Kuva 25. Sairaankuljetuksen riskejä osatehtävittäin jäsenneltyinä.
käytännössä vain erittäin törkeistä tapauksista. Su-serudin tutkimus vahvistaa tutkimuksen havaintoa, että väkivaltatilanteiden eteenpäin viemiseen ei usein ole riittäviä keinoja (Suserud ja muut. 2002).
Väkivaltariskien yleisyyden ja merkittävyyden arviointia sairaankuljetuksessa vaikeuttaa se, että kaikki väkivallan uhkatilanteet tai niistä ai-heutuneet vähäiset fyysisetkään seuraukset eivät näy tapaturmatilastoissa. Edellä kuvattu vaaratilan-neseuranta on hyvä keino saada väkivaltatilanteiden yleisyys ja vakavuus näkyviin. Tässä hankkeessa to-teutettu vaaratilanneseurantajakso synnytti asemilla paljon keskustelua juuri väkivallan uhkatilanteiden määrästä ja vakavuudesta sairaankuljetustyössä.
Vaaratilanneseurannan jälkiarvioinnin ja tämän joh-dosta tapahtuneen sairaankuljetusyksiköiden oman toiminnan ja yhteistyön kehittämisen ansioista ai-nakin yhdessä kohteessa on havaittu merkittävä vä-kivallan vaaratilanteiden vähentyminen seurannan jälkeen.
Sairaankuljetustyön kokonaiskuormittavuuden ym-märtämisellä, fyysisten ja psyykkisten kuormitus-tekijöiden ja kuormittavien työtilanteiden tunnis-tamisella sekä sairaankuljettajien työkyvystä huo-lehtimisella on tärkeä merkitys sairaankuljetuksen
nosto- ja siirtokoulutusta ja harjoittelua olisi mah-dollista sisällyttää muun turvallisuuskoulutuksen tapaan osaksi muiden ensihoitotehtävien ylläpitä-vää koulutusta. Koulutuksessa olisi hyvä huomioi-da käytettävissä olevien kantajien määrän vaikutus kuormittumiseen ja apuvoimien tehokas hyödyntä-minen potilaiden nostoissa ja siirroissa. Nosto- ja kantotyön kuormittavuuden pienentämiseksi tulee työtä tehdä sekä sairaankuljetusyrityksissä, koulu-tusorganisaatioissa että kanto- ja siirtoapuvälineitä valmistavissa yrityksissä. Kuten Norreira ja Stanley (2005) suosittavat, suuririskisten käsin tehtävien nostojen turvalliseen suorittamiseen tulee miettiä ennaltakäsin organisaatiokohtaiset toimintaohjeet.
Ohjeissa voidaan määritellä esimerkiksi selkeät ti-lanteet, jolloin on tarkoituksenmukaista pyytää li-säkantovoimaa paikalle. Järjestelmä ei toimi ilman selkeää johdon sitoutumista.
Ambulanssien sisätilaturvallisuuden tila heijastelee edelleen myös yleistä sairaankuljetuksen turvalli-suuden tilaa. Ambulansseista löytyy vielä paljon epäjohdonmukaisuuksia ja niin sanottuja omia rat-kaisuja, jotka heikentävät sairaankuljettajien työ-ympäristön turvallisuutta. Nämä johtuvat osaltaan ambulanssirakentamisen osalta voimassa olevan kunnollisen velvoittavan asetuksen puuttumisesta
Toisaalta ambulanssien sisätilaturvallisuus voidaan kuvata nelitahoiseksi kokonaisuudeksi, joissa tur-vallisuuteen vaikuttavina tekijöinä ovat 1) ambu-lanssien vaatimustenmukaisuus ja turvallisuuden huomioon ottaminen valmistuksessa, 2) ambulans-sien tilaamisen ja hankinnan käytännöt ja tilaajan ambulanssille asettamat turvallisuusvaatimukset, 3) ambulanssiin tehtävien lisäasennusten turvallisuus ja 4) ambulanssin turvalliset käyttötavat. Suomessa yleisesti käytössä olevan kulkuaukkomahdollisuuden säilyttämiseksi tulisi käyttäjien, pelastuslaitosten ja viranomaisten käydä keskustelua siitä, millaisia ja kuinka merkittäviä turvallisuusvaikutuksia vapaan ambulanssin sisäisen kulkumahdollisuuden poista-minen voi tuoda esim. potilaiden hoidon, ohjaamosta takaosaan siirtymisen tai kommunikoinnin osalta.
Turvavyön käyttö ambulanssin eri istuimilla on help-po tapa hoitaa omaa turvallisuutta ajon aikana. Tur-vatyynyin varustetussa ambulanssissa turvavöiden käyttö ohjaamossa on ehdottoman tärkeää. Poti-lastilassa turvavyön käyttö ei nykyisillään aina ole mahdollista potilaan hoitamisen tai hyvän teknisen ratkaisun puuttumisen vuoksi. Tässäkin on kyse sekä yksittäisen sairaankuljettajan käyttäytymisestä että koko organisaation linjauksesta, kuinka on sovittu toimittavaksi.
Alalla on paljon ohjeita, oppikirjoja ja tietoa eri tavoin loukkaantuneiden potilaiden hoitamiseksi, mutta sairaankuljettajien turvallisuuden kannalta asioita on pohdittu niukasti, vaikka hyvin monissa tilanteissa sairaankuljettajien oma turvallisuus tai työkyvyn ylläpito on hyvin pienen onnenkantamoi-sen varassa. Erillistä turvallisuuskoulutusta tai sai-raankuljetuksen turvallisuuden oppikirjaa ei tarvita, kun turvallisuusasiat ovat luontainen osa kaikkea koulutusta ja kaikkia ohjeita. Turvallisuus tulisi olla ohjeiden ja koulutusten ensimmäinen asia, ei viimei-seksi jätettävä lisäkohta.
Sairaankuljetusalalla sattuneiden tapaturmien sel-vittämistä vaikeuttavat toiminnan monialaisuus, tilastoinnin puutteet (esim. oman ammattinimik-keen ja toimialaluokituksen puuttuminen, tapatur-makuvausten puutteet, väkivaltatilanteiden puut-teellinen ilmoittaminen) ja se, että alan riskitekijät
näkyvät seurantajärjestelmissä eri tavoin (vrt. esim.
tapaturmatilaston ja vaaratilanneseurannan erot).
Tapaturmatiedot ovat kuitenkin useimmille suoma-laisille organisaatioille vielä yksi tärkeimmistä tur-vallisuusmittareista, jota myös johto seuraa. Tapa-turmatiedot eivät kuitenkaan anna riittävää kuvaa sairaankuljetustyön turvallisuudesta. Tähän voidaan alan organisaatioissa vaikuttaa suoraan siten, että tapaturmakuvaukset laaditaan riittävän yksityiskoh-taisiksi ja selkeiksi.
Turvallisuuden johtaminen tai turvallisuusohjelmat saattavat näennäisesti olla kaukana hälytysteh-tävien arjesta. Turvallisuutta johdetaan kuitenkin organisaation joka tasolla – yksittäisestä sairaan-kuljettajasta ylimpään johtoon asti, yksittäisestä siirtokuljetustehtävästä vaativiin suuronnettomuuk-sien monipotilastilanteisiin asti. On valitettavaa, jos organisaation turvallisuusjohtamisen käytännöt tulevat näkyviksi vain sattuneiden vaaratilanteiden tai tapaturmien yhteydessä, ja jos vasta silloin tes-tataan miten organisaatio toimii sairaankuljettajien turvallisuuden takaamiseksi. Kuva 26 esittää tur-vallisuusjohtamisen ennakoivan ja jatkuvan paran-tamisen kehän sovellettuna sairaankuljetukseen ja esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla työter-veys- ja työturvallisuusasiat voidaan kytkeä aiempaa kiinteämmin osaksi sairaankuljetusorganisaatioiden johtamista.
Pelastuslaitokset ovat turvallisuuden ammattiorga-nisaatioita. Turvallisuus – hyvä turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden johtaminen läpi koko organisaation – voisivat olla nykyistä korostetummin sairaankul-jetuksen palveluntuottajien keskeinen kilpailuvaltti.
Turvallisuuden kehittäminen on kestävällä pohjal-la, kun yksittäisten riskien tai virheiden sijaan tar-kastellaankin sitä, miten koko organisaatio toimii turvallisuutta edistävällä tavalla. Yksittäisen riskin pienentämisen sijasta turvallisuus tulisi nähdä laa-jempana kokonaisuutena, jossa on monimutkaisia syy-seuraussuhteita ja johon tehtävät muutokset koskettavat toimintoja laajemmin kuin usein ajatel-laan. Turvallisuuden kannalta hyviksi hiotut johta-misen käytännöt vaikuttavat yhtä lailla kaikkiin työn riskeihin ja kaikkien työntekijöiden turvallisuuteen.
Kuva 26. Yhteenveto sairaankuljetuksen turvallisuuden johtamisen jatkuvan parantamisen kehästä ja käytännön toimen-piteistä.
Aasa, U. 2005. Ambulance work, Relationship bet-ween occupational demandsm individual characte-ristics and health-related outcomes. Umeå: Arbeits-livsinstitutetets tryckeri. ISBN 0346-6612
Alaspää, A., Kuisma, M., Rekola, L., Sillanpää, K.
(toim.). 2003. Uusi ensihoidon käsikirja. Jyväskylä:
Tammi. ISBN 951-26-4982-9
Asetus sairaankuljetuksesta, 565/1994. www.finlex.
fi
Becker, L., Zaloshnja, E., Levick, N., Guohua, Li, Miller, T. 2003. Relative risk of injury and death in ambulan-ces and other emergency vehicles. Accedent analysis and prevention 35: S. 941-948.
Boudreaux, E., Mandry, C. 1996. Sources of stress among emergency medical technicians (part I). Teok-sessa: Prehospital and Disaster Medicine, Vol. 11, Issue 4. S. 296-230.
BS 8800. 2004. Occupational health and safety ma-nagement systems - Guide. Lontoo: British Standards Institution. 69 s. ISBN 0580439879
Caple, L. 1995. Change management in the public sector. Health Manpower Management, Vol. 21, Issue 3. S. 34-38.
Castrén, M., Kinnunen, A., Paakkonen, H., Pousi, J., Seppälä J., Väisänen O. 2002. Ensihoidon perusteet.
Keuruu: Otava. ISBN 951-98649-5-4
Ferreira, J., Hignett, S. 2005. Reviewing ambulance design for clinical efficiency. Applied Ergonomics 36. S. 97-105.
Ferreira, J., Stanley, L. 2005. Evaluation of manual handling tasks involving the use of carry chairs by UK ambulance personnel. Health and Safety Executive 2005, HSE Books. 85 s. (RESEARCH REPORT 314.) ISBN 0 7176 2962 7
Giss, A., Sairaankuljetuksen tilastot. [Sähköposti].
6.3.2006.
Grange, J., Corbett, S. 2002. Violence against emer-gency medical services personnel. Prehospital Emer-gency Care, Volume 6, Issue 2 . S. 186-190 . Hakala, K. 2004. Aggressiivisesti käyttäytyvät asi-akkaat sairaankuljetuksessa. Porin palveluopisto: 18 s., 2 liite s.
Henttonen, Taija. 2000. Turvallisuuden mittaaminen.
Tampere: TTKK Turvallisuustekniikan laitos. 101 s.
(Diplomityö.)
Hintikka, N. ja Saarela, K-L. 2005. Väkivaltatapatur-mat vuonna 2003. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, turvallisuustekniikan laitos. Raportti 92. 46 s. ISBN 952-15-1539-2
Huhtala, S. 2004. Uudistettu ensihoitosopimusmalli/
ohjemalli sekä eräitä tulkintoja kuljetukseen liitty-vistä asiakasmaksuista ja kustannuksista. Helsinki:
Suomen Kuntaliitto, yleiskirje 26/80/2004.
HUS. 2006. Pääkaupunkiseudun ensihoito yhtenäis-tyy. Internet-uutinen: www.hus.fi/ajankohtaista (Lu-ettu 17.3.2006.)
ILO-OHS. 2001. Guidelines on occupational safety and health management systems, ILO-OHS 2001.
Geneva: International Labour Office. 26 s. ISBN 92-2-111634-4
Jones, S., Kirchsteiger, C. & Bjerke, W. 1999. The im-portance of near miss reporting to further improve safety performance. Journal of Loss Prevention in the Process Industries 12 (1999). ss. 59–67.
Kjellén, U. 2000. Prevention of Accidents Through Experience Feedback. London, Taylor & Francis. 424 p.
Knuuttila, J., Tamminen, A. 2004. Turvallinen hoi-toyksikkö - malli terveydenhuollon hoitoyksikön ris-kienhallintaan. Helsinki: Lääkelaitos. 28 s. (Lääkelai-toksen julkaisusarja 2/2004.) ISBN 952-5099-78-4 Larmon, B., LeGassick, T.F., Schriger, D.L. 1993. Diffe-rent front and back seat safety belt use by prehos-pital care providers. American Journal of Emergency Medicine. S. volume 11, issue 6, 595-599.
Levä, K. 2003. Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toi-mivuus: vahvuudet ja kehittämishaasteet suuron-nettomuusvaarallisissa laitoksissa. Helsinki: TUKES.
(TUKES-julkaisu 1/2003.) ISBN 952-5095-62-2 Linqvist-Virkamäki, S. ja muut 2002. Miten pelastaja kuormittuu sairaankuljetus- ja ensihoitotyössä. Työ-terveyslääkäri 4. S. 539-549.
Maguire, B., Hunting, B., Smith, G. el al. 2002. Occu-pational Fatalities in Emergency Medical Services: a hidden Crisisi. ANNALS OF EMERGENCY MEDICINE 40:6.
LÄHDELUETTELO
Mankkinen, T. 2002. Sankarista selviytyjäksi. Pe-lastajien urasuunnittelu –hankkeen loppuraportti.
Helsinki. 93 s.
Mechem, C., Dickinson, E., Shofer, F. Jaslow, D. 2002.
Injuries from assaults on paramedics and firefigh-ters in an urban emergency medical services system.
Prehospital Emergency Care, Volume 6, Issue 4 . S.
396-401 .
Menetelmäpakki. 2005. Työolojen arviointi- ja kehit-tämismenetelmiä. Helsinki: Työterveyslaitos. www.
ttl.fi/menetelmapakki. (Luettu 27.2.2006).
Mock, E. ja muut. 1999. Anxiety Levels in EMS Provi-ders: Effects of Violence and Shift Schedules. AME-RICAN JOURNAL OF EMERGENCY MEDICINE, Volume 17, Number 6.
Murtonen, M. 2003. Riskien arviointi työpaikalla -työkirja. 3. p. Tampere: Sosiaali- ja terveysministeriö.
62 s.
Murtonen, M., Tamminen, H. 2006. Tunnista ja toi-mi - Työympäristöriskien arviointi ja hallinta kunta-alalla. 3. p. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.
Oedewald, P. ja Reiman, T. Turvallisuuskriittisten or-ganisaatioiden toiminnan erityispiirteet. Espoo: VTT Publications 593. 108 s. ISBN 951-38-6698-X OHSAS 18001. 2003. Työterveys- ja työturvallisuus-johtamisjärjestelmät. Spesifikaatio. 2. p. Helsinki:
Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 22 s.
OHSAS 18002. 2004. Työterveys- ja työturvalli-suusjohtamisjärjestelmät. Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. 2. p. Helsinki: Suomen Standardisoi-misliitto SFS ry. 52 s.
Palonen, R. 2005. Ensihoidon potilasvahingot. Esitys Helsingin ensihoitojärjestelmän 100-vuotisjuhlas-ymposiumissa 1.10.2005.
Pohjonen, T., Murtonen, M., Toikka, T. ja Tamminen, A. 2003. Työhyvinvointia hoiva- ja hoitotyöhön - työprosessien kuvaaminen ja vaarojen arviointi työn kehittämisen välineenä. Helsinki: Työturvallisuuskes-kuks. 22 s. ISBN 951-810-220-1
prEN 1789: 2004. Medical vehicles and their equip-ment - Road ambulances; English version
Rahola, H. 2002. Työturvallisuus Helsingin kaupungin
työtapaturmista ja läheltä piti –tilanteista. Helsinki:
Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö.
30 s.
Rasku, T., Sopanen, P., Toivola, T. 1999. Hoitoa ym-päri vuorokauden, Ensi- ja polikliininen hoito. 1.. p.
Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö. ISBN 951-0-22766-8
Reason, J. 1997. Managing the risks of organiza-tional accidents. Lontoo: Ashagate publishing Ltd.
252 s.
Riskianalyysit. 2005. Riskianalyysin menetelmät -sivusto. Tampere: VTT. http://riskianalyysit.vtt.fi s.
(Luettu 27.2.2006.)
Ruuhilehto, K., Vilppola, K. 2000. Turvallisuuskult-tuuri ja turvallisuuden edistäminen yrityksessä. Hel-sinki: TUKES. 67 s. (Tukes-julkaisu 1/2000.)
Selin, R., Leino, T. 2005. Väkivaltatilanteet ja niiden hallinta poliisipartiotyössä. Loppuraportti. Helsinki:
Valtion työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. 63 2.
SFS-EN 1789: 2000. Lääkinnälliset ajoneuvot lait-teineen. Ambulanssit. Helsinki: Suomen Standardi-soimisliitto SFS ry. 63 sivua
SFS-IEC 60300-3-9. 2000. Luotettavuusjohtaminen, osa 3: Käyttöopas. Luku 9: Teknisten järjestelmien riskianalyysi. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 47 s.
Sihvonen, Pirkko, Kansaneläkelaitos. Esitelmä.
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n kevätpäivät.
17.4.2005.
Siiki, P. 2002. Työturvallisuuslainsäädäntö. Työnanta-jan ja työntekijät velvollisuudet ja oikeudet. Helsinki:
Edita Publishing Oy. 179 s. ISBN 951-37-3824-8 Suserud, B.-O., Blomquist, M., Johansson, I. 2002.
Experiences of threats and violence in the Swedish ambulance service. Accident and emergency nursing, 10. S. 127-135.
STM. 2002. Turvallisuusjohtaminen. Tampere: Sosi-aali- ja terveysministeriö, työsuojeluoppaita ja –oh-jeita 35. 15 s. ISBN 952-00-1088-2
STM. 2005. Sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelu.
Opas hälytysohjeen laatimiseksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 23/2005. 56 s. ISBN 952-001851-4
Tangherlini, T. 2000. Heroes and Lies: Storytelling among paramedics. Folklore 111. S. 43-66.
TVL. 2005. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tapa-turmarekisteri. Seurantajaksona vuosi 2003 ja tam-mi-huhtikuu 2003. Haku on tehty
Työryhmämuistio. 2006. Pelastushenkilöstön työs-sä jaksaminen. verkkojulkaisu (luettu 15.2.2006).
Sisäasiainministeriön julkaisuja 1/2006: Helsinki, Sisäasiainministeriö. 33 s. ISBN 951-734-925-4 (julkaisun verkkoversio)
Työturvallisuuskeskus. 2002. Työsuojelutoiminta työ-paikalla -opas. Helsinki: Työturvallisuuskeskus. 8 s.
Työturvallisuuslaki 738/2002. www.finlex.fi
Vahtera, J., Kivimäki, M., Virtanen, P. (toim.) 2002.
Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa:
tutkittua tietoa ja haasteita. Helsinki: Työterveyslai-tos. 94 s. ISBN 951-802-478-2
Vehmasvaara, P. 2004. Ensihoitotyön fyysinen kuor-mittavuus ja ensihoitajien työkyvyn fyysisiä edel-lytyksiä arvioivan testistön kehittäminen. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 324. ISBN 951-27-0021-2 (pdf)
Vehmasvaara, P. 2005. Nostot ja siirrot sairaankul-jetuksessa. Esitys SaTuRH-seminaarissa 5.4.2005.
Teoksessa: Alkup. Hignett ja muut. 2003, Evidence based patient handling. Tasks, Equipment and Inter-ventions. Routledge.
Vehmasvaara, P. 2005. Nostot ja siirrot sairaankul-jetuksessa (esitys 4.5.2005 SATURH-seminaarissa).
Teoksessa: alkup. Lavender ja muut. 2000. AppErg 31, 167-177.
Vehmasvaara, P.,. 2006. Luku raportissa: Paarin ja tyhjiöpatjan käytettävyystestaus, SaTURH-projektin työraportti.
Weiss, S., Randall, E., Ernst, A., Land, R., Garza, A.
2001. A comparasion of rural and urban ambulance crashes. American journal of emergency medicine.
S. volume 19, number 1, 52-56.
Woollard, M., Lewis, D., Brooks, S. 2003. Strategic change in the ambulance service: barriers and suc-cess strategies for the implementation of high-per-formance management systems. Strategic Change, May 2003. S. 165-175.
TekijätPaikkaVälineetTavoiteMuut tahot
Hoitaja, kuljettaja Asemapaikka (tauko-, makuu- tai kuntoilutilat), ambulanssi (edellisen tehtävän paluumat- kalla)
VIRVE – piipperi – GSM – kuulutus(kaiutin Vastaanottaa viesti ja reagoida siihen sen vaatimal- la tavalla. Päästä lähtemään nopeasti.
AHK, asemapaikan muu henkilökunta
Hoitaja, kuljettaja
Asemapaikka, ambulanssi
Listaus tehtäväkoodeista selittei- neen Arvioida hälytystehtäväntyyppi, riskitaso ja kiireelli- syys. Antaa viitteitä myös potilaasta.
Hoitaja, kuljettaja
Asemapaikka, ambulanssi
Asemapaikalla olevat kartat, häly- tykseen liittyneet osoitetiedot Selvittää potilaan sijainti ja nopein mahdollinen ajoreitti.
Hoitaja, kuljettaja
Asemapaikka
Asemapaikan oleskelutilat, käytä- vät, portaikot ja muut kulkureitit.
Päästä lähtemään mahdollisimman nopeasti
Muut samaan hä- lytykseen lähtevien yksiköiden henki- löt, asemapaikan muu henkilökunta
Hoitaja, kuljettaja
Makuutilat, autohalliUlkovaatteet ja -jalkineet
Varustautuminen tehtävän ja kohteen mukaiseen vaatetukseen
Hoitaja - kuljettaja Ambulanssi, asemapaikkaAmbulanssissa oleva kartta, GPSLähtö tehtävän kiireellisyyden antamassa rajoissa.
Asemapaikan muu henkilökunta
kuljettajaAmbulanssi, asemapaikkaStatuslähetin, (VIRVE)Ilmoittaa Häkelle yksikön lähteneen kohteeseen.
Hoitaja, kuljettaja
Ambulanssi, asemapaikkaTurvavyötOman turvallisuuden varmistaminen ajon aikana. KuljettajaAmbulanssi, asemapaikkaAmbulanssi KuljettajaAmbulanssi, asemapaikkaOven avausmekanismi Tavoittaa apua tarvitseva henkilö mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.
Muut yksiköt (sk, poliisi, palo)
Kuljettaja
Ambulanssi, yleinen tie- ja katuverkko Ambulanssi, viestintävälineet, hälytyslaitteet, kartta
Nopea ja turvallinen ajo. Varoittaa muita tielläliik- kujia hälytysajoneuvosta.Muu liikenne Hoitaja
Ambulanssi, yleinen tie- ja katuverkko
VIRVE, kännykkä
Olla etukäteen tarpeeksi hyvin tietoisia siitä, mikä kohteessa odottaa.
AHK, Muut yksiköt
Hoitaja, kuljettaja Ambulanssi, kohteen ympäristö, piha Hälytykseen liittyneet osoitetiedot, kartat, GPS Saada ambulanssi turvalliseen paikkaan mahdolli- simman lähelle potilasta.
Opastajat koh- teessa
YTYSTEHTÄVÄN AIKANA SUORITT AMA T OSA TEHTÄVÄT
TehtävätTekijätPaikkaVälineetTavoiteMuut tahot KohteessaPotilaan tilan selvittäminen, hoitaminen ja kulje- tuskuntoon saattaminen Kuittaus “kohteessa”
Hoitaja, kuljettaja Ambulanssi, kohteen lähiympä- ristö
Statuslähetin, VIRVE
Ilmoittaa AHK:lle, että yksikkö on saapunut poti- laan luokse.
AHK, muut yksiköt, sivulliset
Laitteiden kantaminen autosta kohteeseen Hoitaja, kuljettaja Kulkureitti kohteeseen ja itse kohde (ulkona, sisällä, koti, julkinen tila) paarit/tuoli, hoitolaukku, EKG, Happi, C–P
AP, jne. ensihoitokerto- muskaavake
Saada potilaan tilan selvittämiseen, hoitamiseen ja kuljettamiseen tarvittavat laitteet ja tarvikkeet mahdollisimman lähelle potilasta.
Potilas, Muut yksi- köt (muut hoitajat, lääkäri, mediheli, poliisi, palomiehet)
Potilaan etsiminen
Hoitaja, kuljettaja Kohteen lähiympäristö, kulku- reitti ja kohde
– “-- , taskulamppu,
Potilaan löytäminen mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti Opastajat koh- teessa
Tilanteen arviointi ja johtaminenHoitajaKohdehoitolaukku, EKG, Happi, C–PAP, jne. ensihoitokertomuskaavake Selvittää mitä on tapahtunut. Varmistaa ympäristön turvallisuus.
Potilas, omaiset, sivulliset, muut kohteessa olevat yksiköt
Taustatietojen selvittäminen HoitajaKohdeEnsihoitokertomusSelvittää potilaan henkilötiedot
Potilas, omaiset, muut yksiköt
Potilaan hoitaminenHoitajaKohde
Hoitolaukku, EKG, verenpaine, happisaturaatio, sokeri, promille- mittari
Potilaan saattaminen kuljetuskuntoon. Potilaan hoi- taminen siten, että häntä ei tarvitse kuljettaa.Potilas Tipan laittoHoitajaKohdeNeula, annostelija, nestepussiNesteytys ja lääkitsemisreitin varmistaminenPotilas KonsultointiHoitajaKohdeKännykkäVarmistaa epäselvä tilanne tai hankkia lisätietoja Konsultoitava lääkäri
LääkitseminenHoitajaKohdeHoitolaukku, lääkkeetPotilaan saattaminen kuljetuskuntoon. Potilaan hoi- taminen siten, että häntä ei tarvitse kuljettaa.Potilas Ensihoitokertomuksen täyttämi- nen ja allekirjoittaminen Hoitaja, kuljettaja
KohdeEnsihoitokertomus
Kuvata ensihoidossa tehdyt toimenpiteet ja poti- laan taustatiedot jatkohoitoa ja raportointia varten.
Potilas, omaiset Potilaan valmistelu kuljetukseen
Hoitaja, kuljettaja
Kohde
Paarit, hoitovälineet, laukku, peitteet
Potilaan nosto tai siirtyminen paareille, turvavöiden kiinnit- täminen tai kävelevän potilaan saattaminen Hoitaja, kuljettaja
Kohde
Paarit, hoitovälineet, laukku, peitteet Saada potilas siirrettyä turvallisesti paareille tai hoitotuoliin siirtoa varten.
Potilas, muut yksiköt
Hoitovälineiden kerääminen
Hoitaja, kuljettaja
KohdeHoitolaukku, hoitovälineet
Kaikkien omien laitteiden ja tarvikkeiden kuljetta- minen pois kohteesta.
Potilaalle mukaan otettavien tavaroiden kerääminen Hoitaja, kuljettaja
Kohde ja sen lähiympäristö
Potilaan vaatteet, kengät, lom- pakko Kerätä yleiseltä paikalta pois potilaan omaisuus, ottaa potilaan mukaan sairaalassa tarvittavat asiat.
Omaiset
TekijätPaikkaVälineetTavoiteMuut tahot
Hoitaja kuljettaja Kulkureitti kohteesta ambulans- siin
Paarit, hoitolaukku, hoitolaitteet
Saada potilas siirrettyä turvallisesti ambulanssiin kuljetusta varten.
Palomiehet, muut sk -yksiköt
Hoitaja kuljettaja
Kohde ja sen lähiympäristö-
lähiympäristö-Tilanteen, potilaan hoitopaikan ja jatkotoimenpitei- den selvittäminen omaisille. V
astaaminen omaisten kysymyksiin.Omaiset, sivulliset Potilaan kuljettaminen sairaalaan turvallisesti
Hoitaja, kuljettaja Kohteen lähiympäristö, piha, ambulanssi
paarit, hoitolaukku, EKG, tippa, jne.
Paarien nostaminen ambulanssiin niin, että nosto ei kuormita itseä liikaa eikä vahingoita potilasta.
KuljettajaAmbulanssiStatuslähetin, VIRVE
Ilmoittaa AHK:lle, että yksikkö on matkalla kohtees- ta hoitolaitokseen.
AHK
Kuljettaja, hoitaja
Ambulanssi
Statuslähetin, VIRVE, ambulanssin hälytyslaitteet Arvioida potilaan tilan kriittisyys ja kuljetuksen kiireellisyys
HoitajaAmbulanssiPotilaan kunnon säilyttäminen kuljetuksen aikana
Potilas, mukana olevat omaiset
Kuljettaja, hoitaja AmbulanssiTurvavyötOman turvallisuuden varmistaminen ajon aikana. HoitajaAmbulanssiEnsihoitokertomusLain velvoitteiden täyttäminen
Potilas, mukana olevat omaiset
Kuljettaja
Ambulanssi, yleinen tie- ja katuverkko
Ambulanssi
Potilaan kuljettaminen sairaalaan turvallisesti ja mahdollisimman nopeasti.
Potilas,Ensiavun henkilökunta KuljettajaEnsiapu, sairaala, terveyskeskusAmbulanssi
Saada ambulanssi mahdollisimman lähelle ovea, turvalliseen paikkaan
Hoitaja, kuljettaja
Ensiapu, sairaala, terveyskeskusPaarit, nostolakanaViedä potilas turvallisesti sisään sairaalaan.
Potilas, muut ensiavussa olevat yksiköt ja potilaat
HoitajaEnsiapu, sairaala, terveyskeskusEnsihoitokertomus
Siirtää potilas hallitusti vastaanottavan hoitolaitok- sen vastuulle Ensiavun vastaa- ottovirkailijat ja sairaanhoitajat
Hoitaja, kuljettaja Ensiapu, sairaala, terveyskeskusNostolakana, sairaalan sänky, paarit, kantotuoliNostaa potilas turvallisesti hoidettavaksi. HoitajaEnsiapu, sairaala, terveyskeskusEnsihoitokertomus, kynäLakisääteisen velvoitteen täyttäminen.
TehtävätTekijätPaikkaVälineetTavoiteMuut tahot Maksukaavakkeen luovuttaminen potilaalle
HoitajaEnsiapu, sairaala, terveyskeskusMaksukaavakeLakisääteisen velvoitteen täyttäminen.Potilas, omainen
Paarien järjestäminen: peitteet, nostolakanan vaihto Hoitaja, kuljettaja
Ensiapu, sairaala, terveyskeskusPaarit, nostolakana
Paarien saattaminen valmiiksi uusia potilaita varten.
Paarien laittaminen takaisin autoon Hoitaja, kuljettaja
Ensiapu, sairaala, terveyskeskusPaarit
Ambulanssin saattaminen valmiiksi uusia potilaita varten.
Ajo tukikohtaan KuittausKuljettajaAmbulanssiStatuslaitteisto, VIRVE
Ilmoittaa AHK:lle että yksikkö on palaamassa tuki- kohtaan.
Ajo liikenteessaKuljettaja
Ambulanssi, yleinen tie- ja katuverkko
Keikan läpikäynti työparin kanssa
Hoitaja, kuljettaja
Ambulanssi TukikohtaTyökaverit
Käytettyjen lääkkeiden ja hoito- tarvikkeiden täydentaminen
HoitajaLääkkeet, vara-akut
Ambulanssin saattaminen valmiiksi uusia potilaita varten.
Organisaatio Ajopäiväkirjan täyttäminenHoitajaKynä
Kuvata hälytystehtävän kohde, kesto ja ajetut kilometrit
Ambulanssin siivous (tarvitta- essa)
Siivousvälineet, rätit, imuri
Ambulanssin saattaminen valmiiksi uusia potilaita varten.
Varallaolo ja päivystys – rutiini- tarkastukset Tarpeen mukaisen lähtövalmiuden ylläpito. TankkausAmbulanssin toimintakyvyn ylläpitäminen. HuoltoAmbulanssin toimintakyvyn ylläpitäminen. NukkuminenTyökyvyn yläpitäminen koko 24 h työvuoron ajan. RuokailuTyökyvyn yläpitäminen koko 24 h työvuoron ajan. Muut toimenpiteet työvuoron aikanaAsemanhenkilö- kunta LiikuntaharjoitteluAsemapaikkaYlläpitää henkilöstön fyysistä kuntoa Koulutus ja harjoituksetAsemapaikka, koulutustilat
Ylläpitää henkilöstön osaamista ja opettaa uusia taitoja
Raportointi Asemapaikka, toimistotilatAjopäiväkirjat, tietokone
Tilastoida hälytystehtävät ajopäiväkirjojen perus- teella.
TekijätPaikkaVälineetTavoiteMuut tahot
Asemapaikka, julkiset paikat ja tapahtumat Välittää tietoa sairaankuljetuksen toiminnasta, kalustosta. T
ehdä toimintaa tutuksi esim. kouluissa. Asemapaikka, huoltotilatErilaisia tarvikkeita
Ylläpitää laitteita, välineitä ja tarvikkeita ja pitää ne lähtövalmiina.
Asemapaikka Asemapaikka Asemapaikka Asemapaikka
1.1 Työntekijät ja työnjako
• Ketkä osallistuvat työn suorittamiseen?
• Henkilökohtaiset ominaisuudet: ikä, sukupuoli, fyysinen kunto
• Ammattinimikkeet: ensihoitaja, palomies-sai-raankuljettaja, lääkintävahtimestari
• Työparijärjestelyt ja työnjako
• Työkokemus
1.2 Työssä käytettävät laitteet
• Millainen ambulanssikalusto on käytettävissä?
• Mitä hoitolaitteita on käytössä?
• Millaisia paareja, kantotuoleja ja muita nosto-apuvälineitä on käytettävissä?
• Mitä henkilökohtaisia suojavälineitä käytetään?
• Mitä kommunikaatiojärjestelmiä käytetään?
• Mitä turvalaitteita käytetään?
• Millainen laitteiden käyttökokemus tai käytön osaaminen henkilöstöllä on?
1.3 Työn osatehtävät
• Hälytyksen vastaanottaminen ja kuittaaminen
• Lähtö asemapaikalta
• Ajo kohteeseen, hälytysajo
• Saapuminen kohteeseen
• Toiminta kohteessa
Tämän tarkistuslistan tarkoituksena on tukea sairaankuljetustyön riskien arviointia. Listan osassa 1 kuvataan sairaankuljetustyön ominaispiirteitä ja osassa 2 luetellaan työssä mahdollisesti esiintyviä vaara- ja kuormi-tustekijöitä. Etenemistavaksi voidaan valita esimerkiksi erilaisten tehtäväluokkien (1.4) tai työn osatehtävien (1.5) mukainen tarkastelu, jolloin jokainen työtehtävä käydään läpi ja tarkastelussa tunnistetaan muiden listassa mainittujen tekijöiden vaikutuksia kyseisen tehtävän turvallisuuteen. Osion 2 vaara- ja kuormi-tustekijät voidaan käydä läpi myös muulla tavoin määritellyistä kohteista. Listan avulla tehdyt havainnot kootaan erilliseen muistioon tai riskianalyysilomakkeeseen.