Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä olivat lääkkeisiin kohdistuvat toiveet ja illuusiot. Osa lääkkeitä kohtaan liittyvistä odotuksista voi olla epärealistisia.
Lääkkeitä koskevat odotukset olivat yhteydessä henkilön ikään ja koulutustasoon. Nuorimmat, itsensä terveiksi tuntevat vastaajat, tarvitsivat lääkkeitä varsin harvoin ja silloin he olivat varovaisia haittavaikutusten suhteen. Iän karttuessa säryt ja vaivat lisääntyivät ja lääkkeiden käyttö kasvoi huolimatta niiden mahdollisista haittavaikutuksista. Tärkeintä oli lääkkeistä saatava apu.
Haittavaikutuksilla voi olla osuutta siinä, että lääkkeitä jää käyttämättä.
Lääkkeet voivat herättää myös ristiriitaisia tunteita, niitä saatetaan hankkia kotiin, vaikka niitä ei haluttaisi käyttää. Lääke voi toimia fetissinä tai transitionaaliobjektina, suojana omia pelkoja ja avuttomuuden tunnetta vastaan. Lääkkeiden turvaa tuottavat mielikuvat ovat tärkeitä.
On totuttu siihen, että sairastamiseen saadaan apua lääkkeistä. Lääkkeiltä odotetaan elämänlaadun parantumista ja toivotaan iän pidentymistä ja oireiden poistumista. Keski-ikäiset toivoivat lääkkeiltä työkykyä ylläpitäviä ominaisuuksia, vanhimpien toiveisiin sisältyi toiveet yleiskunnon säilymisestä, väsymyksen poistamisesta ja unen saamisesta lääkkeiden avulla.
Sairastamiseen liittyy usein regressiivisiä ilmiöitä eli taannutaan tilapäisesti varhaisempiin käyttäytymismalleihin. Jos henkilö on sairauden vuoksi regredioitunut varhaisemmalle kehitystasolle, toiminnassa saattaa korostua enemmän mielihyväperiaatteen kuin realiteettiperiaatteen mukainen toiminta. Tämä voisi selittää tiedollisen informaation huonoa tulosta lääkkeiden käyttöön sitoutumisessa. Jos sairastuminen on tiedostamaton keino selviytyä sietämättömästä elämäntilanteesta, lääkkeiden käyttöön liittyvästä tiedollisesta informaatiosta ei aina ole hyötyä. Kun toivotaan hoivaa ja huolenpitoa, tieto silloin ei kosketa potilasta.
Lääkkeiden käyttöön saatetaan liittää maagisia toiveita ja illuusioita, jotka toimivat suojana ahdistusta vastaan. Maagisesti ajatteleva henkilö ei tunne olevansa samojen lainalaisuuksien alainen kuin muut, joita koskevat luonnonlait, ajan armottomuus ja kuoleman ehdottomuus. Maaginen ajattelu hämärtää todellisuutta ja pyrkii häivyttämään sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välisen eron. Lääkkeet voivat lohduttaa ja ylläpitää illuusioita toivosta viimeiseen hetkeen saakka. Yhteiskunnan ikärakenteen muutos vaikuttaa lääkkeiden käytön lisääntymiseen, kun ikääntyneiden ja lääkkeitä tarvitsevien ihmisten osuus suhteellisesti kasvaa.
Lääkkeet voivat saada vaihtelevia merkityksiä henkilön sisäisen maailman ja lääkkeen käyttötarkoituksen mukaan. Lääkkeiden avulla voidaan hallita mikrobikantoja ja korvata elintoimintojen puutteita sekä niillä voidaan lievittää puutteita persoonallisuuden rakenteissa ja vaimentaa tai muokata erilaisia tunnetiloja.
Lääkkeiden käyttö on kasvanut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi.
Käytännössä lääkkeiden ja lääketieteen kehittyminen on merkittävästi
Pohdinta
pidentänyt ihmisten elinikää ja helpottanut lukuisten sairauksien hoitoa.
Lääkkeisiin saatetaan kohdistaa toiveita, että kaikki elämän ongelmat voitaisiin ratkaista lääkkeiden avulla. Osalla ihmisistä on lääkkeisiin kohdistuvia toiveita ja illuusioita, jotka eivät liity lääkkeen farmakologisiin ominaisuuksiin. Toive lääkkeestä, joka ei aiheuttaisi riippuvuutta, on monitahoinen kysymys. Lääke, joka saa aikaan epämiellyttävän olon, ei aiheuta yleensä riippuvuutta, sen sijaan yhdiste, joka tuo hyvän olon herättää kaipuun ja halun toistaa tuon kokemuksen.
Viime aikoina ikäihmisten lääkkeiden käyttöön on kiinnitetty huomiota.
Heidät nähdään ryhmänä, jonka lääkitys voi olla ongelmallista. Vanhuus merkitsee monille luopumista totutuista elämäntavoista. Lääkkeiden avulla voidaan ylläpitää heikentyneitä elintoimintoja ja korvata niitä. Ikäihmisiä on entistä enemmän kansalaisista, joten lääkkeiden käyttö ja tarve lisääntyy.
Tutkimuksen tekemisen aikaan lääkkeiden pakkausselosteet eivät olleet vielä yleisiä. Lääkärit ja apteekit olivat keskeisessä asemassa lääketiedon jakamisessa. Tiedon lisääntyminen ja suuntaus yhteistyöhön eri terveydenhoitoalojen kesken pyrkii saamaan asiakkaan keskeiseksi tekijäksi omassa hoidossaan.
Koko lääketieteen historian ajan lääkäreitä on arvostettu ja kunnioitettu.
Plasebo-ilmiössä tulee esille usko lääkkeen tehoon siitä huolimatta, ettei lääkkeiden farmakologisille vaikutuksille ole aina ollut pohjaa lääketieteen monituhatvuotisen historian aikana.
Kokemus haittavaikutuksista saattaa tehdä ihmiset varovaisiksi lääkkeiden käytössä ja jopa saada heidät välttämään tarpeellisten lääkkeiden käyttöä.
Lääkkeiden käyttämättä jättäminen saattaa viivästyttää toipumista. Sairaus voidaan joskus torjua tai kieltää. Tiedetään älyllisellä tasolla hoidon ja lääkkeiden tarve, mutta ei toimita tiedon mukaan. Uskotaan omaan haavoittumattomuuteen, ei hyväksytä sairautta ja hoidon tarvetta. Kun unohdetaan käyttää välttämättömiä lääkkeitä, saatetaan toimia piilotajuisten yllykkeiden eikä tiedon mukaan.
Lääkeinformaation avulla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti lääkkeiden käyttöön tai niiden käyttämättömyyteen. Ihmisen tietoinen toiminta edustaa vain osaa mielen toiminnasta. Mielen tiedostamattomat pyrkimykset saattavat vaikuttaa sairauden hoitoon ja lääkkeiden käyttöön varsinkin, jos sairastaminen on pakokeino hankalasta elämätilanteesta.
Esitutkimuksessa eräs vastaaja luonnehti ihannelääkettä: ” Lääke olisi kuin puhallus, joka auttaa, kun sormeen sattuu tai kun on kuhmu päässä. Se helpottaa ja sillä ei ole sivuvaikutuksia.”
12 Lähdeluettelo
Aarnio, E., & Martikainen, J. (2016). Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sic! Lääketietoa Fimeasta, 1, 48-49.
Abel-Horowitz, J. (1998). Psychopharmacotherapy During an Analysis.
Psychoanal Inq, 18(5), 673-701.
Achté, K. (1984). Placebo. Duodecim, 100(6), 3-5.
Achté, K., Alanen, Y., & Tienari, P. (1981). Psykiatria 1. Porvoo: Werner Söderstöm Oy.
Ahonen, J. (2011). Iäkkäiden lääkehoito - Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Farmasian laitos, Kuopio. Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0500-0, pvm. 24.7.2016 (Publications of the University of Eastern Finland 66)
Ahonen, R. (1993). Särkylääkkeiden kulutus ja käyttö Suomessa. Väitöskirja.
Kuopion Yliopisto, Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitos.
Airaksinen, M. (1996). Customer Feedback as a Tool for Improving Pharmacy Services in Finland. Väitöskirja. University of Kuopio, Pharmaceutical Sciences, Kuopio.
Airaksinen, M. (2013). Lääkehuolto osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää - kliinistäkö farmasiaa? Dosis, 29(1).
Airaksinen, M., Ahonen, R., & Enlund, H. (1995). Customer feedback as a tool for improving pharmacy services. Int J Pharm Pract, 3(4), 219-226.
Airaksinen, M., Ahonen, R., & Enlund, H. (1998). The "Questions to Ask About Your Medicines" Campaign - An evaluation of pharmacists and the public´s response. Medical Care, 36(3), 422-427.
Airaksinen, M., Ahonen, R., & Vertio, H. (1989). The public´s experiences of pharmacies. Health Promotion Series Original Reports. National Board of Health, Helsinki.
Airaksinen, M., & Puumalainen, I. (2005). Apteekit itselääkinnän ohjaajina - missä mennään? Dosis, 21(2), 138-145.
Lähdeluettelo
Airaksinen, M., & Peura, S. (Toim.) (2014). Apteekit mukana terveystalkoissa, Tippa-projekti 2000-2003 ja jatkohanke 2004-2007: Tippa-projekti Andrade, V. (2007). The "Uncanny", the Sacred and the Narcissism of Culture:
The Devolpment of the Ego and the Progress of Civilization. Int J Psychoanal, 88(4), 1019-1037.
Apteekkariliitto. (1997). Ammattiapteekin suuntaviivat. Helsinki: Suomen Apteekkariliitto - Finlands Apotekareförbund ry.
Apteekkariliitto. (2016). Lääkehoidon kokonaisarviointi apteekin palveluna.
Noudettu osoitteesta http://www.apteekkariliitto.fi/media/pdf/lhka_esite.pdf, pvm.
Astrachan, B. (1994). Discussion of "Psychoanalysis Enters Its Second Century" by Robert Michels. Annual Psychoanal, 22, 53-58.
Bak, R. (1953). Fetishism. J Am Psychoanal Assoc, 1(2), 285-298.
Bak, R. (1974). Distortions of the Concept of Fetishism. Psychoanal Study Child, 29(1), 191-214.
Balint, M. (1960). Primary Narcissism and Primary Love. Psychoanal Q, 29(1), 6-43.
Balter, L. (2002). Magic and the Aesthetic Illusion. J Am Psychoanal Assoc, 50(4), 1163-1196.
Becker, H. (1963). Carl Koller and Cocaine. Psychoanal Q, 32(3), 309-373.
Beecher, H. (1955). The Powerful Placebo. J Am Med Assn, 159(17), 1602-1606.
Bembich, S. (2011). Neuropsychoanalytic Perspectives on Play.
Neuropsychoanalysis, 13(2), 232-254.
Benedetti, F. (2003). Toward a neurobiological understanding of therapist-patient interaction. Teoksessa Kalso, E., Estlander, A.-M & Klockars, M.
(Toim.), Psyche, Soma and Pain (ss. 132-141). Helsinki: The Signe and Ane Gyllenberg Foundation.
Benedetti, F. (2009). Placebo Effects Understanding the mechanisms in health and disease. Oxford: Oxford University Press.
Benedetti, F., Pollo, A., Lopiano, L., Lanotte, M., Vighetti, S., & Rainero, I.
(2003). Conscious expectation and unconscious conditioning in analgesic, motor, and hormonal placebo/nocebo responses. J Neuroscience, 23(10), 4315-4323.
Bernfeld, S. (1953). Freud's Studies on Cocaine, 1884-1887. J Am Psychoanal Assoc, 1(4), 581-613.
Bernstein, J. (2013). Magic in Psychoanalysis. Modern Psychoanal, 38(1), 105-112.
Bertram, D. (2015). Likert Scales. Noudettu osoitteesta http://poincare.matf.bg.ac.rs/~kristina/topic-dane-likert.pdf, pvm.
28.2.2018.
Blackell, B., Bloomfield, S., & Buncher, C. (1972). Demonstration to medical students of placebo responses and non-drug factors. Lancet, 299(7763), 1279-1282.
Blatt, S. & Maroudas, C. (1992). Convergences Among Psychoanalytic and Cognitive-Behavioral Theories of Depression. Psychoanal Psychology, 9(2), 157-190.
Bohleber, W. (2010). Nuoruusikäisen väkivalta - traumat, kriisit ja nuoruusiän kehityksen umpikujat. Teoksessa T. Niemi (toim.), Aikuistuminen, väkivalta ja fantasia (Vol. 12). Helsinki: Nuorisopsykoterapiasäätiö.
Bonnet, D. (2008). Confidence Intervals for Standardized Linear Contrasts of Means. Psychological Methods, 13(2), 99-109. doi:10.1037/1082-989X.13.2.99
Branthwaite, A., & Cooper, P. (1981). Analgesic effects of branding in treatment of headaches. BMJ (Clin Res Ed), 282(6276), 1576-1578.
Brody, H. (2000). The Doctor as Therapeutic Agent: A Placebo Effect Research Agenda. Teoksessa A. Harrington (toim.), The Placebo Effect: An interdisciplinary exploration (3rd ed. ed., ss. 77-92). Cambridge:
Harvard University Press.
Brody, H., & Waters, D. (1980). Diagnosis is treatment. J Fam Pract 10(3), 445-449.
Bronstein, A. (1992). The Fetish, Transitional Objects and Illusion.
Psychoanal Rev, 79(2), 239-260.
Brown, L., Cai, T., & DasGupta, A. (2001). Interval Estimation for a Binomial Proportion. Statistical Science, 16(2), 101-117.
Brummer, M., & Enckell, H. (2005). Lasten ja nuorten psykoterapia.
Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Buckalew, L., & Coffield, K. (1982). An investigation of drug expectancy as a function of capsule color and size and preparation form. J Clin Psychopharmacol, 2(4), 245-248.
Lähdeluettelo
Busch, F. & Sandberg, L. (2007). Psychotherapy and Medication. New York:
The Analytic Press.
Cannon, W. (1942). "Voodoo" Death. Am Anthropologist, 44(2), 169-181.
Canon, W. (2002). "Voodoo" Death. Am J Public Health, 92(10), 1593-1596.
Click, R. & Roose, S. (2006). Talking about medication. J Am Psychoanal Assoc, 54(3).
Cohen, J. (1973). Eta-squared and partial eta-squared in fixed factor in Anova designs. Educational and Psychological Measurement, 33, 107-112.
Colarusso, C. (1988). The Development of Time Sense in Adolescence.
Psychoanal Study Child, 43(1), 179-197.
Colarusso, C. (1991). The Development of Time Sense in Young Adulthood.
Psychoanal Study Child, 46(1), 125-144.
Cullinan, S., O´Mahoney, D., Fleming, A. & Byrne, S. (2014). A Meta-Synthesis of Potentially Inappropriate Prescribing in Older Patients. Drugs &
Aging, 31(8), 631-638. doi: doi:10.1007/s40266-014-0190-4
Cullinan, S., O´Mahoney, D., Sullivan, D. & Byrne, S. (2016). Use of a frailty index to identify potentially inappropriate prescribing and adverse drug reaction risks in older patients. Age and Ageing, 45(1), 115-120. doi:
https://doi.org/10.1093/ageing/afv166
de Craen, A. Roos, P., de Vries, L. & Kleijnen, J. (1996). Effect of colour of drugs: systematic review of perceived effect of drugs and of their effectiveness. BMJ, 313(7072), 1624-1626.
Desplenter, F., Lavikainen, P., Hartikainen, S., Sulkava, R. & Bell, J. (2011).
Sedative use and incident cognitive decline among persons aged 75 years and older: a population-based longitudinal study. Int
Psychogeriatr, 24(1), 48-54. doi:
https://doi.org/10.1017/S1041610211001359
Dickinson, R., Knapp, P. House, A., Dimri, V., Zermansky, A., Petty, D., Holmes, J., & Raynor, D. (2010). Long-term prescribing of antidepressants in the older population: a qualitative study. Br J Gen Pract, 60(573), 144-155. doi: https://doi.org/10.3399/bjgp10X483913 Dimitrow, M., Mykkänen, S., Leikola, S., Kivelä, S.-L., Lyles, A., & Airaksinen, M. (2014). Content validation of a tool for assessing risks for drug-related problems to be used by practical nurses caring for home-dwelling clients aged ≥65 years: a Delphi survey. European Journal of Clinical Pharmacy, 70(8), 991-1002.
Dimitrow, S.M. (2016). Development and Validation of a Drug-Related Problem Risk Assessment Tool for Use by Practical Nurses Working with Community-Dwelling Aged. Väitöskirja. University of Helsinki, Clinical Pharmacy Group, Division of Pharmacology and Pharmacotherapy, Faculty of Pharmacy, Helsinki. Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2618-4, pvm. 15.3.2017
Dodd, S., Dean, O., Vian, J., & Berk, M. (2017). A Review of the Theoretical and Biological Understanding of the Nocebo and Placebo Phenomena.
Clincal Therapeutics, 39(3), 469-476.
Duodecim, & Suomen Akatemia. (1997). Antibioottiresistenssi - Säilyykö lääkkeiden teho? Konsensuslausuma. Duodecim, 113(24), 2526-2538.
Duodecim, & Suomen Akatemia. (2006). Psykoterapia, Konsensuslausuma 18.10.2016. Espoo: Duodecim.
Duodecim, & Suomen Apteekkariliitto. (2016). Itselääkityksen Käypä hoito.
Noudettu osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/
suositus?id=hoi50106, pvm. 14.3.2018
Edelson, M. (1989). Introduction the Nature of Psychoanalytic Theory:
Implications for Psychoanalytic Research. Psychoanal Inq, 9(2), 169-192.
Edelson, M. (1991). Mind, Psychoanalysis and Science. Psychoanal Q, 60, 101-108.
Ellenberger, H. (1951). Der Tod aus psychischen Ursachen bei Naturvölkern ("Voodoo Death"). Psyche - Zeitschrift für Psychoanalyse, 5(6), 333-344.
Enck, P., Benedetti, F. & Schedlowski, M. (2008). New Insights into the Placebo and Nocebo Responses. Neuron Review, 59(2), 195-206.
Enckell, M. (1996). Mystiikkaan liittyvä aines psykoanalyysissa. Teoksessa E.
Roos, V. Manninen, & J. Välimäki (toim.), Kohti piilotajuntaa.
Helsinki: Yliopistopaino.
Erikson, E. (1946). Ego Development and Historical Change - Clinical Notes.
Psychoanal Study Child, 2, 359-396.
Erikson, E. (1950). Childhood and Society. New York: W. W. Norton &
Company Inc.
Eronen, A.-K. (2016). Potilasvahinkona korvatut lääkityspoikkeamat. Pro gradu. Helsingin yliopisto, Farmakologian ja lääkehoidon osasto, Kliinisen farmasian ryhmä, Helsinki.
Lähdeluettelo
Evans, D. (2003). Placebo: Mind Over Matter in Modern Medicine. New York:
Oxford University Press, Inc.
Eysenck, H. (1952). The Effects of Psychotherapy: An Evaluation. J Consulting Psychology, 16(5), 319-324.
Fields, H. & Price, D. (2000). Toward a Neurobiology of Placebo Analgesia.
Teoksessa A. Harrington (toim.), The Placebo Effect (Vol. Third Printing, ss. 93-116). Cambridge: Harvard University Press.
Fimea. (2012). Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön.
Lääkeinformaatiotoiminnan nykytila ja strategia vuoteen 2020 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Helsinki.
Fimea. (2015). Kansallinen itsehoitolääkeohjelma. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 1/2015. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Helsinki.
Fimea, & Kansaneläkelaitos. (2015). Suomen lääketilasto. Helsinki: Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea ja Kansaneläkelaitos.
Findley, T. (1953). The Placebo and Physician. Med Clin North Am, 37, 1821-1826.
Fliess, R. (1944). Knocking on Wood: A Note on the Preœdipal Nature of the 'Magic Effect'. Psychoanal Q, 13, 327-340.
Forrer, G. (1964). Psychoanalytic Theory of Placebo. Dis Nerv Syst, 25(11), 655-661.
Forrest, D. (2004). Elements of Dynamics II: Psychodynamic Prescribing. J Am Academy Psychoanal, 32(2), 359-380.
Forsius, A. (2001). Alexander Fleming (1881-1995) - penisilliinin keksijä.
Suomen Lääkärilehti (3), 332.
Fraiberg, S. (2008). The Magic Years. New York: Scribner.
Freud, S. (1884-1887). Über Coca (Kokaiinista) (M. Lång, käännös). Riika:
Veiters.
Freud, S. (1901). The Psychology of the Dreamprocesses. Wish-Fulfilment.
Teoksessa J. Strachey (Toim.), The Interpretation of Dreams and On Dreams (Vol. 5, ss. 550-572). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1905). Psychical (or Mental) Treatment. Teoksessa J. Strachey (Toim.), A Case of Hysteria: Three Essays on Sexuality and Other Works (Vol. 7, ss. 283-302). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1909). Notes upon a Case of Obsessional Neurosis. Teoksessa J.
Strachey (toim.), Case Histories 2 (Vol. 10, ss. 153-319). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1911). Formulations of the Two Principles of Mental Functioning.
Teoksessa J. Strachey (toim.), The Case of Schreber, Papers on Technique and Other Works (Vol. 12, ss. 218-226). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1912-1913). Animism, Magic and the Omnipotence of Thoughts.
Teoksessa J. Strachey (toim.), Totem and Taboo and Other Works (Vol.
13, ss. 75-99). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1913). The Claims of Psycho-Analysis to Scientific Interest of Psycho-Analysis. Teoksessa J. Strachey (toim.), Totem and Taboo and Other Works (Vol. 13, ss. 165-190). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1914). On Narcissism: An Introduction. Teoksessa J. Strachey (toim.), On the History of the Psycho-Analytic Movement, Papers on Metapsychology and Other Works (Vol. 14, ss. 73-107). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1915a). The Unconscious. Teoksessa J. Strachey (toim.), On the History of the Psycho-Analytic Movement, Papers on Metapsychology and Other Works (Vol. 14, ss. 166-215). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1915b). Instincts and Their Vicissitudes. Teoksessa J. Strachey (toim.), On the History of the Psycho-Analytic Movement - Papers on Metapsychology and Other Works (Vol. 14). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1915c). Repression. Teoksessa J. Srtachey (toim.), On the History of the Psycho-Analytic Movement - Papers on Metapsychology and Other Work (Vol. 14). Lontoo: The Hogarth Press.
Freud, S. (1916-17). General Introduction to Psychoanalysis. Teoksessa J.
Strachey (toim.), Introductory Lectures on Psycho-Analysis (Vol. 16).
London: Hogarth Press.
Freud, S. (1917a). Fixation to Traumas - the Unconscious. Teoksessa J.
Strachey (toim.), Introductory Lectures on Psycho-Analysis (Vol. 16, ss. 273-285). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1917b). A Difficulty in the Path of Psycho-Analysis. Teoksessa J.
Strachey (toim.), An Infantile Neurosis and Other Works (Vol. 17, ss.
137-144). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1920). Beyond the Pleasure Principle. Teoksessa J. Strachey (toim.), Beyond the Pleasure Principle - Group Psychology and Other Works (Vol. 18, ss. 7-64). London: The Hogarth Press.
Lähdeluettelo
Freud, S. (1923a). The Ego and the Id. Teoksessa J. Strachey (toim.), The Ego and the Id and Other Works (Vol. 19, ss. 13-59). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1923b). Two Classes of Instincts. Teoksessa J. Strachey (toim.), The Ego and the Id and Other Works (Vol. 19, ss. 40-59). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1925). An Autobiographical Study. Teoksessa J. Strachey (toim.), An Autobiographical Study - Inhibitions, Symptoms and Anxiety. The Question of Lay Analysis and Other Works (Vol. 20). London: Hogarth Press.
Freud, S. (1926). Inhibitions, Symptoms and Anxiety. Teoksessa J. Strachey (toim.), An Autobiografical Study, Inhibitions, Symptons and Anxiety, The Question of Lay Analysis and Other Works (Vol. 20). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1927). The Future of an Illusion. Teoksessa J. Strachey (toim.), The Future of Illusion (Vol. 21). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1928). Fetishism. Int J Psychoanal, 9, 161-166.
Freud, S. (1929). Civilization and its Discontents. Teoksessa J. Strachey (toim.), The Future of an Illusion, Civilization and its Discontents and Other Works (Vol. 21, ss. 64-145). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1940). An Outline of Psycho-Analysis. Teoksessa J. Strachey (toim.), Moses and Monotheism; An Outline of Psycho-Analysis and Other Works (Vol. 23, ss. 172-182). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1950 (1895)). Project for a Scientific Psychology. Teoksessa J.
Strachey (toim.), Pre-Psycho-Analytic Publications and Unpublished Drafts (Vol. 1). London: The Hogarth Press.
Freud, S. (1964). Johdatus psykoanalyysiin (E. Puranen, käännös). Jyväskylä:
K.J. Gummerus Oy.
Gabbard, G. & Bartlett, A. (1998). Selective Serotonin Reuptake Inhibitors in the Context of an Ongoing Analysis. Psychoanal Inq, 18(5), 657-672.
Gabriel, Y. (1984). A Psychoanalytic Contribution to the Sociology of Suffering.
Int Rev Psychoanal, 11(4), 467-480.
Gay, P. (1990). Freud (M. Rutanen; A. Rutanen, käännös). Keuruu: Otava.
Gochfeld, L. (1978). Drug Therapy and Modern Psychoanalysis. Modern Psychoanalysis, 3(2), 203 - 216.
Gottlieb, R. (2002). A Psychoanalytic Hypothesis Concerning the Therapeutic Action of SSRI Medications. J Am Psychoanal Assoc, 50(3), 969-971.
Gottlieb, R. (2006). Mind, madness, and medications: Situating psychoanalysis. J Am Psychoanal Assoc, 54(3), 739-744.
Gøtzsche, P. (2014). Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Kerava, Suomi: Sitruuna Kustannus Oy.
Greenacre, P. (1951). Respiratory Incorporation and the Phallic Phase.
Psychoanal Stydy Child, 6(1), 180-205.
Greenacre, P. (1960). Further Notes on Fetishism. Psychoanal Stydy Child, 15(1), 191-207.
Greenacre, P. (1969). The Fetish and the Transitional Object. Psychoanal Stydy Child, 24(1), 144-164.
Greenacre, P. (1970). The Transitional Object and the Fetish with Special Reference to the Role of Illusion. Int J Psychoanal, 51, 447 - 456.
Grinberg, C. (1981). Kansojen historia 3: WSOY.
Guess, H., Engel, L., Kleinman, A. & Kusek, J. (toim.) (2002). Science of the Placebo: Toward an Interdisciplinanary Research Agenda. London:
BMJ Books.
Gwynn, N. & Roose, S. (2004). Medication Management During Psychoanalysis. J Am Psychoanal Assoc, 52(4), 1243-1244.
Hägglund, T.-B. (1989). Onko psykoterapialla elintilaa yliopistollisen psykiatrian valtakunnassa. (ss. 12). Oulu: Psykoterapiasäätiö Monasteri.
Hägglund, T.-B., & Pylkkänen, K. (1976). Nuoret ja huumeet. Porvoo - Helsinki: WSOY.
Hägglund, V. (1981). Mielikuvat ja mielen kuvittaminen. Teoksessa T.-B.
Hägglund, M. Katajamäki, K. Pylkkänen, & V. Taipale (toim.), Luoda vai lyödä (Vol. 3). Jyväskylä: K.J. Gummerus Oy.
Hahn, A. (1999). Expectations of Sickness: Concept and Evidence of the Nocebo Phenomenen. Teoksessa I. Kirsch (toim.), How Expectancies Shape Experience (ss. 333 - 356). Washington, DC: American Psychological Association.
Hakala, U. (2006). Carl Leschen tieteellisestä ajattelusta - psykoanalyysin tieteenteoria. Teoksessa E. Roos, H. Enckell, & A. Kumento (toim.), Myytit, vietit ja minuus (ss. 330). Helsinki: Yliopistopaino Kustannus.
Lähdeluettelo
Hakkarainen, P., Metso, L., & Salasuo, M. (2011). Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka, 76(4), 397-412.
Hakkarainen, T., & Airaksinen, M. (2001). Kuuri loppuun! Lääkeneuvonnan opas. Kuopio: Fortis ry.
Halme, R., & Rauhala, P.-L. (1984, 8.10.1984). Potilaat ja lääkärit hämähäkinverkossa. Kielletty kirja lääketeollisuudesta. Helsingin Sanomat
Halpert, E. (1994). Asclepius: Magic in Transference to Physicians.
Psychoanal Q, 63(4), 733-755.
Hämeen-Anttila, K. (2017). Luotettavan lääketiedon rooli korostuu informaatiotulvassa. Sic! Lääketietoa Fimeasta. Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201603098673, pvm. 10.2.2018.
Harrington, A. (toim.) (1999). The placebo effect: An interdisciplinary exploration. Cambridge, MA.: Harvard University Press.
Hartikainen, S. (2002). Iäkkään monilääkitys. Duodecim, 118, 385-391.
Hartmann, D. (1969). A Study of Drug-Taking Adolescents. Psychoanal Study Child, 24(1), 384-398.
Healey, D. (1997). The Antidepressant Era. Cambridge, MA.: Harvard University Press.
Heinonen, E. (2014). Therapists' professional and personal characteristics as predictors of working alliance and outcome in psychotherapy.
Väitöskirja. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Faculty of Behavioural Sciences, Helsinki. Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-127-3, pvm. 14.3.2018
Helen, T. & Ketola, K. (1992). "Caveat emptor!" Latinaa liikemiehille.
Huhmari: Oy Novomedia LTD, Karprint Ky.
Helisalmi, P., Tanskanen, P., Jyrkkä, J. & Vainio, K. (2017).
Itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyvät ongelmat - apteekkiharjoittelussa kirjattujen asiakaspalvelutilanteiden analyysi.
Dosis, 33(1).
Helldán, A. & Helakorpi, S. (2014). Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Helle, M.-R. (2013). Rinnakkaislääkkeet ovat osa lääkekeksintöjen elinkaarta.
Sic! Lääketietoa Fimeasta. Noudettu osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014120350482, pvm. 3.3.2018.
Hemminki, E. & Turakka, H. (toim.) (1977). Lääkkeet. Jyväskylä: K.J.
Gummerus Oy.
Hepler, C. & Strand, L. (1990). Opportunities and responsibilities in pharmaceutical care. Am J Health Syst Pharm, 47(3), 533-543.
Hirschmüller, A. (1996). Jälkisanat teokseen Über Coca (Kokaiinista). Riika:
Veiters.
Hirsjärvi, S., & Hurme, H. (1980). Teemahaastattelu. Tampere: Gaudeamus.
Ho, P., Bryson. C. & Rumsfeld, J. (2009). Medication Adherence: Its Importance in Cardiovascular Outcomes. Circulation, 119(23). doi:
http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.108.768986
Hong, K. (1978). The Transitional Phenomena—A Theoretical Integration.
Psychoanal Study Child, 33(1), 47-79.
Hróbjartsson, A. & Gøtzsche, P. (2001). Is the placebo powerless? An analysis of clinical trials comparing placebo with no treatment. N Engl J Med, 344, 1594-1602.
Huttunen, M. (2005). Värit pintaa syvemmältä. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.
Huttunen, M. (2015). Lääkeriippuvuus ja lääkkeiden väärinkäyttö.
Terveyskirjasto. Duodecim,
Ikonen, P. (2010). Remarks on affects and feelings. Scand Psychoanal Rev, 33(2), 106 - 112.
Ikonen, P., & Rechardt, E. (1994). Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia.
Helsinki: Nuorisopsykoterapia-säätiö.
Ikonen, P., & Rechardt, E. (2004). The vicissitudes of Thanatos: On the place of aggression and destructiveness in psychoanalytic interpretation.
Teoksessa E. Rechardt (toim.), Landmarks in Psychoanalysis.
Collected Papers. Sulkava: Recallmed Oy.
Itkonen, J. (2000). Autonomia ja paternalismi apteekin lääkeinformaatiossa. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, Farmaseuttiset tieteet, Kuopio.
Jacobs, K. & Nordan, F. (1979). Classification of placebo drugs: effect of colour.
Perceptual and Motor Skills, 49, 367-372.
Lähdeluettelo
Jacobs, M. (2000). Illusion: A Psychodynamic Interpretation of Thinking and Belief. London: Whurr.
Jalava, J. (2013). Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa National Institute for Health and Welfare (THL), Tampere.
Järvinen, R., Enlund, H., Airaksinen, M., Kleme, J., Mononen, N., & Hämeen-Anttila, K. (2013). Lääkeinformaatiotutkimus Suomessa. Fimea kehittää, arvioi ja informoi -julkaisusarja 7 / 2013. Fimea, Helsinki.
Jokela, S. (2002). Apteekkiin palautetut lääkkeet. Pro gradu Kuopion yliopisto, Sosiaalifarmasian laitos, Kuopio.
Jokinen, L. (2016). Apteekkitoiminnan strateginen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto, Kliinisen farmasian ryhmä: sosiaalifarmasia, Farmakologian ja lääkehoidon osasto.
Jung-Rozenfarb, M. (2009). Rethinking Psychoanalysis with the Sciences (Book Review). Int J Psychoanal, 90(4), 940-945.
Junnila, H. E. (2015). Suomalaisen ikääntyvän väestön lääketiedon lähteet 1999-2013. Pro gradu. Helsingin Yliopisto, Farmasian tiedekunta, Farmakologian ja lääkehoidon osasto, Kliinisen farmasian ryhmä, Helsinki.
Jyrinki, E. (1977). Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Vaasa: Gaudeamus.
Jyrkkä, J. (2011). Drug use and polypharmacy in elderly persons. Väitöskirja.
University of Eastern Finland, Health Sciences, Kuopio. Dissertations in Health Sciences 47.
Kafka, E. (1997). Illusion and Disillusion. J Clin Psychoanal, 6(1), 55-77.
Kansanaho, H. (2005). Implementation of the principles of patient counselling into practice in Finnish community pharmacies.
Väitöskirja. University of Helsinki, Faculty of Pharmacy, Division of Social Pharmacy Helsinki.
Kansanaho, H., Puumalainen, I., Varunki, M., Ahonen, R. & Airaksinen, M.
(2005). Implementation of a professional program in Finnish community pharmacies in 2000-2002. Pat Educ Couns, 57(3), 272-279.
Kaptchuk, T., Friedlander, E., Kelle, J., Sanchez, N., Kokkotou, E., Singer, J. &
Lembo, A. (2010). Placebos without Deception: A randomized controlled Trial in irritable Bowel Syndrome. PloS One, 5(12), 1-7.
doi:doi:10.1371/journal.pone.0015591
Karjalainen, K., & Hakkarainen, P. (2013). Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset.
Yhteiskuntapolitiikka, 78(5), 498-508.
Katajavuori, N. (2005). Vangittu tieto vapaaksi - Asiantuntijuus ja sen kehittyminen farmasiassa. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto, Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Helsinki. (3/2005) Katajavuori, N., Valtonen, S., Pietilä, K., Pekkonen, O., Linblom-Ylänne, S., &
Katajavuori, N. (2005). Vangittu tieto vapaaksi - Asiantuntijuus ja sen kehittyminen farmasiassa. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto, Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Helsinki. (3/2005) Katajavuori, N., Valtonen, S., Pietilä, K., Pekkonen, O., Linblom-Ylänne, S., &