Tämän työn keskisimpänä tavoitteena on tutkia, kuinka tehokkaita liittymäpistekohtaisia mikrotuotantolaitoksia on jakeluverkkoyhtiön PJ-verkkoon liitettävissä, ja erityisesti, onko tätä liitettävissä olevaa tehoa mahdollista kasvattaa laitosten tehokertoimien asetteluita ma-nipuloimalla. Liitettävissä olevan tehon pääasiallisena rajoitteena pidetään sähkön tuotan-non aiheuttamaa jännitetason nousua liittymäpisteessä sallitun tason yläpuolelle. Tässä työssä käytetään kahta eri jännitetason ylärajaa, nimellisjännitteeseen perustuvaa standar-din SFS-EN 50160 mukaista Un + 10 % (440V) jänniterajaa, sekä ET:n julkaiseman mikro-tuotantolaitoksia koskevan suosituksen mukaista Ur + 4 % jänniterajaa. Todellisuudessa tuotantolaitosta liittymäpisteeseen mitoittaessa on suositeltavampaa noudattaa ylijännite-ehdolla Ur + 4 % saatavia arvoja. Ylijännite-ehdon Un + 10 % perusteella mitoitetuilla tuo-tantolaitoksilla ei jännitetasolle jää varaa nousta muistakaan syistä, joten riski standardin mukaisten arvojen rikkoutumiselle on korkea. Aiemmin todetaan myös, että tehonjakolas-kennan perusteella tehtävä mitoitus on vain suuntaa antava, joten virhemarginaalia on jon-kin verran jätettävä.
Taulukko 7. Liittymäpisteen jännitetason vaihtelut verkkoalueella Haja-asutus D
Haja-asutus D:n todellisen liittymäpisteen korkeimman pääjännitteen jännitetasot aurin-kosähköntuotannolla ja ilman
Pilvistä / ei liitettyä tuotan-toa
Aurinkoista / liitettyä tuotan-toa
Pääjännite mittarilta (V) 392,59 420,63
Pääjännite
tehonjakolasken-nalla (V) 398,20 418,71
Aiemman, kappaleen 7.2, simulointituloksista voidaan selkeästi päätellä, että verkkoon lii-tettävissä olevaan liittymäpistekohtaiseen mikrotuotantotehoon voidaan vaikuttaa toimien asettelulla. Saavutettu nousu liitettävissä olevaan tehoon tuotantolaitosten tehoker-toimien asetteluvälin ollessa 1–0,8 ind. on aina kokoluokaltaan kilowatteja, riippumatta tar-kastelun kohteena olleen verkkoalueen profiilista tai käytetystä ylijännite-ehdosta. Lukuun ottamatta kaupunkiprofiilin verkkoalueita, ylijännite-ehtoa Un + 10 % noudattamalla tuo-tantolaitostehoissa saavutetaan likimain kaksinkertainen kapasiteetti verrattuna ylijännite-ehdon Ur + 4 % mukaisiin arvoihin, myös eri tehokerroinasetteluilla. Tämä ei kaikista tulok-sista kuitenkaan ole suoraan havaittavissa, koska tuotantolaitosten teho ei jokaisella 0,05 yksikön tehokerroinmuutoksella välttämättä kasva kokonaista kilowattia eikä muutos näin ollen näy taulukoiden tuloksissa. Kaiken kaikkiaan simulointituloksia voidaan pitää jok-seenkin yhdenmukaisina myös kappaleessa 5.1.4 esitettyihin lähteen [64] mukaisiin arvoi-hin. Kyseisessä tutkimuksessa PJ-verkossa saatiin liitettävissä olevia tuotantolaitosten te-hoja kohotettua paikoin 40 % - 80 %, kun tehokerroin aseteltiin tuotantolaitoksissa arvosta 1 arvoon 0,9 ind. Myös tämän työn simuloinnin tuloksena nähdään osin vastaavia kasvupro-sentteja molempia ylijännite-ehtoja noudattaessa.
Se, kuinka isoja muutoksia saavutetaan liitettävissä olevaan tehoon tehokertoimien asette-luihin vaikuttamalla jänniterajojen puitteissa, ei ole suoraan pääteltävissä työssä esiteltyjen verkkoprofiilien perusteella. Aiemmista taulukoista ja kuvaajista nähdään, että jokaisessa kolme muuntopiiriä sisältäneessä verkkoprofiilissa on yksi muuntopiiri, jonka tulokset poikkeavat selkeästi kahdesta muusta muuntopiiristä. Tämä yksi poikkeava muuntopiiri kussakin profiilissa kasvattaa tulosten hajontaa niin merkittävästi, että suhteellisista tai ab-soluuttisista tehon kasvun arvoista ei kannata keskiarvoa esittää. Isommalla muuntopiirien otannalla kustakin profiilista saataisiin tarkempia arvoja. Simulointilaskennat vievät kui-tenkin niin paljon aikaa, että tähän työhön ei ollut mahdollista ottaa merkittävästi lisää muuntopiirejä.
Jo aiemmin työssä mainitaan, että Carunan verkkoon vuonna 2020 liitettyjen pienaurinko-voimalaitosten keskimääräinen nimellisteho oli 9,25 kVA. Taulukossa 8 esitetään vertaile-misen helpottamiseksi pätötehoarvot eri tehokertoimella kyseisellä 9,25 kVA:n näennäiste-holla. Simuloinnin tulostaulukoista nähdään, että kuudessa muuntopiirissä kahdestatoista voitaisiin tehokertoimella 1 verkkoon liittää vuoden 2020 keskiarvon mukainen tuotanto-laitteisto jokaiseen muuntopiirin liittymään ilman, että ylijännite-ehto Un + 10 % rikkou-tuisi. Asettelemalla tuotantolaitteiston tehokerroin pienemmäksi induktiiviseen suuntaan, saavutetaan myös suurempi liitettävissä oleva liittymäkohtainen pätöteho. Tehokertoimella 0,9 ind. on enää kolme muuntopiiriä, joihin ei voida vuoden 2020 keskiarvon mukaisia tuo-tantolaitoksia asentaa jokaiseen liittymään ja tehokertoimella 0,8 ind. niitä on vain kaksi.
Vastaavaa liitettävyyden kasvua havaitaan myös jännite-ehdolla Ur + 4 %. Tehokertoimella 1 ainoastaan kahteen kaupunkiprofiilin muuntopiiriin olisi liitettävissä vuoden 2020 kes-kiarvon mukainen mikrotuotantolaitteisto jokaiseen muuntopiirin liittymään. Tehokertoi-mella 0,9 ind. muuntopiirejä olisi yhteensä viisi ja tehokertoiTehokertoi-mella 0,8 ind. yhteensä jo kah-deksan.
Taulukko 8. 9,25 kVA:n pätötehoarvoja
Liittymäpistekohtaisten liitettävissä olevien mikrotuotantolaitosten pätötehojen huippuja etsiessä tuloksissa erottuu erityisesti kolme muuntopiiriä, joissa liitettävissä oleva teho ei absoluuttisilta arvoiltaan juuri kasva. Tämä havaitaan varsinkin ylijännite-ehdon Ur + 4 % mukaisista tuloksista, kun alueilla Haja-asutus A, Saaristo A ja Saaristo B liitettävissä oleva pätöteho kasvaa eri tehokertoimilla ainoastaan yhden kilowatin kussakin alueessa. Tarkem-mista selvityksistä paljastui, että tämä johtuu kyseisten muuntopiirien heikoimpien liitty-mäpisteiden asemasta muuntopiirissä verrattuna toisiin saman profiilin muuntopiirien hei-koimpiin liittymäpisteisiin. Haja-asutus A:n heikoin liittymäpiste sijaitsee muuntopiirissä haarassa, joka muodostuu AMKA 35mm2 ja 16mm2 ilmajohdoista. Haja-asutus B:n hei-koimman pisteen haara muodostuu pääosin vahvemmista AXMK 95mm2 maakaapelista sekä AMKA 70mm2 ilmajohdosta, ja Haja-asutus C:n heikoin piste sijaitsee PJ-lähdössä, joka koostuu enimmäkseen AXMK 150mm2 ja AXMK 95mm2 maakaapeleista. Myös muun-topiirin Saaristo C heikoin liittymäpiste on liitettynä kaksinkertaisesta AMKA 35mm2 ilma-johdoista muodostuvaan vahvempaan PJ-verkkoon verrattuna kahteen muuhun saaristo-profiilin muuntopiireihin.
Simuloinneissa liittymäpistekohtaisia mikrotuotantolaitosten kapasiteetteja tasaisesti kas-vattaessa, myös PJ-verkon ja jakelumuuntajien kuormitusasteet kasvavat. Vaikka aiemmin esiteltyjen ylijännite-ehtojen mukaan pätötehokapasiteetiltaan tietyn kokoiset mikrotuo-tantolaitokset jakeluverkkoon olisivatkin liitettävissä, juuri kuormituksen kasvu estäisi lii-tettävyyden todellisuudessa. Taulukon 4 mukaisista arvoista havaitaan, että jo tehokertoi-men lasku arvoon 0,9 ind. johtaisi joko muuntajan tai verkon ylikuormittumiseen seitse-mässä tapauksessa kymmenestä. Taulukon 5 tuloksissa ylijännite-ehtoa Ur + 4 % sovelletta-essa verkon ja muuntajan kuormittuminen on maltillisempaa. Tehokertoimen 1 mukaiset tuotantolaitokset ovat kaikissa muuntopiireissä liitettävissä verkkoon kuormituksenkin osalta, ja tehokertoimella 0,9 ind. ylikuormittuneita muuntopiirejä on vain kolme yhdestä-toista. Punaisena selkeämmin erottuvan taulukon 4 tuloksista havaitaan helposti, että muuntajan kuormitusaste on yleisemmin esteenä tehokkaampien tuotantolaitosten liitettä-vyydelle muuntopiirissä kuin PJ-verkon kuormitusaste. Kuudessa muuntopiirissä kahdek-sasta jakelumuuntaja ylikuormittuu ennen PJ-verkkoa tuotantolaitosten kapasiteettia kas-vattamalla. Muuntopiireihin lisää liitettävissä olevaa tuotantotehoa tavoitellessa tämä on hyvä asia, sillä muuntajan vaihto verkon vahvistamiseksi on useasti melko pienitöinen pa-nostus verrattuna verkon johto-osuuksien vahvistamiseen.
Simuloinnin tuloksina saatuja liittymäpistekohtaisia liitettävissä olevia tehollisarvoja tar-kasteltaessa on syytä muistaa käytetyt simulointimenetelmät ja oletukset. Koska muunto-piireissä saavutetut liitettävissä olevat tuotantolaitoskapasiteetit ovat mitoitettu muuntopii-rin heikoimman liittymäpisteen mukaan, tulokset voivat vaihdella muuntopiimuuntopii-rin sisällä eri liittymissä. Liitettävissä oleva tuotantoteho on yleisesti korkeampi liittymäpisteissä, jotka sijaitsevat lähellä jakelumuuntamoa. Mikrotuotantolaitosten keskitehon mahdollisesti vielä
Näennäisteholtaan 9,25 kVA tuotantolaitoksen pätötehon P arvo eri tehokertoimilla (kW) Tehokerroin
(cos(φ)) 1 0,95 ind. 0,90 ind. 0,85 ind. 0,80 ind.
Pätöteho P (kW) 9,25 8,75 8,33 7,86 7,4
kasvaessa, on syytä kuitenkin varmistaa liitettävissä oleva teho liittymäkohtaisesti omalta jakeluverkkoyhtiöltä. Myös ylijännite-ehtoa Ur + 4 % sovellettaessa on hyvä muistaa, että ehdolla viitataan ET:n suositukseen, jonka mukaan pienvoimalan verkkoon kytkeytyminen aiheuttaa korkeimmillaan 4 % muutoksen. Tässä työssä oletetaan erityisesti, että tuotantoa liittyy verkkoon ja tämä nostaa jännitetasoa liittymäpisteessä. Tuotannon irrotessa verkosta, jännite ei myöskään saa äkillisesti laskea yli 4 %.
8 Yhteenveto
Tässä työssä tutkittiin mahdollisuutta kasvattaa verkkoon liitettävissä olevaa liittymäkoh-taista tehoa aurinkosähköä tuottavien mikrotuotantolaitosten osalta, kun tuotantolaitosten tehokerrointa manipuloidaan. Työn teoria osuudessa, kappaleissa 1–5, laadittiin kirjalli-suuskatsauksen perusteella vahva pohjustus, miksi tutkimustyö oli tarpeen toteuttaa. Kir-jallisuuteen perustuvassa osiossa kerrottiin, mikä on puhtaan uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan sähköntuotannon nykytila myös mikrotuotanto mukaan lukien, ja millaiset ovat hajautetun mikrotuotannon vaikutukset verkkoa käytettäessä ja sähköä kuluttaessa sekä tuottaessa.
Työn keskeisimmäksi tutkimuskysymykseksi alussa esitettiin: ”Onko verkkoon liittymäkoh-taisesti liitettävissä oleva sähkön mikrotuotantolaitosten teho kasvatettavissa tuotantolai-tosten tehokertoimien eri asetteluilla?” Tutkimuskysymyksen osalta tavoitteeseen päästiin ja havaintoja liitettävissä olevaan tehoon saatiin liittymäkohtaisella tasolla. Saatujen tulos-ten perusteella liitettävissä olevaa tehoa saatiin kasvatettua useimmissa tapauksissa huo-mattavasti asettelemalla tuotantolaitosten tehokertoimia induktiivisemmiksi. Raja-arvot lii-tettävyydelle haettiin noudattamalla kahta eri ylijännite-ehtoa. Työn osalta huomattavalla muutoksella tarkoitetaan kokoluokaltaan useiden kilowattien muutoksia, kun tarkastelussa on ollut korkeintaan 50 kW:n mikrotuotantolaitokset. Suhteellisinakin arvoina puhutaan kymmenistä, jopa yli sadan prosentin muutoksista. Simulointituloksista saatuja muutoksia liitettävyydessä voidaan pitää myös työssä esitellyn toisen tutkimustyön perusteella uskot-tavina.
Vuonna 2020 Carunan verkkoon liitettyjen pientuotantolaitosten keskitehon todetaan tässä työssä olleen 9,25 kVA. Hajautetun tuotannon suosion jatkaessa kasvuaan, työn tulosten perusteella muuntopiireissä ei yleensä voida liittää mainitun keskitehon mukaisia tuotanto-laitoksia jokaiseen liittymäpisteeseen, varsinkaan turvallisemmalla ylijännite-ehdolla Ur + 4 %. Tehokertoimella 1 vain kaupunkiprofiilin muuntopiireissä voi olla tämän ehdon mu-kaan mahdollista liittää jokaiseen liittymään keskitehon mukainen tuotantolaitos. Tuotan-tolaitosten tehokerroinasetteluilla 9,25 kVA:n keskiteho muuntopiirien liittymäpisteissä voidaan saavuttaa, mutta muut rajoitukset voivat tämän seurauksena tulla esteeksi.
Jos kuluttajien investoinnit omiin aurinkosähköä tuottaviin hajautettuihin tuotantolaitok-siin nykyisellä keskiteholla jatkaa yleistymistään, jännitteen nousu ei ole ainoa esteeksi muodostuva tekijä. Työn tuloksissa on esitetty, että myös PJ-verkon ja jakelumuuntajien kuormitusaste kasvaa ja ne voivat ylikuormittua. Jakeluverkkoyhtiöiden tulisikin hakea li-säkapasiteettia liitettävyyteen myös verkkoa vahvistamalla. Työn tulosten mukaan muunta-jan ylikuormittuminen muodostuu esteeksi useasti aiemmin kuin PJ-verkon. Verkkoyhti-öissä onkin kannattavaa tutkia mahdollisuuksia tuotannon liitettävyyden kasvattamiseksi ensisijaisesti vaihtamalla paikallinen jakelumuuntaja kapasiteetiltaan vahvemmaksi. Kuten tulosten johtopäätöksissäkin todetaan, muuntajan vaihto on toimenpiteenä yleisesti hal-vempi ja helpompi toteuttaa kuin verkon johto-osuuksien vahvistaminen. Mikrotuotannon yleistymisen jatkuessa myös verkon johto-osuuksien vahvistaminen voi kuitenkin tulla tar-peelliseksi.
Hajautettujen pien- ja mikrotuotantolaitosten yleistyessä jakeluverkoissa, myös verkkotie-tojärjestelmien tulisi kehittyä muutoksen tahdissa. Viimevuosina selkeästi havaittavissa ole-vista muutoksista hajautettujen tuotantolaitosten määrien kehityksessä jakeluverkoissa,
tuotantolaitosten lisäämiseksi tai muokkaamiseksi liittymissä pitäisi järjestelmästä löytyä mutkattomia tapoja. Muutokset tuotannossa, eli negatiivisessa kulutuksessa, piti työssä si-muloitaessa tehdä yksi kerrallaan liittymäpistekohtaisesti ja tehokertoimen mukainen rin-nakkaisreaktori piti lisätä liittymäpisteeseen käsinlaskennalla saatujen tulosten perusteella.
Työn simulointiosuus olisi hoitunut huomattavasti nopeammin, jos liittymäpistekohtaisten tuotantolaitosten arvoja olisi voinut muuttaa massapäivityksinä ja niin, että arvoihin olisi voinut syöttää suoraan joko pätö- tai näennäistehoarvon sekä tehokertoimen arvon.
Jakeluverkkoon liitettyjen hajautettujen mikrotuotantolaitosten yleistymisen jatkuessa ku-luttajien keskuudessa, verkkoon liitettävissä oleva tehollinen yläraja voi tulla lopulta vas-taan. Tämän työn simulointiosuuden tuloksista havaitaan, että liitettävissä olevat liittymä-pistekohtaiset tuotantolaitosten tehot ovat kasvatettavissa laitosten tehokertoimien asette-luilla. Tästä huolimatta liittymäpistekohtaisesti muuntopiiriin liitetty tuotantoteho voi kas-vun jatkuessa saavuttaa pisteen, jossa jännitelaadullisten rajojen sijasta verkon tekninen kuormitusaste voi nousta rajoittavaksi tekijäksi. Tällöin vaihtoehtoina on vahvistaa verkkoa tuotannon mukaan tai asettaa rajoituksia asiakkaiden verkkoon syöttämälle teholle. Tule-vaisuudessa mahdolliset rajoitustoimet voivatkin aiheuttaa verkkoyhtiöiden kannalta myös juridisia ongelmia esimerkiksi asiakkaiden yhdenvertaisessa kohtelussa. Ongelmalliseksi yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta voi muodostua esimerkiksi se, että aikaisessa vai-heessa omaan mikrotuotantoon investoineet asiakkaat ovat saattaneet joutua noudatta-maan laitehankintoja suunnitellessaan kevyempiä rajoitteita kuin samalla alueella asuvat asiakkaat, jotka lähtevät toteuttamaan omaa tuotantoaan myöhemmin. Nämä juridiset on-gelmat eivät olleet tämän työn kannalta keskeisessä asemassa, eikä niihin sen vuoksi haettu ratkaisua. Kyseisiin ongelmallisiin tilanteisiin olisi kuitenkin syytä valmistautua jo etukä-teen, mikä jättää mahdollisuuden jatkotutkimukselle verkkoon liitettävissä olevalle teholle asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
Lähdeluettelo
[1] Ilmatieteenlaitos, “IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 10.5.2021].
Saatavissa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/706150487.
[2] IEA, “World Energy Outlook 2019,” [verkkoaineisto]. [viitattu 1.2.2021].
Saatavilla: https://www.iea.org/reports/world-energy-outlook-2019/electricity.
[3] Energiavirasto, “Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti jatkoi kasvuaan vuonna 2019 - vuosikasvua 64 prosenttia,” [verkkoaineisto]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa:
https://energiavirasto.fi/-/aurinkosahkon- tuotantokapasiteetti-jatkoi-kasvuaan-vuonna-2019-vuosikasvua-64-prosenttia.
[4] YA9:13, “Verkostosuositus. Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon,” [viitattu 1.3.2021]. Helsinki, Suomi:
Energiateollisuus ry. 2019. 16 s.
Saatavissa:
https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/mikrotuotannon_liitt aminen_sahkonjakeluverkkoon_ya9_13_paiv.20191203.html.
[5] I. Lakervi and J. Partanen, Sähkönjakelutekniikka 3. ed, Helsinki, Suomi: Otatieto Helsinki University Press, 2008. 295 s. ISBN: 978-951-672-359-7.
[6] Motiva, “Sähkön pientuotanto,” [verkkoaineisto]. [viitattu 12.1.2021].
Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/sahkon_pientuot anto.
[7] Finlex, “Sähkömarkkinalaki 2013/588,” [verkkoaineisto]. [Viitattu 12.1.2021].
Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130588#O1L1P3.
[8] Suomen Tuulivoimayhdistys ry, “Tuulivoimatekniikka,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 21.1.2021].
Saatavissa: https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/tuulivoimatekniikka/tuulivoimatekniikka-2.
[9] Suomen Tuulivoimayhdistys ry, “Yleistä pientuulivoimasta,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 21.1.2021].
Saatavissa: https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/pientuulivoima/yleista-pientuulivoimasta.
[10] M. Patel, “Wind and Solar Power Systems : Design, Analysis, and Operation. 2nd ed.,” Berliini, Saksa: ResearchGate, 2005. [viitattu 19.1.2021]. ISBN: 9780429114960 (sähköinen).
Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/329237508_Wind_and_S olar_Power_Systems_Design_Analysis_and_Operation_Second_Edit ion.
[11] A. Luque and S. Hegedus, “Handbook of Photovoltaic Science and Engineering. 2nd Ed.,” Berliini, Saksa: ResearchGate, 2011. [viitattu 22.1.2021]. ISBN: 0470974664 (sähköinen).
Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/227988000_Handbook_of _Photovoltaic_Science_and_Engineering_Second_Edition.
[12] Motiva, “Aurinkosähköteknologiat,” [verkkoaineisto]. [viitattu 22.1.2021].
Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/au rinkosahkojarjestelmat/aurinkosahkoteknologiat.
[13] Motiva, “Verkkoon liitetty aurinkosähköjärjestelmä.,” [verkkoaineisto].
[viitattu 19.1.2021].
Saatavilla:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/jar jestelman_valinta/tarvittava_laitteisto/verkkoon_liitetty_aurinkosah kojarjestelma.
[14] L. Sohlman, 11.5.2021. Asiakaskokemuspäällikkö. Caruna Oy.
Sähköinen viesti.
[15] J. Luokkamäki, 16.4.2021. Verkkopalveluasiantuntija. Caruna Oy.
Sähköposti.
[16] Britannica, “Hydroelectric power,” [verkkoaineisto]. [viitattu 25.1.2021].
Saatavissa: https://www.britannica.com/science/hydroelectric-power.
[17] Motiva, “Vesivoimateknologia,” [verkkoaineisto]. [viitattu 25.1.2021].
Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/vesivoima/vesivo imateknologia.
[18] V. Vihanninjoki, “Hajautettu energiantuotanto Suomessa - Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun,” Helsinki, Suomi: Suomen ympäristökeskus SYKE, 2015. 61 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu
26.1.2021].
Saatavissa:
https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Han kkeet/Paastojen_alueellinen_skenaariomallinnus_FRES/Julkaisut.
[19] T. Karjalainen, “Pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon tilannekatsaus – laitteet ja niiden käyttöönotto,” Helsinki, Suomi:
Motiva, 2012. 23 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 26.1.2021].
Saatavissa:
http://www.motiva.fi/files/7436/Pienimuotoisen_lammon_ja_sahko n_yhteistuotannon_tilannekatsaus_laitteet_ja_niiden_kayttoonotto.p df.
[20] M. Kasaei, M. Gandomkar and J. Nikoukar, “Optimal management of renewable energy sources by virtual power plant,” Amsterdam,
Hollanti: Elsevier, 2017. [viitattu 28.1.2021]. ISSN: 0960-1481 (sähköinen).
Saatavissa:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S096014811730764 4.
[21] T. Määttä, E. Berg, K. Härkönen and T. Kangastie, “Näin teet kiinteistöstäsi virtuaalivoimalaitoksen -opas,” [verkkoaineisto].
[viitattu 28.1.2021].
Saatavissa:
https://energiaviisaat.fi/wp- content/uploads/2020/11/Energiaviisaat-Virtuaalivoimalaitos-opas2020.pdf.
[22] S. Uusitalo, “Helen tuo kotitaloudet osaksi älykästä
energiajärjestelmää – edelläkävijyys tuntuu säästönä sähkölaskussa,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 28.1.2021].
Saatavissa:
https://www.helen.fi/uutiset/2017/helen-tuo- kotitaloudet-osaksi-älykästä-energiajärjestelmää--edelläkävijyys-tuntuu-säästönä-sähkölaskussa.
[23] BCDC Energia, “BCDC Energia -tutkimushanke,” [verkkoaineisto].
[viitattu 28.1.2021].
Saatavissa: http://www.bcdcenergia.fi/tutkimushanke/.
[24] Fortum Oyj, “Virtuaalivoimalaitos: Fortum ja joukko kotitalousasiak-kaita osallistuvat yhdessä sähköjärjestelmän tehotasapainon
ylläpitoon,” [verkkoaineisto]. [viitattu 28.1.2021].
Saatavissa:
https://www.fortum.fi/media/2017/11/virtuaalivoimalaitos-fortum-
ja-joukko-kotitalousasiakkaita-osallistuvat-yhdessa-sahkojarjestelman-tehotasapainon-yllapitoon.
[25] T. Ackermann, “Wind Power in Power Systems. 2nd ed.,” Berliini, Saksa: ResearchGate, 2012. [viitattu 18.1.2021]. ISBN: 9781119941842 (sähköinen).
Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/328637950_Wind_Power _in_Power_Systems_Second_Edition.
[26] A. Nityanand, “Performance Analysis of PMSG Wind Turbine at Variable Wind Speed,” Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2018. 5th IEEE Uttar Pradesh Section International Conference on Electrical, Electronics and Computer Engineering (UPCON). 6s.
[viitattu 4.5.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/8597081.
[27] ABB Oy, “Luku 4: Sähkön laatu,” TTT_käsikirja 2000 [verkkokirja].
[viitattu 21.1.2021].
Saatavissa:
http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/04_0_S%84hk%
94n%20laatu.pdf.
[28] A. Nikander and A. Mäkinen, “Laajan kaapeloidun keskijänniteverkon maasulkuilmiöiden vaikutukset - suojaushaasteet, yliaallot,
vaarajännitteet,” Helsinki, Suomi: Energiateollisuus Ry, 2017. 41 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 21.1.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/files/2130/Laajan_kaapeloidun_keskijanniteverkon _maasulkuilmioiden_vaikutukset_TTY_2017.pdf.
[29] IEA, “Renewables 2020,” [verkkoaineisto]. [viitattu 1.2.2021].
Saatavissa: https://www.iea.org/reports/renewables-2020/renewable-electricity-2#abstract.
[30] Tilastokeskus, “Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettiin 2019 ensimmäistä kertaa enemmän kaukolämpöä kuin fossiilisilla polttoaineilla,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/salatuo/2019/salatuo_2019_2020-11-03_tie_001_fi.html.
[31] ÅF-Consult Oy, “Vesivoiman merkitys Suomen energiajärjestelmälle (loppuraportti),” Helsinki, Suomi: Energiateollisuus ry, 2019. 78 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/energiateollisuuden_
selvitys_vesivoima_on_muun_uusiutuvan_sahkontuotannon_edellyt ys.html.
[32] R. Fischer, E. Elfgren and A. Toffolo, “Energy Supply Potentials in the Northern Counties of Finland, Norway and Sweden towards
Sustainable Nordic Electricity and Heating Sectors: A Review,” Basel, Sveitsi: MDPI, 2018. 31 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa: https://www.mdpi.com/1996-1073/11/4/751.
[33] Motiva, “Tuulivoima Suomessa,” [verkkoaineisto]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuuli voima_suomessa.
[34] Gasum Portfolio Services Oy, “Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030 (raportti),” Jyväskylä, Suomi: Suomen Tuulivoimayhdistys ry, 2020. 38 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa: https://tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tutkimukset-ja-julkaisut/selvitystyo-suomen-tuulivoimasta-visio-2030.
[35] IEA Bioenergy, “IEA Bioenergy Task 37 Country Report Summaries 2019,” Pariisi, Ranska: IEA, 2020. 71 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.2.2021]. ISBN: 978-1-910154-70-0 (sähköinen).
Saatavissa: http://task37.ieabioenergy.com/country-reports.html.
[36] P. Rikkonen, P. Tapio and H. Rintamäki, “Visions for small-scale
renewable energy production on Finnish farms – A Delphi study on the opportunities for new business,” Amsterdam, Hollanti: Elsevier, 2019.
10 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.enpol.2019.03.004.
[37] Caruna Oy, “Aurinkosähkön suosio jatkaa kasvuaan Carunan
verkkoalueella - suurinta kasvu on ollut Etelä-Suomen ulkopuolella,”
[verkkoaineisto]. [viitattu 2.2.2021].
Saatavissa: https://www.caruna.fi/ajankohtaista/aurinkosahkon- suosio-jatkaa-kasvuaan-carunan-verkkoalueella-suurinta-kasvu-ollut-etela.
[38] IRENA, “Advanced Forecasting of Variable Renewable Power Generation,” Masdar, Arabiemiirikunnat: IRENA, 2020. 22 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 9.3.2021]. ISBN 978-92-9260-179-9, Saatavissa:
https://www.irena.org/-/media/Files/IRENA/Agency/Publication/2020/Jul/IRENA_Advance d_weather_forecasting_2020.pdf?la=en&hash=8384431B56569C0D8 786C9A4FDD56864443D10AF.
[39] BCDC Energia, “WP 3 - Paikalliset Sääennusteet Energian Pientuotannossa,” [verkkoaineisto]. [viitattu 9.3.2021].
Saatavissa: http://www.bcdcenergia.fi/yhteiso/bcdc-saa/tiimi/.
[40] BCDC Energia, “Energiasääennuste: Aurinkoa ja Tuulta Kilowattitunteina,” [verkkoaineisto]. [viitattu 9.3.2021].
Saatavissa: http://www.bcdcenergia.fi/energiasaa/.
[41] SFS-EN 50160, Yleisestä jakeluverkosta syötetyn sähkön
jänniteominaisuudet, Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 2019.
85 s. [viitattu 4.2.2021].
Saatavissa:
https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFSsahko/CENELEC/ID2/5/875 127.html.stx.
[42] Energiateollisuus, “Sähköntoimituksen laatu- ja toimitustapavirheen sovellusohje,” Helsinki, Suomi: Energiateollisuus ry, 2014. 49 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 1.3.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/uutishuone/materiaalipankki/sahkontoimituksen_l aatu-_ja_toimitustapavirheen_sovellusohje.html.
[43] B. Weedy, B. Cory, N. Jenkins, J. Ekanayake and G. Strbac, “Electric Power Systems. 5th ed.,” Hoboken, New Jersey, Yhdysvallat: Wiley, 2012. [viitattu 19.2.2021] ISBN: 978-0-470-68268-5.
Saatavissa:
https://www.wiley.com/en-sg/Electric+Power+Systems%2C+5th+Edition-p-9780470682685.
[44] KSOY, “Loistehon Kompensointiohje,” Elimäki, Suomi: Kymenlaakson Sähkö Oy, 2018. 5 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 19.2.2021].
Saatavissa:
https://www.ksoy.fi/sahkonsiirto/urakoitsijapalvelu/muut-tekniset-ohjeet.
[45] TEM, “Seuraavan sukupolven älykkäiden sähkömittareiden
vähimmäistoiminnallisuudet -loppuraportti,” Helsinki, Suomi: Työ- ja elinkeinoministeriö, 2017. 112 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 18.2.2021], Saatavissa:
https://tem.fi/documents/1410877/3481825/AMR+2.0+loppuraportti
+15.12.2017/6a2df7e6-a963-40c0-b4d8-d2533fbca488/AMR+2.0+loppuraportti+15.12.2017.pdf.
[46] T. Heikkilä, “ET:n näkemys seuraavan sukupolven
sähköenergiamittareiden ominaisuuksista,” Helsinki, Suomi:
Energiateollisuus ry, 2017. 9 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 18.2.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/files/1699/Seuraavan_sukupolven_mittarit_ETn_k antapaperi_hyvaksytty_20170615.pdf.
[47] Caruna Oy, “Urakoitsijaohjeet Sähköntuotanto,” [verkkoaineisto].
[viitattu 1.3.2021].
Saatavissa:
https://www.caruna.fi/urakoitsijoille/ohjeet/sahkontuotanto.
[48] A. Kirjola, 30.3.2021. Palvelupäällikkö, mittauspalvelut. Caruna Oy.
Sähköposti..
[49] M. Seitajärvi, “Etäluettavien Mittareiden Hyödyntäminen
Verkkoliiketoiminnassa,” Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto.
Tampere 2018. [viitattu 4.5.2021].
Saatavissa:
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/26079/seitajarvi.p df?sequence=4.
[50] ABB Oy, “Luku 7: Oikosulkusuojaus,” TTT_käsikirja 2000 [verkkokirja]. [viitattu 8.3.2021].
Saatavissa:
http://www.oamk.fi/~kurki/automaatiolabrat/TTT/07_5_Oikosulkus uojaus-releill%84.pdf.
[51] Energiateollisuus ry, “Keskeytystilasto 2019,” Helsinki, Suomi:
Energiateollisuus ry, 2020. 25 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 5.3.2021].
Saatavissa:
https://energia.fi/files/4972/Sahkon_keskeytystilasto_2019.pdf.
[52] Fingrid Oyj, “Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset
VJV2018,” Helsinki, Suomi: Fingrid Oyj, 2018. 117 s. [verkkojulkaisu].
[viitattu 19.2.2021].
Saatavissa:
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/liitynta-kantaverkkoon/voimalaitosten-jarjestelmatekniset-vaatimukset/.
[53] Trimble Solutions Oy, “Trimble NIS,” [verkkoaineisto]. [viitattu 9.3.2021].
Saatavissa: https://utilities.trimble.fi/trimble-nis-sahkoverkoille.html.
[54] A. Manzoni and R. Castro, “Microgeneration Impact on LV Distribution Grids: A Review of Recent Research on Overvoltage Mitigation Techniques,” Berliini, Saksa: ResearchGate, 2016. 15 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 26.2.2021], Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/301631057_Microgenerati on_impact_on_LV_distribution_grids_A_review_of_recent_researc h_on_overvoltage_mitigation_techniques.
[55] A. Makibar, L. Narvarte and E. Lorenzo, “On the relation between battery size and PV power ramp rate limitation,” Amsterdam, Hollanti:
Elsevier, 2016. 12 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 23.3.2021].
Saatavissa:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0038092X16305 795.
[56] V. Salehi and B. Radibratovic, “Ramp Rate Control of Photovoltaic Power Plant Output Using Energy Storage Devices,” Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2014. 5 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu
28.2.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/6938985.
[57] A. Arshad and M. Lehtonen, “Instantaneous Flicker Control Strategy with OLTC-Fitted Distribution Transformers in LV Networks,”
Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2020. 5 s.
[verkkojulkaisu]. [viitattu 28.2.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/9248973.
[58] S. D’silva, A. Khan, M. Umar, M. Shadmand and H. Abu-Rub, “On Stability of Hybrid Power Ramp Rate Control for High Photovoltaic Penetrated Grid,” Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2020. 8 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 28.2.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/9235460.
[59] SFS-EN 50549-1, “Requirements for generating plants to be connected in parallel with distribution networks. Part 1: Connection to a LV distribution network. Generating plants up to and including Type B,”
Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 2019. 87 s. [viitattu 12.3.2021]. Saatavissa:
https://sales.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFSsahko/CENELEC/ID2/5/743 613.html.stx.
[60] A. Esmaili, B. Novakovic, A. Nasiri and O. Abdel-Baqi, “Hybrid System of Li-Ion Capacitors and Flow Battery for Dynamic Wind Energy Support,” Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2013. 9 s.
[verkkoaineisto]. [viitattu 28.2.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/6488822.
[61] K. Turitsyn, P. Sulc and S. Backhaus, “Options for Control of Reactive Power by Distributed Photovoltaic Generators,” Piscataway, New Jersey, Yhdysvallat: IEEE, 2011. 11 s. [verkkojulkaisu]. [viitattu 1.3.2021].
Saatavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/5768094.
[62] A. Ali, D. Raisz and K. Mahmoud, “Optimal oversizing of utility-owned renewable DG inverter for voltage rise prevention in MV distribution systems,” Amsterdam, Hollanti: Elsevier, 2019. 14 s. [verkkojulkaisu].
[viitattu 22.3.2021], Saatavissa:
https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S0142061517332854?token
=10D865533922930ECA82051E33EB3B62F9A8AE43D875A62EDAD 0F7C0DE31C396683582F0DF3AEE790EE8C4DC6C380E33.
[63] X. Su, M. Masoum and P. Wolfs, “Optimal PV Inverter Reactive Power
[63] X. Su, M. Masoum and P. Wolfs, “Optimal PV Inverter Reactive Power