EU:n ilmastopolitiikan tärkeimpiä yksittäisiä välineitä ovat päästöoikeuskaup-pa ja kansallisesti määritellyt tavoitteet päästökaupäästöoikeuskaup-pan ulkopuolisille tahoille se-kä uusiutuvien energialähteiden se-käytön lisääminen korvaamaan fossiilisia polt-toaineita. Työssäni tutkin kuinka ilmastopolitiikka hyödyntää metsiä ilmastota-voitteiden saavuttamisessa. Metsien rooli on toistaiseksi ollut kiistanalainen ja niiden tarjoamista hyödyistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on saatu erilai-sia tutkimustulokerilai-sia. Metsien monimuotoisuutta voidaan hyödyntää moneen eri käyttötarkoitukseen, joten sen poliittinen säätely ei ole yksinkertaista, jotta metsistä saatava hyöty olisi paras mahdollinen. Lisäksi ilmastopoliittinen pää-töksenteko tapahtuu sekä kansainvälisten sopimusten, EU:n ja kansallisen poli-tiikan mukaan.
Ilmastomielessä on väliä, millä ajanjaksolla metsien roolia tarkastellaan.
Aiemmat tutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia siitä, että lyhyen ja pit-kän aikavälin tarkasteluilla on eroavaisuuksia ja niiden perusteella tehdyt stra-tegiat ovat jopa toisiaan poissulkevia. Se johtuu osaltaan siitä, että metsien uu-siutuminen on hidasta. Kirjallisuuskatsaukseni perusteella aiemmat tutkimuk-set viittaavat vahvasti siihen, että puutuotteiden energiakäytöstä saatavat il-mastohyödyt pätevät vasta pitkällä aikavälillä. Ilmastopolitiikan tulisi siten kiinnittää huomiota pitkän aikavälin tavoitteisiin metsien osalta, jotta hyöty oli-si paras mahdollinen. Nykyinen ilmastopolitiikka tähtää heti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin.
Tällä hetkellä metsätaloussektori ei kuulu nykyiseen EU:n päästökaup-paan mukaan ja yhtenä perusteluna sille pidetään, että päästökauppa perustuu lyhyen aikavälin sykleihin (Ellison, Lundblad ja Petersson 2014). Ristiriitaa siis aiheuttavat metsien pitkän aikavälin tavoitteet ja päästökaupan lyhyen aikavä-lin toiminta. Osa tutkimuksista osoittaa, että biopolttoaineiden polttaminen ei ole lyhyellä aikavälillä ilmastomielessä puhtaampi vaihtoehto kuin fossiilisten polttoaineiden käyttäminen, jolloin siitä saatavat hyödyt eivät päde ilmaston-muutoksen hillinnässä. Olennaista kuitenkin on se, että puu on uusiutuva luonnonvara toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Osa tutkimuksista pitää ilmas-tomielessä järkevämpänä vaihtoehtona puun käytön lisäämistä ensin korvaa-maan muita materiaaleja ja käytöstä poistamisen jälkeen polttakorvaa-maan ne energi-aksi (Werner ym. 2010).
Suomessa laajojen metsävarojen vuoksi poliittiset intressit voivat poiketa verrattuna maihin, joissa ne eivät ole yhtä merkittävät. Ilmastopolitiikka ei yk-sistään vaikuta metsien käyttöön, vaan siihen vaikuttavat muun muassa myös metsänomistajien intressit, kotimainen ja ulkomainen kysyntä ja markkinahin-nat. Politiikalla voidaan tukea ja ohjata haluttuun toimintaan, mutta välillä se on tehotonta politiikan päällekkäisyyksien takia. Nykyhetken tietojen perusteel-la LULUCF –sektoria ei olperusteel-la liittämässä EU:n päästökauppaan mukaan. Tut-kielmani perusteella vaatisi lisää tutkimustietoa sen osalta, olisiko sen liittämi-nen suositeltavaa.
LULUCF –sektorin hiilinieluja ei saa hyödyntää täysimääräisenä päästö-laskelmiin mukaan, joten se laittaa sektorin eriarvoiseen asemaan muihin
sekto-reihin nähden. Se ei kannusta lisäämään hiilinielujen määrää tai vähentämään sektorilta aiheutuvia päästöjä. Suomen kannalta se on myös haitallista, koska Suomi voisi kompensoida muiden sektoreiden aiheuttamia päästöjä merkittävi-en metsävarojmerkittävi-ensa hiilinieluilla.
LÄHTEET
Aatola, P., Marjamaa, E., Ollikainen, M. & Ollikka, K. 2013. Euroopan unionin päästöoikeuskauppa ja ilmastopolitiikka. Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. 3/2013.
Ackerman, F & Stanton, E, A. 2014. Climate Change and Global Equity. Anthem Press.
Boehm, D, A. 2011. Forestry: Research, Ecology and Policies. Environmental Science, Engineering and Technology. Nova Science Publishers, Inc. E-kirja.
Brundtland, G, H. 1987. Report of the World Commission on Environment and Development: Our Common Future. Oxford. Oxford University Press.
Burney, N. E. 2010. Carbon Tax and Cap-and-trade Tools. Marked-based Ap-proaches for Controlling Greenhouse Gases. Nova Science Publishers, Inc. Book.
Chevallier, J. 2012. Banking and borrowing in the EU ETS: A review of economic modelling, current provisions and prospects for future design. Jour-nal of Economic Surveys. Vol 26. Issue 1. Pages 157-176.
Coase, R, H. 1960. The Problem of Social Cost. The Journal of Law and Economics, Vol. 3. 1-44.
EIA, U.S Energy Information Administration. 2017. International Energy Out-look 2017. Executive Summary. Saatavilla verkossa:
<https://www.eia.gov/outlooks/ieo/exec_summ.php>. (viitattu 7.2.2018) Ekholm, T., Honkatukia, J., Koljonen, T., Laturi, J., Lintunen, J., Pohjola, J. &
Uusivuosi, J. 2015. EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys –arvio LULUCF -sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015.
Ellison, D., Lundblad, M. & Petersson, H. 2014. Reforming the EU approach to LULUCF and the climate policy framework. Environmental Science & Policy.
Vol. 40, June 2014, Pages 1-15.
Energiavirasto. 2018. Perustietoa. Saatavilla verkossa:
<http://www.energiavirasto.fi/perustietoa >. (Viitattu 14.3.2018)
European Commission. 2016. Energiaunioni ja ilmastotoimet: Tavoitteena siir-tää Eurooppa nopeammin vähähiiliseen talouteen. Euroopan komissio lehdistö-tiedote. Saatavilla verkossa: <http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-2545_fi.htm>. (Viitattu 31.3.2017)
European Commission. 2017. Climate strategies & targets. Saatavilla verkossa:
<https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies_en>. (Viitattu 2.2.2017)
Groves, T. & Ledyard, J. 1977. Optimal Allocation of Public Goods: A Solution to the ”Free Rider” Problem. Econometrica, Vol. 45, No. 4. 783-809.
Haakana, M., Ollila, P., Regina, K., Riihimäki, H. & Tuomainen, T. 2015. Mene-telmä maankäytön kehityksen ennustamiseen. Pinta-alojen kehitys ja kasvihuo-nekaasupäästöt vuoteen 2040. Luonnonvara– ja biotalouden tutkimus 51/2015.
Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Heikkinen, P. & Ollikainen, M. 2015. Päästökauppabarometri 2014 –Suomalaiset yritykset ja Euroopan unionin päästöoikeuskauppa. Kansantaloudellinen aika-kauskirja -111. vsk. -4/2015.
Hetemäki, L. 2012. Suomen metsäala osana globaaleja ilmasto –ja energiakysy-myksiä. Metlan työraportteja 240. Teoksessa: Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät.
Hokkanen, T. 2015. Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn – mitä arvioista voidaan oppia? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2015.
Hokkanen, T. & Ollikka, K. 2015. Energia –ja ilmastopolitiikan uudet tuulet.
VATT Policy Brief 3-2015.
Holtsmark, B. 2012. Harvesting in boreal forests and the biofuel carbon debt.
Climatic Change. Vol 112, Issue 2, pp 415-428.
Honkatukia, J. 2004. Päästöoikeuksien jakotapojen kustannusvaikutukset.
VATT keskustelualoitteita 329. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki.
Hsu, S.-L. 2011. The Case for a Carbon Tax. Getting past our hang-ups to effec-tive climate policy. ISLANDPRESS. E-kirja.
Hård, M. & Jamison, A. 2005. Hubris and Hybrids: A Cultural History of Tech-nology and Science. New York: Routledge.
Hänninen, H., Leppänen, J., Ovaskainen, V., Uusivuosi, J. & Viitala, E-J. 2017.
Metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä – teoriaa, käytäntöjä ja ehdotukset.
Luonnonvara– ja biotalouden tutkimus 5/2017. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Ilmasto-opas. 2015. Sopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Saa-tavilla verkossa: <http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-
/artikkeli/f65a78bb-dc8e-41a5-b09a-6fa36661880b/sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa_fi.html> . (viitattu 14.3.2018)
Ilvesniemi, H. 2012. Ilmastonmuutos ja biomassat. Metlan työraportteja 240. Te-oksessa: Biotalous, ilmastonmuutos ja Suomen metsät.
IPCC. 2006. 2006 IPCC Guidelines for national greenhouse gas inventories, pre-pared by the National Green- house Gas Inventories Programme. Eggleston, H.S., Buendia, L., Miwa, K., Ngara, T. & Tanabe, K. (toim.). IGES, Japan.
IPCC. 2011. Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation. Sum-mary for Policymakers and Technical SumSum-mary. Saatavilla verkossa:
<http://www.ipcc.ch/pdf/special-reports/srren/SRREN_FD_SPM_final.pdf>.
(viitattu 7.2.2018)
IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Working.
Sum-mary for Policymakers. Saatavilla verkossa:
<http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WGIAR5_SPM_brochure_en.pdf>. (viitattu 13.3.2018)
IPCC. 2014. Climate Change 2014 Synthesis Report Summary for Policymakers.
Saatavilla verkossa: <https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/syr/AR5_SYR_FINAL_SPM.pdf>. (viitattu 8.2.2018)
Johnson, E. 2009. Goodbye to carbon neutral: Getting biomass footprints right.
Environmental Impact Assessment Review. Vol. 29, Issue 3, pp. 165-168.
Joutsenvirta, M., Halme, M., Jalas, M. & Mäkinen, J. (toim.) (2011). Vastuullinen liiketoiminta kansainvälisessä maailmassa. Helsinki: Gaudeamus.
Kallio, A.M.I., Anttila, P., McCormick, M. & Asikainen, A. 2011. Are the Finnish targets for the energy use of forest chips realistic- Assessment with a spatial market model. Journal of Forest Economics. Vol. 17, Issue 2, Pages 110-126.
Kallio, A, M, I., Salminen, O. & Sievänen, R. 2013. Sequester or substitute- Con-sequences of increased production of wood based energy on the carbon balance in Finland. Journal of Forest Economics. Vol 19, Issue 4, Pages 402-415.
Kallio, M., Salminen, O. & Sievänen, R. 2014. Low Carbon Finland 2050 – platform: skenaariot metsäsektorille. Metlan työraportteja 308.
Kallio, A.M.I., Salminen, O. & Sievänen, R. 2016. Forests in the Finnish low car-bon scenarios. Journal of Forest Economics. Vol 23, Pages 45-62.
Känkänen, J., Patronen, J., Vilén, K. & Saarela, J. 2017. Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutukset Suomen energiasektoriin ja teollisuuteen. Valtioneu-voston kanslia. ValtioneuValtioneu-voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 56/2017.
Laturi, J., Lintunen, J. & Uusivuori, J. 2016. Modeling the Economics of the Refe-rence Levels For Forest Management Emissions in the EU. Climate Change Economics, Vol. 7, No. 3. World Scientific Publishing Company.
Laturi, J., Lintunen, J., Pohjola, J. & Uusivuori, J. 2015. Taloustieteellinen näkö-kulma metsien käyttöä ohjaavaan politiikkaan: Tuloksia FinFep –mallilla. Teok-sessa: Uusivuori, J., Hildén, M., Lehtonen, H., Rikkonen, P. & Makkonen, M (toim.). Politiikka ja luonnonvarat. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 20/2015. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Lehtonen, A. 2009. Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle. Metsätieteen aikakauskirja 3/2009.
Lehtonen, A., Salminen, O., Kallio, M., Tuomainen, T. & Sievänen, R. 2016. Ske-naariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045. Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2016. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Lintunen, J., Uusivuori, J.,Laturi, J., Pohjola, J. & Rautiainen, A. 2016. Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka. Metsätieteen aikakauskirja 3-4/2016: 157-164.
Lobianco, A., Caurla, S., Delacote, P. & Barkaoui, A. 2015. Carbon mitigation potential of the French forest sector under threat of combined physical and market impacts due to climate change. Journal of Forest Economics. Vol. 23, pp 4-26.
Lundmark, T., Bergh, J., Hofer, P., Lundström, A., Nordin, A., Poudel, B, C., Sathre, R., Taverna. R. & Werner, F. 2014. Potential Roles of Swedish Forestry in the Context of Climate Change Mitigation. Forests 2014, 5 (4), pp 557-578.
Luonnonvarakeskus. 2016. Metsävarat ja metsäsuunnittelu. Saatavilla verkossa:
<https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/>. (Viitattu 8.3.2018)
Maa- ja metsätalousministeriö. a. Metsätalouden tuet. Saatavilla verkossa:
<http://mmm.fi/metsatalouden-tuet>. (Viitattu 11.4.2018)
Maa- ja metsätalousministeriö. b. Laeilla ja asetuksilla turvataan metsätalouden kestävyyttä. Saatavilla verkossa: <http://mmm.fi/metsat/lainsaadanto>. (Vii-tattu 11.5.2018)
Maa– ja metsätalousministeriö. 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutok-seen voidaan varautua? –yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. 5.3 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja niiden
arvi-ointi. Saatavilla verkossa:
<http://mmm.fi/documents/1410837/1721026/MMM_julkaisu_2012_6.pdf/c0 1a813c-8538-4efa-b29e-4844d723c0af>. (Viitattu 7.2.2017)
Maa- ja metsätalousministeriö. 2015. Kansallinen metsästrategia 2025 - Valtio-neuvoston periaatepäätös 12.2.2015. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja
6/2015. Saatavilla verkossa:
<http://mmm.fi/documents/1410837/1504826/Kansallinen+metsästrategia+2 025/c8454e55-b45c-4b8b-a010-065b38a22423>. (Viitattu 20.4.2018)
Maa– ja metsätalousministeriö. 2017. EU:ssa sopu maankäyttösektorin (LU-LUCF) sisällyttämisestä 2030- ilmastotavoitteisiin. Saatavilla verkossa:
<http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-ssa-sopu-maankayttosektorin-lulucf-sisallyttamisesta-2030-ilmastotavoitteisiin>. (Viitattu 19.3.2018)
Maanmittauslaitos. 2014. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014. Saatavilla ver-kossa: <http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/alat_2014.pdf>.
(Viitattu 7.1.2017)
Malthus, T. R. 1798. An Essay on the Principle of Population. Lontoo: J. Johnson.
Melillo, J, M., Reilly, J, M., Kicklighter, D, W., Gurgel, A, C., Cronin, T, W., Palt-sev, S., Felzer, B, S., Wang, X., Sokolov, A, P. & Schlosser, C, A. 2009. Indirect Emissions from Biofuels: How Important? Science. Vol. 326, Issue 5958, pp 1397-1399.
Metsälaki 1093/1996. Saatavilla verkossa:
<http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093#L1P1>. (Viitattu 20.4.2018)
Metsätilastollinen vuosikirja. 2014a. 10 Metsäteollisuus. Saatavilla verkossa:
<http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2014/vsk14_10.pdf>.
(Viitattu 28.2.2017)
Metsätilastollinen vuosikirja. 2014b. 1 Metsävarat. Saatavilla verkossa:
<http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2014/vsk14_01.pdf>.
(Viitattu 28.2.2017)
Moiseyev, A., Solberg, B., Kallio, A.M.I. & Lindner, M. 2011. An economic anal-ysis of the potential contribution of forest biomass to the EU RES target and its implications for the EU forest industries. Journal of Forest Economics. Vol. 17, Issue 2, Pages 197-213.
Moiseyev, A., Solberg, B. & Kallio, A.M.I. 2013. Wood biomass use for energy in Europe under different assumptions of coal, gas and CO2 emission prices and market conditions. Journal of Forest Economics. Vol. 19, Issue 4, Pages 432-449.
Naskali, A. 2015. Kohti ekosysteemitaloutta. Tutkimus ekologisen taloustieteen perusteista ja mahdollisuuksista. Publications of the University of Eastern Fin-land. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 94.
Nordhaus, W, D. 2007. A Review of the Stern Review on the Economics of Cli-mate Change. Journal of Economic Literature. Vol. XLV, pp. 686-702.
Ollikka, K. 2013. Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen. Kansantaloudelli-nen aikakauskirja -109. 3/2013.
O’Sullivan, R., Streck, C., Janson-Smith, T., Haskett, J., Schlamadinger, B. & Ni-les, J, O. 2006. Local and Global Benefits of Including LULUCF Credits in the
EU ETS. Climate Focus. Saatavilla verkossa:
<http://www.climatefocus.com/sites/default/files/local_and_global_benefits _of_including_lulucf_credits_in_the_eu_ets_.pdf>. (Viitattu 15.3.2018)
Paris Agreement. 2015. Article 5. United Nations. Saatavilla verkossa:
<http://unfccc.int/files/essential_background/convention/application/pdf/e nglish_paris_agreement.pdf>. (Viitattu 24.3.2017)
Parry, I, W, H., Heine, D., Lis, E. & Li, S. 2014. Getting Energy Prices Right:
From Principle to Practise. Washington. International Monetary Fund. 2014. E-kirja.
Parviainen, J., Vapaavuori, E. & Mäkelä, A. 2010. Finland’s Forests in Changing Climate. Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 159.
Pearse, P, H. 1990. Introduction to Forestry Economics. University of British
Co-lumbia Press. E-kirja. Saatavilla verkossa:
<https://ebookcentral.proquest.com/lib/jyvaskyla-ebooks/reader.action?docID=3412255&query=>. (viitattu 6.3.2018)
Pilli-Sihvola, K., Haavisto, R., Nurmi, V., Oljemark, K., Tuomenvirta, H., Juhola, S., Groundstroem, F., Miettinen, I. & Gregow, H. 2016. Taloudellisesti tehok-kaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2016. Valtioneuvoston kanslia.
Pingoud, K., Ekholm, T., Soimakallio, S. & Helin, T. 2015. Carbon balance indi-cator for forest bioenergy scenarios. Global Change Biology Bioenergy. Vol. 8, Isuue 1, pp 171-182.
Pingoud, K., Savolainen, I., Seppälä, J., Kanninen, M. & Kilpeläinen, A. 2013.
Metsien käytön ja metsäbioenergian ilmastovaikutukset. Suomen ilmastopanee-li raportti 2/2013.
Rantala, S., Mustonen, M. & Katila, P. 2017. Metsät muuttuvassa maailmassa:
kansainväliset trendit ja keskeiset haasteet. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) taustaselvitys Kansainvälisen luonnonva-rapolitiikan yhteistyöverkostolle. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2018.
Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Regan, D, H. 1972. The Problem of Social Cost Revisited. The Journal of Law &
Economics, Vol. 15, No. 2. 427-437.
Repo, A., Tuomi, M. & Liski, J. 2010. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues. GCB Bioenergy. Volume 3, Issue 2. Pages 107-115.
Ricardo, D. 1817. On the Principles of Political Economy and Taxation. Lontoo:
John Murray.
Samuelson, P. 1954. The Pure Theory of Public Expenditures. Review of Economics and Statistics, Vol. 36, No. 4. 387-389.
Schneider, F., Kollmann, A. & Reichl, J. 2015. Political Economy and Instru-ments of Environmental Politics. MIT Press. E-kirja.
Seppälä, J., Asikainen, A., Kalliokoski, T., Kanninen, M., Koskela, S., Ratinen, I.
& Routa, J. 2017. Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista.
Suomen ilmastopaneeli raportti 1/2017.
Seppälä, J., Kanninen, M., Vesala, T., Uusivuori, J., Kalliokoski, T., Lintunen, J., Saikku, L., Korhonen, R. & Repo, A. 2015. Metsien hyödyntämisen ilmastovai-kutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Ilmastopaneelin raportti 3/2015.
Sijm, J.P.M., Bakker, S.J.A., Chen, Y., Harmsen, H.W. & Lise, W. 2005. CO2 price dynamics: The implications of EU emissions trading for the price of electricity.
Energy research Centre of the Netherlands.
Sivula, P. 1992. Päästöjen Säätelyn Vaikutukset Yrityksen Tutkimus- ja Kehitys-toimintaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki.
Smyth, C, E., Stinson, G., Neilson, E., Lemprière, T, C., Hafer, M., Rampley, G, J.
& Kurz, W, A. 2014. Quantifying the biophysical climate change mitigation po-tential of Canada’s forest sector. Biogeosciences. Vol. 11, Issue 13, pp 3515-3529.
Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L. & Pingoud, K. 2016. Climate Change Miti-gation Challenge for Wood Utilization- The Case of Finland. Environmental Science and Technology. 2016, 50 (10), pp 5127-5134.
Stern, N. 2006. Stern Review: the Economics of Climate Change.
Stiglitz, J, E. 1986. Economics of the Public Sector. W.W. Norton & Company.
New York, London.
Streck, C., O’Sullivan, R., Janson-Smith, T. & Tarasofsky, R. 2009. Climate Change and Forests. Emerging Policy and Market Opportunies. Brookings Insti-tution Press.
Tamminen, S., Ollikka, K. & Laukkanen, M. 2016. Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä. VATT Policy Brief 2-2016.
Tilastokeskus. 2015. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2014. Helsinki. Saa-tavilla verkossa: <http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/suominir_2015.pdf>.
(Viitattu 12.4.2018)
Tilastokeskus. 2016a. Polttoaineluokitus 2016. Saatavilla verkossa:
<http://tilastokeskus.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html>. (Vii-tattu 24.2.2017)
Tilastokeskus. 2016b. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2016. Saatavilla verkos-sa: <https://tilastokeskus.fi/til/khki/2016/khki_2016_2017-05-24_kat_001_fi.html>. (Viitattu 8.3.2018)
Tilastokeskus. 2017. Suomen kasvihuonekaasupäästöissä käännös kasvuun.
Helsinki. Saatavilla verkossa:
<https://tilastokeskus.fi/til/khki/2016/khki_2016_2017-12-08_tie_001_fi.html>. (viitattu 8.2.2018)
Tuomala, M. 2015. Julkistalous. Gaudeamus. E-kirja.
Työ– ja elinkeinoministeriö. Päästökauppa. Saatavilla verkossa:
<http://tem.fi/paastokauppa >. (viitattu 14.3.2018)
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ener-gia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. Energia. Helsinki.
Valtioneuvoston kanslia. 2017. Metsäbiomassan kustannustehokas käyttö. Pöy-ry Management Consulting Oy. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan
julkaisusarja 23/2017. Saatavilla verkossa:
<http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/23_Metsäbiomassan+kust annustehokas+käyttö/6ce5cca0-78a5-4502-8af4-ffe42d5557c9?version=1.0>.
(Viitattu 29.3.2017)
Victor, D. G. & Kennel, C. F. 2014. Ditch the 2 °C warming goal. Nature 514: 30-31.
Weitzman, M, L. 2007. A Review of the Stern Review on the Economics of Cli-mate Change. Journal of Economic Literature. Vol. XLV, pp. 703-724.
Werner, F., Taverna, R., Hofer, P. & Richter, K. 2006. Greenhouse Gas Dynamics of an Increased Use of Wood in Buildings in Switzerland. Climatic Change.
2006, Vol. 74, Issue 1-3, pp 319-347.
Werner, F., Taverna, R., Hofer, P., Thürig, E. & Kaufmann, E. 2010. National and global greenhouse gas dynamics of different forest management and wood use scenarios: a model-based assessment. Environmental Science & Policy. Vol. 13, Issue 1, pp 72-85.
Whitesell, W. C. 2011. Climate Policy Foundations. Science and Economics with Lessons from Monetary Regulation. Cambridge University Press.
Wiesmeth, H. 2012. Environmental Economics. Theory and Policy in Equilibri-um. Springer, Berlin, Heidelberg.
Wolff, R, D. & Resnick, S, A. 2012. Contending economic theories: neoclassical, Keynesian and Marxian. Cambridge, Mass. MIT Press. E-kirja.
Yhdistyneet Kansakunnat. 2016. Suomi ja YK. Suomen osallisuus YK:n toimin-taan. Kehitys. Saatavilla verkossa: <www.yk.fi/node/470>. (viitattu 14.3.2018) Ympäristöministeriö. 2015. Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto - tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus. Saatavilla verkossa:
<http://www.ym.fi/fi-FI/Pariisin_ilmastokokouksessa_lapimurto__t%2837248%29>. (viitattu 13.3.2018)
Zhang, Y. 2012. Pricing Decision Theory and the Empirical Research On Inter-national Carbon Emissions Trading. Shanghai Lixin University of Commerce, Shanghai, Kiina.
Kuvien lähteet:
Kuva 1. Tilastokeskus. 2017. Suomen kasvihuonekaasupäästöissä käännös
kas-vuun. Saatavilla verkossa:
<https://tilastokeskus.fi/til/khki/2016/khki_2016_2017-12-08_tie_001_fi.html>. (viitattu 8.2.2018)
Kuva 2. European Environment Agency. 2012. EUA future prices 2008-2012.
Saatavilla verkossa: <http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/eua-future-prices-200820132012>. (Viitattu 4.4.2017)
Kuvioiden lähteet:
Kuvio 1. Ekholm, T., Honkatukia, J., Koljonen, T., Laturi, J., Lintunen, J., Pohjola, J. & Uusivuosi, J. 2015. EU:n 2030 ilmasto ja energiakehys –arvio LULUCF
-sektorin sisällyttämisen mahdollisuuksista ja ristiriidoista Suomelle. Valtioneu-voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2015.
Kuvio 2. Stiglitz, J, E. 1986. Economics of the Public Sector. W.W. Norton &
Company. New York, London.
Kuvio 3. Stiglitz, J, E. 1986. Economics of the Public Sector. W.W. Norton &
Company. New York, London.