• Ei tuloksia

Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana oli suunnittelussa tehtävä osallistaminen ja vuoro-vaikutus. Tavoitteena oli tunnistaa riittävä vuorovaikutuksen taso, suunnittelun vuorovaiku-tukseen liittyvät tavanomaiset ongelmat sekä pyrkiä löytämään ratkaisuja niihin. Tutkimus-hankkeella pyriittiin vastaamaan kysymyksiin:

• Miten suunnittelun vuorovaikutusta tulisi kehittää?

• Mikä on riittävä vuorovaikuttamisen taso?

• Mitkä ovat verkkopalveluissa tapahtuvan vuorovaikuttamisen merkittävimmät haas-teet ja miten niitä voitaisiin ratkoa?

Tapaustutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että osallistamiskertojen lisään-tyessä palautteiden määrä vähenee, ja suunnitteluhankkeeseen vaikuttavista palautteista yli puolet saadaan kahden ensimmäisen osallistamiskerran aikana. Suunnittelun vuorovai-kutuksen kehittämiseksi voidaan tehdä tulkinta, että osallistamiskertojen lisääminen ei vält-tämättä anna lisäarvoa suunnitteluttajille, osallisille tai suunnitteluhankkeen sisällölle. Kah-den ensimmäisen osallistamiskertojen jälkeen tehdyn osallistamisen hyöty arvioidaan vä-häiseksi. Teemahaastatteluissa saatu aineisto tukee havaintoa siitä, että ensimmäisillä osallistamiskierroksilla on suurin painoarvo. Haastateltavien vastauksissa arvioitiin, että noin puolet palautteista saadaan asukastilaisuudessa ja asukastilaisuuden jälkeen tulee jonkin verran yhteydenottoja. Haastatteluissa tuli ilmi, että osallisilla on tarve tulla kuulluksi, muttei välttämättä varsinaista tarvetta jättää suunnitteluratkaisuista palautetta. Suunnittelu-hankkeiden osallistamista kehitettäessä on syytä miettiä, onko yli kahden osallistamisker-ran järjestäminen järkevää, kun huomioidaan kaupungin rajalliset resurssit ja osallistami-sesta syntyvät kustannukset. Suunnittelun vuorovaikutusta kehitettäessä olisi myös hyvä huomioida osallisten tarve tulla kuulluksi eli miten järjestetään osallisille turvallinen keskus-telutila, jossa osalliset voivat keskustella tasapuolisesti asiantuntijoiden ja muiden osallisten kanssa. Tutkijan tekemän havainnon perusteella turvallinen keskustelutila on mahdollista järjestää, joko pienryhmäkeskusteluissa asukastilaisuuksissa tai otakantaa.fi -verkkopalve-lussa, johon on määritelty hyvän verkkokeskustelun säännöt.

Tutkimustuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että asukastilaisuus on hyvä tapa osallistaa asukkaita. Tapaustutkimuksessa palautteista yli 60 % saatiin asukastilaisuuksista ja osal-listuminen asukastilaisuuksiin oli hyvää. Tosin 2.asukastilaisuuden järjestämistä voidaan pitää kyseenalaisena, sillä tapaustutkimuksessa 1.asukastilaisuuteen osallistui 35 henkilöä eli 19 % osallisista ja 2.asukastilaisuuteen osallistui 22 henkilöä eli 11 % osallisista. Kaikki haastateltavat pitivät asukastilaisuutta hyvänä osallistamismenetelmänä, ja asukastilaisuu-den puuttumisen arveltiin vaikuttavan osallistumisaktiivisuuteen sekä saadun palautteen

vähäiseen määrään. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että suunnittelun vuorovaikutukseen on hyvä sisällyttää asukastilaisuus. Siihen tulisiko asukastilaisuuden olla paikalla järjestet-tävä vai virtuaalinen, ei tässä tutkimuksessa voida ottaa kantaa, sillä tutkimusmateriaalin ei anna siihen vastausta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että haastateltavat nostivat esille asukkaiden tarpeen kohdatuksi ja kuulluksi. Asukastilaisuudessa tämä on mahdollista jär-jestää huolimatta siitä, onko kyseessä virtuaalinen tai paikalla järjestettävä asukastilaisuus.

Tapaustutkimuksen palautteista voidaan päätellä, että osallisilla on haasteita tunnistaa suunnittelualueen rajoja sekä suunnitteluperusteita. Tapaustutkimuksessa 55 % palaut-teista oli sellaisia, jotka olivat joko suunnittelualueen ulkopuolelta tai palaute oli asemakaa-van vastainen. Teemahaastatteluissa tuli myös ilmi, että osa osallisista aktivoituu liian myö-hään ja antaa suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa sellaista palautetta, jota ei ole asema-kaavan vuoksi mahdollista toteuttaa. Suunnittelun osallistamiseen olisikin hyvä sisällyttää asemakaavantulkinta eli osallisille kerrotaan, mitä asemakaavan mahdollistaa, ja mitä ra-joitteita asemakaava tuo suunnitteluhankkeeseen. Lähtökohtien selvittämien mahdollistaa osallisten paremman osallistumisen ja saatu palaute voisi kohdistua paremmin varsinai-seen suunnitteluhankkeevarsinai-seen. Asemakaavan tulkinta olisi mahdollista liittää selkokielisenä esimerkiksi katuhankkeen hankesivuille.

Sekä tapaustutkimuksen että haastatteluiden tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että saatu palaute vaikuttaa tehtävien suunnitelmien sisältöön, mikäli palaute on asemakaavan mukainen, sijaitsee suunnittelualueella ja noudattaa Espoon suunnitteluperiaatteita.

Tapaus- ja haastattelututkimuksesta saatujen tulosten perusteella, voidaan tehdä johtopää-tös, että riittävä vuorovaikuttamisen taso saavutetaan yhdellä tai kahdella osallistamisker-ralla. Johtopäätöstä tukee tapaustutkimuksesta saatujen palautteiden määrä ja niiden vai-kutus suunnitteluratkaisuihin. Suunnitteluun vaikuttavista palautteista 70 % annettiin liiken-neteeman osalta kahden ensimmäisen vuorovaikutuskierroksen aikana ja 35 % 1.osallista-miskierroksen aikana. Arvioitaessa riittävää vuorovaikutuksen tasoa voidaan peilata sekä lakien asettamia vaatimuksia että haastateltujen kokemuksia riittävästä vuorovaikutuk-sesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että osallisilla tulee olla lisuus seurata suunnittelua ja vaikuttaa siihen, ja tämän lisäksi osallisilla tulee olla mahdol-lisuus ilmaista mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, 8.luku). Lakia tulkittaessa Espoon verkkosivujen käyttäminen osallistamiseen voidaan tulkita riittäväksi, sillä osalliset saavat tiedon suunnittelun kulusta ja heillä on mah-dollisuus ilmaista mielipiteensä joko suullisesti (puhelimella) tai kirjallisesti (sähköpostilla tai virallisella muistutuksella). Teemahaastatteluista saatiin tulokseksi, että verkkopalveluiden käyttämistä osallistamiseen pidettiin riittävänä, mutta vastauksista voidaan tehdä tulkinta,

että jää epäselväksi ymmärtävätkö osalliset riittävästi suunnitelmia, mikäli osallistaminen on tiedottavaa ja vuorovaikuttaminen yksisuuntaista. Haastateltavat tunnistivat oman asi-antuntijaroolinsa suunnitelmien tulkitsijana osallisille. Paikalla järjestettävässä asukastilai-suudessa vuorovaikutus on kaksisuuntaista ja virtuaalisessa asukastilaiasukastilai-suudessa vuorovai-kutus on myös mahdollista järjestää kaksisuuntaisena, jolloin asiantuntijaroolin hyödyntä-minen suunnitelmien tulkitsijana on mahdollisuus toteuttaa.

Tutkimusaineiston perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että mikäli osallistaminen teh-dään, ilman asukastilaisuutta vain verkkopalvelussa, tulisi kiinnittää huomiota osallisille toi-mitettavan materiaalin saavutettavuuteen, selkokielisyyteen ja sisällön ymmärrettävyyteen.

Tapaustutkimuksen aikana verkkopalveluiden materiaalin sisältöä korjattiin saadun palaut-teen perusteella, jotta materiaalista saatiin ymmärrettävämpää. Haastatteluista voidaan tul-kita, että tekstitetty ja selostettu hankevideo lisää suunnitelmien ymmärrettävyyttä ja osalli-silla oli parempi mahdollisuus ymmärtää suunnitteluhankkeen sisältöä. Tapaustutkimuksen aikana tuotettua videota oli katseltu yli 330 kertaa, josta voidaan päätellä, että osallisilla on tarve saada tietoa ja mahdollisesti myös tarve palata annettuun aineistoon. Video myös mahdollistaa osallisen omaehtoisen osallistumisen hänelle sopivana aikana. Verkkopalve-luilla tehtävän osallistamisen haasteeksi voidaan tunnistaa verkkomateriaalin sisältö ja sen tulkinta, sekä sen laadullinen vaihtelu. Verkkopalveluilla tehtävästä osallistamisesta olisi hyvä tehdä ohjeistus, jossa kerrotaan, mitä aineistoa osallisille olisi hyvä tuottaa, miten saa-daan ymmärrettävää ja selkokielistä aineistoa tuotettua, ja miten suunnitelma aineisto olisi tasalaatuista.

Tutkimusaineiston perusteella asukasvuorovaikutusta voidaan kehittää verrattain pienillä menetelmillä. Aineiston perusteella asukasvuorovaikutusta kehitettäessä tulisi:

• järjestää joko virtuaalinen tai paikalla järjestettävä asukastilaisuus, jossa on turvalli-nen keskustelutila ja osallisilla mahdollisuus tulla kuulluksi.

• tarvittaessa viedään suunnitelmat otakantaa.fi -verkkopalveluun osallistamisen täy-dentämiseksi.

• tuottaa selkokielistä ja ymmärrettävää suunnittelumateriaalia sekä asemakaavasta tulkinta osallisille. Aineiston on hyvä olla yhteismitallista ja suunnitteluhankkeesta tuotettu video lisää aineiston ymmärrettävyyttä sekä mahdollistaa osalliselle oma-ehtoisen palaamisen aineistoon.

• mahdollistaa kaupungin asiantuntijaroolin ja osallisen kohtaaminen.

Tutkimuksessa saadut kehittämistoimenpiteet vastaavat Espoon osallisuusmallin peri-aatteita. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että tutkimuksen tulokset ovat oikean suun-taisia.

Tutkimusta tehtäessä tuli tarkastella tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksessa oli kaksi osaa kirjallisuusselvitys sekä tapaustutkimus.

Kirjallisuusselvityksessä käsiteltiin, mitä osallistaminen ja vuorovaikutus ovat, miten lain-säädäntö määrittelee osallistamista, mitä saavutettavuus on ja mitä vaatimuksia saavutet-tavuus asettaa verkkopalveluille. Kirjallisuusselvityksessä myös selvitettiin, mitä ovat poon kaupungin asettamat tavoitteet osallistumiselle ja vuorovaikutuksella, ja miten Es-poossa on suunniteltu, että osallistaminen tulisi hoitaa. Kirjallisuustutkimuksen avulla laa-dittiin osallistamisen ja vuorovaikuttamisen nykytila-analyysi, jonka avulla pyrittiin selvittä-mään, mitä lisätietoa tapaustutkimuksen toteuttamisella suunnittelun vuorovaikuttamisesta halutaan saavuttaa.

Opinnäytetyö oli työelämän kehittämistehtävä. Kehittämistoiminnassa on oleellista selvit-tää, millaista tietoa tavoitellaan. Kehittämistoiminnassa voidaan pyrkiä tuottamaan näyttöön perustavaa tietoa, jolloin pyritään tuottamaan tietoa mm. siitä voidaanko jotakin menetel-mää pitää toimivana. Tuolloin Korteniemen ja Borgin (2008) mukaan kehittämistehtävässä etsitään näyttöä kehitettävän asian käyttökelpoisuudesta. Kehittämistoiminta sisältää myös hiljaista tietoa. Tämä tarkoittaa, että alan ammattilaisella on käsitys siitä, että tehty toiminta on hyvää ja tuottaa tulosta, mutta hän ei välttämättä pysty määrittelemään, mihin tieto pe-rustuu. Rolfin (1995) mukaan hiljainen tieto on sosiaalisesti ankkuroitunutta, jossa se ns.

toimii. Kun hiljainen tieto kytketään sosiaaliseen kontekstiinsa muodostaa se keskeisen ke-hittämistoiminnan lähteen. (Toikko & Rantanen 2009, 39-41.)

Kehittämistehtävässä käytetyt laadulliset tutkimusmenetelmät tapaustutkimus ja teema-haastattelut soveltuivat hyvin kehittämistehtävän tiedon tuottamiseen, sillä tapaustutkimuk-silla pyritään vastaamaan kysymyksiin, ”mitä”, ”miten” ja ”miksi” eli tuottamaan näyttöä siitä, onko kehitettävä asia käyttökelpoinen ja teemahaastatteluilla pyrittiin saamaan ihmisiltä hil-jaista tietoa osallistamisesta.

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan tutkimuksen näytön ja tutkijan arvioinnin perusteella (Kananen 2017, 175). Case-tutkimuksesta saatuja tuloksia palautteiden luku-määristä, vuorovaikutuskertojen vaikutuksesta palautteen määrään ja laatuun sekä palaut-teiden sisältöanalyysistä voidaan pitää luotettavina, sillä hanketta dokumentoitiin koko hankkeen ajan ja kaikki saapuneet kommentit kirjattiin ylös. Teemahaastattelun tuloksia voidaan pitää verrattain luotettavina. Teemahaastatteluiden luotettavuutta heikentää se, että haastattelija ja haastateltavat olivat toisilleen tuttuja, ja haastateltavalla on työhistorian vuoksi ennakkokäsityksiä tehtävästä vuorovaikutuksesta. Haastatteluiden litterointia tehtä-essä huomioin, että haastattelijalla oli jonkin verran vaikutusta haastateltaviin ja osa haas-tattelujen tuloksista poistettiin aineistosta.

Tutkimustulosten otanta on verrattain pieni, mutta tapaustutkimuksen ja teemahaastattelui-den tulokset olivat samansuuntaisia. Työn aihe on sellainen, että osallistamisesta ja vuoro-vaikuttamisesta löytyy lukuisia vanhoja tutkimuksia, joissa on tehty kokeiluhankkeita asu-kasvuorovaikuttamisen kehittämiseksi. Tutkimuksia oli tehty sekä organisaatioiden ja osal-listen näkökulmista, mutta tutkijana en löytänyt tutkimusta, jossa olisi selvitetty osallistajien kokemuksia osallistamisesta. Osallistajat tulkittiin usein aineistoissa osallisten vastapuo-leksi, vaikka mm. teemahaastatteluiden perusteella voidaan tulkita, että osallistajat työs-kentelevät aktiivisesti sen eteen, että osalliset voisivat mahdollisimman hyvin osallistua, ja kantoivat huolta siitä, että osallisilla on riittävä tieto, ja että he pääsevät osallistumaan oikea-aikaisesti. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten osallistaminen ja yhteis-kunnan muutokset ovat muuttaneet osallistamista ja miten osallistajat tämän kokevat. Osal-listaminen on tärkeä osa kaupungin organisaatiota ja siten vaikuttaa merkittävästi kaupun-gin työntekijöiden työhön ja mahdollisesti myös sen kuormittavuuteen.

Lähteet

Aluehallintovirasto. 2020. Saavutettavat digipalvelut rakentavat yhdenvertaista Suomea.

Viitattu 23.4.2021. Saatavissa: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavat-digipalvelut-rakentavat-yhdenvertaista-suomea/

Aluehallintovirasto. Tietoa WCAG -ohjeistuksesta. Viitattu 24.2.2021. Saatavissa:

https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/tietoa-wcag-kriteereista/

Eriksson, P. & Koistinen, K. 2005. Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 4:2005. Kerava: Savion Kirjapaino Oy.

Espoo. 2021. Kuulemisesta kumppanuuteen - Espoon osallisuusmalli. Viitattu 23.4.2021.

Saatavissa: https://www.espoo.fi/download/noname/%7B0488FCE3-1756-48F1-AFC7-6D5A2589567D%7D/135040

Espoo. 2017. Espoo-tarina 2017-2021. Viitattu 20.4.2021. Saatavissa:

https://www.espoo.fi/download/noname/%7BD2192649-32C3-4E01-8EB1-7CA033DC1945%7D/98258

Espoo. a. Espoo-tarina. Viitattu 20.4.2021. Saatavissa: https://www.espoo.fi/fi-fi/espoon_kaupunki/paatoksenteko/espootarina

Espoo. b. Suunnitteluprosessin eteneminen. Viitattu 17.4.2021. Saatavissa:

https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Suunnittelu_ja_rakentaminen/Katusuunnitel mat/Suunnitteluprosessin_eteneminen(47380)

Espoo. c. Kehä I välillä Kalevalantie - Turunväylä (vt 1). Viitattu 25.4.2021. Saatavissa:

https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Liikennesuunnittelu/Liikennehankkeet/Ajank ohtaiset_hankkeet/Keha_I_valilla_Kalevalantie__Turunvayla_vt_1

Espoon karttapalvelu. Viitattu 25.4.2021. Saatavissa: https://kartat.espoo.fi/ims

Green Building Council Finland. 2019. Viitattu 1.5.2021. Saatavissa:

https://figbc.fi/kestavan-infran-maaritelma-julkaistu/

Haastateltava H1. Haastattelu 10.3.2021 Haastateltava H2. Haastattelu 10.3.2021

Haastateltava H3. Haastattelu 10.3.2021 Haastateltava H4. Haastattelu 11.3.2021 Haastateltava H5. Haastattelu 15.3.2021 Haastattelu H6. Haastattelu 15.3.2021 Haastattelu H7. Haastattelu 17.3.2021 Haastateltava H8. Haastattelu 23.3.2021

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.

Helsinki: Gaudeamus Oy.

Horelli, L., Roininen, J. & Wallin, S. 2003. Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoituksessa:

Seurannan ja arvioinnin viitekehys. Helsinki: Edita Prima Oy. Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40434/SY_664.pdf?sequence=1

Immonen, M., Norlamo, T. & Pajakoski, T. 2018. Ohjelmasuunnitelma Osallistuva Espoo-kehitysohjelma. Espoo. Viitattu 21.4.2021. Saatavissa: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina/Osallistuva_Espoo

Kananen, J. 2017. Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinnäytetyönä. Jyväskylä: Suomen Yliopistopaino Oy.

Kettunen, P. 2002. Miksi osallistumisesta puhutaan? Osallistumisen kehittäminen suomalaisissa kunnissa. Teoksessa Bäcklund P., Häkli J., Schulman H. (toim.) Osalliset ja Osaajat-Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Helsinki: Gaudeamus. 18–35.

Koskiaho, B. 2002. Onko osallisuus vahvaa demokratiaa? Maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisesta. Teoksessa Bäcklund P., Häkli J., Schulman H. (toim.) Osalliset ja Osaajat-Kansalaiset kaupungin suunnittelussa. Helsinki: Gaudeamus. 36–57.

Kotimaisten kielten keskus. Mitä yleiskieli on? Viitattu 24.4.2021. Saatavissa:

https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/yleiskieli/mita_yleiskieli_on Kuntalaki 410/2015. Saatavissa: Kuntalaki 410/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX

®

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019. Saatavissa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190306?search%5Btype%5D=pika&search%5 Bpika%5D=digitaalisten

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Saatavissa:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132?search%5Btype%5D=pika&search%5 Bpika%5D=maank%C3%A4ytt%C3%B6%20ja%20rakennuslaki

Valtionvarainministeriö. Saavutettavuus. Viitattu 24.2.2021. Saatavissa:

https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

Oikeusministeriö. Tietoa palvelusta. Viitattu 24.4.2021. Saatavissa:

https://www.otakantaa.fi/fi/tietoa-palvelusta/3/

Otakantaa.fi. 2020. Laajalahden kadut. Viitattu 25.4.2021. Saatavissa:

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/429/

Poutapilvi. Saavutettavuusdirektiivi. Viitattu.25.2.2021. Saatavissa:

https://saavutettavuusdirektiivi.fi/

Raide-Jokeri. Mikä Raide-Jokeri? Viitattu 25.4.2021. Saatavissa:

https://raidejokeri.info/mika-raide-jokeri/

Rättilä, T. & Rinne, J. 2016. Kuntademokratia kaksilla raiteilla. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu -sarjan julkaisu nro 96. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.

Selkokeskus. .2016a. Yleisohjeet. Viitattu 24.4.2021. Saatavissa:

https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/yleisohjeet/

Selkokeskus. 2016b. Sanat. Viitattu 24.4.2021. Saatavissa:

https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokirjoitusohjeet/sanat/

Toikko, T. & Rantanen T., 2007. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy

Virtala, S., 2014. Aivotutkimuksen hankesuunnittelumalli. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.

Viitattu 15.5.2021. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404214533

Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007. Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa. Helsinki: Edita Prima Oy. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/41516

Ympäristöministeriö. Maankäyttö - ja rakennuslain uudistus. Viitattu 14.5.2021. Saatavissa:

https://mrluudistus.fi/tietoa-lakiuudistuksesta/

Ympäristöministeriön asetus maankäyttö - ja rakennusasetus 895/1999. Saatavissa:

Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Liite 1. Laajalahden katujen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

Liite2. Koostetaulukot palautteista.

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut • Kaikki tiet ovat liian kapeitaliikennekaavoitusKoko suunnittelualue1eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella Yleisesti koko alueelle lisää parkkipaikkoja kadunvarsipysäinnin sijaanliikennepysäinnin kehittäminenKoko suunnittelualue1eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella • Räintielle katupuita (baanan ja kadun väliin) maisemavihersuunnitteluRäintie1eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella • Kaukolantien mutka vaarallinen – jalankulkutie on liian kapealiikenneliikenneturvallisuusKaukolantie1eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella Räintiel mäessä pysäinti vaarallista etenkin talvellaliikennepysäinnin kehittäminenRäintie1eiei toimenpidettäJatkosuunnittelu • Alueelle pitää istuttaa paljon mänty. Alueelle ominainen puulaji.maisemavihersuunnitteluKoko suunnittelualue1eiei toimenpidettäJatkosuunnittelu • Kurkijoen tien pensaat ja puut ilytettämaisemavihersuunnitteluKurkijoentie1eiei toimenpidettäJatkosuunnittelu sitoa kasvillisuudella? (erit. tien eteläpuolella) maisemavihersuunnitteluTurvesuontie1eiei toimenpidettäJatkosuunnittelu • Kurkijoentien 1 tontilta kääntyminen Kurkijoentielle vaikeaa liikenneliikenneturvallisuusKurkijoentie1eiei toimenpidettäKaavanvastainen Eipikulkua RäintielliikennekaavoitusRäintie1eiei toimenpidettäKaavanvastainen • Vuokselantien 10,12,14 tonteilta pääsy Turvesuontien ja Muolaantien risteykseenliikennekaavoitusVuokselantie1eiei toimenpidettäKaavanvastainen Antreantielle Antreanpolun kohdalle kolmioliikenneliikenneturvallisuusAntreantie1eiei toimenpidettäLiikennesuunnittelun vastainen • Onko Räinpuistossa pysäintimahdollisuuksialiikennepysäinnin kehittäminenRäinpuisto1eiei toimenpidettäLiikennesuunnittelun vastainen • Miksi Räinkujalla ei ole jalankulku- ja/tai ptietä?liikennejalankulku ja pilyRäinkuja1eiei toimenpidettäNykytilanne säilytetty • Räintien pohjoispäässä ei ole jalankulkutietä ollenkaanliikennejalankulku ja pilyRäintie1eiei toimenpidettäNykytilanne säilytetty • Räintie 33: Jalkaytä on autotallin lattian tasollaliikennekunnallistekniikkaRäintie1eiei toimenpidettäNykytilanne säilytetty • Veteraanipolun huoltoajon turvallisuus (huom. leikkipaikka)liikenneliikenneturvallisuusVeteraanipolku1eiei toimenpidettäNykytilanne säilytetty • Rinnakkaisväy Ruukinranta-Leppävaaransolmu välilleliikennekaavoitusAlueen ulkopuolella1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella pelätään, ettäpiajo liäntyy KurkijoentielliikenneliikenneturvallisuusKurkijoentie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Voiko Kurkijoentielle tulevaa Raide-Jokerin pysäkk ja bussipysäkk yhdistää? liikennejoukkoliikenneKurkijoentie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Turvesuontielle Ilmeentien risteyskohtaan suojatieliikenneliikenneturvallisuusTurvesuontie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Turvesolmun liikenneympyrässä vaaratilanteita päivittäin, koska autoilijat ajavat kovaa (60km/h) liikenneliikenneturvallisuusTurvesuontie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Turvesuontie on ruuhkainenliikenneliikenneturvallisuusTurvesuontie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Antreantien pohjoispuolelle kantautuu Vt 1 meluamelumeluntorjuntaAntreantie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Kurkijoenpuiston meluesteet puuta, ei betonia ei graffitejamelumeluntorjuntaKurkijoenpuisto1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Kurkijoentien ja Elisevaarankujan kohdalle pidempi melueste melumeluntorjuntaKurkijoentie1eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Räintien ja Kurkijoentien risteyksessä valo ongelma liikennekunnallistekniikkaRäintie1eitiedon välitysTieto välitetty eteenpäin • Miten mediheli mahtuu laskeutumaan Laajalahden koulun laajennuksenlkeen? muukunnallistekniikkaKoulu1eitiedon välitysToisen toimialan toimintaa, tieto litetty eteenpäin • Koulun kenlle lapsille urheiluaktiviteetteja muuleikkipaikkasuunnitteluKoulu1eitiedon välitysToisen toimialan toimintaa, tieto litetty eteenpäin

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut • Kirvuntien LP-alueen kohdalla oleva bussipysäkki laajentunut – pysäkki nykyiselän riittämätönliikennejoukkoliikenneKirvuntie1kylläbussipysäkki • Hidasteet liian matalia KaukolantielliikenneliikenneturvallisuusKaukolantie1kyllähidaste • Hidasteita RäintielleliikenneliikenneturvallisuusRäintie1kyllähidaste • Kurkijoenpuistossa hulevesikerääntym tonteillahulevesihulevesisuunnitteluKurkijoenpuisto1kyllähulevesipuisto • Räinpuiston reunalla tontti 3 kiinteistössä oma pumppu kellarissa ytössä 9.3.202hulevesihulevesisuunnitteluRäinpuisto1kyllähulevesisuunnitelma • Hulevesien viivytys tai ohjaaminen Räintiel TurvesuontiellehulevesihulevesisuunnitteluRäintie1kyllähulevesisuunnitelma Turvesuontien ja Kehä I liittymään kertyy vettähulevesihulevesisuunnitteluTurvesuontie1kyllähulevesisuunnitelma • Hulevesien virtaus taattava Turvesuontien ja Muolaantien koilliskulmassa (asemakaavassa alue 17P1)hulevesihulevesisuunnitteluTurvesuontie1kyllähulevesisuunnitelma Jalankulku- ja ptie Turvesuontien pohjoispuolelle liikennejalankulku ja pilyTurvesuontie1kylläjalankulku ja ptie • Ptiet molemmin puolin Turvesuontielle liikennepilyn kehittäminenTurvesuontie1kylläjalankulku ja ptie • Hidasteita Kirvuntielle (vaikka heti)liikenneliikenneturvallisuusKirvuntie1kylläkorotettu suojatie • Kirvunkujalta Kirvuntielle näkyvyys heikko - päikotilaisia kulkeessä liikenneliikenneturvallisuusKirvuntie1kylläkorotettu suojatie • Pilyteiden reunakivet ovat terävliikennekunnallistekniikkaKoko suunnittelualue1kyllävelyteiden saneeraus • Muolaantien itäpuolelle jalankulkutieliikennejalankulku ja pilyMuolaantie1kyllävelytie ja suojatiet Turvesuontien bussipysäkille katos liikennejoukkoliikenneTurvesuontie1kylläliikennesuunnittelu Turvesuontie-Kirvuntie-Muolaantien risteykseen toivotaan parannuksia; vaiheistetut liikennevalot, liikenneympyrä tmsliikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie1kylläliittymäjärjestely Kulku Turvesuontiel Kirvuntielle liikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie1kylläliittymäjärjestely • Hienot männyt ilytettä (Raivaaja-aukion ja kirjaston tontin kulmalla) maisemavihersuunnitteluRaivaaja-aukio1kyllämaisemasuunnittelu Räinpuisto siistimmäksi, nyt alue on epämääinen ryteikkömaisemavihersuunnitteluRäinpuisto1kyllämaisemasuunnittelu • Räinpuisto, Jaakkimaannotko ja muut nykyiset viheralueet toivotaanilytettänmaisemavihersuunnitteluRäinpuisto1kyllämaisemasuunnittelu Turvesuontien pohjoispuolelle meluaita koko matkalle melumeluntorjuntaTurvesuontie1kyllämeluaita • Lisää puita koko suunnittelualueellemaisemavihersuunnitteluKoko suunnittelualue1kylläpuuistutuksia Kaistat piliille molempiin suuntiin Kirvuntielliikennepilyn kehittäminenKirvuntie1kylläpkaistat • Hiekkatie ei kestä sadetta, urat jopa 20 cm syviäliikennesaneerausKoko suunnittelualue1kylläsaneeraussuunnitelma Kulku Kurkijoentien yli turvattava Raivaaja-aukiolta itäänliikenneliikenneturvallisuusKurkijoentie1kylläsuojatie Turvallinen kulku Vuokselantiel Turvesuontien yliliikenneliikenneturvallisuusVuokselantie1kylläsuojatie • Antreantiel Jääskenkallion polun pohjoispuolella on umpeen kasvanut ojahulevesitietoAntreantie1kyllätieto kunnossapitoon • Katuvaloja pimnä TurvesuontielvalaistustietoTurvesuontie1kyllätieto kunnossapitoon • Päävesijohto on aiheuttanut ympäristölle vaurioita (soistunut alue)hulevesikunnallistekniikkaKoko suunnittelualue1kyllävesihuoltosaneeraus

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut Kirvuntien liittymä Turvesuontielle valo-ohjauksen muuttaminen kiertoliittymäksi puoltavaliikenneliikennesuunnitteluKirvuntie2eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella Jaakimantie pkaduksiliikennepilyn kehittäminenJaakimantie2eiei toimenpidettäEspoossa vielä tuntematon liikennemuoto Kaukolantien pkaduksiliikennepilyn kehittäminenKaukolantie2eiei toimenpidettäEspoossa vielä tuntematon liikennemuoto Useita vihrei pkatuja koko suunnitelualueelleliikennepilyn kehittäminenKoko suunnittelualue2eiei toimenpidettäEspoossa vielä tuntematon liikennemuoto Muolaantielle läpiajokielto ja nopeuksien hillitseminenliikenneliikenneturvallisuusMuolaantie2eiei toimenpidettäKaavanvastainen Autoliikenne Kehä 1:lleliikenneliikennesuunnitteluKehä I2eiei toimenpidettä

Rakentamisen aikainen ongelma,joka poistuu, kun liikennejärjestelyt Kehä I:llä valmistuneet. • Rinnakkaisväy Ruukinranta-Leppävaaransolmu välilleliikennemuutos kaavaanAlueen ulkopuolella2eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Turvesolmun liittymäliikenneliikennesuunnitteluAlueen ulkopuolella2eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella piajoliikenteen estäminen Kurkijoensiltaa pitkin RuukinrantaanliikenneliikennesuunnitteluKurkijoensilta2eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella piajoliikenteen estäminen Kurkijoensiltaa pitkin RuukinrantaanliikenneliikennesuunnitteluKurkijoensilta2eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Turvesuontielle Ilmeentien kohdalle kevyen liikenteen silta tai alikulkuliikenneliikenneturvallisuusTurvesuontie2eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella • Miten mediheli mahtuu laskeutumaan Laajalahden koulun laajennuksenlkeen? muukunnallistekniikkaKoulu2eiei toimenpidettäToisen toimialan toimintaa, tieto litetty eteenpäin • Koulun kenlle lapsille urheiluaktiviteetteja muuleikkipaikkasuunnitteluKoulu2eiei toimenpidettäToisen toimialan toimintaa, tieto litetty eteenpäin Meluntorjunta Kehä I:n suuntaanmelumeluntorjuntaKehä I2eiei toimenpidettätoteutunut Kehä I:n suunnitelmissa Meluntorjunta Kehä I:n suuntaanmelumeluntorjuntaKehä I2eiei toimenpidettätoteutunut Kehä I:n suunnitelmissa 212 reittiliikennejoukkoliikenneKoko suunnittelualue2kylläbussipysäkki Kirvuntielle koululaisten saattoliikenne, dropp off - pisteetliikenneliikennesuunnitteluKirvuntie2kyllädropp off-piste Muolaantielle hidasteitaliikenneliikenneturvallisuusMuolaantie2kyllähidaste Muolaantielle hidasteitaliikenneliikenneturvallisuusMuolaantie2kyllähidaste Räintien liikenteen rauhoittaminen asukkailleliikenneliikenneturvallisuusRäintie2kyllähidaste Räintienpiajon turvaaminenliikenneliikennesuunnitteluRäintie2kyllähidaste Räintien liikenteen rauhoittaminen asukkailleliikenneliikennesuunnitteluRäintie2kyllähidaste Räintienpiajon turvaaminenliikenneliikennesuunnitteluRäintie2kyllähidaste Kevyen liikenteen väy Turvesuontien pohjoisreunaanliikennejalankulku ja pilyTurvesuontie2kylläjalankulku ja ptie Kirvuntiel huomioitava lasten turvallisuusliikenneliikenneturvallisuusKirvuntie2kyllävelytie ja suojatiet Kevyen liikenteen reitit koko Laajalahdessaliikennepilyn kehittäminenKoko suunnittelualue2kyllävelytie ja suojatiet Kevyen liikenteen reitit koko Laajalahdessaliikennepilyn kehittäminenKoko suunnittelualue2kyllävelytie ja suojatiet piajonliikenteen vähenminen ja ajonopeuksien hillitseminen TurvesuontielliikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie2kylläliikennesuunnittelu Kirvuntien liittymä Turvesuontielle valo-ohjauksen muuttaminen kiertoliittymäksi kielliikenneliikennesuunnitteluKirvuntie2kylläliittymäjärjestely Meluntorjunta TurvesuontielmelumeluntorjuntaTurvesuontie2kyllämeluaita

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut Lumivaarantien yhdistyminen pteihinliikenneliikennesuunnitteluLumivaarantie3eiei toimenpidettäKaavanvastainen Kurkijoentien pohjoisreunalle suunniteltu bussipykki poistaminenliikennejoukkoliikenneKurkijoentie3eiei toimenpidettäPykin sijainti perustuu liikeninnin tarpeeseen Laajalahden pysäkit kommentti pysäkkien lyhenmiseksiliikennejoukkoliikenneKoko suunnittelualue3eiei toimenpidettä Pykkien pituus perustuu liikenitsijän tarpeeseen ja koulun saattoon Raskaan liikenteenpiajo Antreantiel ja jalankulku /pilyliikenneliikennesuunnitteluAntreantie3eiei toimenpidettä

Raskasta liikennettä ei voida kielä. Liittyy alueen rakentamiseen pääasiallisesti Yhdistetyt vely- ja ptiet Lepvaaraanliikennepyöilyn kehittäminenKirvuntie3kylläei toimenpidettäsuunniteltu pkaistat Kirvuntielle sekä velytie Ilmeentien risteyksen turvallisuusliikenneliikenneturvallisuusIlmeentie3eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Pyöily rantatietä Otaniemeenliikennepyöilyn kehittäminenOtaniementie3eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella LeikkipaikkojamuupuistosuunnitteluPuistot3eimaisemasuunnitteluVoidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä Ei kevyen liikenteen väyä Turvesuontien pohjoisreunaanliikennejalankulku ja pilyTurvesuontie3eijalankulku ja ptie Kommentti kuvamateriaalistamuukunnallistekniikkaKoko suunnittelualue3kylläaineistomuutos Hulevesipuistot viihtyisyyshulevesihulevesisuunnitteluPuistot3kyllähulevesipuisto velytiet ja suojatiet ilytet KirvuntielliikenneliikennesuunnitteluKirvuntie3kyllävelytie ja suojatiet Pyöparkit- keskustelua sijainneistaliikennepyöilyn kehittäminenKurkijoentie3kylläliikennesuunnittelu Ajonopeuksien hillin Turvesuontiel 1liikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie3kylläliikennesuunnittelu Ajonopeuksien hillin Turvesuontiel 2liikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie3kylläliikennesuunnittelu Laajalahden keskustan ilyttäminen torimaisenamaisemavihersuunnitteluLaajalahden keskusta3kyllämaisemasuunnittelu Meluntorjunta TurvesuontielmelumeluntorjuntaTurvesuontie3kyllämeluaita

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut Onko Räinpuiston itään päin laskevaa ojaa tarkoitus maisemoida ja siist ? Ojassa on nykyisin paljon roskia. Kivmisen avulla saisi puistikosta hän siistimmän. Vesiä seisomaan pohjoisemman avo-ojan kohdalle ja siel tulee vettä tontille ja kellariin. Ojan virtauksen parantaminen toivottavaa.hulevesihulevesisuunnitteluRäinpuisto4eiei toimenpidettäVoidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä Osasta Jaakkimantien omakotitaloista puretaan nykyisin hulevesiä Turvesuontien avo-ojiin. Onko ojat huomioitu Turvesuontienrjestelyissä ?hulevesihulevesisuunnitteluTurvesuontie4kyllähulevesipuistoRäinpuiston kohdalla pohjaveden pinta on aika korkealla ja alue on mär. Mitenmä on huomioitu hulevesisuunnittelussa ? Poisto-ojan pitäisi olla syvemmäl ja hulevesien hallintarjestää Kehä I:n toisella puolellahulevesihulevesisuunnitteluRäinpuisto4kyllähulevesipuisto Turvesuontien ylittävän suojatien tarve Räinkujan ja Vuokselantien kohdalla kyseenalaistettiinliikenneliikenneturvallisuusTurvesuontie4kylläliikennesuunnittelu Kirvuntielle toivottiin korotettua liittymää Kivunkujan ja Räintien kohdalleliikenneliikenneturvallisuusKirvuntie4kylläliikennesuunnittelu Kirvunkujan liikennemää tulevaisuudessa, kun Heinojanpolun liikennettä siirtyy KirvunkujalleliikenneliikennesuunnitteluKirvunkuja4kylläliikennesuunnittelu Ali-tai ylikulu Turvesuontien ylitseliikenneliikennesuunnitteluTurvesuontie4eiei toimenpidettäEi tilaa katualueella Jaakkimantienpiajon estäminenliikenneliikennesuunnitteluJaakkimantie4eiei toimenpidettäKaavanvastainen piajoliikenne Ruukinrannasta Kehä I:n yli LaajalahteenliikenneliikennesuunnitteluKurkijoensilta4eiei toimenpidettäVoidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä Kurkijoentien pohjoispuolen pysäkin tarkistaminen mielelännnemmäs kuin esitettyliikenneliikennesuunnitteluKurkijoentie4kylläliikennesuunnittelu

PalauteTeemaSuunnittelun osa-alueSijaintiVuorovaikutuskierrosToteutettu suunnitelmissaToimenpideMiksi ei toteutunut Miten Raide-Jokerin ja Kurkijoentien ajoneuvoliikenteen rjestelyt on yhteensovitettuliikenneliikennesuunnitteluKehä I4eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Kehä I:n itäpuolelle toivottiin rinnakkaisyhteyttä Laajalahdensolmun ja Ruukinrannantien välille.liikenneliikennesuunnitteluKaukolantie4eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Kaukolantie toivottiin muutettavan yksisuuntaiseksi, jotta mm. koulun liikenne rauhoittuisiliikenneliikenneturvallisuusKaukolantie4eiei toimenpidettäKaavanvastainen Bussilinjat lopputilanteessa hankkeiden valmistuttualiikennejoukkoliikenneKoko suunnittelualue4kylläliikennesuunnittelu Miksi Kurkijoentie ei ole suunnittelussa mukana?maisemavihersuunnitteluKurkijoentienpuisto4eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella Räinpuistoon esitetty hulevesiallas ja tevesipumppaamo. Onko puistoa ämässä ollenkaan ?maisemavihersuunnitteluRäinpuisto4kyllämaisemasuunnittelu Aina, kun rakennetaan, maastoa raivataan hirveän tehokkaasti alueen ulkopuolelle. Tuntuu, että suunnittelualueen rajojen siltä poistetaan kaikki elollinen.maisemavihersuunnitteluKoko suunnittelualue4kyllämaisemasuunnittelu Toivotaan hyvin helä ttä puiden poiston suhteen.maisemavihersuunnitteluKoko suunnittelualue4kyllämaisemasuunnittelu Todettiin, että Jaakkimantien varrella on meluntorjuntatarve eli 55 dB ja suunnittelut toimenpiteet parantavat melutilannetta. Silti Jaakkimantien itäosassa ohjearvo ylittyy.melumeluntorjuntaJaakkimantie4eimelukaideJaakkimantien sijainti on haastava ja meluntorjunta vaikeampaa Onko mahdollista limittää meluestei Räinkujan aukkojen kohdalla ?melumeluntorjuntaRäinkuja4eiei toimenpidettäVoidaan tarkastella jatkosuunnittelun yhteydessä Graffiteista oltiin huolissaan: Raide-Jokerin melukaide Kurkijoenpuistossa saattaa keräät graffitteja. Toiveena korostui meluaitojen puurimoitus samaan tapaan kuin on tulossa Kehä I Laajalahteen, nimenomaan graffittien ehisemiseksi.melumeluntorjuntaKurkijoentienpuisto4eiei toimenpidettäSuunnittelualueen ulkopuolella