Suomen julkinen sektori ja kunnallishallinto ovat kehittyneet ajan vaatimusten ja trendien mukaisesti, mutta hitaasti. New Public Management kuvastaa hyvin kunnallishallinnon uutta, modernia johtamistyyliä. Nykypäivän keskusteluissa vilahtelee englanninkielisiä yritysten johtamisoppeja, joita Suomessakin sovelletaan julkiseen hallintoon. Tehdään strategisia linja-uksia ja puhutaan tuloksellisuudesta. Kunnallishallinnon muutokset ovat syvemmällä yleisyh-teiskunnallisessa kehityksessä, joka on johtanut kunnat ottamaan mallia yrityksistä. Kuntien itsehallinnon peruspilari on edustuksellinen demokratia ja luottamushenkilöhallinto tuo oman mausteensa kuntasektorille.
Johtamisjärjestelmille omat rajansa kunnissa asettaa lainsäädäntö, mutta erilaisten yritysmaa-ilmasta otettujen tapojen soveltaminen on nykyään osa kuntien jokapäiväistä toimintaa. Kaik-kea yksityiseltä puolelta omaksuttua, kuten hyvän hallinnon periaatteita, ei nähdä enää jostain benchmarkatulta, vaan osana luonnollista toimintaa. Suhtaudun itse kriittisesti yritysmaailman oppien soveltamiseen julkishallinnossa, mutta haastatteluista opin, että mallia voidaan ottaa, mutta kuntien käyttöön on sovellettava omat toimintatavat erilaisesta toimintaympäristöstä ja toimintaperiaatteista johtuen.
Kuntajohtamisen kenttä on laajentunut peruskunnasta erilaisiin yhtymiin ja yhtiöihin, joten kuntajohtaminen on muuttunut yritysmäiseksi konserniohjaamiseksi. Kunnanjohtamisessa on hallittava laajasti konsernitason ohjausta sekä operatiivisempaa henkilöstöjohtamista. Päätös-valtaa ja budjetin sisältöä on siirretty kuntien talousarvioiden ulottumattomiin, joten kunnal-lishallinnossa koetaan olevan demokratian puutetta. Omalta osaltaan Savonlinnan kaupungin-valtuusto kokoontui vain kuusi kertaa vuonna 2010. Miten kokonaisvaltaisesti poliittisen vas-tuun kaupungin kehittämisestä kantava kunnanvaltuusto voi olla kunnan tosiasiallisesta tilan-teesta perillä kokoontuessaan hyvin harvoin?
Hallinnon toimivuus ja nykymenoon vastaavuus on suuri haaste kunnille organisaatioina. Ly-hyet syklit hitaasti eteenpäin liikkuvassa kuntahallinnossa, ovat luoneet tilanteen, jossa pää-töksentekijät ovat uuden ajan edessä. Lyhyellä varoitusajalla monijäsenisiä toimielimiä on vaikea saada koolle, ja usein valtaa delegoituu virkamiehille. Puolipäiväiset toimet saattaisivat mahdollistaa pätevimmän mahdollisen luottamushenkilöjohdon saamisen kunnalle. Monissa ammateissa esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajuus on mahdotonta hoitaa.
Nykyjär-72 jestelmä kuormittaa etenkin kunnanhallituksen puheenjohtajaa, jolle kertyy kokouksia, edus-tamista ja neuvotteluja enemmän kuin muille luottamushenkilöille. Luottamustoimien puoli-päiväistäminen saattaisi mahdollistaa ammatista riippumatta luottamustoimen hoitamisen ra-hallisen korvauksen ja ajankäytön parantuessa. Nykyään kunnan johtaviksi luottamushenki-löiksi valikoituu ihmisiä, joilla on ennen kaikkea aikaa, mutta he eivät välttämättä ole päte-vimpiä johtopaikoille. Luottamushenkilöiden valikoituminen johtuu paljolti ammatista ja ajankäytön mahdollisuuksista, joten monissa kunnissa kunnan johtavien luottamushenkilöiden joukko on palkkatyöstään jo eläkkeellä.
Kunta-alalla työvoimapula on väistämättömästi edessä suurten ikäluokkien eläköityessä. tien rekrytointi on ollut hyvin tarveorientoitunutta, ei niinkään tulevaisuuteen katsovaa. Kun-ta- ja palvelurakenneuudistus -puitelain mahdollistama viiden vuoden irtisanomissuoja koko henkilöstölle ja kuntaliitoksissa liittyvien kuntien johtajille tehdyt, usein täysin uudet virat, ovat hillinneet haluja rekrytoida uusia työntekijöitä. Savonlinnan seudulla on työvoiman koh-taanto-ongelma. Vaativiin, korkeakoulutusta edellyttäviin tehtäviin on vaikea saada tekijöitä, kun taas taloushallinnon tehtäviin ja muihin suorittaviin töihin tekijöitä on jopa liikaa tarjolla.
Kunnanjohtajuuden kiinnostamattomuudelle on tehtävä jotain. Kunta-alan rekrytointia on tehostettava ja kunnista on tehtävä kiinnostava työnantaja. Etelä-Savon ja Savonlinnan seudun kannalta tarvitsemme lisää työtä tarjottavaksi nuorille, jotta alueen negatiivinen väestön kehi-tys ei enää jatkuisi. Valtion taholta ajetun alueellistamisen tulokset ovat seudun kannalta ne-gatiiviset. Maakunnan keskuksena Mikkeliin on syntynyt valtion työpaikkoja, kun taas Savon-linnan seudulla niitä on menetetty. Ylipäätään Suomen alueellistamisen tuloksena on ilmei-sesti syntynyt enemmän työpaikkoja Helsinkiin, kuin maakuntiin.
Seudun ja maakunnan kehittymistä ja kaikenlaista yhteistoimintaa on varjostanut riitaisuus.
Seudun kuntien on alettava puhaltamaan yhteen hiileen, jotta alueen tulevaisuus saadaan tur-vattua. Uskon, että kuntayhtymien sijaan yhteistoiminta etsii jatkossa toisenlaisia muotoja, ainakin elinkeinopolitiikassa. En näe järkevänä moninkertaisen kuntahallinnon ja ylikunnal-listen kuntayhtymien kautta tehtyä yhteistoimintaa, vaan on päästävä kuntarakenteellisiin uu-distuksiin. Alueen kuntakentän uskon muuttuvan tulevaisuudessa laajentuneeksi Savonlinnan kaupungiksi.
Kunnanjohtajuuden kannalta haasteita ovat jatkossa kuntatalous ja palvelut. Entistä huono-massa kunnossa olevien kuntatalouksien avulla palveluiden järjestäminen kasvavalle vanhus-väestölle on suuri haaste. Erilaiset toimintatavat ja palvelujen järjestämisen mahdollisuudet
73 tulevat jatkossa uudistumaan ja muuttumaan totutusta. Kuntia tulee Suomessa jatkossakin olemaan. Kunnanjohtamisen järjestäminen eri tavoin kuin nyt, tulee kysymykseen. Tulevai-suuden kunnanjohtajan odotetaan hallitsevan kaikenlaista. Herääkin kysymys, pitäisikö kunta-johtajan olla poliittinen kunnan ohjaaja vai totutun kaltainen virkamiesvalmistelija vastatak-seen tulevaisuuden haasteisiin kuntajohtamisen kentällä. Toisaalta odotusarvot kunnanjohtaji-en asiaosaamisesta ja kaikkivoipuudesta ovat laskkunnanjohtaji-eneet, mutta halutaan johtaja, johon kul-minoituvat valta ja ennen kaikkea vastuu. Luottamushenkilöhallinnon ja virkakunnan yhdistä-vä tekijä voisi olla pormestarimalli.
Kuntajohtamisen uudet vaatteet eivät ole vielä saapuneet Savonlinnan seudulle, sillä johtami-nen on hyvin perinteistä. Kunnanjohtajissa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos ja organisaa-tioissa otetaan käyttöön uusia toimintatapoja vähitellen. Etelä-Savossa ja Savonlinnan seudul-la on paljon potentiaalia, josta kaikkea ei ole osattu vielä hyödyntää. Seudun kunnanjohtajat ja luottamushenkilöt ovat avainasemassa, minkälaiset tulevat olemaan kunnanjohtamisen uudet vaatteet ja aatteet.
Henkilökohtaisesti
Pro gradu -työni käsitteli kuntajohtamista ja kuntakenttää laajasti Savonlinnan seudun per-spektiivistä. Kuntajohtajan haasteellisen työn kaikenlaiset ulottuvuudet ja työn todellinen mo-nipuolisuus kiehtovat. Olen tyytyväinen valitsemaani tutkimusaiheeseen ja tutkimukseni laa-jaan perspektiiviin. Tutkimuskysymyksieni moniulotteisuus toi aineiston teemoitteluun omat ongelmansa. Koen onnistuneeni teemoittelussa hyvin ja tutkimuksesta tuli perustellulla tavalla jäsennelty. Tietämykseni kuntajohtamisesta ja työn reunaehdoista kasvoivat tutkimusta teh-dessäni. Sain luottamushenkilön uralleni uutta ymmärrystä ja näkemystä kuntajohtajuuden monipuolisuudesta ja asioiden merkityssuhteista. Syvempi tutkiminen kuntajohtajuudesta kiinnostaa ja voisi olla mahdollinen jatko-opintojen aihealue.
Kunnallispolitiikka on aina liittynyt elämääni. Isoisäni oli Savonlinnan kaupunginvaltuutettu vuosina 1948–1967 ja äitini kaupunginjohtajan sihteeri vuodet 1977–2001, joten kaupunginta-lo on tullut jo lapsesta saakka minulle tutuksi. Olen itse nyt seitsemättä vuotta mukana Savon-linnan kunnallispolitiikassa. Minut valittiin vuoden 2004 kuntavaaleissa kaupunginvaltuute-tuksi. Valtuustokaudella vuosina 2005–2008 toimin kaupunginvaltuutettuna,
kaupunginhalli-74 tuksen varajäsenenä sekä kulttuurilautakunnan jäsenenä. Parhaillaan menossa olevalla val-tuustokaudella vuosina 2009–2012 toimin kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen en-simmäisenä varapuheenjohtajana, Sosterin hallituksen jäsenenä, Savonlinnan seudun kuntayh-tymän seutuvaltuutettuna sekä Etelä-Savon maakuntavaltuutettuna. Kaikki luottamustoimeni ovat syventäneet ymmärtämystäni yhteiskuntapoliittisesta toiminnasta. Pro gradu -työtä teh-dessäni havaitsin, että jotkin asiat saattavat minulle olla selkeitä, mutta tutkimukseni luetta-vuuden parantamiseksi oli määriteltävä käsitteet tarkasti ja avattava itselleen tuttua termistöä.
Lähteiden käytön kanssa tuli myös olla erityisen tarkkana, sillä kirjoitin monesti tekstiä muis-tamistani päätöksenteossa tutuiksi tulleista asioista ja jouduin etsimään viralliset lähteet jälki-käteen.
Jokaisen kuntajohtajan kanssa kävimme aluksi läpi luottamustoimihenkilön asemani ja selvi-tin heille, että teen oma-aloitteisesti tutkimustani tieteellisiin tarkoituksiin. Kunnanjohtajien kanssa sovittiin, että he puhuvat minulle selkeästi ja aivan kuin seudun tilanne olisi minulle ennalta tuntematon. Objektiivisuuteni sain mielestäni säilytettyä hyvin haastatteluissa ja ana-lyysissa. Haastatteluissa kommentoin lähinnä esittämällä lisäkysymyksiä, en kommentoimalla vastauksen asiasisältöä. Itse uskon, että luottamustoimista on ollut hyötyä pro graduni asiasi-sällön kannalta, mutta tutkimukseen käytettäväksi jääneen ajan kannalta niistä oli haittaa.
Valitsin pro gradu -työni aiheeksi kuntajohtamisen, sillä halusin tehdä gradun kuntaan liitty-västä aiheesta ja olen opiskellut sivuaineena muun muassa henkilöstöjohtamista kauppatietei-den puolelta. Kuntajohtaminen yhdistää pää- ja sivuaineeni, yhteiskuntapolitiikan ja johtami-sen. Molempien aineiden opiskelu on antanut laajaa taustatuntemusta aiheen käsittelyyn.
Opin haastatelluilta paljon. Kuntajohtamisen kenttä ja kuntajohtaminen ammattina saivat en-tistä selkeämmän kuvan. Itse poliittisena päätöksentekijänä toimivana yllätyin miten operatii-vista kuntajohtaminen onkaan, varsinkin pienissä kunnissa. Haastattelujen tekeminen oli helppoa, sillä aihealueena kuntajohtaminen on hyvin tuttu. Opin haastatteluista, että kuntajoh-tajien vastuu on todella suuri, vastuu toimia esittelijänä virkavastuulla, mutta myös kunnan kokonaisvaltaisena kehittäjänä. Kunnanjohtaminen on kokonaisvaltaista. Toisaalta se hirvit-tää, toisaalta se kiinnostaa. Jos ei ole kiinnostusta kuntajohtamiseen virkatyönä, voivat kaikki suomalaiset osallistua kuntien tulevaisuuden suunnan määrittelyyn demokraattisesti valituissa luottamustoimielimissä. Kuntajohtaminen on elämäntapa.
75
LÄHTEET
Aaltio, Iiris 2006. Johtaminen ja naisjohtajuus. Teoksessa Pauli Juuti (toim.): Johtaminen ei-len, tänään, huomenna. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. 178–191.
Ahtiainen, Pekka, Tervonen, Jukka 1998. Säämingin historia 2. Maalaiskansaa ja taajamien väkeä. Vanha emäpitäjä voimistuvan kaupungin ympärillä. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväs-kylä.
Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti 2003.
Kunnan toiminta ja sen organisointi. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.): Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuh-teet. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. 11–75.
Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti 2003.
Kuntien toimintaympäristön muutossuuntia. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.): Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. 76–136.
Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti 2003.
Kuntien toiminta- ja hallintatavat. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.): Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuh-teet. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. 137–216.
Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti 2003.
Kuntatutkimus ja sen lähestysmistavat. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Kar-hu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.): Kuntien toiminta, johtaminen ja hallin-tasuhteet. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. 258–296.
Arksey, Hillary, Knight, Peter 1999. Interviewing for Social Scientists. SAGE Publications.
London.
Eskola, Jari 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vai-he vaivai-heelta. Teoksessa Aaltola, Juhani, Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimene-telmiin. Chydenius-Instituutin julkaisuja 3/2001. PS-kustannus. Jyväskylä.
Etelä-Savon Maakuntaliitto 2010. Etelä-Savon maakuntaohjelma 2011–2014. Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 103:2010. Mikkeli.
Harisalo, Risto, Aarrevaara, Timo, Stenvall, Jari & Virtanen, Petri 2007. Julkinen toiminta – julkinen politiikka. Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere.
Haveri, Arto, Majoinen, Kaija & Jäntti, Anni 2009. Haastava kuntajohtaminen: moniarvoi-suus, monimutkaisuus ja hallinta. Teoksessa Haveri, Arto, Majoinen, Kaija & Jäntti Anni (toim.): Haastava kuntajohtaminen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 26–42.
Helén, Ilpo 2010. Hyvinvointi, vapaus ja elämän politiikka: Foucault’lainen hallinnan analy-tiikka. Teoksessa Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, poli-tiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus Helsinki University Press. Helsinki. 27–48.
76 Hirsjärvi, Sirkka, Hurme, Helena 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käy-täntö. Yliopistopaino. Helsinki.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes Pirkko, Sajavaara Paula 2005. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Hyyryläinen, Esa 2004. Sopimuksellisuus, talous ja johtaminen. New Public Management sopimusohjauksessa ja julkisten organisaatioiden sopimustenhallinnassa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 256. Hallintotiede 31. Vaasa.
Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka 2010. Johdanto: Hallinnan analytiikan suuntaviivoja. Te-oksessa Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus Helsinki University Press. Helsinki. 7-26.
Kaplan, Robert S. & Norton, David P. 2002. Strategialähtöinen organisaatio. Tehokkaan stra-tegiaprosessin toteutus. Kauppakamari. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
Karhunen, Minna 2001. Kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnan poliittisena johtajana.
Tampere. Teoksessa Ryynänen, Aimo 2001. Kuntayhteisön johtaminen. Kunnallisalan kehit-tämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 28. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala. 137–158.
Kivelä, Susanna & Mannermaa, Mika 1999. Kuntien tulevaisuus. Kunta-alan tulevaisuusba-rometri 1999. ACTA nro 102. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
Kirvelä, Torsti 2009. Monimutkaisuus kuntien haasteena. Teoksessa Haveri, Arto, Majoinen, Kaija & Jäntti, Anni (toim.): Haastava kuntajohtaminen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 44–53.
Knuutinen, Mikko 1998. Kuntien muuttuva hallinto ja priorisointi. Tutkimus kuntien prio-risointiprosessien käytännöstä ja teoreettisesta perustasta sekä yhteydestä kunnan ja valtion välisen suhteen muutokseen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 54. Sosiaali-tieteiden laitos. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Kortelainen, Risto 2007. Kerimäen, Punkaharjun, Savonlinnan ja Savonrannan kuntajaon muutosselvitys.
Kovalainen, Anne 2004. Sosiologian metodologinen anti liiketaloustieteelle. Teoksessa Pekka Räsänen, Anu-Hanna Anttila ja Harri Melin (toim.): Tutkimus menetelmien pyörteissä. Sosi-aalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus. Jyväskylä. 67–82.
Kuntakenttä rakennemuutoksessa – kuntaliitoksen vaikutus alueen elinvoimaisuuteen ja toi-mintakykyyn. Yhdistymissopimuksen toteutumisen ja vaikutuksen arviointi 2007. FCG Efeko Oy. Helsinki.
Kuntaliitto 2008a. Johtajasopimus kuntajohtamisen välineenä. Kuntaliiton verkkojulkaisu.
Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
Kuntaliitto 2008c. Kuntajohtaminen 2015 – suunta, sisältö ja välineet. Kuntaliiton verkkojul-kaisu. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
Kuntaliitto 2009. Kunnanjohtajien saatavuus – Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien haku-menettelystä 1996–2008. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
77 Kurkinen-Supperi, Anu 2006. Allekirjoitettu johtajuus. Kuntajohtajien näkemyksiä kuntajoh-tamisen ja johtajasopimuskäytännön nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tampereen yliopisto.
Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
Kuusela, Pekka 2001. Julkisen sektorin modernisaatio, tuloksellisuus ja arviointi. Realistisen sosiaalitieteen ja arvioinnin näkökulma. Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 30. Kuopion yliopisto. Kuopio.
Kyrö, Paula 2004. Tutkimusprosessi valintojen polkuna. Tampereen yliopisto, ammattikasva-tuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Yrittäjyyskasvaammattikasva-tuksen julkaisusarja. Tampere.
Lumijärvi, Ismo & Jylhäsaari Jussi 2000. Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tu-loksen tasapaino johtamishaasteena. Gaudeamus. Helsinki.
Lähdesmäki, Kirsi 2003. New Public Management ja julkisen sektorin uudistaminen. Tutki-mus tehokkuusperiaatteista, julkisesta yrittäjyydestä ja tulosvastuusta sekä niiden määrittele-mistä valtion keskushallinnon reformeista Suomessa 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun.
ACTA Wasaensia No 113, Hallintotiede 7. Universitas Wasaensis. Vaasan ylipisto.
Malmi, Teemu, Peltola, Jukka & Toivanen, Jouko 2006. Balanced Scorecard – Rakenna ja sovella tehokkaasti. Economica -kirjasarjan julkaisu nro 25. Talentum Media Oy. Helsinki.
Mattila, Pekka 2007. Johdettu muutos. Avaimet organisaation hallittuun uudistumiseen. Ta-lentum. Helsinki.
Määttä, Seppo & Ojala Timo 2001. Balanced Scorecard strategian ja toiminnan jäsentäjänä.
Raportissa Balanced Scorecard valtionhallinnossa. Balanced Scorecard Forum 2000. Valtio-varainministeriö. 11-16.
Niiranen, Vuokko 2006. Johtamisen kausaaliset voimat ja mekanismit. Teoksessa Pekka Kuu-sela ja Vuokko Niiranen (toim.): Realismin haaste sosiaalitieteissä. Oy UNIpress Ab. Kuopio.
193–218.
Nivala, Veijo 2006. Näkökulmia julkisen sektorin johtamiseen ja johtamisen kehittämiseen.
Teoksessa Pauli Juuti (toim.): Johtaminen eilen, tänään, huomenna. Kustannusosakeyhtiö Otava. Helsinki. 129–140.
Nupponen, Matti 2000. Kuntajohtajan asema poliittisen ja viranhaltijaorganisaation johtajuu-dessa. Teoksessa José Valanta (et al.): Kuntajohtamisen ja demokratian käytännöt 1997-2000.
ACTA nro 125. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 63-75.
Olve, Nils-Görän, Roy, Jan & Wetter, Magnus 1998. Balanced Scorecard – Yrityksen strate-ginen ohjausmenetelmä. Ekonomia -sarjan julkaisu. WSOY. Porvoo.
Pekola-Sjöblom, Marianne 2000. Kunnanhallitus, lautakunnat ja toimikunnat osana kuntien luottamushenkilöorganisaatiota. Teoksessa José Valanta (et al.): Kuntajohtamisen ja demokra-tian käytännöt 1997-2000. ACTA nro 125. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 30–42.
Pohjanoro, Lauri 1990. Vanhan Kerimäen historia osa II. Kerimäen ja Punkaharjun historiaa kunnallishallinnon uudistamisesta 1865 Punkaharjun eroon 1924. Kerimäen vaiheita 1924-1950 sekä katsaus vuosikymmeniin 1951-1980. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.
78 Pyykkönen, Miikka 2010. Yhteisöistä yrityksiksi? Sosiaalinen yritys ja muuttuva kolmas sek-tori. Teoksessa Kaisto, Jani & Pyykkönen, Miikka (toim.): Hallintavalta. Sosiaalisen, politii-kan ja talouden kysymyksiä. Gaudeamus Helsinki University Press. Helsinki. 119–142.
Rannisto, Pasi-Heikki 2009. Strategian toteuttaminen monimutkaisuuden olosuhteissa. Teok-sessa Haveri, Arto, Majoinen, Kaija & Jäntti, Anni (toim.): Haastava kuntajohtaminen. Suo-men Kuntaliitto. Helsinki. 120–130.
Raunio, Kyösti 1999. Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytännöt.
Gaudeamus. Helsinki.
Ronkainen, Ilkka, Maksimainen Tero 2002. Paikallisuuden muodonmuutos, Johdatus kunta-johtamisen uuteen teoriaan ja käytäntöön. Yritystaito Oy. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu.
Ryynänen, Aimo 2001. Kuntayhteisön johtaminen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus-julkaisut, nro 28. Vammalan Kirjapaino Oy. Vammala.
Sairinen, Rauno 2009. Ympäristöhallinnan monet teoriat. Teoksessa Massa, Ilmo (toim.):
Vihreä teoria. Ympäristö yhteiskuntateorioissa. Gaudeamus. Helsinki University Press. Hel-sinki. 130-150.
Salminen, Ari 2008. Julkisen toiminnan johtaminen. Hallintotieteiden perusteet. Edita. Hel-sinki.
Seppänen, Paavo 1999. Sulkavan historia I. Sulkava vuoteen 1860. Finnreklama Oy. Sulkava.
Seppänen, Paavo, Soikkanen, Hannu 2002. Sulkavan historia II. Vuosien 1860–2000 Sulkava.
Finnreklama Oy. Sulkava.
Stenvall, Jari, Majoinen, Kaija & Harisalo, Risto 2009. Kunnanhallitus poliittisena johtajana.
Teoksessa Haveri, Arto, Majoinen, Kaija & Jäntti, Anni (toim.): Haastava kuntajohtaminen.
Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 166–181.
Strömmer, Päivi 2001. Strategian laadinnan ja toteuttamisen maailmanluokan käytännöistä.
Raportissa Balanced Scorecard valtionhallinnossa. Balanced Scorecard Forum 2000. Valtio-varainministeriö. 27–32.
Tuomi, Jouni, Sarajärvi, Anneli 2003. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannus-osakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Valanta, José 2000. Kuntajohtajat kuntapuntarissa. Teoksessa José Valanta (et al.): Kuntajoh-tamisen ja demokratian käytännöt 1997–2000. ACTA nro 125. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
43–62.
Valpola, Anneli 2009. Kuntajohtajan kehityskeskustelu. Kuntien eläkevakuutus. Helsinki Valtiovarainministeriö 2001. Balanced Scorecard valtionhallinnossa. Balanced Scorecard Fo-rum 2000. Valtiovarainministeriö.
Vilkka, Hanna 2005. Tutki ja kehitä. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
79 Sanomalehtiartikkelit
Itä-Savo 7.4.2010. Punkaharju esittää Sami Sulkkoa kunnanjohtajaksi. Itä-Savo Oy. 7.4.2010.
Itä-Savo 21.5.2010. Viisitoista haki Sulkavan kunnanjohtajan virkaan. Itä-Savo Oy.
21.5.2010.
Itä-Savo 26.5.2009 Sulkon valinnasta ei valitettu KHO:een.
Sähköiset lähteet
Enonkosken kunta 2009: <URL:
http://www.savonlinnaseutu.fi/Default.asp?NakymaID=1587> Luettu 7.9.2009.
Halme, Pinja 2005. Eri-ikäisyys ja ikäjohtaminen – Diskursiivinen tutkimus. EJBO – Elec-tronic Journal of Business Studies. Vol. 10, No. 2, sivut 31–40.
<http://ejbo.jyu.fi/pdf/ejbo_vol10_no2_pages_31-40.pdf> Luettu 19.9.2010.
Itä-Savo 8.4.2009 Sulkava ei mieti kuntaliitosta
<http://www.ita-savo.fi/Uutiset/sulkava_ei_mieti_kuntaliitosta_9044602.html> Luettu 13.7.2009.
Itä-Savo 9.2.2009 Sulkavan vt. kunnanjohtaja Sami Sulkko lopetti bloginsa
<http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8870595.html> Luettu 13.7.2009.
Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2009: <URL: http://www.isshp.fi/index.asp> Luettu 7.9.2009.
JJR-allianssi 2009: <URL:http://www.jjr.fi/> ja
URL:http://www.jjr.fi/uploads/File/yhteistyosopimus_3-6-2006.pdf> Luettu 7.9.2009.
Kerimäen kunta 2009: URL:http://www.kerimaki.fi/index.php?id=61> Luettu 7.9.2009.
Kuntaliitto 2006. Benchmarking.
< http://kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;84961;85453;85454;85455> Luettu 28.11.2009.
Kuntaliitto 2008b. Kuntien yhteinen kunnanjohtaja. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.
<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;84961;85390;134323> Luettu 11.10.2010
Kuntaliitto 8.10.2008. Pormestari ja apulaispormestari.
<http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;348;29450;30221;110786> Luettu 28.11.2009.
80 Kuntaliitto 22.1.2009. Johtajasopimuksilla lisätään kiinnostusta kuntien johtopaikoille.
<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;145752;145753;146071> Luettu 16.4.2009.
Kuntaliitto 4.9.2009. Yhä useammassa kunnassa on käytössä johtajasopimus.
<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;145752;153956;153985> Luettu 1.10.2009.
Kuntaliitto 8.9.2009. Johtajasopimus. Suositus johtajasopimuksen käyttöönottamisesta.
<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;84961;85390;15066> Luettu 1.10.2009.
Kuntaliitto 1.7.2010. Kuntaliitokset.
<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;348;4827> Luettu 19.9.2010
Kuntaliitto 2011a. Väestötietoja. Kunnat suuruusjärjestyksessä asukasluvun 2010 mukaan.
<http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx> Luettu
Punkaharjun kunta 2009. Kunnanvaltuuston pöytäkirja 9.3.2009, § 30 Kuntalaisaloitteet
<http://dynasty.punkaharju.fi/1p/d5web/kokous/KOKOUS-638-13.HTM> Luettu 1.10.2009 Punkaharjun kunta 2010. Kunnanvaltuuston kokous 12.4.2010, pöytäkirja.
<http://dynasty.punkaharju.fi/1p/d5web/kokous/KOKOUS-713-4.HTM> Luettu 10.10.2010 Rantasalmen kunta 2009: <URL: http://www.rantasalmi.fi/kunta_info/perustiedot/> ja URL:http://www.rantasalmi.fi/kunta_info/historia/> Luettu 7.9.2009.
Savonlinnan kaupunki 2011: <URL:http://www.savonlinna.fi/savonlinna-tietoa/historia> Lu-ettu 2.2.2011
Savonlinnan seudun kuntayhtymä 2008:
URLhttp://195.255.122.162/Default.asp?NakymaID=1635> Luettu 7.9.2009.
Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Seutuhallitus 17.1.2008, § 9.
<http://62.236.87.92/dynasty/isky/cgi/DFRAME.PHP> Luettu 13.7.2009.
Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Seutuhallitus 20.11.2008, § 148.
<http://62.236.87.92/dynasty/isky/cgi/DFRAME.PHP> Luettu 13.7.2009.
Savonrannan kunta 2009: < URL:http://www.savonranta.fi/hist.htm> Luettu 7.9.2009.
Sulkavan kunta 2010. Kunnanvaltuuston pöytäkirja 6.7.2010.
<http://62.78.102.36/dynasty/sulkava/cgi/DFRAME.PHP> Luettu 10.10.2010
81 TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö 2008. Valtioneuvosto nimesi 8 saaristokuntaa ja 40 saaris-to-osakuntaa. <URL: http://www.tem.fi/index.phtml?96107_m=92574&s=3407> Luettu 7.9.2009.
Väestörekisterikeskus 2010:
URL:<http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/7FE905AC58A51AEBC2257 24B0053D924> Luettu 10.10.2010.
Lait
Hallintolaki 6.6.2003/434 Kuntalaki 17.3.1995/365 Kuntajakolaki 1196/1997
Kuntien valtionosuuslaki 20.12.1996/1147
Laki saariston kehityksen edistämisestä 26.6.1981/494 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007
82 Liite 1 Haastateltujen kunnanjohtajien esittelyt
Kunnanjohtajien ikä, koulutus, työkokemus, kunnalliset luottamustoimet antavat pohjatietoa haasta-teltujen kunta-alan tuntemuksesta. Sulkavan kunnanjohtajana toimi haastatteluhetkellä Sami Sulkko, joka aloitti tehtävässä lokakuussa vuonna 2006. Sulkko valittiin ensimmäisen kerran Sulka-van kunnanjohtajan virkaan vuonna 2006 suoritetussa vaalissa, joka jouduttiin uusimaan hallinto-oikeuden toteaman muotovirheen takia. Vuoden 2008 kesäkuussa Sulkavan kunnanvaltuusto valitsi Sulkon yksimielisesti virkaan, mutta päätöksestä valitettiin jälleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus totesi tällä kertaa vaalin tapahtuneen laillisesti, joten virkaa tekevänä kunnanjohtajana toimi-nut Sulkko tuli lainvoimaisesti kunnanjohtajaksi, sillä hallinto-oikeuden päätöksen valitusaika Kor-keimpaan hallinto-oikeuteen umpeutui toukokuussa 2009 ilman, että asiasta jätettiin valitus. (Itä-Savo 26.5.2009)
Sami Sulkko on 32-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri. Hänellä oli pääaineena kansainväliset suhteet, sivuaineina hallintotiede ja julkisoikeus. Sulkko valmistui vuonna 2003 maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän suorittaa työn ohessa Vaasan yliopistoon hallintotieteiden maisterin tutkintoon tähtääviä opintoja, mikäli työltään ehtii.
Sulkolla ei ennen Sulkavalle valitsemistaan ollut kokemusta kuntapuolen virkamiestyöskentelystä, mutta hän on toiminut lukuisissa kunnallisissa luottamustoimissa kahden valtuustokauden ajan
Sulkolla ei ennen Sulkavalle valitsemistaan ollut kokemusta kuntapuolen virkamiestyöskentelystä, mutta hän on toiminut lukuisissa kunnallisissa luottamustoimissa kahden valtuustokauden ajan