Tässä työssä oli tarkoituksena tutkia ostovelkojen sekä myyntisaamisten hallintaa finanssikriisin kaltaisessa tilanteessa. Tavoitteena oli selvittää, miten yritysten kannattaisi hallita käyttöpääomaansa kriisissä. Työn päätutkimuskysymys oli:
• Miten ja miksi ostovelkojen sekä myyntisaamisten hallinta muuttui finanssikriisin aikana?
Aluksi päätutkimuskysymykseen etsittiin vastausta kirjallisuudesta ja erilaisista tutkimuksista.
Kirjallisuudesta löydetyt tutkimustulokset olivat kuitenkin osittain melko hajanaisia eivätkä noudattaneet tiettyä säännönmukaisuutta, joten niiden perusteella ei ollut mahdollista vastata päätutkimuskysymykseen täysin yksiselitteisesti. Tämän takia käyttöön otettiin dataa, joka voisi tukea eri näkökulmia. Datasta saatiinkin selville, että finanssikriisillä oli selkeä kasvattava vaikutus ostovelkojen kiertoaikoihin kaiken kokoisissa yrityksissä. Myyntisaamisten kiertoaikoihin finanssikriisi ei vaikuttanut kovinkaan merkittävästi. Taseessa ostovelkojen sekä myyntisaamisten osuudet pienenivät finanssikriisin aikana, viitaten siihen, että kauppaluoton käyttö väheni. Kuitenkin osuuden pieneneminen voi myös tarkoittaa jonkin muun taseen erän kasvua, joten suoraa johtopäätöstä kauppaluoton suosion vähentymisestä ei voida työn datan perusteella tehdä.
Päätutkimuskysymyksen tueksi asetettiin seuraavat osakysymykset:
• Mitkä tekijät vaikuttavat kauppaluoton käyttöön?
• Miten yritysten tulisi hallita ostovelkojaan ja myyntisaamisiaan kriisitilanteessa?
Tämän työn valossa voidaan todeta, että erilaiset yhteiskunnalliset tekijät, kuten instituutiot sekä alueen elinkeinot, vaikuttavat selvästi siihen, miten yritykset voivat toimia finanssikriisin kaltaisessa kriisitilanteessa. Alueilla, joilla esimerkiksi oikeuslaitos ja finanssisektori ovat suhteellisen kehittymättömiä tai tehottomia, ei kannata eikä ole mahdollista hyödyntää monimutkaisia toimitusketjun rahoituksen ratkaisuja. Tällaisilla alueilla useimmissa tapauksissa kauppaluotto, hinnastaan huolimatta, jää kätevimmäksi tavaksi rahoittaa
pk-yrityksen toimintaa. Toisaalta alueilla, joilla finanssisektori on kehittynyt, on järkevää pyrkiä hyödyntämään erilaisia rahoitusmalleja kuten reverse factoring -järjestelyä. Mitä tahansa järjestelyä käytettäessä tulee se kuitenkin sovittaa käyttöpääoman hallintaan jo aikana, jolloin yritys ei ole taloudellisissa vaikeuksissa.
Työn perusteella voidaan sanoa, että yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten, kannattaa finanssikriisiä vastaavan tilanteen kannalta varautua siihen, että suuremmat yritykset maksavat ostovelkansa hitaammin. Pienten ja keskisuurten yritysten on valmistauduttava kriisiin etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ostoveloille ja myyntisaamisilleen tai keräämällä varoja, joita voi käyttää kriisitilanteessa. Erilaisten rahoitusmuotojen implementointi yrityksen käyttöpääoman hallintaan vaatii resursseja sekä aikaa, joten niihin tulee kiinnittää huomiota jo tilanteessa, jossa kriisistä ei ole tietoa.
Jatkotutkimusmahdollisuudeksi voisi muun muassa nähdä työssä mainittujen lyhytaikaisten rahoitusmuotojen, kuten kauppaluoton, factoringin sekä reverse factoringin, toimivuuden vallitsevassa COVID-19-tilanteessa. Koronakriisi on hyvin erikaltainen kriisitilanne kuin finanssikriisi, jonka tunnuspiirteinä oli esimerkiksi pankkilainan rajoitettu saatavuus. Korona aiheuttaa hyvin erilaisia ongelmia, kuten toimitusvaikeuksia pitkin toimitusketjua ja sen lamaantumista. Jatkotutkimus toisi tämän työn lisäksi esille eri rahoitusmallien etuja toisenlaisessa kriisitilanteessa.
LÄHTEET
Adusei, C. 2017. Accounts Receivables Management. International journal of finance &
banking studies. Vol. 6, nro. 1, s. 101-112.
Aliber, R.Z. & Zoega, G. 2019. The 2008 Global Financial Crisis in Retrospect Causes of the Crisis and National Regulatory Responses. 1. Painos. Cham: Springer International Publishing.
Amadeo, K. 2020. Causes of the 2008 Global Financial Crisis. [WWW-dokumentti]. [Viitattu:
28.3.2021]. Saatavissa: https://www.thebalance.com/what-caused-2008-global-financial-crisis-3306176 .
Baumeister, R. & Leary, M. 1997. Writing Narrative Literature Reviews. Review of General Psychology. Vol. 1, nro. 3, s. 311-320.
Berk, J., DeMarzo, P. & Harford, J.V.T. 2015. Fundamentals of corporate finance. 3. Painos.
Harlow: Pearson.
Bhattacharya, H. 2008. Trade Credit Contracts, Theories and their Applications: A Synthesis of the Literature. Ghana Journal of Development Studies. Vol. 17, nro. 1, s. 86-91.
Boal, W.M. & Ransom, M.R. 1997. Monopsony in the Labor Market. Journal of economic literature. Vol. 35, nro. 1, s. 86-112.
Boisjoly, R.P., Conine, T.E. & McDonald, M.B. 2020. Working capital management: Financial and valuation impacts. Journal of business research. Vol. 108, nro. 2, s. 1-8.
Bussoli, C. & Marino, F. 2018. Trade credit in times of crisis: evidence from European SMEs.
Journal of small business and enterprise development. Vol. 25, nro. 2, s. 277-293.
Caniato, F., Moretto, A. and Rice, J.B. (2020) A Financial Crisis Is Looming for Smaller Suppliers. Harvard Business Review.
Carbó‐Valverde, S., Rodríguez‐Fernández, F. & Udell, G.F. 2016. Trade Credit, the Financial Crisis, and SME Access to Finance. Journal of Money, Credit and Banking. Vol. 48, nro. 1, s.
113-143.
Chod, J., Lyandres, E. & Yang, S.A. 2019. Trade credit and supplier competition. Journal of Financial Economics. Vol. 131, nro. 2, s. 484-505.
de Carvalho, C.J. & Schiozer, R.F. 2015. Determinants of supply and demand for trade credit by micro, small and medium-sized enterprises. Revista contabilidade & finanças. Vol. 26, nro.
68, s. 208.
Dello Iacono, U., Reindorp, M. & Dellaert, N. 2015. Market adoption of reverse factoring.
International journal of physical distribution & logistics management. Vol. 45, nro. 3, s. 286-308.
Drautzburg, T. 2019. Why Are Recessions So Hard to Predict? Random Shocks and Business Cycles. [WWW-dokumentti]. [Viitattu: 02.03.2021]. Saatavissa:
https://www.philadelphiafed.org/-/media/frbp/assets/economy/articles/economic-insights/2019/q1/eiq119-predicting-recessions.pdf .
Duignan, B. 2019. Financial crisis of 2007–08. [WWW-dokumentti]. [Viitattu: 02.03.2021].
Saatavissa: https://www.britannica.com/event/financial-crisis-of-2007-2008/Key-events-of-the-crisis .
Emery, G.W. 1984. A Pure Financial Explanation for Trade Credit. Journal of financial and quantitative analysis; J.Financ.Quant.Anal. Vol. 19, nro. 3, s. 271-285.
Erdogan, A.I. 2018. Factors affecting SME access to bank financing: an interview study with Turkish bankers. Small enterprise research. Vol. 25, nro. 1, s. 23-35.
EU Federation 2021. Factoring evolutions – data. [WWW-dokumentti]. [Viitattu: 18.04.2021].
Saatavissa: https://euf.eu.com/factoring-evolutions-data.html
Euroopan komissio 2021. Late Payment Directive. [WWW-dokumentti]. [Viitattu:
11.03.2021]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/growth/smes/sme-strategy/late-payment_fi .
Euroopan komissio 2020a. 2019 SBA Fact Sheet. [WWW-dokumentti]. [Viitattu: 25.02.2021].
Saatavissa:
https://ec.europa.eu/docsroom/documents/38662/attachments/10/translations/en/renditions/nat ive
Euroopan komissio 2020b. What is the capital markets union? [WWW-dokumentti]. [Viitattu:
03.03.2021]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/growth-and-investment/capital-markets-union/what-capital-markets-union_fi
Euroopan komissio 2013. The EU Justice Scoreboard. [WWW-dokumentti]. [Viitattu:
25.02.2021]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/eu-justice-scoreboard_en
Eurostat 2020. Enterprise birth rates, business economy, 2017 - 2018 (%). [WWW-dokumentti]. [Viitattu: 02.03.2021]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Business_demography_statistics#General_overview
Fabbri, D. & Klapper, L.F. 2016. Bargaining power and trade credit. Journal of corporate finance (Amsterdam, Netherlands). Vol. 41, s. 66-80.
Fan, J.P.H., Titman, S. & Twite, G. 2012. An International Comparison of Capital Structure and Debt Maturity Choices. Journal of financial and quantitative analysis;
J.Financ.Quant.Anal. Vol. 47, nro. 1, s. 23-56.
Filbeck, G. & Krueger, T.M. 2005. An Analysis of Working Capital Management Results Across Industries. American journal of business. Vol. 20, nro. 2, s. 11-20.
Fisman, R. & Love, I. 2003. Trade Credit, Financial Intermediary Development, and Industry Growth. The Journal of finance (New York). Vol. 58, nro. 1, s. 353-374.
García-Teruel, P.,J. & Martínez-Solano, P. 2010. A dynamic perspective on the determinants of accounts payable. Review of Quantitative Finance and Accounting. Vol. 34, nro. 4, s. 439-457.
Ge, Y. & Qiu, J. 2007. Financial development, bank discrimination and trade credit. Journal of banking & finance. Vol. 31, nro. 2, s. 513-530.
Giurca Vasilescu, L. 2010. Factoring Alternatives for SMEs. BBJ - Online.
Grüter, R. & Wuttke, D.A. 2017. Option matters: valuing reverse factoring. International Journal of Production Research. Vol. 55, nro. 22, s. 6608-6623.
Haavio, M., Kortelainen, M. & Kontulainen, J. 2009. Talouskriisi, finanssikriisi ja ennustaminen. Kansantaloudellinen aikakauskirja. Vol. 3, s. 324-330.
Heikinmatti, K., Jahkonen, E., Kanervisto, M., Kekki, S., Marjomaa, J. & Ruusulaakso, J. 2017.
Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. 10. Painos. Helsinki: Gaudeamus.
Heitz, H. 2019. Financing SMEs in the EU: Challenges and Opportunities Cham: Springer International Publishing, s. 55-61.
Howorth, C. & Reber, B. 2003. Habitual Late Payment of Trade Credit: An Empirical Examination of UK Small Firms. Managerial and Decision Economics. Vol. 24, nro. 6, s. 471-482.
Ivanovic, S., Baresa, S. & Sinisa, B. 2011. Factoring: Alternative model of financing. UTMS Journal of Economics. Vol. 2, nro. 2, s. 189-206.
Kestens, K., Van Cauwenberge, P. & Bauwhede, H.V. 2012. Trade credit and company performance during the 2008 financial crisis. Accounting and finance (Parkville). Vol. 52, nro.
4, s. 1125-1151.
Klapper, L. 2006. The role of factoring for financing small and medium enterprises. Journal of banking & finance. Vol. 30, nro. 11, s. 3111-3130.
Lawrenz, J. & Oberndorfer, J. 2018. Firm size effects in trade credit supply and demand.
Journal of banking & finance. Vol. 93, s. 1-20.
Lee, Y.W. & Stowe, J.D. 1993. Product Risk, Asymmetric Information, and Trade Credit.
Journal of financial and quantitative analysis; J.Financ.Quant.Anal. Vol. 28, nro. 2, s. 285-300.
Lekkakos, S.D. & Serrano, A. 2016. Supply chain finance for small and medium sized enterprises: the case of reverse factoring. International journal of physical distribution &
logistics management. Vol. 46, nro. 4, s. 367-392.
Liebl, J., Hartmann, E. & Feisel, E. 2016. Reverse factoring in the supply chain: objectives, antecedents and implementation barriers. International journal of physical distribution &
logistics management. Vol. 46, nro. 4, s. 393-413.
Love, I. & Zaidi, R. 2010. Trade Credit, Bank Credit and Financial Crisis. International review of finance. Vol. 10, nro. 1, s. 125-147.
McGuinness, G. & Hogan, T. 2016. Bank credit and trade credit: Evidence from SMEs over the financial crisis. International small business journal. Vol. 34, nro. 4, s. 412-445.
McGuinness, G., Hogan, T. & Powell, R. 2018. European trade credit use and SME survival.
Journal of corporate finance (Amsterdam, Netherlands). Vol. 49, s. 81-103.
Mian, S.L. & Smith, C.W. 1992. Accounts Receivable Management Policy: Theory and Evidence. The Journal of finance (New York). Vol. 47, nro. 1, s. 169-200.
Nielen, S. 2016. Trade Credit and Temporary Employment How Companies Respond to Capital and Labor Market Frictions. Cham: Springer International Publishing.
Obeng, I.K.E. 2017. Delaying Payments after the Financial Crisis: Evidence from EU Companies. Acta Universitatis. Vol. 65, nro. 2, s. 447-463.
Palacín-Sánchez, M., Canto-Cuevas, F. & di-Pietro, F. 2019. Trade credit versus bank credit: a simultaneous analysis in European SMEs. Small business economics. Vol. 53, nro. 4, s. 1079-1096.
Peel, M.J., Wilson, N. & Howorth, C. 2000. Late Payment and Credit Management in the Small Firm Sector: Some Empirical Evidence. International small business journal. Vol. 18, nro. 2, s. 17-37.
Petersen, M.A. & Rajan, R.G. 1997. Trade Credit: Theories and Evidence. The Review of financial studies. Vol. 10, nro. 3, s. 661-691.
Pike, R., Cheng, N.S., Cravens, K. & Lamminmaki, D. 2005. Trade Credit Terms: Asymmetric Information and Price Discrimination Evidence From Three Continents. Journal of business finance & accounting. Vol. 32, nro. 5, s. 1197-1236.
Seifert, D., Seifert, R.W. & Protopappa-Sieke, M. 2013. A review of trade credit literature:
Opportunities for research in operations. European Journal of Operational Research. Vol. 231, nro. 2, s. 245-256.
Siekelova, A., Kliestik, T., Svabova, L., Androniceanu, A. & Schönfeld, J. 2017. Receivables management: The importance of financial indicators in assessing the creditworthiness. Polish Journal of Management Studies. Vol. 15, s. 217-228.
Soufani, K. 2002. The Decision to Finance Account Receivables: The Factoring Option.
Managerial and Decision Economics. Vol. 23, nro. 1, s. 21-32.
Stiglitz, J.E. & Weiss, A. 1981. Credit Rationing in Markets with Imperfect Information. The American Economic Review. Vol. 71, nro. 3, s. 393-410.
Tariq, H., Mumtaz, R. & Rehan, M.F. 2013. Working Capital Management and Firm Performance: Evidence from Pakistan. European Journal of Business and Management. Vol.
5, nro. 20, s. 86-91.
Vicente Cuñat 2007. Trade Credit: Suppliers as Debt Collectors and Insurance Providers. The Review of financial studies. Vol. 20, nro. 2, s. 491-527.
Wilner, B.S. 2000. The Exploitation of Relationships in Financial Distress: The Case of Trade Credit. The Journal of finance (New York). Vol. 55, nro. 1, s. 153-178.
World Travel and Tourism Council 2021. WTTC Data Gateway. [WWW-dokumentti].
[Viitattu: 01.04.2021]. Saatavissa: https://wttc.org/ .
Yang, X. 2011. The role of trade credit in the recent subprime financial crisis. Journal of economics and business. Vol. 63, nro. 5, s. 517-529.
Yazdanfar, D. & Öhman, P. 2017. Substitute or complement? The use of trade credit as a financing source among SMEs. Management research review. Vol. 40, nro. 1, s. 10-27.