Kirjallisuus
Anagnostidis, K. ja Komärek,J. 1988. Modern approach to the dassffica%on system of cyanophytes. 3. Oscfflatoriales. Archiv fiir Hydrobiologie $0 (1-4):327-472. 280 s.
Arnebrant, K ja Bååth, E. 1991. Measurements of ATP in forest humus. Soil Biology &
Biochemistry 23:501-506.
Carlsson, T., Manninen, E &Olin,M. 1992. Migrafion of pollutants in a saturated aquifer:
A theorefical and experimental approach. VTT tiedotteita 1373. Espoo. 48 s.
Carmichael, WW 1992. Cyanobacteria secondary metabolites- the cyanotoxins. Journal of Applied Bactenology 72:445-459.
Carmichael, WW 1996. Liver failure and human deaths at a haemodialysis centre in Brazil:
Microcystins as a major contributing factor. Harmful Mgae News. 15:11
Carmkhael, WW ja Falcone, I.R. 1993. Diseases related to freshwater blue-greenalgal toxins, and control measurements. -Teoksessa: falconei, I.R. (toim.), Aigal toxins in seafood anddrinkingwatet Academic Press Limited. London. s. 187-209.
Carmichael, WW, Beasley, VR., Bunnei D.L., Eloff, J.N., falconer, 1., Gorham, P, Harada, K-I., Krishnamurthy, 1, Yu, M.-J., Moore, RE., Rinehart, K, Runnegar, M., Skulberg, O.M. &
Watanabe, M. 1988. Naming of cyclic haptapepfide toxins of cyanobacteria (blue-green algae). Toxicon 26:971-973.
Carmichael, WW, Biggs, D.E & Gorham, ER. 1975. Toxicology and pharmacological action of Anabaena flos-aquae toxin. Sdence 187:542-544.
Cousins, 1.1, Bealing, D.J., James, H.A. & Sutton, A. 1996. Biodegradaffon of microcystin-LR by indigenous mixed bacterial popula%ons. Water Research 30:481-485.
Crites, R.W 1985. Micropollutant removal in rapid infilfration. -Teoksessa: Äsano, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwatet Boston. s. 579-608.
Devlin, J.P, Edwards, O.E., Gorham, PR., Huntei. N.R., Pilce, R.K & Stavric, B. 1977. Anatoxin -a toxic alkaloid from Anabaena flos-aquae NEC-44h. Canadian Journal of Chemistry 55:1367-1371.
Eloranta, P 1994. Sinileväkurssi. Helsingin yliopisto, Maatalous-metsäfieteellinen tiedekunta, Limnologian- ja ympäristönsuojelun laitos. 6$ s.
falconer, I.R. ja Yeung, S.K. 1992. Cytoskeletal changes in hepatocytes induced by Microcystis toxins and relaifon to hyperphosphorylation of cell proteins. Chemical and Biological Interactions 81:181-196.
falconer, I.R., Burch, M.D., Steffensen, D.A., Choice, M. & Coverdale, O.R. 1994. Toxidty of the blue-green aiga (cyanobacterium) Microcystis aeruginosa in drinking water to growing pigs, as an animal model for human injury and risk assessment. Environmen tai Toxicology and Water Quality 9:131-139.
Falconer, I.R., Dornbusch, M., Moran, G. & Yeung, S.K 1992. Effect of the cyanobacterial (blue green algal) toxins from Microcystis on isolated enterocytes from the chicken small intestine. Toxicon 30:790-793.
Fryddund, C., Jacks, G., Johansson, P-O. & Lekander, K. 1994. Konstgiord grundvattenbild ning-Processtudier vid inducerad infiltration och bassänginfflfration. VAV, VA-forsk rapport nr 1994-08. 55 s.
Harada, K-I., Ohtani, 1., Iwamoto, K, Suzuki, M., Watanabe, M.E & Watanabe, M. & Terao, K 1994. Isolation of cylindrospermopsin from a cyanobacterium Umezakia natans and its screening method. Toxicon 32:73-84.
Hartikainen, H. 1992. Maaperä. -Teoksessa: Heinonen, R. (toim.), Maa, viljely ja ympäristö.
Werner Södersfröm Osakeyhtiö. s. 9-89.
Hatva, T. 1996. Artifidal groundwater recharge in Finland. -Teoksessa: Kivimäki, A-L. & Suok ko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwater. Proceedings of an International Sym posium, Helsinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme. NHP Re port No 38:3-12.
Hatva, 1, Ärölä, 1, Björkell, K-G., Pääkkönen,J. & Efraimsson,J.197$. Pohjaveden käsittely ja tekopohjaveden muodostaminen maaperää hyväksi käyttäen. Yhdyskunfien Vesi- ja Ympäristöprojektin julkaisu 34 b. Helsinki. 62s.
Suomen ympö 74
0
Himberg, K., Keijola, A.-M., Hiisvirta, L, Pyysalo, H. & Sivonen, K. 1989. The effect of water treatment processes on the removal of hepatotoxins from Microcystis and Oscillatoria cyanobacteria: Ä laboratory study. Water Research 23:979-984.
Hrudey, S.E. 1994. Cyanobacterial toxin research, monitoring and regulafion in Canada. -Teoksena: Steffensen D.A. & Nicholson B.C. (toim.), Toxic cyanobacteria: Current status of research and management. Proceedings of an International Workshop Adelaide, Australia, March 22-26 1994. s. 35-37. Australian Centre for Water Quality Research, Private Mail Bag, Salisbury, Australia 5108.
Huisman, L. ja Olsthoorn, T.N. 1983. Artifidal groundwater recharge. Boston. 320 s.
Jones, Gj. ja Orr P1 1994. Release and degradation of microcystin following algidde treat ment of a Microcystis aeruginosa bioom m a reaeational lake, as determmed by HPLC and protein phosphatase inhibifion assay. Water Research 28:871-876.
Jones, G.J., Bourne, D.G., Blakeley, R.L. & Doelle, H. 1994. Degradaflon of the cyanobacterial hepatotoxin microcystin by aquatic bacteria. Natural Toxins 2:228-235.
Keijola, A.-M., Himberg, K., Esala, A.L., Sivonen, K. & Hiisvirta, L. 1988. Removal of cyanobac terial toxins in water treatment processes: Laboratory and piot scale experiments.
Toxicity Assessment 3:643-656.
Kenefick, 51., Hrudey, S.E., Peterson, H.G. & Prepas, E.E. 1993. Toxin release from Microcystis aeruginosa after chemical freatment. Water Sdence and Technology 27:433-440.
Kivimäki, A-L. 1992. Tekopohjavesilaitokset Suomessa, Vesi- ja ympäristöhaifituksen julkai suja-sarja A 98. Helsinki. 148 s.
Kivimäki, A-L. 1993.Tekopohjavesilaitosten toimivuus ja ongelmat. Kunnaffiselämä 17:24-27.
Kivimäki, A-L. 1995. Rantaimeytys tekopohjaveden muodostamismenetelmänä. Vesi- ja ym pänstöhallituksen monistesaija 573. Helsinki. 51 s.
Kiviranta,J.,Sivonen, K, Lahti, K, Luukkainen, R. & Niemelä, S,I. 1991. Production and bio degradation of cyanobacterial toxins-A laboratory study. Archiv ffir Hydrobiologie 121:281-294.
Koskinen, S. 1974. Imeytymisasteen pieneneminen tekopohjaveden valmistuksen haittana.
Vesihallitus. Helsinki. 34s.
Kotai,J.1972. Instructions for preparation of modified nutrient solution Z 8 for algae. Norwe gian institute for Water Research B-11/69. Oslo. 5 s.
Kuiper-Goodman, 1, Gupta, 5., Combley, H. & Thomas, B.H. 1994. Microcystins in drinking water: Risk assessment and derivation of a possible guidance value for drinking water.
-Teoksessa: Steffensen, D.A. & Nicholson, B.C. (toim.), Toxic cyanobacteria, current status of research and management. Proceedings of an International Workshop, Adelaide, Australia, March 22-26. s. 67-73. Australian Centre for Water Quality Research, Private Mail Bag, Salisbury, Ausfralia 5108.
Lahti, K. 1981. Suolistoperäisten bakteerien ja virusten aiheuttama pohjavesien pilaantumi nen. Vesihaffituksen tiedotus 208. Helsinki. 43 s.
Lahti, K 1997. Cyanobacterial hepatotoxins and drinking water supplies -Aspects of monitoring and potential health risks. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Yliopistopaino. Helsinki. 103 5.
Lahti, K., Kilponen,J.,Kivimäki, A-L., Erkomaa, K. & Sivonen, K. 1996. Removal of cyanobac tena and their hepatotoxins from raw water in soil and sediment columns. -Teoksessa:
Kivimäki, A-L. & Suokko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwater. Proceedings of an International Symposium, Helsinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme. NHP Report No 38:187-195.
Lahti, K., Lepistö, L., Niemi,J.& Färdig, M. 1993. Eri vesilaitosten tehokkuus levienja erityi sesti syanobakteerien poistossa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja-sarja A 143.
Helsinki. 68s.
Lahti, K., Niemi, R.M., Rapala,J. & Sivonen, K 1997a. Biodegradation of cyanobacterial hepa totoxins-Characterization of toxin degrading bacteria. Käsikirjoitus. 8 s.
Lahti, K., Rapala,J.,färdig, M., Niemelä, M. & Sivonen, K. 1997b. Persistence of cyanobacte rial hepatotoxin, microcysbn-LR in parficulate material and dissolved in lake water.
Water Research 31:1005-1012.
Lam, A.K.-Y, Fedorak, PM. & Prepas, E.E. 1995. Biotransformation of the cyanobacterial hepa totoxin microcystin-LR, as determined by HPLC and protein phosphatase bioassay.
Environmental Sdence & Technology 29:242-246.
0
Suomen ympäristö 74Lehtimäki,J.,Moisander, P, Sivonen, K. & Kononen, K 1997. Growffi, mtrogen fixaffon, and nodularin producfion by two Baffic sea cyanobacteria. Applied and Environmental Microbiology 63:1647-1656.
Lehtola, M., Miettinen, L, Vartiainen, T. & Martikainen, EJ. 1996. Changes in microbiology and water chemisfry during slow sand ifitrafion. -Teoksessa: Kivimäki, A-L. & Suokko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwatet Proceedings of an International Sympo sium, Helsinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme. NHP Report No 38:197-202.
Lepistö, L. 1992. Planktonlevien aiheuttamat haitat. Vesi- ja ympäristöhaflinnon julkaisuja -sarja A 88. Helsinki. 62 s.
Lindholm, 1. ja Meriluoto, J.A.O. 1991. Recurrent depffi maxima of the hepatotoxic cyanobac tenumOscitlatoria agardhii.Canadian Journal of Fishenes and Aquatic Sdences 48:1629-1634.
Lindholm, 1, Eriksson, J.E. & Meriluoto, J.A.O. 1989. Toxic cyanobacteria and water quality problems-Examples from a eutrophic lake on Åland, south west Finland. Water Re search 23:481-486.
MacKintosh, C., Beaffle, KA., IGumpp,S.,Cohen, E & Codd, G.A. 1990. Cyanobacterial microcystin-LR is a potent and spedficinhibitorof protein phosphatases 1 and 2A from both mammals and higher plants. FEBS Letters 264:187-192.
Mahmood, N.A. ja Carmichael, WW 1986. Paralytic shellfish poisons produced by the fresh water cyanobacteriumAphanizomenon ftos-aquae NH-5. Toxicon 24:175-186.
Meriluoto, J.A.O., Nygard, S.E., Dahlem, A.M. & Eriksson, J.E. 1990. Synthesis, organofropism and hepatocellular uptake of two trfflum-labelled epimers of dihydromicrocystin-LR, a cyanobacterial peptide toxin analog. Toxicon 28:1439-1446.
Miettinen, 1., Varilainen, 1 & Martikainen, EJ. 1996a. Changes in water microbiology and chemistry during bank ifitralion of humus-fich lake water. -Teoksessa: Kivimäki, A-L.
& Suokko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwater. Proceedings of an Internatio nal Symposium, Helsinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme.
NHP Report No 38:203-208.
Miettinen, 1., Varfiainen, 1 & Martikainen, PJ. 19965. Bacterial enzyme activffles in ground water during bankifitrafionof lake watec Water Research 30:2495-2501.
Muittari, A., Kuusisto, R, Virtanen, E, Sovijärvi, A., Grönroos, P, Harmoinen, A., Antila, 1? & Kellomäki, L. 1980. An epidemic of extrinsic aflergic alveolifis caused by tap watet Clinical Allergy 10:77-90.
Miinster, U., Einiö, P & Nurminen,J.1989. Evaluation of the measurements of exfracellular enzyme acfivffies in a polyhumic lake by means of studies with 4-methylumbeffiferyl substrates. Archiv fiir Hydrobiologie 115:321-337.
Mynderse,J.S., Moore, R.E., Kashiwagi, M. & Norton, 1R. 1977. Antileukemia acfivity in the Osdflatoriaceae: Isolation of debromoaplysiatoxin fromLyngbya. Sdence 196:538-540.
Mälldd, E. 1979. Groundwater flow velodty as an indikator of the permeabifity and internal sfructure of eskers. Vesientutldmuslaitoksen julkaisuja 32. Helsinki. 42 s.
Nishiwaki-Matsushima, R., Ohta, 1, Nishiwaki, S., Suganuma, M., Kohyama, K, Ishikawa, 1, Carmichael, WW & Fujiki, H. 1992. Liver tumor promotion by the cyanobacterial cyclic pepfide toxin microcystin-LR. Journal of Cancer Research and Clinical Oncolo gy 118:420-424.
Ohtani, 1., Moore, R.E., & Runnegar, M.1C. 1992. Cylindrospermopsin: a potent hepatotoxin from the blue-green aigaCylindrospermopsis raciborskii.Journal of the American Che mical Sodety 114:7941-7942.
Paeri, H.W. 1988. Nuisance phytoplankton blooms in coastal, estuarine, and inland waters.
Limnology and Oceanography 33:823-847.
Paeri, H.W 1996. A comparison of cvanobactenal bloom dynamics in fteshwater, estuarine and manne environments. Phycologia 35:25-35.
Partanen, H. 1994. Reposaaren pohjaveden virtausmaffi. Vesihuoltotekniikan erikoistyö. Es poo, 1KK, Rakennus- ja mittaustekniikan osasto, Yhdyskuntatekniikan laitos. 29 s.
Preu3, G. ja Nehrkorn, A. 1996. Succession of microbial communffles during bank ifitrafion and artificial groundwater recharge. -Teoksessa: Kivimäki,A-L.& Suokko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwater. Proceedings of an International Symposium, Hel sinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme. NHP Report No 38:215-221.
Suomen ympästö 74
0
Ranta, E., Rita, H. & Kouki,J.1992. Biometria. Tilastofiedettä ekologeffle. Neljäs painos. Hel sinki. Yliopistopaino. 569 s.
Rantamäld, M., Jääskeläinen, R. & Tammfrmnne, M. 1992. Geotekniikka 464. 11. uusittu painos.
Hämeenlinna. Karisto Oy. 295 s.
Rapala,J.,Lahti, K, Sivonen, K & Niemelä, 5.1. 1994. Biodegiadabffity and adsorption on lake sediments of cyanobacterial hepatotoxins and anatoxin-a, Letters in Applied Microbio logy 19:423-428.
Rapala,J.,Sivonen, K., Luukkainen, R. & Niemelä, 5.1. 1993. Anatoxin-a concenfrafion in AnabaenaandAphanizomenon under different environmental condffionsandcomparison of growth by toxic and non-toxic Anabaena-strains-a laboratory study. Journal of Ap plied Phycology 5:581-591.
Rapala,J.,Sivonen, K, Lyra, C. & Niemelä, 5.1. 1997. Variafion of microcystins, cyanobacterial hepatotoxins, in Anabaena spp. as a function of growth stimuli. Applied and Environ mental Microbiology 63:2206-2212.
Rinehart, KL., Namikoshi, M. & Byoung, WC. 1994. Structure and biosynthesis of toxins ftom blue-green algae (cyanobacteria). Journal of Applied Phycology 6:159-176.
Runnegai M.T.C. ja Falconer, I.R. 1982. Thein vivoand invitro biological effects of the peptide hepatotoxin from blue-green aiga Microcystis aeruginosa. South Affican Journal of Sdence 78:363-366.
Rönkä, E., Hatva, 1 & lihola, H. 1977. Tekopohjaveden muodostaminen. Yhdyskuntien Vesi-ja Ympäristöprojekff -tutkimus 34. Helsinki. 215 s.
Schippers, J.C., Verdouw,J.& Zweere, G.J, 1995, Predicting the dogging rate of artifidal recharge wells. Journal of Water Supply Research and Technology 44:18-28.
Schmidt, K 1996. Water quality aspects of artifidal groundwater recharge-general overview as a keynote. -Teoksessa: Kivimäki, A-L. & Suokko, 1 (toim.), Artifidal recharge of groundwater. Proceedings of an International Symposium, Helsinki, Finland June 3-5,1996. Nordic Hydrological Programme. NHF Report No 38:145-154.
Sf5 5772. 1993. Veden a-klorofyffipitoisuuden määrittäminen. Etanoliuuffo. Spektrofotometri nen menetelmä. Helsinki, Suomen Standardoimishitto. 3 s.
SFS-ISO 8245. 1989. Veden orgaanisen kokonaishiilen (TOC) määritys. Helsinki, Suomen Standardoimisliitto. 6 s.
Sivonen, K 1990. Effects of light, temperature, nitrate, orthophosphate and bacteria on growth and hepatotoxin producffon byOsciltatoria agardhiistrains. Applied and Envi ronmental Microbiology 56:2658-2666.
Sivonen, K. 1996. Cyanobactenal tovins and toxin producffon. Fhycologia 35:12-24.
Sivonen, K, Namikoshi, M., Evans, W R., Carmichael, WW, Sun, 1, Rouhiainen, L., Luukkai nen, R. & Rinehart, K.L. 1992. Isolation and characterization of a variety of microcys tms from seven strains of the cyanobacterial genusAnabaena.Applied and Environ mental Microbiology 58:2495-2500.
Sivonen, K., Namikoshi, M., Luukkainen, R., Färdig, M., Rouhiainen, L., Evans,WR., Carmichael, WW, Rinehart, KL. & Niemelä, S.1. 1995. Variation of cyanobacterial hepatotoxins in Finland. -Teoksessa: Munawar, M. & Luotola, M. (toim.), The contaminants in the Nordic ecosystem: Dynamics, processes & fate. Amsterdam. SPB Academic Fublishing. Ecovision World Monograph Series. s. 163-169.
Sivonen, K., Niemelä, S.I., Niemi, R.M., Lepistö, L., Luoma, IH. & Räsänen, L.A. 1990. Toxic cyanobacteria (blue-green algae) in finnish fresh and coastal waters. Hydrobiologia 190:267-275.
Skulberg, O.M., Carmichael, WW, Codd, G.A. & Skulberg, R. 1993. Taxonomy of toxic Cyanophyceae (Cyanobacteria). -Teoksessa: Falconer, I.R. (toim.), Algal toxins in seafood and drinking water. Academic ?ress Limited. London. s. 145-164.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 1994. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 74:94 talousveden laatuvaatirnuksista ja valvontatutkimuksista. 8 s.
Sukenik, A., Rosin, C., Hadas, 0., Porat, R., Teltsch, B., Banker, R. & Carmeli, 5. 1997.
Cyhndrospermopsin, an hepatotoxin produced by the cyanobacteriumAphanizomenon ovatisporum isolated from lake Kinneret, Israel. VIII international conference on harmful algae. 25-29 June de 1997 Vigo-Espa a. Abstracts and posters dassffication.
s. 192.
0
Suomen ymparistö 74Suomen ympäristökeskus. 1997. Levähaitat vuonna 1996. 2 s.
Takenaka, S. ja Watanabe, M.f. 1997. Microcystin LR degradafion byPseudomonas aeruginosa alkaline protease. Chemosphere 34:749-757.
Tikkanen, T. ja Wffln, 1 1992, Växtplanktonflora. Tuna-Tryck AB. Eskilstuna.
Tsuji, K., Naito, 5., Kondo, E, Ishikawa, N., Watanabe, M.f, Suzuki, 5., Nakazawa, H. &
Harada, K-I. 1994. Stability of microcystins from cyanobacteria: effect of hght on decomposfflon and isomerization. Environmental Sdence & Technology 28:173-177.
Ueno, Y., Nagata, 5., Tsutsumi, 1, Hasegawa, A., Watanabe, M.E, Park, H.D., Chen, G.-C. & Yu, S.-Z. 1996. Detecfion of microcystins, a blue-green aigal hepatotoxin, in drinking water sampled in Haimen and Fusui, endemic areas of primary liver cancer in China, by highlysensifive immunoassay. Carsinogenesis 17:1317-1321. van der Westhuizen, A.J., Eloff, J.N. & Kriger, G.H.J. 1986. Effect of temperature and light (fluence rate) on the composition of the toxin of the cyanobacteriumMicrocystis aeruginosa (UV-006).
Archiv fiir Hydrobiologie 108:145 -154.
Vanhala, PT. ja Ahtiainen, J.H. 1994. Soil respiration, AT? content and?hotobacteriumtoxidty test as mdicators of metal pollufion in soil. Environmental Toxicology and Water quality 9:115-121.
Vesilaitosten raakaveden laatuluokitus. 1984. Kaupunkilliton julkaisu B 192. 46 s.
Vesilaki 19.5.1961/264.
Yu, S.-Z. 1994. Blue-green algae and liver cancer. -Teoksessa: Steffensen, D.A. & Nicholson, B.C. (toim.), Toxic cyanobacteria, current status of research and management. Proceed ings of an International Workshop, Adelaide, Ausfralia, March 22-26. s. 75-85. Ausfral jan Centre for Water Quality Research, Pnvate Mail Bag, Salisbury, Australia 5108.
Suomen ympärtö 174
0
o
Taulukko16.Suomen
tekopohjavesilaitosten imeytystiedot.
Vuodai19Ojä&oc*icioloolluttarve*tallitäantoisuuttaekopohjavedenimcytybdllL Vedenoaamoltanykynpumputtavapubjavcimrä(ciimcytyst).
mm .0
OO %OO 4J%)
0 0 1
Lahobcn
ii;;:—i;;;:
Muododu-Muod.
Imeytdty
Veden-Teko-Ekittely
Jli1kikit-Imeytyoda-Hyd-EtiayyaaltaanFiiayya
Rantaimey-AltaidenRaakaveailähdeajaiud1p.1kka.tnot-matyypp4luonn.aut.veaimirotonpohja-telypa,raulinenpohjaltapoh-imeytys-[d]Lymiäpuhdistuakuntajanimitovuoaitm’d’][m’d’]mkärävedenaltaidenpinta-javedenalueelta (+ranta.[m3d•t]osuus
pinta-ala
kuormapintaankaivolle lnicytymlnen)—Jj[m21,[jj
•Jjj,•
fml— 1.Pori,1977jatkuvapitldu&is-3500230002600090kalkki,Al-kloori,allas0,101-2,5140021Ei2krt/vuoaiTuurujärviHarjakangasharjuaulf.,polym.kalkki10700II600 2.Lappeenranra,1974jatkuva1Salpaus-50010914969655-65cikalkki,allas0,0612-132007Kyllä2krUvuosiSunisenselkäIIuhtlnit3niselkä(3500)NaCIO5680 3.iMmeenlinna,1976jatkuvapitkittäis-35007730962(160ciilmastus,allas0,03151100Ei1kiJvuoaiAlajutviAhveiiLsro(8600)kalkki11000 4.Tuusula,1979jatkuvapitkitläis-40006500690060cihidassuod,,allas0,1213-1580040Eikerran3;ssPäijännetunneliJ&siksesitinnaharju(5000)kalkki4500vuodessa 5.Kouvola,1972jatkuva1Salpaus-25006607647360-65eiciallas0,05vanh.alt.11-27vanhat55030-40EijokatoinenHaukkajärvi
Haukkaj,vi
—selkä
3300+3500
uudetalt.25uudet25014-20vuosi 6.Mikkeli,1974jatkuvapitkittäis-50001100640015eiilm.,kalldd,allas2800,800,Kyllä2-3krt/vuosiKattilanlahtiPurswlaharju(15000)H2SOd28001200 7.Porvoo,1982jatkuvapitkilläia-34003000540050eiNaOH,todettu23140030Kyllä-MyllykylänjärviSannainen—harju(5100)—NaClO 8.Nokia,1974jatkuvapitidUlis-10001500520020-40cikalkki,aadetus5200020-30Kyllä1krt/vuosiVilmusjärviWhnusjatvi—harju(4000)—klood 9.ILratmi,1981kausk-pitkittäis-28001320312535-40eiilm.,kalkki,allas10140055-80Kyllä1ks-t/vuosiKimianjäsviKyttikinrantatoinenharjuKMnO,,NaOH13002600 10.Lappeenranta,1970jatkuvapitkittäis-6001500216050-70eicisadetus+0,0417-1850045Eikesä1krt/kk,HanhijärviHanhikemppi—harjuallas2825—tal.1krti2-3kk11.Eura,1975jatkuvapidduäis-5001500201060eiNaOHaadetua5-1050<20Kyllä-PyhäjärviLnhiluomaharju(5000) 12.Hyvinköö,1979kausit-1Salpaus-1200010001000<30cikalldö,allas4580060Ei1979-90PäijännetunneliHikia—tainenselkäNaClO4000muut,kerran 13.Juva,1987jatkuvapiUduäis-500110098055eiNaOHkuoppa0,05-1150<7Kyllä-MurtonenHarsota——harju(1200)200-300•25QL,—14.KiuiJa,1972jatkuvaLas.deltam.60025070030eieiallas3180<7Kyllä1krtlvuosiAakenusjokiYlivaara
kenoabima 200 15.Sysmö,1972jatkuvapitkiliäia-60015056525eiNsOHkuoppa<5220-7Kylläepäsään-AlavchknjirviOramoharjunöllisesti 16.Evijr%,1982kausit-pitkidäis-400ks300400-7ciNaOHallas0,0833007EiimcytysksudcnÄhtävänjoki
Hktakanas
tainenharju150päätyttyä 17.Konnotahri,1976jatkuvapitkinäis-40026039020-40ilm.,hiek-maguomas-hiekkasuod.330<7Eiepäsään-Höytiäinen ——,••—sasuodatin+kuoppa——nölliseati 18.Puumala,1977kauait-piddttäis-350cimitattu,310eiciallas3-436030Kyllä-PuumaissualmiKindannieniitoinenharjusatunnaista—20 19.Simo,1978kausk-too.deltam.200cimitattu18030-40eiciallas2230-7Eicpäsään-SimojokiTdckasenkangastoinenkerrostuma60-60nölliscati 20.Nastola,1975-80kausit-1Salpaus-1900150o1100ciNaOHallas5-1040020.30Ei1kitjvuosiVillähteenLevonniemi—toinen5selkä1500—Kukkanen 21.Nastola,1975-80kausit-1Salpaus-10001500800aseiNaOHalias5-1040020-30Ei1krt/vuoaiVillähtccn Peltola—toinen5selkä1500——Kukkanen c 0 (0 3 E3 •0 0 -tt
Imeytettyvesimääräw.1975-1980oli1500m3d’t
Kuvadulebtd
Julkaisija Suomen ympanstokeskus. Julkaisuaika
Huhtikuu1998
Tekijä(t) Jaana Vaitomaa
Julkaisun nimi Sinilevienjanildentuottamienmaksatoksiinienkäyttäytyminenimeytyksessä
-Kokeita harju-ja sedimenifipatsailla
Tiivistelmä Tämäntutldmusentarkoitaksenaohselvittääharju-jasedimenffipatsaskokefflasinilevienjanhden tuottamientokslinienreduktiotaimeytyksessäsekätuildabiohajoamisenjapidättymisenmerkitystä toksiinien reduktiossa. Suomalaisista sinileväkukinnoista lähes puolet on todettu myrkyDisiksi, ja myös tekopohjavesilaitostenraakavesilähteissä on havaittu sinileväkulcintoja. Kunnallistenvesilai tostenjakamasta vedestä 38 % on pohjavettä, ja 18 % tekopohjavettä. Tekopohjaveden valmistus kasvaa tulevaisuudessa.
Sedimentfi-ja harjupatsaskokeet vahvistavat tekopohjaveden valmistuksessa havaitun tehokkaan sinilevienreduktion.Viimeisinäkoepäivinä(9-14d)biomassanredukfiooliyli98 % kailässapatsaissa.
Rihmamaisten sinilevien (Anabaena ja Oscillatorio) reduktio oli tehokkaampaa kuin yksittäisinä soluina kasvaneenMicrocystis-kannan sinilevien. Maksatoksiinien (mikrokystiinien) reduktio ei ollut yhtä tehokasta kuin sinilevien. Kummassakin kokeessa mikrokystiinin reduktio oli suurempi sedimenifipatsaissa kuin harjupatsaissa. Sedimenifipatsaissa mikrokystiinin redukfio kasvoi ajan kuluessa, kun taas harjupatsaissa se laski ensimmäisellä koeviikolla ja alkoi kasvaa vasta tämän jälkeen. Huomattavasti tärkeämpää mikrokysifinin reduktiossa oli biologinen hajoaminen kuin pidättyminen. Sedimenffipatsaissa mikrokystiinin hajotuksen osuus reduktiosta oli noin 70 % ja haijupatsaissa 50-60%.Mlkrokystiininbiologinenhajotus käynnistyi sedimenffipatsaissa yhdestä pariinpäiväänjaharjupatsaissavastanoinviikonkestäneenvilveenjälkeen.Mikräkystiininbiologi sen hajotuksen ja patsaiden ATP -pitoisuuden tai eräiden entsyymien akffivisuuksien välillä ei havaittu yhteyttä. Kokeiden aikana patsaisiin pidättyneen mikrokystiinin osuus oli 2 - 25 % raakavedessä olleesta mikrokystiinistä. Sedimenfflpatsaissa ei havaittu selkeää mikrokystiinipitoi suuden muutosta syvyyden funkfiona kuten harjupatsaissa.
Tämäntutkimuksen perusteella pohjaveteen voi päästä toksuneja, sifiä mikrokystiinin hajotus ja pidättyminen tapahtuu pääasiassa vain maan pintakerroksessa kuten muunkin orgaanisen aineen.
Rantaimeytystäsimuloivissasedimenffipatsaissakäynnistyitehokasmikrokysfiininbiologinenhajotus.
Asiasanat . . . . . ..
Tekopohjavesi, rantaimeytys, smilevat, maksatoksunit, mikrokystunit, b;ohajoammen
julkaisusarjan nimi Suomenymptö 174 ja numero
julkaisun myynti! Suomenympäristökeskus, asiakaspalvelu puh. (09)4030 0100, telefax(09) 4030 0190
jakaja ja
Oy Edita Ab, julkaisumyynfi puh. (09) 566 0266, telefax (09) 566 0380
julkaisun kustantaja
Suomenympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Paino paikka ja -aika
Oy Edita Ab,Helsinki 1998
Suomenympäristö 74