Johtopäätökset ja pohdinta - Koululiikunta-asenteiden yhteys lasten vapaa-ajan liikkumiseen Lap

Tutkimuksessa käytetyn aineiston tavoite oli kattaa Lapin maakunnan alue.

Se onnistui hyvin järjestyneen kouluverkoston ja asiasta kiinnostuneiden opettajien avulla. Näin saatiin kokonaiskuva maakunnasta kuntatyypeittäin.

Yleistettävyys kaikkiin Lapin yksittäisiin kuntiin ei ole silti tämän aineiston poh-jalta järkevää. Maaseutumaisten kuntien osalta aineistomäärä olisi pitänyt olla kattavampi.

Tutkimuslomaketta voidaan pitää onnistuneena. Sen avulla saatiin mitattua ongelmien kannalta tärkeät osa-alueet. Lomakkeella ei kuitenkaan onnistuttu täysin mittaamaan eri liikunta-aktiivisuuden osa-alueita. Lapsilla tulos hyötylii-kunnasta poikkeaa tutkimuksessa olleesta hypoteesista. Heidän moninainen liikuntansa ei aina välittynyt tutkimuksen mittareihin. Yksityiskohtaisemmalla ja kattavammalla mittarilla olisi ehkä saatu parempi selvyys lasten liikkumi-sesta. Myös luokkailmapiiristä tehdyt tulkinnat jäivät vajaaksi, koska kysymys-ten kattavuus tällä osa-alueella oli heikko. Tutkimusongelmat saatiin ratkais-tua kuitenkin hyvin. Kouluasenteen ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden selvittäminen onnistui hyvin. Niiden välinen suhde saatiin myös selville. Erityisen onnistuneena pidämme asennedimensioiden suunnittelua ja toteutusta. Ne mahdollistavat pätevän tulkinnan tutkimusaiheesta.

Tutkimuksessa selvisi, että kouluasenteella ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuudella on yhteys. Koululiikunta-asenteen huomioiminen on toivotta-vaa opetuksen järjestämisessä. Siihen vaikuttaminen suunnittelussa voi tosin tuntua vaikealta työltä. Siksikin on tärkeää tiedostaa kokonaisasenteen muo-dostumistapa. Tämän hahmottaminen ja yksittäiseen dimensioon

vaikuttami-63

nen helpottaa kokonaisasenteen kehittämistä. Vaikuttaminen voidaan toteut-taa usealla tavalla. Esimerkiksi opetus on suunniteltavissa siten, että tietty ulottuvuus painottuu tietyllä koululiikuntatunnilla. Parempana vaihtoehtona voidaan kuitenkin pitää tunnin sisällä tapahtuvaa vaihtelua, jossa oppilaalla on vapaus toteuttaa oppiminen juuri hänelle sopivan vaihtoehdon kautta. Mo-nipuoliset pedagogiset menetelmät ja didaktiset ratkaisut ovat olennaisia hy-vän ja kehittyhy-vän kouluasenteen rakennusosia. Asenteen ja liikunta-aktiivisuuden yhteyden selvittämisessä tulee ottaa huomioon asioiden moni-tahoinen kausaliteetti. Asiaa voisi verrata dilemmalla ”kumpi on ensin: muna vai kana”. Selvän syy- ja seuraussuhteen selvittäminen oli tutkimuksen yksi tavoite, joka ei täysin toteutunut. Kuitenkin selvisi asioiden välille yhteys.

Yllättävänä tuloksena pidämme kilpailuilmapiirin yhteyttä koululiikunta-asenteeseen. Tutkimus viittaa siihen, että kilpailu saa merkittävän osan koulu-liikunta-asenteen muodostumisessa. Silti opetuksen täydellinen pohjautumi-nen kilpailuun ei edistä oppimista. Opettajan on hyvä tiedostaa se raja, missä kilpailu opetuskeinona heikentää koululiikunta-asennetta.

Asuinpaikan merkitys lapsen liikunta-aktiivisuuteen kokonaisuutena on pieni.

Liikunta-aktiivisuuden osa-alueita tarkasteltaessa kuntatyypin merkitys on kui-tenkin olemassa. Esimerkiksi ohjatussa vapaa-ajan liikunnassa on vähemmän paljon harrastavia. Tämä tarkoittaa sitä, että maaseutumaisissa kunnissa las-ten liikkuminen tukeutuu suuremmalta osin sosiaalisen verkoston, kulas-ten kave-rien ja vanhempien varaan. Opetuksessa tulee siis huomioida liikuntatarjonta ja mahdollisuudet. Tämä voi näkyä opetuksessa esimerkiksi kaupunkimaisten kuntien osalta seuratoiminnan esittelyllä ja maaseutumaisissa kunnissa pai-notetaan omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia.

Tutkimuksen tulokset noudattavat ja vahvistavat aikaisempia tutkimuksia kou-luliikunnan merkittävyydestä lasten vapaa-aikaan. Nyt kuitenkin keskityttiin

kuvaamaan asenteiden merkitystä liikkumiseen. Suurin henkilökohtainen hyö-ty lienee nyt saatu tiedollisen pääoman kasvu, jolla opetushyö-työtä voi edelleen kehittää. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, kuinka asia on muuttunut samalla vastaajaryhmällä heidän ollessa yläkoulussa. Tässä kohdin voisi myös selvit-tää tarkemmin liikunta-aktiivisuuden ja koululiikunta-asenteen kausaliteettia.

Vastaavien tulosten vertailu muihin Suomen maakuntiin tarjoaisi myös he-delmällisen tutkimusalueen. Yllättävä tulos motivaatioilmastosta herätti niin ikään mielenkiintoa. Jatkotutkimus voisi keskittyä motivaation ja koululiikunta-asenteen yhteyteen.

Lähdeluettelo

Painetut lähteet

Aittasalo, M., Tammelin, T. & Fogelholm, M. 2010. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden arviointi – menetelmät puntarissa. Liikunta & tie-de: 47 (1/2010). 11-19.

Aunola, K. 2002. Motivaation kehitys ja merkitys kouluiässä. Teoksessa Sal-mela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.) 2002. Mikä meitä liikuttaa? Jyväskylä: Pk-kustannus. 105-127.

Berg, P. 2010. Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus perus-koulun yläasteen liikunnanopetuksessa. Helsinki: yliopistopaino.

Biddle, S. 1998. Attribuutiot ja tuntemukset: Valmentajan / opettajana rooli, tiivistelmä ja johtopäätökset. Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilus-sa. Pökkö, A. (toim.) Oulu: Oulun yliopistopaino 14-15.

Borodulin, K., Mäkinen, T. & Prättälä, R. 2010. Vapaa-ajan liikuntaa en-nustavat ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko. Liikunta ja tiede: 47 ( 4/2010). 4-9.

de Charms, R. 1983. Personal Causation. The Internal Affective Determinants of Behavior. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates Inc.

Duda, J. L. 1997. Motivaatioilmastoon voi vaikuttaa. Liikunta & tiede: 34 (4/1997). 4-7.

Duda, J. L. & Whitehead, J. 1998. Measurement of goal perspectives in the physical domain. Teoksessa J. L. Duda (toim.) Advances in sport and exercise phychology measurement. Morgantown: Fitness Informati-on Technology. 21-48.

Fogelholm, M. 2010. Lapset ja nuoret. Teoksessa Terveysliikunta.

(toim.) Fogelholm, Vuori & Vasankari. Keuruu: Otavan kirjapaino. 76-87.

Galtung, J. 1970. Theory and Methods of Social Research. Kristiansand:

Universitetsförlaget, AB Lärömedelförlagen.

Huisman, T. 2004. Liikunnan arviointi peruskoulussa 2003. Yhdeksäsluokka-laisten kunto, liikunta-aktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Helsinki:

Yliopistopaino.

Husu, P., Paronen, O., Suni, J. & Vasankari, T. 2011. Suomalaisten fyy-sinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Helsinki: Kulttuuri- ja opetusministeriö.

Hyman, H. 1967. Survey Design and Analysis. New York: The Free Press, a Corporation.

Jaakkola, T. 2002a. Osaava ohjaus antaa onnistumisen kokemuksia. Liikunta ja tiede: 39 (3/2002). 13-15.

Jaakkola, T. 2002b. Changes in students’ excercise motivation , goal orienta-tion and sport competence as a result of modificaorienta-tions in school physical ed-ucation teaching practices. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.

Jaakkola, T., Soini, M. & Liukkunen, J. 2006. Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon. Liikunta & tiede: 43 (6/2006). 18-25.

Juntumaa, B. & Elovainio, M. 2007. Coaching, Parenting, and Cohesion in Ice Hockey. Teoksessa Chiang, L. (toim.). Motivation of Exercise and Physical Activity. New York: Nova Science Publishers, Inc. 93-103.

Jyrinki, E. 1977. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Vaasa: Gaudea-mus Oy Ab.

Kirk, J. & Miller, M.L. 1986. Realibility and Validity In Qualitative Research., London: Sage Publications.

Komi, P. 1987. Koululainen liikunnanharrastajana: Liikuntaharrastusten ja lii-kuntamotiivien sekä näiden yhteyksien muuttuminen iän mukana peruskoulu-laisilla ja lukioperuskoulu-laisilla. Jyväskylä: Kirjapaino Kari & Jyväskylän yliopiston mo-nistuskeskus.

Kunnari, A. 2011. Liikuntapääoma ja holistinen ihiskäsitys liikuntaa opet-tavan työssä. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.

Laakso, L. 1976. Jyväskyläläisten nuorten aikuisten liikuntaharrastukset. Jy-väskylä: yliopistopaino.

Lampinen, P. 1969. OAB-tutkimus: analyysi asennetutkimuksen vaiheista. Jy-väskylä: Yliopistopaino.

Lehti-Laakso, M. 2000. Suuntana suvaitsevaisuus - Asenteiden muuttaminen etäopetuksen, projektiopetuksen ja luokkaopetuksen avulla. Turku: Pai-nosalama OY.

Lehtinen, E. , Kuusinen, J & Vauras M. 2007. Kasvatuspykologia. Helsinki:

WSOY Oppimateriaalit Oy.

Lintunen, T. 1998. Minäkäsityksen kehitys kouluiässä. Pökkö, A. (toim.) Moti-vaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa. Oulu: Oulun yliopistopaino.

23-27.

Lintunen, T. 2000. Millainen rooli liikunnalla on minäkäsityksen kehittymises-sä? Teoksessa Miettinen, M. (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi - miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Jyväskylä: PainoPorras Oy. 81-90.

Liukkonen, J. & Telama, R. 1997. Koululiikunnalla kaikista oman osaamisen-sa osaamisen-sankareita. Liikunta ja tiede: 34 (6/1997). 8-12.

Manninen, P. & Ylén, M. 2000. Tilastollisen päättelyn käytäntö - Tilastotiedet-tä soveltajille. Tampere: Tehokopiointi Ky.

Metsämuuronen, J. 2001. Metodologian perusteet ihmistieteissä. Viro: Inter-national Methelp Ky.

Myllyniemi, S. 2009. Aika vapaalla - Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Hel-sinki: Yliopistopaino Oy.

Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. & Pehkonen, M. 1991. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvailu. Turku: yliopistopaino.

Nupponen, H. 1997. 9-16 -vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Research reports on sport and health 106. Jyväskylä: Kopi-Jyvä Oy.

Nupponen, H. & Telama, R. 1998. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16 – vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Jyväskylä: yliopistopaino.

Nupponen, H. & Telama, R. 1999. Liikunnalla monta roolia nuorten vapaa-ajassa. Liikunta & tiede: 36 (3/1999). 10-16.

Nupponen, H., Penttinen, S., Pehkonen, M., Kalari, J. & Palosaari A., 2010.

Koululiikunnan vaikuttavuus-tutkimus: Lähtökohdat, menetelmät ja aineiston kuvaus. Turku: Digipaino Turku.

Nupponen, H. 2010. Näin Suomen lapset ja nuoret liikkuvat - vai liikkuvatko?

Liikunta ja tiede: 47 (6/2010). 4-7.

Nupponen, R., 2010. Liikunta ja koettu hyvinvointi. Teoksessa Terveys-liikunta. (toim.) Fogelholm, Vuori & Vasankari. Keuruu: Otavan kirjapai-no. 43-54.

Paakkari, O. & Palomäki, S. 2009. Kenen ehdoilla koululiikuntaa kehitetään?

Liikunta ja tiede: 46 (6/2009) 12-14.

Pahkinen, E. & Lehtonen, R. 1989. Otanta-asetelmat ja tilastollinen analyysi.

Helsinki: Painokaari OY.

Papacharisis, V., Theofanidis, G. & Danish, S. 2007. Education through the Physical: The Effectiveness of Teaching Life Skills Program in Physical Edu-cation. Teoksessa Chiang, L. (toim.). Motivation of Exercise and Physical Ac-tivity. New York: Nova Science Publishers, Inc. 67-78.

Paronen, O. & Nupponen, R. 2010. Terveyden ja liikunnan edistäminen. Te-oksessa Terveysliikunta (toim.) Fogelholm, Vuori & Vasankari. Keuruu:

Otavan kirjapaino. 186-196.

Pennigton D.C. 1986. Essential Social Psychology. Lontoo: Edward Arnold Publishers Ltd.

Penttinen, S. 2003. Lähtökohdat liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi: Nuo-ruuden kasvuympäristöt ja opettajankoulutus opettajuuden kehitystekijöinä.

Jyväskylä: Jyväskylä university printing house.

Rokeach, M. 1976. A Theory of Organization and Change. San Francisco:

Jossey-Bass Publishers.

Sapsford, R. & Jupp, V. 2006. Data Colletion and Analysis. Lontoo: Sage Publications, Ltd.

Secord, P. 1974. Social Psychology. International Student Edition. Tokio:

Tosho Printing Co. Ltd.

Soininen, M. 1989. Peruskoulun ala-asteen viihtyvyys. Teoksessa Korpinen, E., Tiihonen, E. & Tuomi, P. (toim.). Koulu elämän paikkana: haasteita ja vi-rikkeitä ala-asteen opetukseen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. 149-154.

Soini, M. 2006. Motivaatioilmaston yhteys yhdekäsluokkalaisten fyysiseen ak-tiivisuuteen ja viihtymiseen koulun liikuntatunneilla. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.

Tammelin, T. 2003. Physical Activity from Adolescence to Adulthood and Healthrelated Fitness at Age 31 - Cross-sectional and longitudinal analyses of the Northern Finland birth cohort of 1966. Oulu: Oulu university press.

Telama, R., Naul, R., Nupponen, H., Rychtecky, A. & Vuolle, P. 2002. Physi-cal Fitness, Sporting Lifestyles and Olympic Ideals: Cross-Cultural Studies on Youth Sport in Europe. Schorndorf: Verlag Karl Hofmann.

Tilastokeskus. 2007. Suomalainen lapsi 2007. Helsinki: Edita Prima oy.

Toivonen, K. 1990. Pohjois-Suomen peruskoululaisten rotuennakkoluulot.

Tutkimus etnisiin vähemmistöihin kohdistuvista asenteista. Poroluu-projekti.

Rovaniemi: Lapin korkeakoulun monistuskeskus.

Tuomaala, S., Huotari, P., Liukkonen, J. 2009. Iloa suksilla – Kouluhiihtota-pahtuma lasten kokemana. Liikunta & Tiede: 46 (1/2009), 30 – 35.

Tähtinen J. & Isoaho, H. 2001. Tilastollisen analyysin lähtökohtia - ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSS -ohjelmaympäristössä. Turku: Painosalama OY.

Töttö, P. 1996. Augeste Comte – positivismin isä. Teoksessa Gronow J.

(toim.). Sosiologian klassikot. Helsinki: Gaudeamus. 61-88.

Uutela A. 1976. Asenteet ja ulkoinen käyttäytyminen. Helsinki: Helsingin yli-opistopaino.

Valli, R. 2001. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino OY.

Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Vammala:

Vammalan Kirjapaino Oy.

Vuolle, P., Telama, R. & Laakso, L. 1986. Näin suomalaiset liikkuvat. Helsinki:

Valtion painatuskeskus.

Vuori, I. 1996. Tehokas ja turvallinen terveysliikunta. Forssa: Forssan kirjapaino.

Vygotsky, L., S. 1978 Mind in Society. The Development of Higher Psycho-logical Processes. (toim.) Cole M., John-Steiner V., Scribner S. & Souberman E. Cambridge: University of Harvard.

Wuolio, E-L. & Jääskeläinen, L. 1993. Kyykkyyn ylös. 150 vuotta koululiikun-taa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 136. Tampere: Tammer-Paino.

Sähköiset lähteet

Halonen, J. 2011. Aluejaot 2011. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Saatavana www-muodossa <URL:http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/aluejaot /Sivut/default.aspx> Luettu 13.12.2011.

Kallio, O. 2010. Paikallistalouden lähtökohdat ARTTU-tutkimuskunnissa Pa-ras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 4. Kuntaliiton verkkojulkaisu. <URL:

http://shop.kunnat.net/uploads/p20100618125330997.pdf>Luettu 14.12.2011.

Kulttuuri- ja opetusministeriö. 2006. Liikuntatoimi tilastojen valossa. Saatava-na www-muodossa <URL:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM /Julkaisut/2006/liitteet/opm_23_opm10.pdf?lang=fi> Luettu 1.11.2011.

Lapin yliopisto. 2010. Profiili ja painoalat. Saatavana www-muodossa

<URL:http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Tietoa_yliopistosta/Strategia/Profiili_ja _painoalat.iw3> Luettu 8.12.2011.

Lapin yliopisto. 2010. Lapin yliopiston strategia 2020. Saatavana www-muodossa <URL: http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c766f9a8-d87e-4673-919a-7d39ddbb32a0> Luettu 3.4.2012.

Mcleod, S. A. 2009. Simply Psychology; Attitudes. Saatavana www-muodossa <URL:http://www.simplypsychology.org/attitudes.html> Luettu:

24.11.2011.

Nuori Suomi. 2011. Your Move: Taisto koululaiskisa. Saatavana www-muodossa <URL:http://blogi.yourmove.fi/ajankohtaista?id=22394347> Luettu 8.12.2011

Opetushallitus. 2009. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen – yksikkö. Muistio: Liite 4. Saatavana www-muodossa <URL:

http://www.oph.fi/download/116471_Liikunta_Muistio_tuntijakotyoryhmal le.pdf> Luettu 3.4.2012.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Tulevaisuuden perusopetus – valtakun-nalliset tavoitteet ja tuntijako. Saatavana www-muodossa <URL:

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr06.pdf?l ang=fi> Luettu 3.4.2012.

Paakkari, O. 2007. Opettajien toimintatapojen yhteydet 9-12- vuotiaiden oppi-laiden vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen. Jyväskylä: Jyväskylä university prin-ting house. Saatavana www-muodossa <URL:http://www.likes.fi/

pa-ges/UserFiles/File/LINET%20PDF/Linetpaakkari%281%29.pdf> Luettu 26.10.2011.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Saatavana www-muodossa <URL:http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558>

Luettu 24.10. 2011.

Puolustusvoimat. Palvelukseen astuvien fyysinen kunto 1975-2010. Pää-esikunta, henkilöstöosasto. Saatavana www-muodossa <URL:

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/Pa lvelukseen+astuvien+nuorten+miesten+fyysinen+kunto+2010.pdf?

MOD=AJPERES&CONVERT_TO=url&CACHEID=4e27990041190b9eb6a1ff e364705c96> Luettu 24.10.2011.

Sallis, J., Prochaska, J. & Taylor, W. 2000. Review of correlates of physical activity of children and adolescents. Saatavana www-muodossa:

<URL:http://www.edf.ufpr.br/mestrado/Referencias2006/AFS%20Sallis%20et

%20al%202000.pdf> Luettu 8.11.2001.

Tilastokeskus. 2009. Ajankäyttötutkimus. Muutokset 1979 - 2009 2009, Liite-taulukko 1. 10–64–vuotiaiden ajankäyttö syksyllä 1979, 1987, 1999 ja 2009, miehet ja naiset yhteensä . Helsinki: Tilastokeskus. Saatavana www-muodossa: <URL:http://www.stat.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_2011-02-17_tau_001_fi.html.> Luettu: 28.10.2011.

Tilastokeskus. 2011. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980-2010. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavana www-muodossa <URL:http://

pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp>Luettu 13.12.2011.

Liitteet Liite 1

Tutkimuslomakkeen selite: kysymyksien kohdalle on merkitty prosent-tiosuus vastaajista.

1. Mikä on luokkatasosi?

□

^{5 53 %}

□

^{6 47 %}

2. Mikä on sukupuolesi?

□

^{poika 53}^%

□

^{tyttö 47}^%

3. Mikä on viimeisin liikuntanumerosi?

Se on: _____________ 93 %

□

Jos olet saanut ainoastaan sanallisia arviointeja, rastita ruutu. 7 % 4. Mitä mieltä olet kunnostasi?

Se on:

□

erittäin hyvä 22 %

□

^{hyvä 63}^%

□

kohtalainen 14 %

□

^{huono 1}^%

5. Kuinka tärkeänä asiana pidät liikuntaa itsellesi?

□

erittäin tärkeänä 45 %

□

melko tärkeänä 49 %

□

en kovinkaan tärkeänä 5 %

□

yhdentekevänä 1 %

6. Miten paljon harrastat liikuntaa vapaa-ajallasi?

Harrastan sitä ____ kertaa viikossa.

7. Millainen on suhtautumisesi liikuntaan?

Valitse mieluisin vaihtoehto:

□

erittäin kielteinen 1 %

□

kielteinen 4 %

□

myönteinen 50 %

□

erittäin myönteinen 43 %

8. Miten kuljet vapaa-ajallasi seuraaviin paikkoihin?

Vastaa vain niihin kohtiin, joihin kuljet vähintään kerran viikossa. Valitse tavallisin kulkutapasi.

Kävellen Pyörällä

Osan

9. Kuinka monesti osallistut ohjattuihin urheiluseuran / liikuntakerhon, yms. harras-tuksiin?

Jos sinulla ei ole ohjattuja urheiluharrastuksia, niin siirry kohtaan 11.

Osallistun siihen ____ kertaa viikossa.

Kuinka usein harjoittelet itsenäisesti urheiluseuran ohjeiden mukaan harjoitusten ul-kopuolella?

Harjoittelen siten ____ kertaa viikossa.

10. Miten kevyeksi tai rankaksi koet urheiluseurojen harjoitukset?

Valitse parhaiten sopiva vaihtoehto:

□

erittäin kevyeksi 5 %

□

melko kevyeksi 36 %

□

melko rankaksi 24 %

□

erittäin rankaksi 1 %

11. Kuinka usein harrastat koulun ja urheiluseuran ulkopuolella sellaista liikuntaa, jossa hikoilet ja hengästyt?

□

päivittäin 18 %

□

^4-6^kertaa^viikossa³⁰^%

□

^2-3^kertaa^viikossa³⁸^%

□

^kerran^viikossa⁶^%

□

harvemmin kuin kerran viikossa 7 %

□

^en^koskaan¹^%

12. Miten usein osallistut kotitöihin? Vastaa vain niihin kohtiin, joihin osallistut.

Erittäin

har-voin Melko

usein Erittäin usein Lumityöt, haravointi ja muut

pihatyöt Kaupassa käynti kävellen tai

pyörällä

13. Mihin liikuntaan osallistut vapaa-aikanasi koulun ja harrastusten ulkopuolella, esimerkiksi perheen tai kaverien kanssa. Kaikkea lajeja ei voi harrastaa koko vuotta, mutta vastaa niihin esimerkiksi kesän tai talven osalta.

14. Kuinka paljon seuraavat henkilöt kannustavat tai innostavat sinua

15. Mitä liikuntavälineitä sinulla on käytettävissä kotona?

Rastita listasta kaikki mitä sinulla on käytettävissä:

□

maastohiihtovälineet

□

lasketteluvälineet (sukset / lauta, yms.)

□

^luistimet

□

sählymaila / jääkiekkomaila / muu maila

□

polkupyörä

□

jalkapallo, koripallo, lentopallo, yms.

□

uimapuku / uimahousut

□

verryttelypuku / tuulipuku

□

pesäpalloräpylä

□

rullaluistimet

□

skeittilauta

16. Miten tyytyväinen olet lähialueesi liikuntapaikkoihin?

1 2 3 4 5

Olen erittäin tyytymätön

□ □ □ □ □

Olen erittäin tyytyväinen

17. Missä ympäristöissä liikut niin, että hengästyt?

Valitse listasta kaikki sopivat vaihtoehdot:

□

^jäähalli

□

sisäliikuntasali

□

yleisurheilukenttä

□

pururata, hiihtolatu

□

puisto, metsä

□

^uimahalli

□

^kuntosali

□

keilahalli

□

golfkenttä

□

laskettelurinne

Muu, mikä: _________________________________

18. Alla on väittämiä liikkumisesta koulussa. Valitse itseesi sopiva vaihtoehto Välitunnilla voin käyttää

sisäliikuntatiloja liikun-taan

□ 52 % □ 16 % □ 17 % □ 13 %

Koulussamme järjeste-tään liian vähän liikunta-kerhoja pe-lata haluamiamme pelejä

□ 7 % □ 15 % □ 34 % □ 43 %

Koulussa on liian tiukat välituntisäännöt liikku-mista ajatellen

□ 19 % □ 29 % □ 27 % □ 24 %

Koulun liikuntatiloja pi-täisi saada käyttää enemmän

□ 7 % □ 12 % □ 32 % □ 48 %

Koulun liikuntatapahtu-mat, jossa kaikki liikku-vat, ovat mukavia

□ 6 % □ 18 % □ 39 % □ 36 %

19. Miten paljon liikuntatunteja pitäisi olla?

□

nykyistä vähemmän 2 %

□

nykyinen määrä on sopiva 40 %

□

^nykyistä^enemmän⁵⁷^%

20. Alla esitetään joitakin väittämiä liikuntatunneista. Mitä mieltä sinä olet niistä?

Valitse itseesi sopiva vaihtoehto:

Täysin eri Opettaja huolehtii, että

kaikki oppilaat kehit-tyvät taidoissaan

□ 1 % □ 12 % □ 47 % □ 39 %

Oppilaita kannuste-taan, kun he yrittävät kovasti

□ 3 % □ 10 % □ 40 % □ 47 %

Opettaja jakaa eniten huomiota luokan

Minusta tuntuu, että jokaisella oppilaalla on tärkeä rooli

Opettaja huomioi vain parhaat oppilaat

21. Arvioi omia asenteitasi liikuntatunneista.

Valitse itseesi sopiva vaihtoehto:

Täysin eri Kykyni riittävät yleensä

liikuntatunneilla

selit-tää, miksi asioita tehdään

□ 6 % □ 14 % □ 38 % □ 41 % Minulla on mukavaa

koululiikunnassa

meitä asettamaan omia tavoitteita tuottavat minulle iloa

□ 5 % □ 11 % □ 41 % □ 41 % Kaikki voivat tehdä

lii-kuntasuorituksia Voin kertoa opettajalle

mielipiteeni liikuntatun-nista

□ 8 % □ 16 % □ 37 % □ 37 %

Pidän liikunnanopettajani tavasta opettaa meitä

□ 6 % □ 18 % □ 43 % □ 31 % Liikunta on tärkeä

oppi-aine

□ 4 % □ 6 % □ 20 % □ 68 %

22. Arvioi omia asenteitasi liikkumisesta koulun aikana.

Valitse itseesi sopiva vaihtoehto:

Täysin eri

tulee usein hiki

□ 28 % □ 28 % □ 31 % □ 11 %

En mielelläni osallistu koulun järjestämiin liikuntakilpailuihin

□ 42 % □ 28 % □ 14 % □ 12 %

Menen mieluummin välitunnilla ulos pe-laamaan kuin jään si-sälle juttelemaan

□ 18 % □ 21 % □ 27 % □ 32 %

Oppituntien välillä on tärkeä ulkoilla

□ 5 % □ 14 % □ 30 % □ 49 %

Liikuntatunnilla toivon ettei minulle syötetä palloa

Välitunnilla pelaan tai hypin narua mieluum-min kuin vain juttelisin kaverien kanssa

En halua mennä ulos välitunneilla

□ 43 % □ 27 % □ 19 % □ 8 %

23. Miten koululiikunta vaikuttaa sinun liikkumiseen vapaa-ajallasi?

Valitse itseesi sopivin vaihtoehto:

□

en liiku vapaa-ajalla, koska liikun koululiikunnassa jo tarpeeksi 2 %

□

koululiikunta ei vaikuta vapaa-ajan liikkumiseeni 51 %

□

koululiikunta innostaa minua liikkumaan vapaa-ajalla 43 % 86

Liite 2

Kiitos osallistumisesta tutkimukseen

Tutkimus toteutetaan nimettömästi eikä yhtään vastausta voi jäljittää oppilaa-seen tai hänen kouluunsa. Toivomme, että kaikki vastaavat kyselyyn itsenäi-sesti ja ilman kiirettä. Lomakkeen täyttö vie oppilailta aikaa enintään yhden oppitunnin. Heille on hyvä korostaa, että kyseessä ei ole koe, johon olisi vain yksi oikea vaihtoehto. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa lupalaput tulee ke-rätä ennen tutkimuslomakkeen jakamista. Tutkimukseen osallistuminen vaatii sekä huoltajan, että oppilaan suostumuksen.

Vastaamisen helpottamiseksi toivomme, että kävisitte yhdessä läpi tutkimus-lomakkeen ensimmäiset kolme kysymystä, jotta vastaamistapa tulee kaikille tutuksi. Lomake saattaa sisältää hankalia kysymyksiä ja toivomme, että voitte näissä tapauksissa auttaa oppilasta ymmärtämään sen. Jos kuitenkin käy niin, että oppilas ei osaa vastata, niin hän voi jättää siihen kohtaan vastaa-matta. Lomake sisältää rasti ruutuun- ja avoimia kysymyksiä. Niihin oppilas voi vastata vapaammin.

Täytetyt lomakkeet pyydämme lähettämään oheisessa palautuskuoressa.

Jos teillä tai oppilailla ja heidän vanhemmillaan tulee kysyttävää tutkimukses-ta, vastaamme mielellämme.

Juho Kärkkäinen Taneli Kemppainen Lapin yliopisto, KTK Lapin yliopisto, KTK

jukarkka@ulapland.fi takemppa@ulapland.fi

Hyvää kevään odotusta teille ja koko luokalle!

88 Liite 3

Hyvä koululainen

Sinut on valittu koululiikuntatutkimukseen, jonka tarkoitus on selventää vapaa-ajan liikuntatottumuksia. Kysely on osa pro gradu -tutkimustamme. Tähän kyselyyn vastaa sinun lisäksi Lapin alueelta muitakin oppilaita. Toivommekin, että olisit halukas osallistumaan tutkimukseemme. Tutkimuslomakkeessa ei missään vai-heessa kysytä sinun nimeäsi eikä vastauksia voida mitenkään yhdistä sinuun.

Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista, mutta toivomme, että juuri sinä voisit siihen osallistua. Näytä tämä lomake huoltajallesi ja pyydä hänen suostumus tutkimukseen.

Oppilaan nimi ______________________________________

Oppilaan suostumus: Huoltajan suostumus:

Kyllä _______ Kyllä ______

Ei _______ Ei ______

Huoltajan allekirjoitus ____________________________________

Kiitos avustasi!

Taneli Kemppainen Lapin yliopisto / KTK takemppa@ulapland.fi

Juho Kärkkäinen Lapin yliopisto / KTK jukarkka@ulapland.fi

Klaus Toivonen

Kasvatustieteen tohtori Tutkimuksen tieteellinen ohjaaja

Lapin yliopisto / KTK

In document Koululiikunta-asenteiden yhteys lasten vapaa-ajan liikkumiseen Lapin maakunnassa (sivua 64-0)