Tässä tutkimuksessa tutkittiin, kuinka korkosääntelyn on vaikuttanut pikavippejä tarjoa-viin yrityksiin. Ensimmäisen alatutkimuskysymys keskittyi pikavippejä tarjoavien yritys-ten taloustiedoissa tapahtuneisiin muutoksiin ja toinen myönnettyjen luottojen määrissä tapahtuneisiin muutoksiin. Aineistona tutkielmassa käytettiin Voitto+ -yritystietokan-nasta haettuja yritysten tilinpäätöstietoja, sekä Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin tilas-toja myönnettyjen luottojen määrästä.
Tämä tutkielma antaa samanlaisia tuloksia, kuin aikaisemmat tutkimukset korkokaton vaikutuksista. Myönnettyjen luottojen määrä laski merkittävästi ensimmäisen korko-sääntelyn seurauksena, joka vastaa Bhutta et al. (2016) ja Zinmanin (2010) saamia tulok-sia. Myönnettyjen luottojen määrän lasku selittyy osaltaan luotonantajien määrän las-kulla. Vartiaisen (2016) tutkimuksessa havaittiin vuoden 2013 korkosääntelyn vaikutta-neen negatiivisesti lainantarjoajien määrään ja samaan aikaan myönnettyjen luottojen määrä laski merkittävästi. Vaikka tässä tutkielmassa ei ollut aiheena tutkia yritysten mää-rissä tapahtuneita muutoksia, tutkielman aikana havaittiin joidenkin yritysten lopetta-neen toimintansa väliaikaisesti vuoden 2020 korkokaton myötä. (Ainalaina 2020; Euro24 2020) Myös Dasgupta ja Mason (2020), sekä Zinman (2010) raportoivat tutkimuksissaan korkokaton asettamisen vähentävän lainantarjoajien määrää merkittävästi. Korkosäänte-lyn seurauksena pikavippien lainasummat ja takaisinmaksuajat nousivat huomattavasti.
Myös Bodehornin (2007) havaitsi tutkimuksessaan korkosääntelyn nostavan lainasum-mien määrää.
Vaikka tutkimustulosten perusteella korkosääntely ei ole vaikuttanut merkittävästi yri-tysten taloudellisiin toimintaedellytyksiin, kaksi tähän tutkielmaan valituista yrityksistä lopetti toimintansa vuoden 2019 korkosääntelyn voimaanastumisen aikaan. Yhteensä kahdeksan Etelä-Suomen AVI:n rekisteriin merkityistä luotonantajista lopetti toimin-tansa syyskuussa 2019.
Tutkimuksen luotettavuutta voisi parantaa ottamalla huomioon kaikki Etelä-Suomen AVI:n rekisteriin merkityt pikavippejä tarjoavat yritykset. Yritysten taloudellisia toimin-taedellytyksiä tarkasteltaessa otettiin huomioon vain muutama tunnusluku, ja tutkimuk-sen luotettavuutta voisi edelleen parantaa perehtymällä tarkemmin jokaitutkimuk-sen yrityktutkimuk-sen
tilinpäätöksiin. Vuoden 2019 korkosääntelyn vaikutuksista myönnettyjen luottojen mää-riin ei saatu luotettavia tuloksia tilastollisen tiedon puuttumisen takia. Mielenkiintoinen jatkotutkimus olisi toteuttaa samankaltainen tutkimus, ottamalla huomioon kaikki pika-vippejä tarjoavat yritykset, väliaikaisen korkokaton päättymisen jälkeen, kun vuoden 2019 korkosääntelyn vaikutukset olisivat paremmin havaittavissa. Suomessa toimivien ulkomaisten digipankkien määrä on ollut kasvussa muutaman vuoden ajan. Erityisesti norjalaisten ja ruotsalaisten digipankkien myöntämät kulutusluotot ovat olleet kasvussa.
Digipankkien myöntämien kulutusluottojen määrä on kasvanut noin 2 miljardia euroa vuoden 2017 lopun ja vuoden 2020 syyskuun välisenä aikana. (Wirman 2020) Mielen-kiintoinen tutkimusaihe olisi selvittää, miksi ulkomaiset digipankit ovat alkaneet tarjota kulutusluottoja Suomessa, vaikka Suomessa on tehty suuria muutoksia korkosääntelyyn.
Sääntelyteorian näkökulmasta on vaikea todeta vuosien 2013 ja 2019 korkosääntelyn on-nistuneen. Vuoden 2013 korkosääntelyllä ei selvästikään päästy haluttuun lopputulok-seen. Päinvastoin lainasummat ja takaisinmaksuajat vain kasvoivat, eikä korot laskeneet halutulle tasolle. Vuoden 2013 sääntely siis epäonnistui tavoitteessaan ja vuoden 2019 korkosääntelyllä pyrittiin korjaamaan sen puutteita. Vuoden 2019 syyskuussa asetettu 20
%:n korkokatto ei kerennyt olla voimassa edes vuotta, kun se laskettiin 10 %:iin. Säänte-lyteorian mukaan liian usein muuttuva sääntely aiheuttaa paljon kuluja ja heikentää muun muassa yritysten kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua. Luottonen et al. (2020, 22) toteavat, että jos 10 % korkokatto olisi ollut alun perinkin oikea korkotaso kuluttajien näkökulmasta, vuonna 2019 olisi pitänyt asettaa korkokatto suoraan 10 prosenttiin. He ottivat tutkimuksessaan myös kantaa siihen, että lainsäätäjien tulisi perustaa näin keskei-nen muutos taloudelliseen analyysiin, eikä vain muuttaa korkokattoa lyhyen ajan sisällä näin voimakkaasti (Luottonen et al. 2020, 22).
Pikavipit nostettiin vahvasti julkiseen keskusteluun vuonna 2019. Kilpailu- ja kuluttajavi-rasto asetti pikaluotot keskeiseksi tutkimus- ja selvityskohteeksi, ja pikavippeihin liitty-viä ongelmia käsiteltiin kevään 2019 hallitusohjelmassa (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2019; Valtioneuvosto 2019). Hallitusohjelmassa esitettiin pikavippien valvonnan keskit-tämistä finanssivalvonnalle, sekö positiivisen luottorekisterin käyttöönottamista. Positii-visesta luottorekisteristä selviäisi henkilön voimassa olevat luotot ja luotonantaja voisi paremmin selvittää asiakkaiden luottokelpoisuutta. (Valtioneuvosto 2019)
Positiivisen luottorekisterin avulla pikavippeihin liittyvät ongelmat saattaisivat vähentyä, ja pikavipeistä sekä niiden käytöstä tehtävät tutkimukset varmasti helpottuisivat, koska tietoa asiakkaista olisi paremmin saatavilla. Tutkimukset pikavipeistä auttavat ymmärtä-mään niihin liittyvien ongelmien laajuutta ja vakavuutta. Pikavipeistä tehtävät tutkimuk-set myös helpottaisivat päättäjiä toteuttamaan tarpeellista sääntelyä, paljon kustannuksia ja haitallisia sivuvaikutuksia aiheuttavan sääntelyn sijaan. Positiivinen luottorekisteri on oikea suunta pikavippeihin liittyvien ongelmien vähentämiseen sekä helpottamaan tule-vaisuudessa tehtäviä tutkimuksia.
Lähteet
Ainalaina (2020) 1.7.2020 voimaanastuneen lakimuutoksen vaikutuksista. [verkkodoku-mentti]. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavilla https://secure.ainalaina.fi/tililuotto/
Alma Talent Oy, Tietopalvelut (2020) Tunnuslukuopas. [verkkodokumentti]. [Viitattu 9.11.2020]. Saatavilla https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas
Baldwin, R., Cave, M. & Lodge, M. (2011) Understanding regulation theory, strategy, and practice. 2. p. New York, Oxford University Press
Bhutta, N. Goldin, J. & Homonoff, T. (2016) Consumer borrowing after payday loan bans.
The Journal of Law and Economics, 59:1, 225–259
Bodehorn, H. (2007) Usury ceilings and bank lending behavior: Evidence from nineteenth century New York. Explorations in economic history, 44, 2, 179–202
Campbell, J. Y., Jackson, H. E., Madrian, B. C. & Tufano, P. (2011) Consumer financial pro-tection. Journal of Economic Perspectives, 25, 1, 91–114
Carter, S. P. (2015) Payday Loan and Pawnshop Usage: The Impact of Allowing Payday Loan Rollovers. The Journal of consumer affairs. 49, 2, 436–456
Danske Bank (2020) Mastercard-luottokorttien käyttöehdot. [verkkodokumentti]. [Vii-tattu 20.10.2020]. Saatavilla https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-
bank/fi/fi/tuotteet/mastercard---luottokorttien-kayttoeh-dot.pdf?rev=f7d6af73ac624ed3a56e8c5fdb1dffbe&hash=8E9AC455EA4E1E8A16E1328 57DFDF192
DeYoung, R. & Phillips, R. J. (2013) Interest Rate Caps and Implicit Collusion: the Case of Payday Lending. International Journal Banking, Accounting and Finance. 5, 1/2, 121–158 Dick C., Iliewa Z., Jaroszek L., Knobloch M., Reifner U., Schröder M., Voronkova S. (2010):
Study on interest rate restrictions in the EU, Final Report for the EU Commission DG In-ternal Market and Services
Eriksson, P. & Koistinen, K. (2014) Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskes-kuksen tutkimuksia ja selvityksiä 11 [verkkodokumentti]. [Viitattu 8.10.2020]. Saatavilla http://hdl.handle.net/10138/153032
Etelä-Suomen aluehallintavirasto (2020) Luotonantaja- ja vertaislainavälittäjärekisteri.
[verkkodokumentti]. Saatavilla https://www.avi.fi/documents/10191/19290/Luoton-antajarekisteri_060313/44cb059e-268a-4aef-a0fc-51fc622c4d4e
Euro ja talous (2020) Digipankit
Euro24 (2020) Euroja elämään. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavilla https://euro24.fi/
Fekrazad, A. (2020) Impacts of interest rate cap on the payday loan market: Evidence from Rhode Island. Journal of banking & finance. 113, 1–31
Get capital (2019) Tiedote Get Capital lainapalvelun päättymisestä. [verkkodokumentti].
[Viitattu 25.11.2020]. Saatavilla https://www.getcapital.fi/
HE 64/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, rikos-lain 36 luvun 6 §:n ja korkorikos-lain 4 §:n muuttamisesta
HE 24/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain muuttami-sesta ja eräiden luotonantajien rekisteröinnistä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi HE 78/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräi-den luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta HE 230/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajaluottosopimuksia ja eräitä muita kuluttajasopimuksia koskevien säännösten muuttamisesta
HE 53/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun väliai-kaisesta muuttamisesta
Heikkilä, T. (2014) Tilastollinen tutkimus. Helsinki, Edita
Jakobsson, N. (2008). Pikaluotot - hämärää markkinointia, kohtuuttomia sopimusehtoja ja koronkiskontaa? Helsinki Law Rewiew. 2, 1, 145–169
Juurikkala, O. (2012) Pikavippien sääntely: ei korkokattoa, vaan erityinen harkinta-aika.
Oikeus 41, 3, 452–460
Järvelä, K., Raijas, A. & Saastamoinen, M. (2019). Pikavippiongelmien laatu ja laajuus. Kil-pailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/2019 [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.9.2020].
Saatavilla https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2019/kkv-selvityksia-3-2019-pikavippiongelmien-laatu-ja-laajuus.pdf
Kaartinen, R. & Lähteenmaa, J. (2006) Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja? Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitetut tutkimukset 10/2006 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2019) KKV:n selvitys: Pikaluottojen markkinoinnin säänte-lyn tiukentaminen suojelisi velkaongelmilta. [verkkodokumentti] [Viitattu 1.10.2020].
Saatavilla https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2019/28.11.2019-kkvn-selvi-tys-pikaluottojen-markkinoinnin-saatelyn-tiukentaminen-suojelisi-velkaongelmilta/
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2020) Luottojen enimmäiskorkoa ja markkinointia tiuken-netaan tilapäisesti koronan vuoksi. [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.9.2020]. Saatavilla https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2020/1.7.2020-kuluttajaluottojen-enim-maiskorkoa-ja-markkinointia-tiukennetaan-tilapaisesti-koronan-vuoksi/
KK 921/2005 vp Kirjallinen kysymys: Pikavippilainajärjestelmän hyväksyttävyys KK 334/2006 vp Kirjallinen kysymys: Pikalainojen markkinointi
KK 256/2008 vp Kirjallinen kysymys: Ylivelkaantuneiden päällekkäiset pikalainat Kuluttajansuojalaki 207/2013 7:17a. Annettu Helsingissä 15.3.2013
Kuluttajansuojalaki 596/2019. Annettu Helsingissä 26.4.2019.
LA 7/2006 vp Lakialoite: Laki kuluttajansuojalain 7 luvun 4 §:n muuttamisesta LA 58/2011 vp Lakialoite: Laki kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta
Luotonen, N., Puttonen, V. & Rantapuska, E. (2020) Korona-ajan korkokatto ei tuo helpo-tusta kuluttajalle. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Rahoituksen laitos
Luottoraha (2019) LuottoRahan 2000–3000 € jatkuva luotto. [verkkodokumentti]. [Vii-tattu 25.11.2020]. Saatavilla https://www.luottoraha.fi/
Länsineva, P. (2010) Pikaluottojen sääntely ja perusoikeudet. Lakimies 6/2010, 1054–
1060
Makkonen, A. (2014) Instant loans: Problems and Regulations on Finland. Juridical Inter-national 2014, 96–119
Dasgupta, K. & Mason, B. J. (2020) The effect of interest rate caps on bankruptcy: Synthetic control evidence from recent payday lending bans. Journal of Banking and Finance. 119, 1–22
Määttä, K. (2002) Oikeudellisen sääntelyn tutkimus – lastuja sääntelyteoriassa. Oikeus 31, 2, 132–142
Määttä, K. (2010) Pikaluottojen sääntely oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta. Laki-mies 3/2010, 265–279
Määttä, K. & Tala, J. (2015) Mitä sääntely maksaa – Sääntelytaakan ja lainsäädännön kus-tannusten tarkastelua. [verkkodokumentti]. [Viitattu 29.10.2020]. Saatavilla https://www.edilex.fi/artikkelit/14952.pdf
Oikeusministeriö (2016) Arvomuistio poikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehdoista.
Lainvalmisteluosasto OM16/41/2016
Pönkä V., Parkkali E. (2010) Pikaluottojen oikeudelliset ongelmat. Defensor Legis 5, 585–
605
Raijas, A. (2019) Pikavippimarkkinoiden kehitys ja sääntely Suomessa. Kansantaloudelli-nen aikakausikirja 4/2019, 620–637
SVT (2015) Luottokanta [verkkodokumentti]. [Viitattu 30.9.2020]. Saatavilla https://www.tilastokeskus.fi/til/lkan/tau.html
Tala, J. (2016) Laki ei ole ilmaishyödyke – Sääntelyn kustannusten ja niiden hillitsemisen tarkastelua. Lakimies 1/2016, 3–25
Valtioneuvosto (2019) Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekolo-gisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, Val-tioneuvoston julkaisuja 2019:23.
Vartiainen, N. (2016) Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön ja pikaluottomarkkinoiden keitys vuosina 2009–2015. Lakimies 1/2016, 102–124
Wickramasinghe, V. & Fernando, D. (2017) Use of microcredit for household income and consumption smoothing by low income communities. International Journal of Consumer Studies 41, 6, 647–658
Wilfredo, P. (2016) Time series analysis. Hoboken, John Wiley & Sons
Wirman, J. (2020) Digipankit haastavat konttoripankit kulutusluottojen tarjonnassa.
[verkkodokumentti]. [Viitattu 28.12.2020]. Saatavilla https://www.eurojata- lous.fi/fi/blogit/2020/digipankit-haastavat-konttoripankit-kulutusluottojen-tarjon-nassa/
Zinman, J. (2010) Restricting Consumer Credit Access: Household Survey Evidence on Ef-fects Around the Oregon Rate Cap. Journal of Banking & Finance 34, 546–555
Liitteet
Liite 1. Yritysten liikevaihdot tarkennettuna alle viiteen miljoonaan