10. Johtopäätökset
Tutkimukseni sivusi hienoisesti projektien tulosten käsittelyä, mutta jatkossa tehtävien tutkimusten kannalta olisi kiinnostavaa keskittyä pelkästään siihen, minkälaisia tuloksia eri projekteista on saatu ja miten ne on onnistuttu viemään käytäntöön. Koska palvelumuotoilun projektit ovat terveydenhuol-lossa lisääntyneet huimasta, niiden tuomat tulokset voisivat hahmottaa tätä kenttää laajemmin. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän siitä, mikä on ollut näiden projektien tosiasiallinen vaikutus ja tulokset käytännön tasolla. Lisäksi kehittämistyön tulosten jalkauttaminen terveydenhuollon käytäntöön sisältää monia siihen vaikuttavia tekijöitä ja vaiheita, joihin olisi mielenkiintoista syventyä tarkemmin. Kehittä-misehdotusten ja uusien toimintatapojen viemisessä käytäntöön on vielä monenlaisia mutkia tervey-denhuollon organisaation tasolla ja henkilökunnan muutokseen sitouttamisen tasolla.
Yhteissuunnittelusta nousi mielenkiintoinen näkökulma ilmapiirin luomisesta, jonka erilaisiin puoliin voitaisiin syventyä jatkotutkimuksissa. Tämän lähestymistavan kautta voitaisiin ottaa monenlaisia eri tarkastelun näkökulmia huomioon, kuten sitouttamisen ja motivoinnin näkökulma, tunnelman luominen tai luottamuksen rakentaminen. Omassa tutkimuksessani näistä aiheista kysytyt kysymykset olivat he-delmällisiä ja avasivat keskustelua monille urille.
Olisi mielenkiintoista myös tutkia, että miten muotoilijoiden yhteissuunnittelu poikkeaa muiden ammat-tilaisten järjestämästä yhteissuunnittelusta. Pyrin avaamaan tätä kenttää jo hieman omassa opinnäy-tetyössäni, painottaen sitä mitä yhteissuunnittelu on muotoilijoiden tekemänä. Vertailu muiden ammat-tilaisten tekemien yhteissuunnittelun tapahtumien kanssa olisi paikallaan, koska sitä kautta voitaisiin määritellä miten nämä eri ammattilaisten toteuttamat yhteissuunnittelun tapahtumat eroavat toisistaan.
Terveydenhuollon ja julkisen sektorin palveluiden suunnittelussa voitaisiin hyödyntää muotoiluajatte-lua ja muotoilun lähestymistapoja. Muotoilijan työskentelytavat rikkovat perinteisiä työskentelytapoja, tuoden uudenlaista tietoa ja menetelmiä palvelujen kehittämiseksi. Muotoilun erilainen ajattelu sisältää muun muassa kokeellisuuden, visuaalisen otteen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja asiakkaiden ko-kemusten painottamisen näkökulmat.
Muotoilijoiden järjestämät yhteissuunnittelun tapahtumat olivat luonteeltaan hyvin luovasti muuttuvia, koska toimintatapoja ja menetelmiä muokattiin käyttötarkoituksen mukaan. Muotoilija muokkasi työka-lusta juuri sellaisen kuin kuhunkin tilanteeseen tarvittiin. Muotoilijoiden järjestämät yhteissuunnittelut toivat erityistä otetta ja arvoa työskentelyyn asiakkaan kokemusten ja taustatutkimuksen kautta. Muo-toilijoiden järjestämässä yhteissuunnittelussa töihin ei lähdetty suinkaan tyhjältä pöydältä. Työskentely
on hyvin tehokasta verrattuna perinteisiin yhteisiin neuvotteluihin. Tehokkuutta lisäsi tavoitteellisuus, kokeellisuus ja suunnittelun mahdollisuuksiin pyrkiminen. Ideoita, visualisointeja ja malleja luotiin ja testattiin aikaisessa vaiheessa. Tästä johtuen lopullisissa ehdotuksissa oli paljon virheiden kautta opit-tua näkemystä ja eri toimijoilta saaopit-tua tietoa. Muotoilija painottaa työssään kaikkien eri toimijoiden näkökulmaa. Kaikkien toimijoiden oleminen samassa pöydässä voi olla julkisen puolen toiminnassa erikoista, jossa kukin yksikkö hoitaa pelkästään omaa reviiriään.
Muotoilun tuleminen terveydenhuollon kentälle merkitsee erilaisten toimintatapojen ja kulttuurin su-lauttamista toisiinsa. Muotoilun kanssa tehtävän yhteistyön myötä terveydenhuollon ja julkisten pal-veluiden organisaatio- ja asiantuntijakeskeinen toimintakulttuuri voi muuttua asiakaskeskeisemmäksi.
Yhteistyön myötä painopiste siirtyy järjestelmistä ja prosesseista asiakkaan kokemuksia huomioon ottavaan suuntaan. Muotoilija painotuksessa on vahvasti mukana myös eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa tehtävät yhteisen työskentelyn muodot asiantuntijavetoisen työskentelyn sijaan.
Muotoilun ja terveydenhuollon yhteistyö on täynnä mahdollisuuksia. Tämä on erittäin merkitykselli-nen ja arvokas toimintakenttä muotoilijoille, jossa on mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.
Haasteellisimmaksi osa-alueeksi muodostui tutkimuksessani juuri se, että terveydenhuollon tai julkisen puolen toimijoilla ja muotoilijoilla ei ollut yhteistä kieltä projekteissa. Se johtui siitä, että yhteistyö on pal-velujen osalta hyvin nuorta. Muotoilun ja terveydenhuollon kulttuurien rajamaastossa yhteisen sanas-ton ja kielen löytämisellä on paikkansa yhteistyön raja-aitojen madaltamiseksi. Yhteisen ymmärryksen ja kielen luominen yhteistyön helpottamiseksi tapahtunee ajan saatossa, kun yhteistyötä on toteutettu runsaammin ja tietämys lisääntyy puolin ja toisin. Tämä tarkoittaa muotoilijoiden näkökulmasta oman paikan ja roolin hakemista sekä löytämistä terveydenhuollon piirissä.
Terveydenhuollon ja muotoilun yhteistyössä vaikuttaisi olevan paljon mahdollisuuksia. Olin tutkimuk-seni aikana positiivisesti yllättynyt siitä, miten monet henkilöt olivat innostuneet muotoilun kanssa teh-tävästä yhteistyöstä. Muotoilun alueella tehtävissä kehittämisprojekteissa terveydenhuollon ympäristö on vetovoimainen, koska sen kautta pystytään vaikuttamaan ihmisten todelliseen hyvinvointiin. Ny-kyisten haasteiden, kuten terveydenhuollon resurssien vähenemisen ja väestön ikääntymisen myötä, terveydenhuollossa on tarvetta muutokselle ja siellä etsitään uudenlaisia toimintatapoja. Muotoilu voisi osaltaan olla vaikuttamassa tähän terveydenhuollon muutokseen. Eräs haastattelemani muotoilija sa-noi; ”Omalta osaltani pyrin vaikuttamaan siihen, että suomessa terveydenhuollossa ymmärretään muu-toksen tarve ja se että muotoilulla on arvoa tän muumuu-toksen aikaan saamisessa”. Minusta tuntuu, että muotoilun ja terveydenhuollon yhteistyön näkymät vaikuttavat erittäin lupaavilta ja toivon osallistuvani tähän yhteistyöhön tulevassa työssäni teollisena muotoilijana.
Lähteet
Lähteet
Alasuutari, Pertti, 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Osuuskunta Vastapaino, Tampere.
Bailey,Stuart G., 2012. Embedding service design: The long and short of it. Developing an organisation´s design capability to sustainably deliver services. Third Nordic Conference on Service Design and Ser-vice Innovation, 2012.
Ballegaard, Stinne Aaløkke; Hansen, Thomas Riisgaard & Kyng, Morten, 2008. Healthcare in Every-day Life - Designing Healthcare Services for Daily Life. CHI 2008 Proceedings. Personal Health April 5-10, 2008 Florence, Italy.
Bate, Paul; Glenn, Robert, 2007. Toward More User-Centric OD: Lessons From the Field of Experi-ence-Based Design and a Case Study. The Journal of Applied Behavioral Science; Mar 2007; 43, 1;
ProQuest.
Bate, Paul; Glenn, Robert & Maher, Lynne, 2007. Bringing user experience to healthcare improvement.
The concepts, methods and practices of experience-based design. Radcliffe publishing. Abingdon, United Kingdom.
Bessant, John; Maher, Lynne, 2009. Developing radical service innovations in healthcare - The role of design methods. International Journal of Innovation Management. Vol. 13, No. 4 (Dec. 2009) Imperial College Press, United Kingdom. s. 555–568.
Bitner, Mary; Amy, Ostrom & Felicia, Morgan, 2008. Service blueprinting: a practical technique for service innovation. California Management Review 50.3 (2008): 66.
Boyle, David; Harris, Michael, 2009. The challenge of co-production- How equal partnerships between professionals and the public are crucial to improving public services. NESTA. London.
Bowen, Simon; Dearden, Andy; Wright, Peter; Wolstenholme, Dan & Cobb, Mark, 2010. Participatory healthcare service design and innovation. In: Bodker; K, Bratteteig, T; Loi, D & Robertson, T, PDC ’10 Proceedings of the 11th Biennial Participatory Design Conference. ACM International. Conference Proceeding Series . New York, ACM Press.
Brandt, Eva, 2007. How tangible mock-ups support design collaboration. Knowledge, Technology &
Policy, 20(3), 179-192.
Brandt, Eva; Binder, Thomas; Malmborg, Lone; Sokoler, Tomas, 2010. Communities of everyday prac-tice and situated elderliness as an approach to co-design for senior interaction. OZCHI 2010 Procee-dings, November 22-26, Brisbane, Australia.
ACM Digital Library http://portal.acm.org/dl.cfm. ISBN: 978-1-4503-0502-0 Brown, Tim. 2009. Change by design. HarperCollins e-books, New York.
Buchanan, Richard, 2008. Introduction: design and organizational change. Design Issues 24.1 (2008) Cooper, Bob, 2009. We help our clients feel what their clients feel. Touchpoint. The journal of service design. vol 1. Nro 2. October 2009.
Fischer, Gerhard; Giaccardi, Elisa; Ye, Yunwen; Sutcliffe, Alistair G.; & Mehandjiev, Nikolay, 2004.
Meta-design: a manifesto for end-user development. Communications of the ACM, 47(9), 33-37.
Fulton Suri, Jane, 2003. Empathic design: Informed and inspired by other people´s experience. Teok-sessa: Empathic design. Toim. Koskinen , Ilpo; Battarbee, Katja & Mattelmäki, Tuuli. Edita Prima ltd, Finland.
Ehn, Pelle, 2008. Participation in Design Things. PDC ‘08 Proceedings of the Tenth Anniversary Con-ference on Participatory Design 2008.
Elo, Joona, 2012. Parempi vanhuus? Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen yhteissuunnittelun keinoin. case: Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke.Taiteen maisterin opinnäytetyö.
Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Muotoilun laitos, teollinen muotoilu.
Garde, Julia A.; & van der Voort, Mascha C., 2012. Co-designing Better Work Organization in Health-care. Advances in Human Aspects of Healthcare 10 (2012): 23.
Goldhaber, Gerard M, 1981. Organisaatioviestintä. Ekonomia-sarja. Weilin+Göös, Espoo.
Hakio, Kirsi, 2010. ”Kun Ville Virkamies tapasi Hanne Hoivakotiyrittäjän”. Kokemuksia muotoilun työtapojen hyödyntämisestä verkostoyhteistyön ja julkisten palvelujen suunnittelun tukena. Taiteen maisterin opinnäytetyö. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu.
Hanington, Bruce, 2003. Methods in the making: A perspective on the state of human research in design. Design Issues 19.4. 2003 s. 9-18.
Hirsjärvi,Sirkka; Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula, 2005. Tutki ja kirjoita. 11 painos.
Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
House of Commons: Public Administration Select Committee, 2008. User Involvement in Public Services: Sixth Report of Session 2007-08, Report, Together with Formal Minutes. Great Britain:
Parliament.
Huhtinen, Pirkko, 2005. Neuvottelijan vuorovaikutustaidot. 3. painos. Monivire kustannus. Aaltospaino.
Hämäläinen, Kai; Vilkka, Hanna & Miettinen, Satu, 2011. ”Asiakasymmärryksen ja käyttäjätiedon hank-kiminen”. Teoksessa: Palvelumuotoilu- Uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämi-seen. 2.painos, toim. Miettinen, Satu. Teknologiainfo Teknova Oy, Helsinki.
Janae-Leoniak, Christine, 2009. Revealing experiences. Design Challenge questions and deliverables in Service design at the Mayo Clinic. Julkaisussa: Touchpoint. The journal of service design. vol 1. Nro 2. October 2009. s. 66-75
Johansson, Frans, 2005. Medici-ilmiö. Huippuoivalluksia alojen välimaastossa. Talentum, Helsinki.
Kantojärvi, Piritta, 2012. Fasilitointi luo uutta. Menesty ryhmän vetäjänä. Helsinki, Talentum.
Kotro, Tanja, 2005. Hobbyist knowing in product development. Desirable objects and passion for sports in Suunto corporation. University of art and design, Helsinki. tammerpaino Oy, Tampere.
Kujala, Sari, 2003. User involvement: A review of the benefits and challenges. Behaviour & information technology. Vol 22. nro. 1,s. 1-16
Lee, Jung-Joo, 2012. Against method: The Portability of Method in Human-Centered Design. Tohtorin väitöskirja. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Unigrafia, Helsinki.
Lin, Mike; Hughes, Bobby; Katica, Mary; Dining-Zuber Christi & Plsek Paul, 2011. Service Design and change of systems: Human-Centered approaches to implementing and spreading service design.
International journal of design, 5(2), s. 72-86
Lovlie, Lavrans; Reason, Ben; Mugglestone, Mark & Rottingen, John-Arne, 2009. A healthy relation-ship. A conversation between service designers and healthcare improvement professionals in the UK and Norway. Touchpoint. The journal of service design. vol 1. Nro 2. Lokakuu 2009.
Lovelock, Christopher & Evert, Gummesson, 2004. Whither services marketing? In search of a new paradigm and fresh perspectives. Journal of Service Research 7.1 20-41.
Lämsä, Anna-Maija & Uusitalo, Outi, 2003. Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena. 1. -3.
muutamaton painos. Edita prima oy. Helsinki.
Mager, Birgit, 2009. Service design as an emerging field. Teoksessa: Designing services with innovative methods. Toim. Miettinen, Satu & Koivisto, Mikko. Otava book printing Ltd, Keuruu.
Malmborg, Lone, Thomas Binder, and Eva Brandt, 2010. Co-designing Senior Interaction: Inspiration stories for Participatory Design with Health and Social Care Institutions Workshop, PDC 2010 Procee-dings. November 29- December 3, 2010, Sydney, Australia.
http://portal.acm.org/dl.cfm
Mattelmäki, Tuuli, 2006. Design probes. University of Art and Design Helsinki. Gummerus Printing, Vaajakoski, Finland.
Mattelmäki, Tuuli; Sleeswijk Visser, Froukje, 2012, Lost in x. Interpretations of design and co-creation. Proceedings of IASDR2011, the 4th world conference on Design Research, Delfth, Nether-lands.
Miettinen, Satu, 2009. Designing services with innovative methods. Teoksessa: Designing services with innovative methods. Miettinen, satu & Koivisto, Mikko. Otava book printing ltd, Keuruu.
Miettinen, Satu, 2011. Palvelumuotoilu -uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen.
2. painos. Teknologiainfo Teknova Oy, Helsinki.
Meroni, Anna; Sangiorgi, Daniela, 2011. Design for services. Gover publishing Limited. Surrey.
England.
Nelson, Harold G., & Erik Stolterman, 2003. The design way: Intentional change in an unpredictable world: Foundations and fundamentals of design competence. Educational Technology, New Jersey.
Park ,Tine, 2009. Shaping the hospital of future. Touchpoint. The journal of service design. vol 1. Nro 2. October 2009.
Parker, Sophia & Joe, Heapy, 2006. The journey to the interface. London: Demos.
Prahalad C.K. & Ramaswamy Venkat, 2004. Co-creating unique value with customers, Strategy &
Leadership, Vol. 32 Iss: 3 pp. 4 - 9
Rizzo, Francesca, 2010. Co-design versus user centered design: Framing the differences, in Luca Guerrini, “Notes of design doctoral research”, Franco Angeli Editore.
Ruusuvuori, Johanna; Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti, 2010. Haastattelun analyysi. Vastapaino, Tampere.
Sanders, Liz, 2009. Exploring co-creation on a large scale -Designing for new healthcare environments.
Proceedings; Designing fo, with and from user experiences. TuDelft. Delfth university of technology.
May 13, 2009. s.10-26
Sanders, Elizabeth B.-N. & Stappers, Pieter Jan, 2008. Co-creation and the new landscapes of design, CoDesign: International Journal of CoCreation in Design and the Arts, 4:1, 5-18
Sanders, Elizabeth B.-N. & Stappers, Pieter Jan, 2012. Convivial toolbox. Generative research for the front end of design. BIS publishers. Amsterdam. Netherlands.
Segelström, Fabian, 2010. Visualisations in Service Design. Thesis No 1450. Linköping Studies in Science and technology. Department of Computer and Information Science. LiU-tryck. Sweden.
Steen, Marc, 2011. Tensions in human -centered design. Co-design: International Journal of CoCreation in Design and the Arts. 7:1, 45-60
Steen, Marc, 2012. Co-design as a process of joint inquiry and imagination. Design Issues 29, May 2012.
Stephens, Lucie; Ryan-Collins, Josh, & Boyle, David, 2008. Co-production: A manifesto for growing the core economy. London: new economics foundation.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli, 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 6., uudistettu laitos.
Tammi. Helsinki .
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli, 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 7., uudistettu laitos.
Tammi. Helsinki.
Vaajakallio, Kirsikka, 2012. Design games as a tool, a mindset and a structure. Tohtorin väitöskirja, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Unigrafia, Helsinki.
Webb, Brian R, 1996. The role of users in interactive systems design: when computers are theatre, do we want the audience to write the script? Behaviour and Information Technology.
Internet sivustot;
https://blogs.aalto.fi/wdc2012/2011/08/24/365-wellbeing-project-published/
Viitattu 20.10.2012
http://designforhealthcare.blogspot.fi/p/project-brief.html
http://designforhealthcare.blogspot.fi/p/spring-2012-cardboard-hospital.html (Cardboard hospital vi-deo)
Viitattu 11.10.2012
www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/Elinkeinostrategia Viitattu 10.10.2012
Sosiaaliviraston WDC hankkeet, http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/Hankkeet/wdc/palveluverkko Viitattu 18.3.2013
http://simlab.aalto.fi/en/research/atlas/
Viitattu 10.10.2012
Liitteet
Haastattelurunko muotoilijoille:
TAUSTATIEDOT HAASTATELTAVASTA Nimi ja Ikä.
Koulutus.
YLEISKUVAUS PROJEKTISTA Kesto?
Tavoitteet?
Mitä menetelmiä projektissa käytettiin?
YHTEISSUUNNITTELU
Minkälaista yhteissuunnittelua projektissa käytettiin?
Voitko kuvailla vaiheittain koko yhteissuunnittelun prosessin/ yhden niistä ja miten järjestit sen?
Miten tilaisuus alkoi, mitä työkaluja käytettiin, ketkä ohjasivat ryhmiä, mikä oli yhteissuunnittelun tavoitteena, mien tilaisuus päätettiin? Miten tuloksia hyödynnettiin?
RAJAESINEET, VISUALISOINNIT, KESKUSTELUN VÄLINEET
Mitä eri työkaluja/ visualisointeja/ prototyyppejä, ohjeita, kortteja, pelilautoja, keskustelun apuvälineitä, printattuja ohjeita ym. fyysisiä objekteja käytit?
Missä tarkoituksessa käytit näitä esineitä?
Miten käytit niitä?
Minkälaisia ne olivat?
Miten ohjeistit osallistujia näiden rejaesineiden käytössä?
OSALLISTUJAT
Ketkä osallistuivat yhteissuunnitteluun? Ammattihenkilöstö (sairaanhoitajat, lääkärit, osastonhoitajat,
sairaalaorganisaatioiden johto, projektin henkilöt, potilaat ym.)
Kuinka he valittiin projektiin? Helppo saatavuus, ammattinimike, mahdollisimman heterogeenisen ryhmän valinta tms.
Ketkä olivat mielestäsi tärkeimpiä osallistujia yhteissuunnitteluihin? Kenen poissaolo olisi vaikuttanut eniten projektin lopputuloksiin? Miksi?
Onko osallistujien tunnettava yhteissuunnittelun aihe omakseen? Minkälainen osallistujien osaaminen, kokemus, asiantuntemus oli mielestäsi hyödyksi tässä projektissa?
FASILITOINTI
Mitkä työkalut helpottivat eri toimijoiden välistä kommunikointia projektissasi?
Teitkö jotain saadaksesi ilmapiirin oikeanlaiseksi? Onko tämä mielestäsi olennaista?
Teitkö jotain saadaksesi sitoutettua osallistujat projektiin? Oliko tämä mielestäsi tarpeellista?
Teitkö jotain saadaksesi luottamuksen osallistujien välille tai osallistujien ja itsesi välille?Onko tämä mielestäsi olennaista? Jouduitko ohjaamaan osallistujia jollain tavalla, että heidän välinen yhteistyö helpottuisi? Minkälaisia tilanteita nämä olivat?
YHTEISSUUNNITTELUN HYÖDYLLISYYS PROJEKTILLE
Mitkä olivat tärkeimmät ja hyödyllisimmät työkalut yhteissuunnittelussasi ja miksi?
Mistä yhteissuunnittelun menetelmästä, tavasta, ohjauksesta, ihmisistä koit olevan eniten hyötyä yhteissuunnittelun onnistumisen kannalta? / lopputuloksen kannalta?
Mitkä yhteissuunnittelun menetelmässä tuntuivat toimivimmilta tässä projektissa? Mitkä asiat tuntuivat haastavilta? Miksi?
Miten yhteissuunnittelun menetelmää voitaisiin mielestäsi muuttaa, että haastavat asiat saataisiin poistetuksi?
Mitä hyötyä yhteissuunnittelun menetelmistä oli mielestäsi projektille? Miten eri toimijoiden osallistuminen yhteissuunnitteluun vaikutti projektiin? Oliko se välttämätöntä/ saatiinko heiltä näkemyksiä joita ei olisi voitu saada muuten/ edistivätkö ne projektia/ vaikuttivatko tuloksiin jollain lailla? Mihin se vaikutti erityisesti ja miksi?
SUUNNITTELIJOIDEN JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTYÖ Mitä haasteita huomasit terveydenhuollon henkilöstön ja muotoilijoiden/ suunnittelijoiden välisessä
yhteistyössä?
Mitkä asiat itsellesi olivat vaikeita ymmärtää terveydenhuollossa?
Mitkä asiat näyttivät olevan hankalia ymmärtää terveydenhuollon henkilöstölle?
Mikä vaikeutti yhteistyötä?
Mikä helpotti yhteistyötä?
Osaatko nimetä joitain toimintatapoja tai menetelmiä, joita olisit käyttänyt yhteistyön helpottamiseksi?
Tässä projektissa, näyttäisikö että osallistujien on saatava päättää mitä he haluavat kehittää sen sijaan että se annetaan valmiina? Mielipiteitä tähän projektin tiimoilta?
MUOTOILIJAN ROOLI
Miten määrittelisit muotoilijan roolisi projektissa/ yhteissuunnittelussa? Olitko yhteissuunnittelussa tilanteen ohjaaja? Facilitoija? Olitko visualisoija/ innovaattori? Olitko tulkkina muiden välillä? Tilanteen koossa pitäjä/ ohjaaja? Toimitko muiden toimijoiden yhdistäjänä vai seurasitko tapahtumia työkalujen antamisen jälkeen sivusta? Käsittivätkö muut roolisi samoin?
Minkälaista ajattelumallia koet edustavasi? Minkälainen “design thinking” työsi taustalla on?
Käyttäjäkeskeinen? Potilaiden kokemuksiin keskittyvä? Empaattinen? Business-ajattelu?
Organisaation kehittäminen? Käytettävyys? Teknisyys? Visuaalisuus?
YHTEENVETO
Nyt kun sinulla on tämä kokemus terveydenhuollon parissa toimimisesta, mitä neuvoja voisit sanoja muotoilijoile jotka lähtevät mukaan terveydenhuollon projekteihin?
Haluatko vielä lisätä jotain aikaisempiin kommentteihin tai onko tullut mieleen muita asioita jotka tuntuisivat mainitsemisen arvoisilta?
Haastattelurunko terveydenhuollon henkilöstölle TAUSTATIEDOT HAASTATELTAVASTA
Nimi ja Ikä.
Koulutus. Ammattinimike.
YLEISKUVAUS
Voisitko kuvat yleisesti projektista tavoitteet omasta näkökulmasta käsin? Esim. Oliko tavoitteena kehittää hoitotyötä/ saada uusia näkökulmia tms.
Ketä on ollut teidän puolelta mukana projektissa? Onko ollut mukana hallinnon puolen ihmisiä?
Miten nämä projektit ovat yleisesti sujuneet/ onko niistä tykätty?
Jatko suunnitelmat?
MUOTOILIJOIDEN JA TERVEYDENHUOLLON VÄLINEN YHTEISTYÖ JA MUOTOILIJAN ROOLI Mitä haasteita on terveydenhuollon henkilöstön ja muotoilijoiden välisessä yhteistyössä?
Mitkä asiat itsellesi olivat vaikeita ymmärtää muotoilussa?
Mikä vaikeuttaa yhteistyötä? Miksi?
Mikä helpottaa yhteistyötä? Miksi?
Huomasitko joitain asioita projektissa, jotka avasivat yhteistyötä? Keskustelu, kuunteleminen, yhdessä toimiminen?
Minkälaista asennoitumista/ ajattelutapaa tai ymmärrystä muotoilijalta vaaditaan tällaisessa ympäristössä?
Mitkä asiat olet huomannut haaasteellisiksi muotoilijoiden ymmärtää? Onko lopputuloksissa ollut huomattavissa jotain, josta tämä ymmärtämättömyys näkyy?
Mitä mahdollisuuksia näät muotoilijoiden ja terveydenhuollon yhteistyössä?
Ovatko muotoilijat yllättäneet teitä joiltakin osin, esimerkiksi lopputuloksillaan? Kerro esimerkki.
Kuinka ymmärsit aluksi muotoilijoiden roolin ja kuinka käsityksesi on muuttunut tämän Wellbeing projektin aikana?
Mitä sanoisit, mitä muotoilijalla voisi olla tarjottavanaan terveydenhuollolle/ psykiatriseen hoitotyöhön? Mikä heidän roolinsa voisi olla?
LOPPUTULOKSET
Onko näistä projekteista ollut jotain seurauksia työyhteisöönne/ ajattelutapaanne tai muuhun sellaiseen?
Mitkä asiat ovat olleet teille erityisen hyödyllisiä?
Kuinka toivotut muutokset voisivat tapahtua teidän organisaatiossa, mitä se vaatisi? Organisaation johdon sitoutumista/ kokonaan uutta ajattelutapaa/ aikaa ja työtä/ lisäresursseja tms.?
TERVEYDENHUOLLON NYKYTILA
Mitkä ovat olemassa olevat haasteet ja ongelmat terveydenhuollossa tällä hetkellä teidän kannalta katsottuna?
Ovatko haasteet resursseissa/ henkolöstömitoituksessa/ hiararkiassa /organisaatiossa/
toimintatavoissa?
Näettekö että terveydenhuollolla on tarvetta muuttua joiltakin osin? Miten?
Kuinka tällaiset muutokset voitaisiin saada liikkeelle? Mitä tarvitaan?
Minkälaista ajattelumallia terveydenhuollon piirissä harrastetaan? Organisaatiokeskeistä, talouskeskeistä, osaston toiminnallisuuskeskeistä, potilaskeskeistä? Minkälaiseen ajattelutapaan pyritään?
Voisiko muotoilulla olla mielestäsi jotain annettavaa nykyterveydenhuollon ongelmiin?
YHTEISSUUNNITTELU keskitytään vain johonkin projektissa tapahtuneeseen yhteissuunnitteluun.
Yleiskuvaus yhteissuunnittelusta, ketä osallistui ym.
Mitkä oli yhteissuunnittelun tavoitteet? Ideat/ tiedon keräys tms.?
Mikä työkalu tai työvaihe on jäänyt erityisesti mieleesi hyvänä kokemuksena/ huonona kokemuksena?
Onko mielestäsi yhteissuunnittelusta ollut hyötyä projektille?
Mitkä asiat tuntuivat haastavilta? Miksi?
Oliko hankaluuksia ymmärtää mitä ollaan tekemässä ja miksi? Kuvaile tilannetta.
Kenen osallistuminen yhteissuunnitteluun on omasta näkökulmastasi olennaisinta? Kaikki toimijat/
hoitotyöntekijät/ potilaat tms.? Onko johtavien henkilöiden osallistuminen tärkeää tai asiakkaiden/
käyttäjien?
Voisiko tällaisista työkaluista olla hyötyä terveydenhuollolle?
YHTEENVETO
Mitä neuvoja voisit sanoja muotoilijoille jotka lähtevät mukaan terveydenhuollon projekteihin?
Haluatko vielä lisätä jotain aikaisempiin kommentteihin tai onko tullut mieleen muita asioita jotka tuntuisivat mainitsemisen arvoisilta?