Lääkärin erikoistuminen
9 Johtopäätökset
P
otilaiden ja kuluttajien osallistuminen yksilöinä ja erilaisina kollektiiveina on osa uudelleenmuotoutuvaa terveydenhuoltoa, jossa konsumerismi ja mark-kinaorientaatio etenevät. Kyseessä ei ole vain suomalainen, vaan kansainvälinen ilmiö.Suomalaisia valtakunnallisia potilasjärjestöjä ryhdyttiin perustamaan lisään-tyvässä määrin 1960−1970-lukujen vaihteesta (ennen vuotta 1950: 12 järjestöä,
< 1970: 25, < 1980: 44) ja selvästi kiihtyen 1990-luvulta lähtien (< 1990: 67, <
2000: 108, 9/2002: 117). Järjestöjen ominaisuudet vaihtelevat suuresti järjestön iän, sairauden ja vamman sekä jäsenmäärän mukaan. Jäsenkunta, organisaatio-rakenne, hallinto, päätöksenteko, toimintakenttä, yhteistyö ja budjetit vaihtelevat.
Potilaiden lisäksi jäsenkunnassa, organisaatiossa ja päätöksenteossa näkyy muita tahoja kuten lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisia ja yrityselämän edus-tajia. Toimintakenttää ovat perinteisemmät vertaistuki ja palvelutuotanto sekä uudemmat tiedon jakaminen sekä vaikuttamis- ja edunvalvontatyö, esimerkiksi lääkepolitiikassa. Vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi harjoitetaan koti-maista ja kansainvälistä yhteistyötä, verkostoitumista ja yhteydenpitoa (poliitti-siin) päättäjiin.
Potilasjärjestöillä on ollut historiallisesti näkyvä rooli suomalaisessa terveyden-huoltojärjestelmässä ja ne ovat toimineet valtiollisen järjestelmän rinnalla ennem-min kuin sen vastakohtana, mikä puolestaan on ollut historiallinen lähtökohtati-lanne muualla kuin pohjoismaissa. Järjestöjä on perustettu erilaisissa sosiaalisissa ja terveydenhuollon tilanteissa eri toimijoiden aloitteesta toimijoiden muuttuessa.
1990-luvulta alkanutta kehitystä kuvaa lisääntyvä erikoistuminen ja uudet sairau-det. Osalla järjestöistä on kaupallisia yhteyksiä (lääke- ja muita yrityksiä kannat-tajajäseninä tai yhteistyökumppaneina, yhteistyötuotteita, yhteishankkeita, Inter-net-sivujen epäsuoraa mainontaa ja linkkejä tuotteisiin – ei suoraan lääkkeisiin, lääke- ja muihin yrityksiin sekä kaupallisiin potilasinformaatio- ja riskitestisivui-hin). Suomessa ei ole perustettu potilasjärjestöjä uusien terveydenhuoltoteknolo-gioiden, kuten joidenkin lääkkeiden käytön, kritiikille, mikä ilmiö on nähtävissä useammissa muissa maissa.
Suomessa potilasjärjestöjen julkinen päärahoittaja Raha-automaattiyhdistys rahoittaa yli puolta järjestöistä rahoituksen osuuden vaihdellessa järjestöjen ko-konaisbudjeteista. Konsumerismin, teknologioiden ja järjestöjen lukumäärän li-sääntyessä järjestöt kohdannevat (tulevaisuudessa) kiristyvää kilpailua paitsi
(jul-kisesta) rahoituksesta, myös näkyvyydestä, mitkä seikat asettanevat rahoituksen hankintaan ja toimintaan uusia haasteita.
Suomessa lääkärijärjestöt ja yksittäiset lääkärit eivät suhtaudu innostuneesti ajatukseen, että yleiset kuluttaja- tai potilasliikkeet, joissa lääkärit itse eivät ole mukana, jakaisivat tietoa lääkäreiden hoitokäytännöistä. Lääkärikyselyssä vain 5 % kyselyn saaneista ja 17 % kyselyyn vastanneista lääkäreistä halusi osallistua kuluttajaliikkeiden suunnittelemaan esitteeseen vaihdevuosien hoitokäytännöis-tä substanssialueen lääkäreiden suhtautuessa tiedottamiseen myönteisemmin muiden valitessa useammin ’en osaa sanoa’ -vastauksen tai jättäessä vastaamat-ta kysymyksiin. Esitteeseen haluamattomuuden yleisin perustelu oli, että hoito-käytännöistä etukäteen tiedottaminen ei sopinut lääkärin nykyiseen työnkuvaan tai että hoitokäytännöistä etukäteen tiedottaminen oli lääketieteellisesti mahdo-tonta. Esitteeseen haluamisensa lääkärit perustelivat potilaan suojelulla ja potilaan hyödyllä korostaen asiantuntijarooliaan ja hallitsevaa hoitokäytäntöä. Esimerkki-tapausta myönteisemmin suhtauduttiin kuluttajaliikkeiden tiedottamiseen hoi-tokäytännöistä yleensä. Suurin osa yleensä myönteisesti suhtautuvista perusteli mielipiteensä sanomalla, että tiedottaminen on potilaan oikeus tai potilaan hyöty.
Osa ’en osaa sanoa’ vastanneista lääkäreistä käytti samoja perusteluja kuin myön-teisesti tai kielmyön-teisesti suhtautuneet.
Reseptilääkkeiden yleisömainonta on täysin sallittua vain kahdessa läntisessä teollisuusvaltiossa, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa, joista saaduista esimer-keistä on raportoitu tieteellisesti runsaasti haittoja. Lääketeollisuus kiertää ylei-sömainontakieltoa eri tavoin, myös Suomessa. Euroopan unionissa oli vuosina 2001–2003 teollisuuden taholta yritys sallia mainonta ja tilanne on viime aikoina aktivoitunut uudelleen.
Suomalaisista lääkäreistä vain 4 % sallisi reseptilääkkeiden suoran yleisömai-nonnan, jossa kerrotaan lääkkeen kauppanimi ja esitetään terveysväittämät. Sen sijaan lääkärit suhtautuvat sallivammin epäsuoraan mainontaan, jota on tarjolla runsaasti: reilu puolet (55 %) sallisi epäsuoran mainonnan informaatiolehtisten muodossa potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon toimipisteiden kautta ja neljän-nes (25 %) sallisi sairauskeskeiset mainokset. Joka viides lääkäri (18 %) vastustaa kaikenlaista reseptilääkkeiden yleisömainontaa.
Suomalaisista lääkäreistä lähes kaksi viidestä (36 %) pitää kaikenlaisia lääke-mainoksia yleensäkin haitallisina lääketiedon jakamisessa potilaille ja kuluttajille.
Tiedelehdet, perinteinen media (sanomalehdet, televisio, radio), aikakauslehdet ja jopa Internet saavat selvästi enemmän kannatusta kuin lääkemainokset. Neljä viidestä lääkäristä pitää kuitenkin potilasjärjestöjä (82 %) ja apteekkeja (84 %) hyödyllisinä lääketiedon tietolähteinä.
Yli puolet suomalaisista potilastyötä tekevistä lääkäreistä raportoi, että heil-lä on (erittäin) usein potilaita, jotka ilmoittavat jo vastaanotolle tullessaan
ha-luavansa tiettyjä tutkimuksia, toimenpiteitä tai lääkkeitä (53 %), sekä kyseisten tilanteiden lisääntymistä viime vuosina (57 %). Joka viides lääkäri (21 %) kokee tilanteet myönteisenä ja kaksi viidestä (39 %) kielteisenä. Lääkäreiden peruste-luissa suhtautumiselleen nousevat esiin lääkärityön keskeiset piirteet ja määreet, työn sisältö, yhteistyö ja vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa, potilaan tieto, (hoito)päätöksenteko, käytännön resurssit ja suomalainen terveydenhuoltojär-jestelmä. Sekä kielteistä että myönteistä suhtautumista perustellaan saman asian eri ulottuvuuksilla. Lääkärit perustelevat kielteistä suhtautumistaan asiaan poti-las-lääkärisuhteella, lääketieteellisellä asiantuntijuudella ja hoitopäätöksenteolla, potilaan tiedolla ja resursseilla. Myönteistä suhtautumista perustellaan potilaan osallistumisella ja yhteistyöllä, potilas-lääkärisuhteella ja potilaan tiedolla.
Geenitestien mainonnassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa on samoja piirtei-tä kuin reseptilääkkeissä. Euroopan unionissa on ryhdytty kriittiseen keskusteluun kaupallisten geenitestien lisääntymisestä. Suomessa terveydenhuollon ammat-tilaiset suhtautuvat uusien geeniseulontojen ja geenitestien käyttöön terveyden-huollossa varovaisemmin kuin maallikot. Vertailevissa kyselyissä sekä suomalaiset lääkärit että kätilöt ja terveydenhoitajat kannattivat enemmän valikoitunutta tes-tausta kuin jonkin väestöryhmän seulontaa. Optimismia teknologiaa ja geenites-tejä kohtaan ilmeni enemmän maallikoiden ja epäilyä ammattilaisten joukossa.
Ammattilaiset katsoivat väestön odotusten teknologioita kohtaan olevan liian korkealla ja olivat huolestuneempia testaamisen seurauksista. Selvä vähemmistö sekä lääkäreistä, kätilöistä ja terveydenhoitajista että maallikoista uskoi itse osal-listuvansa seuraavan kymmenen vuoden aikana johonkin geenitestiin. Ammatti-laiset olivat maallikkoja huolestuneempia asiakkaan autonomiasta ja suhtautuivat maallikoiden lääketieteellis-teknisen tiedon tasoon varauksella. Mitä korkeampi lääketieteellinen koulutus, sitä vähemmän oli epävarmaa ja kantaa ottamatonta suhtautumista ja päinvastoin.
Merkittävä vähemmistö lääkäreistä ei ota selvää ’puolesta tai vastaan’ -kan-taa potilaiden kuluttaja-rooliin tilanteessa, jossa kuluttajaliikkeet tiedotta(isi)vat hoitokäytännöistä, reseptilääkkeitä markkinoidaan suoraan yleisölle tai potilaat jo vastaanotolle tullessaan pyytävät tiettyjä tutkimuksia tai toimenpiteitä tai lääk-keitä, eikä myöskään uusien geeniseulontojen ja geenitestien käyttöön terveyden-huollossa. Yksityislääkärit suhtautuvat potilaiden kuluttajarooliin kyseisissä tilan-teissa myönteisemmin kuin julkisessa terveydenhuollossa työskentelevät.
Potilaiden ja kuluttajien aktivointi ja aktiiviset kuluttaja-potilaat haastavat kes-kusteluun potilaan tekemästä valinnasta ja osallistumisesta hoitopäätöksentekoon sekä potilaiden osallistumisesta terveydenhuollossa ja terveyspolitiikkaan yleensä.
KIRJALLISUUS
Aarva P. Terveyden arvo. Duodecim 1994; 110:
2202-2206.
Airaksinen T. Ammattien etiikan filosofiset pe-rusteet. Teoksessa: Airaksinen T. (toim.) Ammattien ja ansaitsemisen etiikka, s. 19-60.
Yliopistopaino: Helsinki 1991.
Ala-Fossi N. Uuden lääkkeen diffuusio lääkärei-den keskuudessa. Pro gradu -tutkielma.
Kaupallis-hallinnollinen tiedekunta: mark-kinoinnin laitos. Vaasan yliopisto, 1996.
Alasuutari P. ja Ruuska P. Post Patria? Globalisaa-tion kulttuuri Suomessa. Vastapaino: Tam-pere 1999.
Allen B., Wright R. ja Raho L. Physicians and marketing. Journal of Health Care Market-ing 1985; 5 (4): 39-49.
Allsop J. The voice of the user in health care.
Teoksessa: Beck E., Lonsdale S., Newman S.
ja Patterson D. (toim.) In the best of health?
The status and future of health care in the UK.
Chapman & Hall: Great Britain 1992.
Allsop J., Baggot R. ja Jones K. Health consumer groups and the national policy process. Te-oksessa: Henderson S. ja Petersen A. (toim.) Consuming health. The commodification of health care, s. 48-65. Routledge: London 2002.
Allsop J., Jones K. ja Baggott R. Health consumer groups in the UK: a new social movement?
Sociology of Health and Illness 2004; 26 (6):
737-756.
Allsop J. ja Mulcahy L. Maintaining professional identity: doctors' responses to complaints.
Sociology of Health & Illness 1998; 20 (6):
802-824.
Anderson R. Families and self-help groups as key actors. Teoksessa: Kaplun A. (toim.) Health promotion. Discovering a new quality of health, s. 265-266. World Health Organi-zation. Regional Office for Europe: Copen-hagen 1992. (WHO Regional Publications, European Series No. 44)
Anell A., Rosen P. ja Hjortsberg C. Choice and participation in the health services: a sur-vey of preferences among Swedish residents.
Health Policy 1997; 40 (2): 157-168.
Annandale E. The sociology of health and medi-cine. A critical introduction. Polity Press:
Cambridge 1998.
Anttila P. Millainen on lääkärikunnan takuu - voiko potilas olla oman terveytensä asian-tuntija? Puheenvuoro Suomen Kuluttajal-iiton seminaarissa 5.5.2004. Eduskunnan auditorio 2004.
Armstrong D. Conceptualising the patient. Jour-nal of Health Services Research and Policy 2002; 7 (4): 245-247.
Arnetz B.B. Psychosocial challenges facing phy-sicians of today. Social Science & Medicine 2001; 52: 203-213.
Aro A.R. ja Jallinoja P. Prenatal genetic screening:
the Finnish experience. Teoksessa: Ettorre E.
(toim.) Before birth. Understanding prena-tal screening, s. 143-155. Ashgate: Aldershot 2001.
Askham J. ja Chisholm A. Patient-centred medi-cal professionalism: Towards an agenda for research and action. Picker Institute http://
www.pickereurope.org/Filestore/Rapid-Response/pcpconcepts-report-PDF.pdf Sivu saatavilla 25.1.2007
Baggot R., Allsop J. ja Jones K. Speaking for pa-tients and carers. Palgrave MacMillan: Great Britain 2005.
Baird P. Identification of genetic susceptibility to common diseases: the case for regulation.
Perspectives in Biology & Medicine 2002; 45 (4): 516-528.
Bajramovic J., Emmerton L. ja Tett S.E. Percep-tions around concordance - focus groups and semi-structured interviews conducted with consumers, pharmacists and general practitioners. Health Expectations 2004; 7:
221-234.
Barbot J. How to build an "active" patients? The work of AIDS associations in France. Social Science & Medicine 2006; 62: 538-551.
Barnett A. Famous women have backed an NHS screening test unaware they were be-ing set up by a biotech corporation and its PR agency. The Observer January 25, 2004 http://observer.guardian.co.uk/uk_news/
story/0,,1130785,00.html Sivu saatavilla 26.1.2007
Bastian H. Speaking up for ourselves. The evo-lution of consumer advocacy in health care.
International Journal of Technology Asses-ment in Health Care 1998; 14 (1): 3-23.
Bauman Z. Sosiologinen ajattelu. Vastapaino:
Tampere 1997.
Bauman Z. In search of politics. Stanford Uni-versity Press: Stanford 1999.
Beard R.L. Advocating voice: organisational, his-torical and social milieux of the Alzheimer's disease movement. Sociology of Health and Illness 2004; 26 (6): 797-819.
Beckman L. Are genetic self-tests dangerous?
Assessing the commercialization of genetic
testing in terms of personal autonomy. The-oretical Medicine & Bioethics 2004; 25 (5-6):
387-398.
Beisecker A.E. ja Beisecker T.D. Using metaphors to characterize doctor-patient relationships:
Paternalism versus consumerism. Health Communication 1993; 5 (1): 41-58.
Bell J. ja Vitaska C. Who likes hospital advertising -- consumer or physician? Journal of Health Care Marketing 1992; 12 (2): 2-7.
Bernstein R., Andrews E. ja Weaver L. Physician attitudes toward patients' requests to read their hospital records. Medical Care 1981; 19 (1): 118-121.
BEUC (European Consumers' Organisation) Campaign for high quality information on pharmaceutical products. http://www.beuc.
org/Content/Default.asp?PageID=172 Sivu saatavilla 26.1.2007
Bogdan-Lovis E.A. ja Sousa A. The contextual influence of professional culture: Certified nurse-midwives' knowledge of and reliance on evidence-based practice. Social Science &
Medicine 2006; 62: 2681-2693.
Branckaerts J. ja Richardson A. Self-help groups:
their impact and potential. Teoksessa: Kaplun A. (toim.) Health promotion and chronic ill-ness. Discovering a new quality of health, s.
363-367. World Health Organization. Re-gional Office for Europe: Copenhagen 1992.
(WHO Regional Publications, European Se-ries No. 44)
Braun L. Engaging the experts: popular science education and breast cancer activism. Criti-cal Public Health 2003; 13 (3): 191-206.
Brearley S. Patient participation: the literature.
Scutari Press: Great Britain 1990.
Breton M. "On the meaning of empowerment and empowerment-oriented social work practice". Social Work with Groups 1994; 17:
23-37.
Britten N. Patients' expectations of consultations.
Patient pressure may be stronger in the doc-tor's mind than in the patient's. Editorials.
British Medical Journal 2004; 328 (7437):
416-417.
Brown R.F., Butow P.N., Henman M., Dunn S.M., Boyle F. ja Tattersall M.H. Responding to the active and passive patients: flexibility is the key. Health Expectations 2002; 5: 236-245.
Brownlea A. Participation: myths, realities and prognosis. Social Science & Medicine 1987;
25 (6): 605-614.
Bunton R. ja Crawshaw P. Consuming men's health: risk, ritual and ambivalence in men's lifestyle magazines. Teoksessa: Henderson S.
ja Petersen A. (toim.) Consuming health. The commodification of health care, s. 187-203.
Routledge: London 2002.
Burton G. Medical doctors and consumers view medical advertising. Health Marketing Quarterly 1991; 9 (1-2): 81-95.
Bury M. Researching patient-professional inter-actions. Journal of Health Services Research and Policy 2004; 9 (1): 48-54.
Busfield J. Sectoral divisions in consumption: the case of medical care. Sociology 1990; 24 (1):
77-96.
Busfield J. Medicine and markets: power, choice and the consumption of private medical care.
Teoksessa: Burrows R. ja Marsh C. (toim.) Consumption and class. Divisions and change, s. 71-88. MacMillan: Great Britain 1992.
Calnan M., Cant S. ja Gabe J. Going private. Why people pay for their health care. Open Uni-versity Press: Buckingham 1993.
Calnan M. ja Williams S.J. Lay evaluation of sci-entific medicine and medical care. Teoksessa:
Williams S.J. ja Calnan M. (toim.) Modern medicine. Lay perspectives and experiences, s.
27-46. UCL Press: England 1996.
Calnan M.W. The patient's perspective. Interna-tional Journal of Technology Assesment in Health Care 1998; 14 (1): 24-34.
Campbell A.V. The patient as consumer. Editori-als. British Journal of General Practice 1990;
40: 131-133.
Cant S.L. ja Calnan M. Using private health in-surance. A study of lay decisions to seek pro-fessional medical help. Sociology of Health
& Illness 1992; 14 (1): 39-56.
Carlsen B. ja Aakvik A. Patient involvement in clinical decision making: the effect of GP at-titude on patient satisfaction. Health Expec-tations 2006; 9 (2): 148-157.
Carroll D. Self-help and the new health agenda.
Social Policy 1994; 24 (3): 45-52.
Casanueva E., Lisker R., Carnevale A. ja Alonso E. Attitudes of Mexican physicians toward induced abortion. International Journal of Gynaecology & Obstetrics 1997; 56 (1): 47-52.
Cassels A. Consumer drug advertising leads to MD backlash in Holland. News. Canadian Medical Association Journal 2002; 167 (7):
793.
Centers for Disease Control and Prevention. Ge-netic testing for breast and ovarian cancer susceptibility: evaluating direct-to-consumer marketing in Atlanta, Denver, Raleigh-Dur-ham, and Seattle, 2003. Morbidity & Mortal-ity Weekly Report 2004; 53 (27): 603-606.
Chaliki H., Loader S., Levenkron J., Logan-Young W., Hall J. ja Rowley P. Women's receptiv-ity to testing for a genetic susceptibilreceptiv-ity for breast cancer. American Journal of Public Health 1995; 85: 1133-1135.
Charles C., Gafni A., Whelan T. ja O'Brien M.A.
Cultural influences on the physician-patient encounter: The case of shared treatment decision-making. Patient Education and Counseling 2006; 63: 262-267.
Cho M., Sankar P., Wolpe P. ja Godmilow L.
Commercialization of BRCA1/2 testing:
practitioner awareness and use of a new ge-netic test. American Journal of Medical Ge-netics 1999; 83: 157-63.
Clarke A.J. The genetic dissection of multifacto-rial disease: the implications of susceptibil-ity screening. Teoksessa: Harper P.S. ja Clarke A.J. (toim.) Genetics society and clinical prac-tice, s. 93-106. BIOS Scientific Publishers:
Oxford 1997.
Cohen J., Fihn S., Boyko E., Jonsen A. ja Wood R.
Attitudes toward assisted suicide and eutha-nasia among physicians in Washington State.
New England Medical Journal 1994; 331 (2):
89-94.
Cohen O., Kahan E., Zalewski S. ja Kitai E. Medi-cal investigations requested by patients: how do primary care physicians react? Family Medicine 1999; 31 (6): 426-431.
Conrad P. The shifting engines of medicaliza-tion. Journal of Health and social Behavior 2005; 46: 3-14.
Conrad P. ja Schneider J.W. Deviance and medi-calization. From badness to sickness. Temple University Press: Philadelphia 1980a.
Conrad P. ja Schneider J.W. Looking at levels of medicalization: a comment on Strong's cri-tique of the thesis of medical imperialism.
Social Science & Medicine 1980b; 14 A: 75-79.
Cotzias C.S., Paterson-Brown S. ja Fisk N.M.
Obstetricians say yes to maternal request for elective caesarean section: a survey of cur-rent opinion. European Journal of Obstet-rics & Gynecology and Reproductive Biology 2001; 97: 15-16.
Coulter A. Paternalism or partnership? British Medical Journal 1999; 319 (7212): 719-720.
Coulter A. Choosing appropriate treatment: pa-tient as decision-maker. Teoksessa: The 2nd International Meeting on Health Outcomes Research, 16th May 2002, s. 77-87. Instituto de Salud Carlos: Madrid 2002.
Coulter A. ja Ellins J. Patient-focused interven-tions. A review of the evidence. Picker
Insti-tute August 2006. http://www.pickereurope.
org/Filestore/Downloads/QEI_Review_
AB.pdf Sivu saatavilla 2.2.2007
Coulter A. ja Magee H. The European patients in the future. Open University Press: Berkshire 2003.
Crawford R. Healthism and the medicalization of everyday life. International Journal of Health Services 1980; 10 (3): 365-388.
Dickinson G., Lancaster C., Clark D., Ahmedzai S. ja Noble W. U.K. physicians' attitudes to-ward active voluntary euthanasia and physi-cian-assisted suicide. Death Studies 2002; 26 (6): 479-490.
Dickinson G., Tournier R. ja Still B. Twenty years beyond medical school: physicians' attitudes toward death and terminally ill patients. Ar-chives of Internal Medicine 1999; 159 (15):
1741-1744.
Donohue J. A history of drug advertising: The evolving roles of consumers and consumer protection. The Milbank Quarterly 2006; 84 (4):659-699.
Drazen J.M. The consumer and the learned in-termediary in health care. Editorials. New England Medical Journal 2002; 346 (7): 523-524.
du Pre A. Communicating about health. Current issues and perspectives. Mayfield Publishing Company: Mountain View 2000.
Eaton L. Commission warns against selling ge-netic tests direct to the public. British Medi-cal Journal 2003; 326 (7393): 781.
Edwards A. ja Elwyn G. (toim.) Evidence-based patient choice. Inevitable or impossible? Ox-ford University Press: OxOx-ford 2001.
Ellis K.M. The Brain Tumor Foundation of Can-ada: the role of facilitators for its support groups. Axone 2000; 22 (2): 10-12.
Elston M.A. The politics of professional power:
medicine in a changing health service. Teok-sessa: Gabe J., Calnan M. ja Bury M. (toim.) The sociology of the health service, s. 58-88.
Routledge: London 1991.
Elwyn G., Edwards A. ja Britten N. "Doing pre-scribing": how doctors can be more effective.
British Medical Journal 2003; 327 (7419):
864-867.
Engeström R. ja Ruusuvuori J. Puhe lääkärin työvälineenä ja laadullisen tutkimuksen ko-hteena. Duodecim 2003; 119: 303-311.
Entwistle V.A. ja Watt I.S. Patient involvement in treatment decision-making: The case for a broader conceptual framework. Patient Edu-cation and Counseling 2006; 63: 268-278.
Epstein R.M., Franks P., Fiscella K., Shields C.G.,
Meldrum S.C., Kravitz R.L. ja Duberstein P.R. Measuring patient-centered communi-cation in Patient–Physician consultations:
Theoretical and practical issues. Social Sci-ence & Medicine 2005; 61 (7): 1516-1528.
Erektiovarmuus. http://www.erektiovarmuus.fi/
so/ev2/index.jsp Sivu saatavilla 13.3.2007 EurActiv. New medicines legislation. August 17,
2004 http://www.euractiv.com/en/health/
new-medicines-legislation/article-117531 Sivu saatavilla 26.1.2007
Eurobarometer. Europeans and the sources of information about health. Eurobarometer, March 58.0. European Union: 2003.
Eysenbach G. Consumer health informatics. Brit-ish Medical Journal 2000; 320: 1713-1716.
Eysenbach G ja Köhler C. How do consumers search for and appraise health information on the world wide web? Qualitative study using focus groups, usability tests, and in-depth interviews. British Medical Journal 2002; 324: 573-.577.
Fairhurst K. ja May C. Consumerism and the consultation: the doctor's view. Family Prac-tice 1995; 12 (4): 389-391.
Falkum E. ja Forde R. Paternalism, patient au-tonomy, and moral deliberation in the phy-sician-patient relationship. Attitudes among Norwegian physicians. Social Science &
Medicine 2001; 52: 239-248.
FDA (Food and Drug Administration). 2003 http://www.fda.gov/cder/ddmac/global-summit2003/sld001.htm Sivu saatavilla 7.12.2006
Flynn R. Managed markets: Consumers and pro-ducers in the National Health Service. Teok-sessa: Burrows R. ja Marsh C. (toim.) Con-sumption and class. Divisions and change, s.
122-139. MacMillan: Great Britain 1992.
Ford S., Schofield T. ja Hope T. Are patients' deci-sion-making preferences being met? Health Expectations 2003; 6: 72-80.
Formoso G., Liberati A. ja Magrini N. Practice guidelines: useful and "participative" meth-od? Survey of Italian physicians by profes-sional setting. Archives of Internal Medicine 2001; 161 (16): 2037-2042.
Frank A.W. What's wrong with medical consum-erism? Teoksessa: Henderson S. ja Petersen A.
(toim.) Consuming health. The commodifica-tion of health care, s. 13-30. Routledge: Lon-don 2002.
Freidson E. Profession of medicine. Mead &
Company: New York 1970.
Freidson E. Doctoring together. A study of pro-fessional social control. The University of
Chicago Press: Chicago 1975.
Freidson E. The changing nature of professional control. Annual Review of Sociology 1984;
10: 1-20.
Freidson E. Professionalism: The third logic.
University of Chicago Press: Chicago 2001.
Friedman L., Plon S., Cooper H. ja Weinberg A.
Cancer genetics - Survey of primary care physicians' attitudes and practices. Journal of Cancer Education 1997; 12: 199-203.
Gabe J., Bury M. ja Elston M.A. Key concepts in medical sociology. SAGE Publications: Lon-don 2004.
Garlick W. Should drug companies be allowed to talk directly to patients? No. Head to head.
British Medical Journal 2003; 326: 1302-1303.
Gartner A. ja Reissman F. Self help models and consumer-intensive health practice. Ameri-can Journal of Public Health 1976; 66: 783-786.
Geller G., Tambor E.S., Chase G.A. ja Holtz-man N.A. Measuring physicians' tolerance for ambiquity and its relationship to their reported practices regarding genetic testing.
Medical Care 1993; 31 (11): 989-1001.
Giddens A. Modernity and self-identity. Self and society in the late modern age. Polity Press:
Cornwall 1991.
Giddens A. Elämää jälkitraditionaalisessa yht-eiskunnassa. Teoksessa: Beck U., Giddens A.
ja Lash S. (toim.) Nykyajan jäljillä. Refleksi-ivinen modernisaatio, s. 83-152. Vastapaino:
Tampere 1995.
Golder S., Light K. ja Wright K. Promoting pub-lic involvement in health services research.
Journal of Health Services Research & Policy 2006; 11 (3): 187-188.
Gonen R., Tamir A. ja Degani S. Obstetricians' opinions regarding patient choice in cesar-ean delivery. Obstetrics & Gynecology 2002;
99 (4): 577-580.
Gravel K., Legare F. ja Graham I.D. Barriers and faciliators to implementing shared decision-making in clinical practice: A systematic review of health professionals' perceptions.
Implementation Science 2006; 1 (16) http://
www.implementationscience.com/con-tent/1/1/16
Gutierrez L. Beyond coping: an empowerment perspective on stressful life events. Journal of Sociology and Social Welfare 1994; 21:
201-219.
Haghbin Z., Streltzer J. ja Danko G. Assisted sui-cide and AIDS patients. A survey of physi-cians' attitudes. Psychosomatics 1998; 39 (1):
18-23.
HAI-Europe (Health Action International-Eu-rope) Direct-to-consumer prescription drug advertising. The European Commission's proposals for legislative change by Barbara Mintzes. 2001 http://www.haiweb.org/cam-paign/DTCA/BMintzes_en.pdf Sivu saata-villa 26.1.2007
HAI-Europe (Health Action
HAI-Europe (Health Action