Perussuomalaisten eri vaaliohjelmien välillä on merkittäviä eroja, kuten se, että parissa ohjelmassa ilmasto- ja ympäristöpolitiikka mainitaan vain ohimennen tai keskitytään lähinnä niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Kuitenkin viimeisimmässä vaaliohjelmassa vuonna 2019 eduskuntavaaleja varten julkaistussa ohjelmassa ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta kirjoitettiin enemmän kuin Vihreiden omassa vaaliohjelmassa samana vuonna. Tämä voidaan selittää osittain sillä, että Perussuomalaiset esiintyvät ilmasto- ja ympäristökysymyksissä toisinajattelijana verrattuna toisiin puolueisiin, joten Perussuomalaisilla on todennäköisesti tarve perustella nämä näkemykset kattavasti.
Sen sijaan Vihreiden vaaliohjelmien välillä ei ole suuria eroja niin ilmasto- ja ympäristöosioiden sisällössä kuin argumentaatiossa. Puolue argumentoi johdonmukaisesti päästöjen vähentämisen puolesta vetoamalla muun muassa asian kiireellisyyteen. Puolueen luonteen vuoksi Vihreät ovat nostaneet aiheen tärkeään asemaan kaikissa ohjelmissaan, poikkeuksellisesti myös kuntavaaliohjelmassa.
Puolueiden esittämiä väitteitä perustellaan eri tavoin. Vihreiden mielestä ilmastonmuutos on apokalyptinen ongelma, jossa uhkana on se, että jossain vaiheessa voi olla liian myöhäistä toimia. Perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, että aiemmin tehdyt päätökset lisäävät päästöjä niiden vähentämisen sijasta.
Lisäperusteluna Vihreiden argumentissa arvona on hyötynäkökulma, koska puolueen mukaan kaikesta dramaattisuudesta huolimatta ilmastonmuutoksen voi estää toimilla, jotka ovat positiivisia niin taloudelle kuin yhteiskunnalle kokonaisuudessaan.
Perussuomalaisten vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa ilmastonmuutos ei ole ongelma, mutta ilmastopolitiikka on. Ilmastopolitiikka on puolueen mielestä epäoikeudenmukaista Euroopan Unionissa ja samalla sen kustannukset ovat mittavia suomalaisille veronmaksajille. Samana vuonna Vihreille puolestaan ilmastonmuutos on ongelma, jonka ratkaisemisessa Suomen täytyy olla edelläkävijä ja tätä perustellaan viittaamalla yleisesti ilmastotieteeseeen auktoriteettina. Vihreät oikeuttavat ehdottamansa toimet kiireellä ja heidän mukaansa aika on lopussa ja nyt on välttämätöntä aloittaa ilmastotoimet. Perussuomalaisten mielestä ilmastotoimilla ei ole kiirettä, koska vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa niitä ei ole mainittu.
Perussuomalaiset oikeuttavat epäreilun ilmastopolitiikan vastustamisen kannattamalla oikeudenmukaisuutta.
Molemmat puolueet viittasivat vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmissaan auktoriteettiin lähtötietona, mutta vain Perussuomalaiset lievensivät väittämää.
Perussuomalaiset kertoivat, että Pellervon tutkimuksen tuloksista käytettiin vain sanaa arvio kun kuvattiin Euroopan Unionin ilmastopolitiikan haitallisuutta Suomen taloudelle. Vihreiden väitteen auktoriteettina on ilmastotiede, jonka mukaisia ilmastopoliittisia toimia he kertovat kannattavansa.
Vuonna 2019 Perussuomalaiset ovat samaa mieltä Vihreiden vuoden 2015 väitteen kanssa siitä, että Suomi voisi toimia muille maille esimerkkinä ilmastopolitiikassa.
Vihreiden mukaan esimerkkinä oleminen tarkoittaisi ilmastotieteeseen perustuvia toimia ennen kuin on liian myöhäistä. Perussuomalaisille esimerkillinen toiminta on järkevästi ympäristön ja talouden tarpeiden yhdistämistä. Perussuomalaisille tämä
yhdistäminen on lähinnä lisäperusteluna heidän väitteelle sen sijaan, että se olisi itse väite ja siten on ohjelman päätavoite kuten Vihreille vuonna 2015.
Samana vuonna 2015 Europarlamenttivaaleissa Perussuomalaisten mukaan Suomen tulee toimia oman etunsa mukaisesti ja Vihreät haluaa kiristää Union ilmastopolitiikkaa. Perussuomalaiset ovat ohjelmassaan yhdistäneet päästöjen vähennykset ja taloudellisen hyödyn. Vihreiden mukaan ilmastotoimet myös hyödyttäisivät taloutta lisäämällä vientiä ulkomaille ja luomalla uusia palveluita.
Virheät kuitenkin myöntävät, että toimet sisältävät myös kustannuksia, mutta ne jaettaisiin tasaisesti Unionin jäsenten kesken.
Vihreät ovat ohjelmissaan johdonmukaisempia kuin Perussuomalaiset.
Perussuomalaiset eivät ole kaikissa ohjelmissaan lainkaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Yhdessä ohjelmassa ympäristöpolitiikan tarkoituksena oli puhtaasti talouden tukeminen. Vuosien 2015 ja 2017 vaaliohjelmissa Perussuomalaiset ovat enemmän kiinnostuneita ilmastopolitiikan vaikutuksista talouteen. Puolue on esimerkiksi tuulivoimaloiden kohdalla kiinnostunut enemmän terveydellisestä näkökulmasta kuin itse ilmastonmuutoksesta.
Perussuomalaiset käyttävät johdonmukaisesti oikeudenmukaisuutta argumentaatiossa ilmastopolitiikassa, joka pitää sisällään vanhojen päätösten vastustamista. Vihreillä reiluus mainitaan kustannusten jakamisessa, kun päätöksiä tehdään. Kumpikaan puolueista ei käyttänyt missään aineiston vaaliohjelmissa vastatodistusta. Tämä voidaan selittää sillä, että puolueet usein uskovat asiaansa ja olisi outoa, jos ne kannattaisivat jotain asiaa, josta ne voisivat olla omasta mielestään väärässä. Vihreät olivat varmempia väitteissään verrattuna Perussuomalaisiin, jotka parissa kohtaa lievensivät väitettä tarkennuksessa.
Puolueiden välisistä eroista huolimatta vuoden 2019 vaaliohjelmissa molemmat puolueet ovat samaa mieltä siitä, että Suomen tulee vähentää päästöjä. Erona on se, millä tavalla tämän asian puolesta argumentoidaan. Vihreät oikeuttavat useimmiten väitteensä lisäilmastoimiten tarpeesta kiireellisyydellä, ja lähtötiedolla siitä, että tekemättä jättäminen olisi kohtalokasta maapallon elinkelpoisuudelle.
Perussuomalaisten argumentaation vaihtelusta huolimatta puolue väittää useimmiten
sitä, että vanhat ilmastopoliittiset päätökset eivät edistä niille asetettuja tavoitteita.
Perussuomalaiset oikeuttavat väitteensä huolella päästöistä ja oikeudenmukaisuudella. Lisätietona on se, että heidän edustamansa ilmastopolitiikka on ideologia vapaata. Vihreät näkevät ilmastonmuutoksen Perussuomalaisista poiketen suurena uhkana maailmalle. Tämän lisäksi puolueiden päästöjen vähentämisen toimet ja aikataulut eroavat toisistaan.
Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen molemmat puolueet ovat pitäneet ilmastonmuutosta ongelmana, joka tulisi ratkaista. Puolueet ovat samaa mieltä seuraavista väitteistä ja toimista:
1. Ilmastonmuutos ja päästöt ovat ongelmia
2. Aiemmat päätökset ovat ongelmallisia tai riittämättömiä 3. Suomen tulisi toimia esimerkkinä ilmastopolitiikassa
Eriäväisyyksiä ovat käsitykset siitä, kuinka suuri ongelma ilmastonmuutos on, kuinka nopealla aikataululla tulisi toimia tilanteen korjaamiseksi ja millaisia nämä toimet tulisi olla. Merkittävänä erona on myös se, miten näihin johtopäätöksiin päästään.
8. LÄHDELUETTELO
Aarnio, E. & Palonen, K. (1995). Puolueohjelmat poliittisena kirjallisuutena.
Teoksessa Aarnio, Eeva & Palonen, Kari (toim.) Puolueiden periaateohjelmat 1995 (s.3-8)
Borg, O. (1965).Suomen puolueideologiat. Porvoo: Werner Söderströ Osakeyhtiö
Bouwman, H. & Bornman, R. & van den Berg, H. & Kylin, H. (2013). DDT: fifty years since Silent Spring.European Environment Agency, 1/2013, s.272-291.
Haettu osoitteesta:
https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:600577/FULLTEXT01.pdf Carson, R. (1963).Äänetön kevät. (Suom. Jotuni, Pertti) Helsinki: Tammi
Carter, N.(2013). Greening the mainstream: party politics and the environment, Environmental Politics, 23:1, s.73-94
Cass, O. (2017).Goodbye to Paris Haettu osoitteesta:
https://www.manhattan-institute.org/html/goodbye-paris-10323.html
Hansen, J. (1988).Statement of Dr. James Hansen, Director, Nasa Goddard Institute for Space Studies.Haettu osoitteesta:
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc1.b5127807&view=1up&seq=45
Hays P. S. (2000).History of environmental politics since 1945. University of Pittsburgh Press: Yhdysvallat
Ilmastotieteen laitos (ei päiväystä).IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa.
Haettu osoitteesta:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli
Iltalehti (27.11.2019).Suomalaismepit kritisoivat EU-linjausta ydinvoimasta: ”Erittäin vastuutonta ilmastopolitiikkaa”
Haettu osoitteesta:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a05ed640-c88b-45c2-92d3-a71521841f40
IPCC (1990).IPCC: First Assessment Report Overview and Policymaker Summaries and 1992 IPCC Supplement.
Haettu osoitteesta:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/05/ipcc_90_92_assessments_fa r_overview.pdf
IPCC (2014).Climate Change 2014 Synthesis Report Summary for Policymakers Haettu osoitteesta:
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/AR5_SYR_FINAL_SP M.pdf
Kuitunen, S. (2008). Vaalit ja ehdokkaiden asettaminen. Teoksessa Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio (toim.)Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (s.109-132) Suomi: WSOY Oppimateriaalit Oy
Jameson, C. M., (2012).Silent spring revisited.Englanti: Bloomsbury
Lockwood, M. (2018). Right-wing populism and the climate change agenda;
exploring the linkages,Environmental Politics, 27:4, s.712-713
Maailman Terveysjärjestö (2011). The use of DDT in malaria vector control Haettu osoitteesta:
https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/69945/WHO_HTM_GMP_201 1_eng.pdf;jsessionid=B994DF384D8BC1E4C2CCE088167C3886?sequence
=1
Mickelsson, R. (2015).Suomen Puolueet, Vapauden ajasta maailmantuskaan.
Vastapaino: Suomi
Suomen Maaseudun Puolue (1992).Suomen Maaseutupuoluen ohjelma.Haettu osoitteesta:https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SMP/778
Perussuomalaiset (1995).Puoleen yleisohjelma 1995 Haettu
osoitteesta:https://www.perussuomalaiset.fi/puolueen-yleisohjelma-1995/
Perussuomalaiset (2005).Perussuomalaisten lähiajan tavoiteohjelma 2005 Haettu
osoitteesta:https://www.perussuomalaiset.fi/perussuomalaisten-lahiajan-tavoit eohjelma-2005/
Perussuomalaiset (2018).Periaateohjelma Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/perussuomalaisten-lahiajan-tavoiteohjelma-2 005/
Sundberg, J. (2008). Puolueiden organisaatiot ja suhteet etujärjestöihin.Teoksessa Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio (toim.)Suomen puolueet ja
puoluejärjestelmä(s.61-83) Suomi: WSOY Oppimateriaalit Oy
Suomen Kuvalehti (28.6.2019).Perussuomalaiset kokoontuvat puoluekokoukseen -kaksi vuotta sitten sama tapahtuma aloitti ennennäkemättömän sirkuksen Haettu osoitteesta:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/perussuomalaiset-kokoontuv at-puoluekokoukseen-kaksi-vuotta-sitten-sama-tapahtuma-aloitti-ennennakem attoman-sirkuksen/
Valtioneuvosto (2016).Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Haettu osoitteesta:
https://tem.fi/documents/1410877/3570111/Kansallinen+energia-+ja+ilmastost
rategia+vuoteen+2030+24+11+2016+lopull.pdf/a07ba219-f4ef-47f7-ba39-70c 9261d2a63/Kansallinen+energia-+ja+ilmastostrategia+vuoteen+2030+24+11+
2016+lopull.pdf
Valtioneuvosto (2018).Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista.Haettu osoitteesta:
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/kahdeksan-eduskuntapuoluetta-paatti-yhteisis ta-ilmastopolitiikan-tavoitteista
Vihreä (ei päiväystä).Historia
Haettu osoitteesta:https://www.vihreat.fi/asiat/tietoa-vihreista/historia
Vihreä liitto (1988).Vihreän liiton yleisohjelman
Haettu osoitteesta:https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/883
Vihreät liitto (1990).Vihreän liiton puolueohjelma 1990
Haettu osoitteesta:https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/884
Vihreä liitto (1994).Vihreän liiton puolueohjelma.Haettu osoitteesta:
https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/885
Vihreät (1998).Vihreän liiton periaateohjelma versio 1998
Haettu osoitteesta:https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/VIHR/886
Vihreät (2012).Vihreiden Periaateohjelma - Vastuu, vapaus, välittäminen
Haettu osoitteesta:https://www.vihreat.fi/files/liitto/Periaateohjelma2012.pdf
Vihreä liitto (2016).Vihreiden energiavisio 2035. Haettu osoitteesta:
[https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihrea-energiavisio-2035/]
Vihreä liitto (2020).Vihreiden periaateohjelma 2020-2028.Haettu osoitteesta https://www.vihreat.fi/ohjelmat/periaateohjelma-2020-2028/
The New York Times (24.6.1988). Global Warming Has Begun, Expert Tells Senate.
The New York Times,24.6.1988. Osio A, s. 1
The White House (2017).Statement by President Trump on the Paris Climate AccordHaettu osoitteesta:
https://www.whitehouse.gov/briefings-statements/statement-president-trump-p aris-climate-accord/
Toulmin, S. (2015).Argumentit: luonne ja käyttö.(Suom. Kilpeläinen, Tapani &
Eurooppalaisten filosofian seura ry) Tampere: niin & näin.
Wiberg, M. (2006).Politiikka Suomessa. Suomi: WSOY Oppimateriaalit Oy
Wiberg, M. (2008). Puolueet eduskunnassa ja hallituksessa.Teoksessa Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio (toim.)Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä
(s.163-184) Suomi: WSOY Oppimateriaalit Oy
Yhdistyneet Kansakunnat (1992).United Nations Framework Convention on Climate Change.Haettu osoitteesta:
https://unfccc.int/resource/docs/convkp/conveng.pdf
Yhdistyneet Kansakunnat (2008).Kyoto Protocol Reference Material Haettu osoitteesta:
https://unfccc.int/resource/docs/publications/08_unfccc_kp_ref_manual.pdf
Yhdistyneet Kansakunnat (2009).Report of the Conference of the Parties on its fifteenth session, held in Copenhagen from 7 to 19 December 2009
Haettu osoitteesta:https://unfccc.int/resource/docs/2009/cop15/eng/11a01.pdf
Yhdistyneet Kansakunnat (2015). Paris Agreement. Haettu osoitteesta:
https://unfccc.int/sites/default/files/english_paris_agreement.pdf
Yle Uutiset (2017).Perussuomalaiset syntyi niin kuin Suomessa ennen vanhaan synnyttiin: saunassaHaettu osoitteesta:https://yle.fi/uutiset/3-9660056
Yle Uutiset (2018).Ylen kysely: Suomalaisilla on taas varaaa olla huolissaan ilmastonmuutoksesta.Haettu osoitteesta:https://yle.fi/uutiset/3-9998441
Yle Uutiset (2020).Ylen kysely: Yli puolet suomalaisista tuntee omaa vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämistäHaettu osoiteesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11142927
Yle Tulospalvelu (2019).Eduskunta-vaalit 2019 Haettu osoitteesta:
https://vaalit.yle.fi/ev2019/f
9. TUTKIMUSAINEISTO
Perussuomalaiset (2014). 2014Perussuomalaisten EU-Vaaliohjelma. Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/EU-vaaliohjelma .pdf
Perussuomalaiset (2015a).Perussuomalaisten Talouspoliittinen ohjelma 2015.
Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Talouspoliittinen.
Perussuomalaiset (2015b).Perussuomalaisten Edustajavaaliohjelma - Pääteemat.
Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2015/03/ps_ek2015_vaal iohjelma_paateemat.pdf
Perussuomalaiset (2017).Arjesta se alkaa, Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2017. Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalais et_Kuntavaaliohjelma_2017.pdf
Perussuomalaiset (2019a).Perussuomalainen Ympäristö- ja Energiapolitiikka.
Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/Ymparisto_ja_e nergiapolitiikka_15.1.2019.pdf
Perussuomalaiset (2019b).Äänestä Suomi Takaisin. Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/Eduskuntavaalio hjelma-2019.pdf
Perussuomalaiset (2019c).Perussuomalainen EU-Politiikka. Haettu osoitteesta:
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/04/Eu_vaaliohjelma _PS_2019.pdf
Vihreät (2014).Uudista Eurooppaa, Valitse Vihreät. Euroopan Vihreiden vaaliohjelma Eurovaalit 2014. Haettu osoitteesta:
https://www.vihreat.fi/files/liitto/eurovaaliohjelma2014_euroopan_vihreat.pdf
Vihreät (2015).Äänelläsi Rakennetaan Parempi Huominen. Haettu osoitteesta:
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/e5af1d84-6de9-488 4-bd11-15a70196ecb3/vaaliohjelma2015.pdf
Vihreät (2017).Yhdessä Rakennamme Paremman Huomisen. Haettu osoitteesta:
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/kuntavaaliohjelma_taitettu_valmis_0.pd f
Vihreät (2019a).Millaisen huomisen haluat rakentaa? Näytä luontosi ja äänestä!
Haettu osoitteesta:
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/88e088a4-f019-4bec -8329-8636e5553f5c/eduskuntavaaliohjelma2019.pdf
Vihreät (2019b).VIHREÄT EU-19 (tärkeimmät otettu euroopan vihreiden ohjelmasta). Haettu osoitteesta:
https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/88e088a4-f019-4bec -8329-8636e5553f5c/eduskuntavaaliohjelma2019.pdf