Pojat kertoivat haastatteluissa, että heillä on erilaisia tilannerooleja. Tilannerooleilla pojat halusivat näyttää muille mistä ovat ja luoda itsestään vahvemman kuvan kuin todellisuudessa onkaan. Tällaisiin tilannerooleihin pojat hakivat yleensä mallia ulkopuolelta, kuten esimerkiksi gangsta -rooli. Rooli piti sisällään mm. käyttäytymismallin ja vaatetuksen löysine roikkuvine farkkuineen.
Pojat muodostivat homososiaalisen liittymän, jossa korostavat yhteisillä rituaaleilla, tavoilla ja puheilla miehisiä olemuksiaan. Yhdessä pojat saivat varmuutta miehiseen olemukseensa. Mitolan pojat loivat omanlaisensa maskuliinisen kulttuurin lastensuojelulaitoksen sisälle. Pojat saivat myös vallan tunteen itselleen ja tilanteesta, kun käyttäytyivät uhoavalla tavalla. Tällä tavoin he saivat myös tilanteeseensa kontrollintunteen. Uhoava käytös antoi viestin poikien epävarmuudesta ja huonosta itsetunnosta. Pojat hakivat myös hyväksyntää ympäristöltä miehinä olemiseensa.
kilpailu:
Mitolan pojilla oli suuret odotukset suorituksistaan ja taidoistaan. Pettymyksen tunteet vastasivat myös poikien kovia odotuksia suorituksistaan. Pojat jakoivat mielellään näkemyksiään ja mielipiteitä erinomaisista taidoistaan muille ympärillä oleville ihmisille.
Tämäkin lisäsi suorituspaineita, koska esille tuotu mielikuva taidoista ei vastannutkaan käytännössä poikien antamaa mielikuvaa. Paineiden ja pettymysten pelossa pojat pyrkivät varmistamaan kilpailutilanteensa omaksi edukseen ja halusivatkin tehdä juuri niitä asioita mitä osasivat. Tämä kertoo myös poikien huonoista itsetunnoista ja luottamuksesta itseensä ja sai heidät käyttäytymään varman päälle.
Poikien kilpailuvietti oli vahva ja kilpailutilanteita oli päivittäin eri muodoissa. Pojat korostivat kilpailutilanteissa omaa maskuliinista olemustaan ja veivät kilpailutilanteet äärirajoille. Näillä äärirajatilanteilla pojat mittasivat rohkeuttaan keskenään ja paikkaansa poikien keskuudessa. Pojat hakivat myös näyttävyyttä taitojensa esittelyssä ja tämä ohjasikin heitä sellaisten harrastuksien pariin, joissa pääsi tekemään näyttäviä suorituksia.
Poikien idolit urheilun puolelta olivat juuri omissa lajeissaan parhaimmat urheilijat, esimerkiksi jääkiekossa Wayne Gretzky tai Suomen mestarit break dancessa.
painiminen:
Pojat hakivat huomiota ja läheisyyttä painin merkeissä. Murrosikäisen pojan on vaikea tulla halaamaan, jos kaipaa läheisyyttä. Painin varjolla pojat säilyttivät orastavan miehisyyden kuvansa ja saivat samalla kaipaamaansa läheisyyttä. Pojat kertoivat myös, että aikuisten kanssa oli turvallista kokeilla fyysisiä voimia ja purkaa energiaa. Turvallisuutta oli se, että aikuinen ei ottanut painitilannetta tosissaan. Poikien keskinäinen paini lähti helposti tosissaan vääntämiseksi ja liian totiseksi, josta se voi kehittyä tappeluun asti. Painin avulla pojat purkivat myös pahaa oloaan. Poikien tilanteet taustoineen sijoitettuina kotinsa ulkopuolelle ja kasaantuneet asiat saivat pojat turvautumaan fyysiseen purkamiskeinoon, joka oli nopea tie helpottamaan pahaa oloa. Pojat turvautuivat tähän, koska keskustelut kipeistä ja aroista asioista olivat vaikeita ja nostivat esiin pahan olon. Painilla pojat saivat tilanteeseensa kontrollin tunteen ja tilanne tuntui kontrollin kautta helpommalta.
ämmittely:
Pojat pyrkivät alentamaa muiden asemaa ämmäksi nimittelemällä ja siten nostamaan omaa valta-asemaansa muiden kustannuksella. Nimittely liittyi voimakkaasti lastensuojelulaitos Mitolan poikien hierarkiseen järjestykseen. Samalla pojat tekivät eroa naismaisuudestaan ja pyrkivät kohti miehisyyttä.
äijittely:
Pojat hakivat äijittelyllä hyväksyntää ja kuulumista miehiseen maailmaan. Äijänä olemiselle ja sanomisella pojat kokivat kuuluvansa osana miehiseen kulttuuriin. Äijänä liittouduttiin muiden äijien pariin. Äijänä oleminen on siis voimakkaasti sosiaalinen vastavuoroinen prosessi, jossa tuetaan toinen toistaan olemaan mies. Äijänä oleminen vaatii kuitenkin olemaan toiminnallinen ja rohkea. Marginaalissa oleva poika saa äijänä olemisestaan rohkaisua itsetuntoonsa ja maskuliinisuutensa luomiseen.
populaarikulttuuri:
Populaarikulttuurista pojat ammensivat itselleen sisältöä ja erilaisia malleja ulkoiseen olemukseensa. Ristiriitaa kuitenkin ilmeni, kun pojat pukeutuivat esimerkiksi hip hop
muodin mukaisesti mutta saattoivat kuunnella huoneessaan aivan toisenlaista musiikkigenreä. Tämä kuvaa hyvin sitä kasvun maailmaa, jossa pojat etenivät. Erilaisia vaikutteita haettiin joka puolelta niin eri medioista kuin lastensuojelulaitoksen ulkopuolelta valtavirrasta. Pojilta puuttuivat isän tuki kasvussaan miehiksi. Tämän vuoksi pojat hakivat voimakkaasti populaarikulttuurista itselleen peilauspintaa miehisessä kasvussaan.
Lastensuojelulaitos oli paikka, johon pojat oli sijoitettuna sosiaalitoimen toimesta. Tämä asetelma synnyttää jo poikien tullessa lastensuojelulaitokseen eriarvoisen asetelman.
Työntekijät määrittävät pitkälti poikien elämää laitokseen siirtymisen jälkeen. Siirto voi aiheuttaa ja usein aiheuttaakin vastataistelua laitoksen sisällä olevaa aikuisten valtakulttuuria vastaan. Tästä näkökulmasta pojat voivat hakea populaarikulttuurista oman valintansa mukaan hyvältä tuntuvat ja helposti omaksuttavat mallit ja esimerkit. Näin pojat voivat kokea olevansa valintojensa takana ja saavat tietynlaisen kontrollitunteen elämästään ja valinnoissaan.
tarinat:
Tarinoiden ja etenkin sankarillisten tarinoiden avulla pojat toivat esiin toiveitaan ja tuntemuksiaan siitä, että haluaisivat olla parempia ja hallitsevansa tilanteensa. Poikien tarinoiden hahmot olivat hyvin maskuliinisia ja suoriutuivat tehtävästä kuin tehtävistä. Pojat sävyttivät usein huumorilla tarinansa ja niillä myös peitettiin pettymyksen tuskaa tai huonoa itsetuntoa. Pojat irtautuivat tarinoillaan arjesta ja sen tuomista paineista. Sauna tilana toimi pojille neutraalina tilana, jossa pojat pystyivät kertomaan härskempiä tarinoita kuin Mitolan yleisissä tiloissa.
työ:
Työtä tekevä mies oli Mitolan poikien mukaan tehokas ja otti vastaan kurjankin kritiikin työnteostaan kuin mies. Pojilla oli hyvin perinteinen kuva työmiehestä ja siihen he myös pyrkivätkin omissa työtoimissaan. Työkulttuuria pojat imivät läheiseltä rakennustyömaalta, jossa oli hyvin perinteinen ja karu kuva työmiehistä. Samalla pojat vertasivat keskenään työssä suoriutumista ja hakivat tätä kautta lisää natsoja oman miehisyyden kauluksiin.
sukupuoli:
Mitolan pojat tekivät selväksi, että he eivät halua olla tekemisissä naismaisuuden kanssa eikä nimenomaan homouteen liittyvien asioiden tai henkilöiden kanssa. Poikien uteliaisuus oli kuitenkin vahvaa ja se saikin heitä kokeilemaan esimerkiksi naiseksi pukeutumista.
Tämä tehtiin myös huumorin varjolla, jotta tilanne voisi ylipäätään tapahtua. Toisaalta poikien ollessa yksin haastattelutilanteessa he kertoivat, että homoudessa ei ollut mitään ihmeellistä ja se oli vain yksi seksuaalinen suuntautuminen. Mitolan poikien homofobia syntyi siis poikien sosiaalisissa kanssakäymisissä ja yhteisissä arkitilanteissa.