Tässä tutkimuksessa on ollut tarkoituksena löytää vastauksia siihen, että millä tavoin urheilullinen menestyminen ja liiketoiminnan taloudellinen menestyminen ovat yhtey-dessä toisiinsa. Tämän lisäksi on ollut tarkoitus etsiä vastausta siihen, millä tavalla suuret investoinnit henkilöstöön vaikuttavat urheilulliseen menestykseen. Vastauksia tavoitteisiin pyrittiin löytämään tutkimalla ja analysoimalla seurojen avaintunnuslukuja.
Näillä tiedoilla pyrittiin tukemaan ja antamaan selityksiä korrelaatiotesteille sekä reg-ressiomallin tuloksille. Teoriaosuudessa keskityttiin resurssiperusteiseen ajattelun ja dynaamisten kyvykkyyksien läpi käymiseen, joiden tarkoituksena oli muodostaa kuva ja ymmärrys siitä, miten perinteisessä liiketoiminnassa useimmiten nähdään kilpai-luedun muodostuvan. Teoriaosan lopussa käytiin lyhyesti läpi urheiluliiketoiminnan eri-tyispiirteitä eli tekijöitä, mitkä useimmiten erottavat urheiluseuroja ja perinteisimmillä toimialoilla toimivat yritykset.
Urheilullinen menestyminen näkyy kannattavuudessa siten, että sijoituksen parantu-essa myös taloudellinen kannattavuus paranee. Taustalla vaikuttaa useat tekijät, mutta selvästi merkittävimpinä tekijöinä tälle voitaneen pitää lippu- ja sponsoritulojen kasvua.
Voittava joukkue nimittäin myy peleihinsä enemmän lippuja ja tämän lisäksi pelaa enemmän pelejä sekä pystyy näin ollen solmimaan merkittävämpiä sponsorisopimuk-sia. Sijoittuminen keskikastiin kuitenkin tarkoittaa, että seuran on pystyttävä hallitse-maan talouttaan järkevästi, sillä ilman järkevää taloudenhallintaa on tuloskin hyvin poikkeuksetta tappiollinen. Tästä hyvänä esimerkkinä se, että liigan kumulatiivinen tu-los viimeiseltä kymmeneltä vuodelta on noin 10 miljoonaa tappiolla. Toisaalta myös taloudellisesti järkevällä talouden hallinnalla on mahdollista hyvinkin kannattavaan lii-ketoimintaa, mistä hyvänä esimerkkinä on SaiPa, joka on pystynyt pitämään tulok-sensa vuodesta 2011 lähtien voitollisena huolimatta, vaikka sen sijoitukset liigassa ovat olleet hyvin keskinkertaisia (Liite 5).
Pelaajiin ja muuhun henkilökuntaan kohdistuneiden investointien vaikutus urheilulli-seen menestymiurheilulli-seen on melko kaksijakoinen, sillä seurojen kasvattaessa henkilöstö-kulujaan tarkoitti tämä myös sitä, että urheilullinen menestys parani. Regressiomallikin ennustaa, että henkilöstökuluja parantamalla pystytään parantamaan sijoitusta Lii-gassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että suurella pelaajabudjetilla olisi ollut mahdollista taata mestaruuksia. Tämä näkyy nimittäin siinä, että ainoastaan kahtena
38 kautena suurimmilla henkilöstömenoilla pystyttiin saavuttamaan mestaruus. Tuloksista voidaankin päätellä, että mestaruuksien voittaminen rahalla on erittäin haastavaa. Ur-heiluseuroille ei siis riitäkään perinteisen resurssiperusteisen ajattelun VRIN-attribuu-teista rakentuvat resurssit menestyäkseen.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että seurojen investoinneilla pe-laajiin on selvästi yhteys seuran sijoitukseen, mutta mestaruuksien voittaminen tällä strategialla on erittäin haastavaa. Hyvin odotetusti myös Liigassa pärjääminen näyttää vaikuttavan seurojen kannattavuuteen positiivisesti, joskin kannattava liiketoiminta vaatii seuroissa järkevää liiketoimintaa tuekseen. Liigaseuroissa on nimittäin suurena riskinä se, että urheilulliset tavoitteet menestyä ajavat talouden hoidon edelle ja tämän takia useiden seurojen tulos vuosina 2009-2018 on ollut negatiivinen.
Tutkimuksen tuloksien voidaan nähdä olevan melko vahvasti linjassa aikaisemman tie-don sekä empiiristen havaintojen kanssa. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessaan on hyvä aina muistaa, että seurojen taustayhtiöiden omistajien tekemät rahansiirrot vai-kuttavat liiketuloksiin positiivisella tavalla. Tuloksia tarkastellessaan on myös erittäin tärkeää huomioida seurakohtaiset eroavaisuudet, kuten paikkakunnan, omistajien, seurojen historia yms. vaikutus lähtötietoihin. Tämän lisäksi on erittäin tärkeää ottaa huomioon, että datarajoitteiden vuoksi regressiomalleissa on jätetty pois keskeisiä kontrollimuuttujia. Näin ollen tulokset malleista ovat suuntaa antavia ja niihin on syytä suhtauta erityisellä varovaisuudella.
Tulevaisuudessa tutkittaessa urheilullisen ja taloudellisen näkökulman yhteyttä olisi pyrittävä pidentämään aikaväliä, mitä tutkitaan sekä laajentamaan tutkimusta muihin lajeihin kuten jalkapalloon ja koripalloon. Näin olisi mahdollista saada ymmärrystä laa-jemmin siitä, millä tavoin urheiluliiketoiminta eroaa perinteisestä liiketoiminnasta ja löy-tää oikeanalaisia strategioita menestymiseen niin urheilullisesti kuin taloudellisesti.
Suomalaisessa urheilussa rahasummien ollessa pieniä maailmalla käytettyihin panos-tuksiin verrattuna erittäin tärkeää, että seuratasolta lähtien pystyttäisiin tehokkaasi hyö-dyntämään alati kuitenkin kasvavia resursseja ja parantamaan urheilullista menes-tystä.
39
Lähdeluettelo
Amadeus - Analyse major databases from European sources: (LUT). Bureau van Dijk.
Amis, J. Pant, J. & Slack, T. 1997. Achieving a sustainable competitive advantage: A resource-based view of sport sponsorship. Journal Of Sport Management, 11(1), pp.
80-96.
Andreff, W. (2008). Globalization of the sports economy. Rivista di diritto ed economia dello sport, 4(3), 13-32.
Associated Press. (2019) 2019 MLB payrolls drop due to signing bonuses
[Verk-kou-utinen].[Viitattu 7.5.2019] Saatavilla:
https://ap-news.com/103c51a1fd3d4ff5a81801a65e306687
Barney, J., 1991. Firm Resources and Sustained Competitive Advantage. Journal of Management, 17(1), pp. 99-120.
Barney, J. B. & Hesterly, W. S. (2007). Strategic management and competitive ad-vantage: Concepts. 2th ed., international ed. Upper Saddle River (NJ): Pearson.
Breschi, Stefano, Franco Malerba, and Luigi Orsenigo. (2000) Technological regimes and Schumpeterian patterns of innovation. The economic journal 110.463. 388-410.
Collis, D. J. 1994. Research Note: How Valuable are Organizational Capabilities? Stra-tegic Management Journal, 15(S1), pp. 143-152. doi:10.1002/smj.4250150910
Dierickx, Ingemar, and Karel Cool. (1989) "Asset stock accumulation and sustainability of competitive advantage." Management science 35.12, 1504-1511.
Dobson, S. & Goddard, J. 2001. The economics of football. Cambridge: Cambridge University Press.
Eisenhardt, K. M. 2000. Dynamic capabilities: What are they? Strategic Management
Journal, 21(10‐11), pp. 1105-1121.
doi:10.1002/1097-0266(200010/11)21:10/11<1105::AID-SMJ133>3.0.CO;2-E
40 Frick, B. (2007) The Football Players’ Labor Market: Empirical Evidence from the Major European Leagues. Scottish Journal of Political Economy, 54(3), 422-446.
Gerrard, B. 2005. A resource-utilization model of organizational efficiency in profes-sional sports teams. Journal of Sport Management, 19(2), pp. 143-169.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. 9., uud. p. Helsinki: Edita.
Helfat, C. E. 2007. Dynamic capabilities: Understanding strategic change in organiza-tions. Malden (MA): Blackwell Publishing.
Helsingin sanomat. (2015) Pallohonka Oy on asetettu konkurssiin – Fc Hongan enti-sen taustayhtiön tarina päättyi [verkkouutinen]. [Viitattu7.5.2019]. Saatavilla:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000002810164.html
Helsingin sanomat. (2017) Liigan ja Telian miljoonasopimus on joululahja myös kiek-koilijoille, pettääkö palkkamaltti? ”Moni hyvä pelaaja jää nyt Suomeen”. [Verkkouuti-nen]. [Viitattu 20.7.2019] Saatavilla: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005232384.html Hodgkinson, G. P. & Healey M. P. 2011. Psychological foundations of dynamic capa-bilities: Reflexion and reflection in strategic management. Strategic Management Jour-nal, 32(13), pp. 1500-1516. doi:10.1002/smj.964
Hoye, R, Cuskelly G. 2006. Sport governance. New York. Routledge
Hoye, R., Smith, A., Nicholson, M., Stewart, B., Westerbeek, H. (2009). Sport Man-agement: Principles and Applications. Elsevier ltd. Saatavilla: https://www.aca-demia.edu/16355896/Sport_Management_Principles_and_Application_Hoye_et_all
Ilta-Sanomat. 2010. SM-liigaseurat tuottavat voittoa. [Verkkouutinen]. [Viitattu 21.7.2019]. Saatavilla: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001684228.html Ilta-Sanomat. 2015. Yleisö hylkäsi talousvaikeuksissa olevan SM-liigaseuran – ”Ehkä olemme hinnoitelleet liput väärin”. [Verkkouutinen]. [Viitattu 21.7.2019] Saatavilla:
https://www.is.fi/sm-liiga/art-2000000993443.html
41 Jatkoaika. 2019. Liiga-seurojen suurimmat tulot tulevat sponsoreilta – Yhä jäljessä Ruotsia niin summissa kuin osaamisessakin. [Verkkouutinen]. [Viitattu 18.7.2019] Saa-tavillla: https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/Liiga-seurojen-suurimmat-tulot-tulevat- sponsoreilta-%E2%80%93-Yh%C3%A4-j%C3%A4ljess%C3%A4-Ruotsia-niin-sum-missa-kuin-osaamisessakin/207972
Krugman, Paul R. (1979) Increasing returns, monopolistic competition, and interna-tional trade. Journal of internainterna-tional Economics 9.4. 469-479.
Liiga (2015) Tietoa Liigan pelaajapalkkioista. [Verkkouutinen]. [Viitattu 24.7.2019].
Saatavilla: https://liiga.fi/fi/uutiset/2015/04/12/tietoa-liigan-pelaajapalkkioista
Liiga. (2017) HIFK ja Kärpät isoimmilla satsauksilla kauteen 2017-2018. [Verkkouuti-nen]. [Viitattu 20.7.2019]. Saatavilla: https://liiga.fi/fi/uutiset/2017/09/04/hifk-ja-karpat-isoimmilla-satsauksilla-kauteen-201718
Liiga. (2019) Joukkuetilastot. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 11.5.2019]. Saatavilla:
https://liiga.fi/fi/tilastot/2018-2019/runkosarja/joukkueet/
Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: Tutkijalai-tos. 4. korjattu laiTutkijalai-tos. Helsinki: International Methelp.
Montgomery, C. A. 1988. Diversification, Ricardian Rents, and Tobin's q. The RAND Journal of Economics, 19(4), pp. 623-632. doi:10.2307/2555461
MTVuutiset. 2014. Mestaruuden lisäksi liigaseurat taistelevat euroista. [Verkkouuti-nen]. [Viitattu 20.7.2019]. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mestaruuden-li-saksi-liigaseurat-taistelevat-euroista/3477368#gs.qc7rvg
Mtvuutiset. 2018. Tulosruutu selvitti: kuinka suurista panoksista parjatuissa "säälipu-dotuspeleissä" pelataan? [Verkkouutinen. [Viitattu 18.7.2019] Saatavilla:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tulosruutu-selvitti-kuinka-suurista-panoksista-parja-tuissa-saalipudotuspeleissa-pelataan/6805642
Niskanen, J & Niskanen, M. 2016. Tilinpäätösanalyysi. 2. tarkistettu painos. Helsinki:
Edita.
42 Peteraf, M. A. 1993. The cornerstones of competitive advantage: A resource‐based view. Strategic Management Journal, 14(3), pp. 179-191.
doi:10.1002/smj.4250140303
Rohde, M. 2016. The Financial Impact of (Foreign) Private Investors on Team Invest-ments and Profits in Professional Football: Empirical Evidence from the Premier League. Applied Economics and Finance, 3(2), pp. -256. doi:10.11114/aef.v3i2.1366 Satakunnan Kansa. 2018. "CHL:ssä taloudellinen tulos riippuu paljon arpaonnesta" – Onko euroliigoihin osallistumisessa seurajoukkueille mitään järkeä?. [Verkkouutinen].
[Viitattu 20.7.2019] Saatavilla: https://www.satakunnankansa.fi/a/201321796
Schilke, O, Hu, S & Helfat C. 2018. Quo Vadis, Dynamic Capabilities? A Content-Analytic Review of the Current State of Knowledge and Recommendations for Future Research. Academy of Management Annals, 12(1), pp. 390-439. doi:10.5465/an-nals.2016.0014
Sidak, J. & Teece, D.J. 2009. DYNAMIC COMPETITION IN ANTITRUST LAW. Journal of Competition Law & Economics, 5(4), p. 581. doi:10.1093/joclec/nhp024
Smith, A. C. & Stewart B. 2010. The special features of sport: A critical revisit. Sport Management Review, 13(1), pp. 1-13. doi:10.1016/j.smr.2009.07.002
Stat. 2019. Korrelaatio. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 26.7.2019]. Saatavilla:
http://www.stat.fi/meta/kas/korrelaatio.html
Szymanski, S. 2003. THE ASSESSMENT: THE ECONOMICS OF SPORT. Oxford Re-view of Economic Policy, 19(4), pp. 467-477. doi:10.1093/oxrep/19.4.467
Teece, D. J. 2000. Managing intellectual capital: Organizational, strategic, and policy dimensions. New York: Oxford University Press.
Teece, D. J. 2007a. Explicating dynamic capabilities: The nature and microfoundations of (sustainable) enterprise performance. Strategic Management Journal, 28(13), pp.
1319-1350. doi:10.1002/smj.640
43 Teece, D. J., 2007b. The role of managers, entrepreneurs and the literati in enterprise performance and economic growth. International Journal of Technological Learning, Innovation and Development, 1(1), pp. 43-64.
Teece, D. J, Pisano Gary & Shuen A. 1997. Dynamic capabilities and strategic man-agement. Strategic Man-agement Journal, 18(7), pp. 509-533.
doi:10.1002/(SICI)1097-0266(199708)18:7<509::AID-SMJ882>3.0.CO;2-Z
The Guardian. (2018) Premier League finances: the full club-by-club breakdown and verdict [Verkkouutinen]. [Viitattu 7.5.2019] Saatavilla: https://www.theguar-dian.com/football/2018/jun/06/premier-league-finances-club-guide-2016-17
Uusi-Suomi. 2016a. Miksi Espoo Bluesissa munittiin? [Verkkouutinen]. [Viitattu 21.7.2019] Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/urheilu/182866-miksi-espoo-blue-sissa-munittiin
Uusi Suomi. 2016b. Tutkimus teki selväksi: Jääkiekko on Suomessa huonoa bisnestä.
[Verkkouutinen]. [Viitattu 21.7.2019]. Saatavilla: https://www.uusisuomi.fi/ur-heilu/175317-tutkimus-teki-selvaksi-jaakiekko-suomessa-huonoa-bisnesta
Wernerfelt, B. 1984. A Resource-based View of the Firm. Strategic Management Jour-nal (pre-1986), 5(2), p. 171. doi:10.1002/smj.4250050207
Yle. (2016a) Loimaan Bisons asetettiin konkurssiin [verkkouutinen]. [Viitattu 7.5.2019].
Saatavilla: https://yle.fi/urheilu/3-9195027
Yle. (2016b). Tunne ohjaa liigaseurojen toimintaa enemmän kuin raha: ”Paine pärjää-miseen on niin kova”. [Verkkouutinen]. [Viitattu 20.7.2019]. Saatavilla: https://yle.fi/uu-tiset/3-8711175
YLE (2017). Rauman Lukolle 1,3 miljoonaa liiketappiota - jättimäinen konserniavustus paikkaa taas talouden. [Verkkouutinen]. [Viitattu 20.7.2019]. Saatavilla: https://yle.fi/ur-heilu/3-9605083
Zahra, S. A, Sapienza H, & Davidsson P. 2006. Entrepreneurship and Dynamic Capa-bilities: A Review, Model and Research Agenda*. Journal of Management Studies, 43(4), pp. 917-955. doi:10.1111/j.1467-6486.2006.00616.x
44 Zollo, M. & Winter S.G. 2002. Deliberate Learning and the Evolution of Dynamic Ca-pabilities. Organization Science, 13(3), pp. 339-351.
Liitteet
Liite 1. Kausilla 2009-2018 pelanneiden joukkueiden katsojakeskiarvot runkosarjassa (Liiga 2019).
Liite 2. Joukkueiden sijoitukset Kausilla 2009-2018. (Mestaruussarjan sijoitus=Liiga joukkueiden määrä + Mestaruussarjan sijoitus)
Joukkue 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Sijoitukset 2009-2018 Kausi
Joukkueet 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Liite 3. Tarkasteltavien joukkueiden yhteenlaskettu liikevaihto vuosina 2009-2018
Liite 4. Liikevaihdon muutos-% 2009-2018 Liikevaihto
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Liikevaihto 2009-2018
Liite 5. Liigajoukkueiden liiketulos 2009-2018
Liite 6. Pearsonin Korrelaatiokertoimet
Liite 7. Sijoitus – Resurssit sirontakuviot 2009-2018
Resurssit Tulos Sijoitus
Resurssit 1.0000
Tulos 0.1024 1.0000
Sijoitus -0.6860 0.0588 1.0000
Liite 8 Sijoitus – Kannattavuus 2009-2018