoinnista saadaan riittävästi informaatiota, täytyy sitä tutkia sen omassa ympäristössään. Kun ilmiötä kuvataan sen omassa ympäristössään, ja siitä koetetaan löytää ja paljastaa tosiasioita, ovat tutkimuksessa käytetyt menetelmät perusteltuja.
Työssä käytetty teoria on valittu harkitusti tutkimuksen kohteena olevan määräseurannan ympäriltä. Teoria pohjautui suurimmaksi osin kansainväliseen materiaaliin sekä infra- että rakennusalalta. Teoria koostui alan kirjallisuudesta, jota on täydennetty tuoreilla tutkimuksilla. Lisäksi muutamia suomalaisen lainsäädännön ja ohjeistuksen tekstiä on
liitetty osaksi kirjallisuuskatsausta. Aineisto sen sijaan perustui yhden suomalaisen infra-alan toimijaan: työntekijöiden teemahaastatteluihin sekä määräseurannan dokumentaatioon.
Tällöin tutkimuksessa yhdistyivät kansainvälinen teoria sekä suomalaiset toimintatavat ja vaatimukset, mikä toi uudenlaisia näkökulmia määräseurantaan. Haastatteluiden otantana toimi neljän, tarkasti valitun henkilön näyte, joilla on kokemusta määräseurannasta yrityksen eri tasoilla. Valituilta henkilöiltä saatiin vaihtelevia näkökulmia määräseurantaan ja sen systematisointiin liittyen. Haastattelut kestivät keskimäärin kaksi tuntia, joten aineistoa saatiin kattavasti teemoihin liittyen. Lisäksi, samoja asioita toistui haastatteluissa. Aineiston voikin todeta olleen kattavaa ja kylläistä, joten neljän henkilön haastattelun oletetaan riittävän.
Haastattelupaikkana toimi lähdeyrityksen tutut tilat: kahdessa tapauksessa työntekijöiden projektit ja kahdessa yrityksen pääkonttori. Haastattelutilanteessa oleva kiire on voinut vaikuttaa haastateltaviin, mikä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä haastatteluille varattiin aikaa useita tunteja viikkoja etukäteen. Tällöin haastateltavat ovat voineet varautua tilanteeseen tarvitsemiltaan osin. Lisäksi yrityksen omat tutut tilat poistavat haastateltavilta turhaa haastattelun aiheuttamaa jännitystä, jolloin vastaukset ja kuvailut ovat mahdollisimman totuudenmukaisia. Voidaankin olettaa haastatteluiden olleen laadukkaita ja siten aineiston olleen kyvykäs vastaamaan tutkimuskysymyksiin.
Tuloksien yleistämistä koskemaan kaikkia alan yrityksiä on tehtävä varovaisesti.
Tutkimuksen yleistettävyydessä on hyvä varautua aineistosta johtuviin painotuksiin yrityksen yksityiskohdissa, minkä lisäksi työssä tutkittiin vain suuren yrityksen tapausta.
Koska tutkimuksessa aineistona on käytetty ainoastaan yhden yrityksen näkökulmaa, tutkimus voi heijastaa kyseisen yrityksen omia toimintatapoja. Esimerkiksi käytettävät informaatiojärjestelmät riippuvat vahvasti yrityksen koosta ja maturiteetista. Tutkimuksen päätulokset eivät kuitenkaan täysin ole riippuvaisia kyseisen lähdeyrityksen käytännöistä – tuloksiin voi välittyä yrityksen yksityiskohtia, mutta pääpiirteinen linja on alalla yhtenäinen.
Tällöin yleistettäessä koskemaan muita alan yrityksiä, on otettava huomioon yrityksien ominaispiirteiden ja toimintatapojen vaikutukset tuloksiin. Toisaalta tuloksien
yleistettävyyttä koskemaan laajemmin koko rakennusalaa voidaan pohtia varauksella.
Teoriassa on käytetty sekä infra-alan että rakennusalan materiaalia, mutta empiria tuki ainoastaan infra-alaa. Määräseurannan perusidean voidaan kuitenkin olettaa olevan samanlainen, jossa seurataan suoritteita. Ainoastaan seurattavat yksiköt ja suoritteet vaihtuvat riippuen rakennettavasta kokonaisuudesta. Rakennusalalla voi kuitenkin olla omia ominaispiirteitä, joihin työ ei ota ollenkaan kantaa.
Rajoituksista huolimatta tutkimuksen voidaan olettaa olevan relevantti sekä akateemiselle tutkimukselle että alan yrityksille. Työssä tuodaan suorituskyvyn parantaminen lähelle rakennusalan operatiivista prosessia, määräseurantaa, joita ei keskenään olla yhdessä tutkittu. Rakennusalan yrityksien prosesseista ei halutakaan jakaa tietoa ulkopuolisille mahdollisien kilpailuetujen menettämisen pelossa, mikä johtaa siihen, että tarkat tiedot prosesseista ovat luottamuksellisia. Lisäksi alan näkökulmasta katsottuna tutkimuksen tulokset antavat kuvan määräseurannan vaatimuksista, ja kuinka sillä voidaan saavuttaa parannuksia suorituskyvyssä. Seuraavaksi esitetään konkreettiset suositukset toiminnalle sekä jatkotutkimusaiheet.
7.3 Suositukset toiminnalle ja jatkotutkimuksille
Jotta määräseurannan systematisoinnilla voidaan parantaa suorituskykyä, täytyy projektien erityispiirteet ottaa huomioon. Tutkimuksen suosituksena on edetä systematisoinnin edellytysten mukaisesti, jolloin otetaan huomioon työmaalähtöisyys, käytetyt järjestelmät sekä ohjeistus. Systematisointi alkaa työryhmän perustamisella, jonka jälkeen mainitut erityispiirteet saadaan otettua huomioon sekä toiminta on työmaalähtöistä. Työryhmän olisi hyvä koostua sekä eri alueilla toimivista että eri projektien henkilöistä, jotka tekevät töitä määräseurantaan liittyen. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon projektin eri tasoilla toimivien henkilöiden näkökulmat, ja kuinka he osallistuvat määräseurantaan. Toisin sanoen työryhmä voisi koostua 3-5 henkilöstä, jotka jokainen ovat eri projekteilta ympäri Suomea. Lisäksi ryhmässä olisi edustettuna työnjohtajat, työmaainsinöörit ja työmaapäälliköt, jokaista vähintään yksi henkilö.
Työryhmän tarkoituksena on selvittää nykyisten informaatiojärjestelmien käyttötarkoitus, havaita tehtävien asettamien vaatimukset määräseurantaan sekä näihin perustuen, ja luoda kuvaan 7 perustuva yhtenäinen Excel-pohja. Käyttötarkoitukset on selvennettävä jokaiselle järjestelmälle yhtenäiseksi, mikä on edellytyksenä systematisoinnille. Lisäksi tehtävien asettamat vaatimukset yksityiskohtaiselle seurannalle ja raportoinnille ovat ratkaisevat osat systematisointia; tällöin voidaan luoda Excelille pohjat eri tehtävätyypeille, kun niiden vaatimukset tarvittavasta tiedosta ja raportoinnista ovat selvät. Tehtävätyypit voivat olla esimerkiksi betonointi tai louhintatyöt, joissa seurattavat tehtävät ovat lähes samanlaisia pienillä projektikohtaisilla eroilla. Tällöin projektien erityispiirteet otetaan huomioon, kun tehtävätyyppien pohjia voidaan projektilla muokata vastaamaan tiettyä tehtävää. Lisäksi, kun pohjien luonnissa otetaan huomioon muut järjestelmät, voidaan seurantapohjat luoda tavalla, että ne tukevat raportointia sekä muista järjestelmistä saadaan tieto seurantaan vaivattomasti.
Luomalla ohjeistus ja noudattamalla sitä voidaan varmistaa yhteisten toimintatapojen leviäminen yrityksessä. Ohjeistukset olisi hyvä luoda työryhmän toimesta koko määräseurantaprosessiin, jossa eritoten määräseurannan toteuttaminen saa huomiota. Tähän toteuttamiseen kuuluu yksityiskohtainen seuranta, jossa yhtenäiselle Excel-pohjalle on luotava ohjeet sen täyttöön ja käyttöön. Ohjeistuksella voidaan yhteisten toimintatapojen levittämisen lisäksi jakaa kokemusperäistä tietoa yrityksessä.
Jatkotutkimusta ajatellen nousee kaksi asiaa esille. Ensimmäiseksi, koska tässä tutkimuksessa aineistoa oli ainoastaan yhdestä alan yrityksestä, on järkevää vahventaa tutkimuksessa havaittuja tuloksia kattavammalla aineistolla, jossa on käytössä dataa useammasta yrityksestä. Tällöin voidaan tutkia ilmiötä eri näkökulmista. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa ei otettu huomioon pienen tai keskisuuren yrityksen ominaisuuksia tai soveltuvuuksia määräseurannan kehittämiseen. Lisäksi, koska tutkimus kohdistui ainoastaan infra-alaan eikä koko rakennusalan toimintatapoihin otettu kantaa, voidaan tutkia tarkemmin rakennusalan piirteitä ja selvittää, voidaanko tämän tutkimuksen tuloksia hyödyntää kyseisellä alalla.
Toinen mahdollinen jatkotutkimus voisi liittyä määräseurannan ja tuottavuustietojen hyödyntämiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin määräseurantaprosessia sekä sen systematisointia, minkä myötä havaittiin määräseurannan hyödyntämisen olevan moniulotteinen vaihe yrityksessä. Tällöin voitaisiin tutkia tarkemmin, kuinka määräseurannan ja tuottavuuden tietoja voitaisiin hyödyntää yrityksessä tehokkaammin ja sitä kautta parantaa yrityksen kilpailukykyä. Hyödyntämistä voitaisiin tutkia yrityksen eri osa-alueilla, niin projektin johtamisessa, tarjouslaskennassa kuin tiedoista oppimisen kautta.
8 YHTEENVETO
Rakennusala on kärsinyt viime aikoina heikosta tuottavuudesta, kun sitä verrataan muihin toimialoihin. Alan tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä työmaan toteutusta, joka on yksi suorituskyvyn osa-alue. Infra-alalla osa toteutusvaihetta on projektien määräseuranta, jonka suorituskykyä työssä pyritään parantamaan. Suorituskyvyn mittaaminen ja kehittäminen on aiemmassa tutkimuksessa kohdistunut pääosin automaattiseen tiedon keräämiseen kentältä. Tässä tutkimuksessa sen sijaan esitetään määräseurantaprosessi kokonaisuudessaan sekä määräseurannan systematisoinnilla saatavat parannukset ja sen edellytykset.
Tutkimuksessa on kaksi tavoitetta: kuvata määräseurannan toteuttaminen infra-alalla sekä suorituskyvyn parantaminen määräseurannan systematisoinnilla. Tutkimuksessa esitetään määräseurannan eri vaiheet, minkä lisäksi osoitetaan, kuinka suorituskyky voi parantua määräseurannan systematisoinnilla. Lopuksi selvitetään määräseurannan systematisoinnin edellytykset.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus.
Lähtökohtana työssä oli laajan ja monipuolisen aineiston kerääminen ja tutkimuksen kohteen, määräseurannan, kuvaaminen perusteellisesti. Tutkimuksessa toteutettiin aiheesta kirjallisuuskatsaus, minkä lisäksi aineistoa kerättiin yhdestä alan suuresta yrityksestä.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on valittu tutkimuksen kohteena olevan määräseurannan ympäriltä. Aineisto koostui alan kirjallisuudesta, jota on täydennetty tuoreilla tutkimuksilla.
Lisäksi suomalaisen lainsäädännön ja ohjeistuksen tekstiä on liitetty osaksi kirjallisuuskatsausta.
Empiirinen aineisto pohjautui suurimmalta osin teemahaastatteluihin, joissa otantana toimi neljän, tarkasti valitun ammattilaisen näyte. Haastateltavat ovat työskennelleet projekteilla määräseurannan parissa useita vuosia, minkä lisäksi jokainen työskenteli haastatteluiden toteutuksen aikaan eri projekteilla mahdollistaen kattavan näkökulman saannin aiheesta.
Lisäksi aineistoon kuului projektien määräseurannan dokumentaatiota sekä toiminnanohjausjärjestelmään tutustumista. Tätä aineistoa hyödynnettiin käytännön seurannan selvittämisessä.
Tutkimuksessa havaittiin määräseurannan olevan monitahoinen prosessi, joka kytkeytyy useampaan projektin johtamisen aiheeseen. Määräseurantaprosessi koostuu tehtävien asetannasta, tiedon keruusta, yksityiskohtaisesta seurannasta, tiedon raportoinnista sekä tiedon hyödyntämisestä. Lisäksi työssä huomattiin määräseurannan systematisoinnin parantavan yrityksen sisäisten prosessien suorituskykyä tuloksellisuuden, tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden osa-alueilla. Systematisoinnin edellytykset kohdistuvat työmaalähtöisyyteen, käytettyihin informaatiojärjestelmiin sekä ohjeistuksiin, joissa jokaisessa täytyy ottaa huomioon projektien erikoispiirteet.
Suositukset toiminnalle kohdistuvat systematisoinnin edellytyksiin. Suosituksena on perustaa työryhmä, joka selvittää eri tehtävätyyppien vaatimukset ja näiden pohjalta luo yhtenäiset Excel-pohjat kaikkien projektien käytettäväksi. Jatkotutkimusta ajatellen toteutetun tutkimuksen havaintoja voidaan vahvistaa suuremmalla aineistolla ja mahdollisesti laajentaa koskemaan koko rakennusalaa. Lisäksi määräseurannan ja tuottavuustietojen laadukkaampi hyödyntäminen voisi olla toinen mahdollinen jatkotutkimusaihe.
LÄHDELUETTELO
AACE International. 2018. Recommended practice No. 10S-90, cost engineering terminology [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2018]. Saatavilla:
http://library.aacei.org/terminology/
Abaza, H., Siddiqi, K., Arsic, Z. & Passley, G. 2014. Monitoring project progress: Project manager’s perspectives. International journal of construction project management, 6:1. S.
63-74.
Abbaszadegan, A. 2016. Instantaneous project controls: Current status, state of the art, benefits, and strategies [verkkodokumentti]. Väitöskirja. Arizona State University, Civil and Environmental Engineering. Tempe, Arizona, Yhdysvallat. 210 s. [Viitattu 17.8.2018].
Saatavilla:
https://repository.asu.edu/attachments/170630/content/Abbaszadegan_asu_0010E_16133.p df
Arnold, P. & Javernick-Will, A. 2013. Projectwide access: Key to effective implementation of construction project management software systems. Journal of construction engineering and management, 139:5. S. 510-518.
Barbosa, F., Woetzel, J., Mischke, J., João Ribeirinho, M., Sridhar, M., Parsons, M., Bertram, N. & Brown, S. 2017. McKinsey Global Institute, Reinventing construction: A route to higher productivity. New York City, New York, Yhdysvallat: McKinsey &
Company. 155 s.
Braglia, M. & Frosolini, M. 2014. An integrated approach to implement project management information systems within the extended enterprise. International journal of project management, 32:1. S. 18-29.
Chiao Lin, M., Ping Tserng, H., Ping Ho, S. & Young, D. 2012 A novel dynamic progress forecasting approach for construction projects. Expert systems with applications, 39:3. S.
2247-2255.
Chin, S., Kim, K. & Kim, Y-S. 2005. Generate-select-check based daily reporting system.
Journal of computing in civil engineering, 19:4. S. 412-425.
Chin, S., Yoon, S., Kim, Y-S., Jung, Y., Park, S-C. & Chung, M. 2004. A project progress measurement and management system. Teoksessa: Proceedings of the ISARC 2004 21st International Symposium on Automation and Robotics in Construction. Jeju Island, Korea.
21-25.9.2004. [Julkaisupaikka tuntematon]: I.A.A.R.C. S. 547-552. [Viitattu 2.8.2018].
Saatavilla: https://doi.org/10.22260/ISARC2004/0101
Construction Industry Institute. 1987. RS6-5 - Project control for construction. 48 s.
Creswell, J. 2009. Research design: Qualitative, quantitative, and mixed methods approaches. 3. painos. Thousand Oaks, Kalifornia, Yhdysvallat: Sage Publications. 260 s.
Dumas, M., La Rosa, M., Mendling, J. & Reijers, H. 2013. Fundamentals of business process management. Berliini, Saksa: Springer. 399 s.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. [E-kirja]. Tampere:
Vastapaino. 197 s. [Viitattu 27.11.2018]. ISBN 978-951-768-504-7.
Fleming, Q. & Koppelman, J. 2010. Earned value project management. 4. painos. Newton Square, Pennsylvania, Yhdysvallat: Project Management Institute. 203 s.
Hendrickson, C. & Au, T. 2008. Project management for construction: Fundamental concepts for owners, engineers, architects and builders. Versio 2.2. [verkkodokumentti].
[viitattu 21.11.2018]. Saatavilla: https://www.cmu.edu/cee/projects/PMbook/
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino. 213 s.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 464 s.
Ilyas, M. A., Hassan, M. & Ilyas, M. U. 2013. PMIS: boon or bane? [verkkodokumentti].
Proceedings of the PMI® Global Congress 2013 - EMEA. Istanbul, Turkki. 22-24.4.2013.
Newton Square, Pennsylvania, Yhdysvallat: Project Management Institute. [Viitattu 4.9.2018]. Saatavilla: https://www.pmi.org/learning/library/project-management-information-systems-overviews-5813
Jung, Y. & Kang, S. 2007. Knowledge-based standard progress measurement for integrated cost and schedule performance control. Journal of construction engineering & management, 133:1. S. 10-21.
Kim, C., Son, H. & Kim, C. 2013. Automated construction progress measurement using a 4D building information model and 3D data. Automation in construction, 31. S. 75-82.
Kiziltas, S. & Akinci, B. 2005. The need for prompt schedule update by utilizing reality capture technologies: A case study [verkkodokumentti]. Teoksessa: (edit.) Tommelein, I.
Proceedings of the Construction Research Congress 2005. San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat. 5-7.4.2005. Reston, Virginia, Yhdysvallat: American Society of Civil Engineers. S. 1-10. [Viitattu: 10.8.2018]. Saatavilla: https://doi.org/10.1061/40754(183)32 Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. 2015. Tapaustutkimuksen taito. 3. painos. [E-kirja].
Helsinki: Gaudeamus. 301 s. [Viitattu: 25.10.2018]. ISBN 978-952-495-697-0.
Lee, N. & Kim, Y. 2018. A conceptual framework for effective communication in construction management: Information processing and visual communication [verkkodokumentti]. Teoksessa (edit.) Wang, C., Harper, C., Lee, Y., Harris, R. &
Berryman, C. Proceedings of the selected papers from the Construction Research Congress 2018. New Orleans, Louisiana, Yhdysvallat. 2-4.4.2018. Reston, Virginia, Yhdysvallat:
American Society of Civil Engineers. S. 531-541. [Viitattu 25.8.2018]. Saatavilla:
https://doi.org/10.1061/9780784481264.052
Loría-Arcila, J. & Álvarez-Romero, S. 2005. Data collection system for labor-intensive projects [verkkodokumentti]. Teoksessa: (edit.) Tommelein, I. Proceedings of the Construction Research Congress 2005. San Diego, Kalifornia, Yhdysvallat. 5-7.4.2005.
Reston, Virginia, Yhdysvallat: American Society of Civil Engineers. S. 1-10. [Viitattu:
10.8.2018]. Saatavilla: https://doi.org/10.1061/40754(183)30
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Annettu Helsingissä 5.2.1999. Saatavilla:
http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: tutkijalaitos. 4.
korjattu laitos. [E-kirja]. Helsinki: International Methelp. 1631 s. [Viitattu 8.11.2018]. ISBN 978-952-5372-29-8.
Navon, R. & Haskaya, I. 2006. Is detailed progress monitoring possible without designated manual data collection? Construction management and economics, 24:12. S. 1225-1229.
Navon, R. 2005. Automated project performance control of construction projects.
Automation in construction, 14:4. S. 467-476.
Olawale, Y. & Sun, M. 2010. Cost and time control of construction projects: Inhibiting factors and mitigating measures in practice. Construction management and economics, 28:5.
S. 509-526.
Pekuri, A., Haapasalo, H. & Herrala, M. 2011. Productivity and performance management
— Managerial practices in the construction industry. International journal of performance measurement, 1:1. S. 39–58.
Project Management Institute. 2004. A guide to the Project Management Body of Knowledge (PMBOK® Guide). 3. painos. Newton Square, Pennsylvania, Yhdysvallat:
Project Management Institute. 388 s.
Project Management Institute. 2011. Practice standard for earned value management. 2.
painos. Newton Square, Pennsylvania, Yhdysvallat: Project Management Institute. 87 s.
Rakennustieto Oy. 1998. RT 16-10660 Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998. 2.
painos. (ohjetiedosto). Helsinki: Rakennustieto Oy. 19 s.
Rakennustieto Oy. 2000. RT 16-10724 Urakkaohjelman laatiminen, maarakennustyö. YSE 1998 asiakirjamalli. (ohjetiedosto). Helsinki: Rakennustieto Oy. 20 s.
Rakennustieto Oy. 2015. Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje.
Infra-nimikkeistö. Helsinki: Rakennustieto Oy. 168 s.
Rakennustieto Oy. 2018. InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset [verkkodokumentti]. [viitattu 18.8.2018]. Saatavilla:
https://www.rakennustieto.fi/infraryl/extra/teknisetvaatimukset.html.stx [vaatii lisenssin].
Rantanen, H. & Holtari, J. 1999. Yrityksen suorituskyvyn analysointi. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Tuotantotalouden osasto, Tutkimusraportti 112. 65 s.
Raymond, L. & Bergeron, F. 2008. Project management information systems: An empirical study of their impact on project managers and project success. International journal of project management, 26:2. S. 213–220.
Robson, I. 2005. Implementing a performance measurement system capable of creating a culture of high performance. International journal of productivity and performance management, 54:2. S. 137–145.
Sears, S., Sears, G., Clough, R., Rounds, J. & Segner, R. 2015. Construction project management: A practical guide to field construction management. 6. painos. Hoboken, New Jersey, Yhdysvallat: John Wiley & Sons. 341 s.
Shehab, T. 2009. Automated measurement of earthwork volume in construction projects.
Construction Innovation, 9:3. S. 341–358.
Shrestha, K. & Jeong, H. 2017. Computational algorithm to automate as-built schedule development using digital daily work reports. Automation in construction, 84. S. 315-322.
Shrestha, K. 2016. Data analytics and visualization for enhanced highway construction cost indexes and as-built schedules [verkkodokumentti]. Väitöskirja. Iowa State University, Civil, Construction, and Environmental Engineering. Ames, Iowa, Yhdysvallat. 143 s.
[viitattu 17.8.2018]. Saatavilla: https://lib.dr.iastate.edu/etd/15810
Son, H., Bosché, F. & Kim, C. 2015. As-built data acquisition and its use in production
Son, H., Bosché, F. & Kim, C. 2015. As-built data acquisition and its use in production