Uusi tanssityyli nimeltään valssi rantautui Yhdysvaltoihin 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se erosi totutuista sosiaalisista tanssimuodoista eniten – ja kaikkein dramaattisimmin – siinä, että se oli paritanssi, jossa mies ja nainen tanssivat toisistaan kiinni pidellen kahdestaan. Uudenaikainen valssi herätti Uudella mantereella laajaa pahennusta.
Juuri läheisen tanssiasennon takia valssi nähtiin moraalittomana; mutta myös epäamerikkalaisuus ja epäterveellisyys olivat valssin vastustuksen keskeisiä argumentteja.
Aikaisemmassa historiantutkimuksessa syitä valssin vastustukselle on eritelty ja analysoitu.
Kuitenkin keskeisin kysymys siitä, minkälainen yhteiskunta aate- ja arvomaailmoineen valssin vastustuksen kulttuurisena kontekstina aiheutti valssin kritisointia, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä työssä olen tutkinut tätä kysymystä käyttäen kriittis-realistista diskurssianalyysia, jonka avulla olen tutkinut, minkälaiset aatteelliset kontaktit ja kulttuurinen konteksti ovat versoneet valssin vastustusta. Olen jakanut valssin vastaiset puhetavat kolmeen diskurssiin, jotka ovat myös kolme keskeisintä syytä valssin vastustukselle. Nämä diskurssit ovat Amerikka-diskurssi, moraalidiskurssi sekä fysiologinen diskurssi. Näitä diskursseja olen analysoinut Southern Literary Messenger -nimisestä virginialaisesta aikakauslehdestä vuosilta 1835-1850 sekä kolmesta tanssin vastaisesta traktaatista, jotka ilmestyivät 1840-luvun lopulla.
Olen selvittänyt kuinka tanssin vastaiset diskurssit heijastavat tekstien ulkopuolista maailmaa ja kuinka eri instituutioita vahvennetaan diskursseissa. Olen valinnut diskurssit sen pohjalta, että ne olivat aiheet, joihin valssin vastustus eniten nojasi 1800-luvun alun Yhdysvalloissa.
Nämä diskurssit muodostavat selkeän systemaattisen rungon työlleni. Koska todellisuus on kaikkea muuta kuin systemaattinen, diskurssit ovat muodostuneet osin päällekkäisiksi.
Amerikka-diskurssi on osin moraalidiskurssi, koska teksteissä pyrittiin vahvistamaan oman kulttuurin siveellisyyttä. Toisaalta naisen seksuaalisuuden esiintulo nähtiin 1800-luvun alussa myös epäterveellisenä. Tällöin moraalidiskurssi on osa fysiologista diskurssia.
Valssin vastustuksen lähtökohta Yhdysvalloissa vuosina 1835–1850 oli se, että sille oli syntynyt foorumi ja yleisö sekä linkki näiden välille. Messengerin foorumi on aikakauslehti.
Aikakauslehtigenre kehittyi loistoonsa Yhdysvalloissa 1800-luvun alussa, ja niistä tuli tyypillinen maan politisoiva ja moralisoiva ääni. Traktaatit edustavat kansantajuisten hengellisten kirjojen genreä, jonka kasvu oli seurausta toisesta suuresta heräämisestä ja sen
aiheuttamasta pappien sananvallan kasvusta yhteiskunnallisiin asioihin. Traktaatit olivat keskeisessä asemassa sekä uskonnollisten että yhteiskunnallisten ajatusten levittäjänä.
Messenger ja traktaatit oli suunnattu vaurastuvan valkoisen keskiluokan tarpeita varten, vaikkakin Messengerissä oli piirteitä vielä eteläisestä aristokraattisesta kulttuurista.
Painotuotteitten levityksen valkoiselle eliitille mahdollisti liikenneyhteyksien ja painokoneiden kehittyminen. Niinpä Yhdysvaltojen pohjois- ja eteläosissa tuotetut tekstit olivat lähes kaikkien kyseisten alueiden ihmisten saatavilla.
Messengerin Amerikka-diskurssissa on tyypillistä, että valssin vastaiset puhetavat vahvistivat kuvaa oman kulttuurin paremmuudesta. Messengerin testeissä luodaan kuvaa yhtenäisestä ja edistyksellisestä maasta, joka on kulttuurisesti omavarainen sekä edistyksellisempi ja siveämpi kuin Eurooppa. Näiden syiden takia eurooppalaisen valssin ei nähty sopivan osaksi amerikkalaista huvittelukulttuuria. Siitä ristiriidasta, että amerikkalainen tanssikulttuuri oli jo ennestään pääasiassa eurooppalaista tuontitavaraa, Messengerissä vaiettiin. Messengerissä omaa kansallista identiteettiä vahvistettiin perustajaisämyytillä sekä sillä, että Yhdysvallat nähtiin olevan antiikin Rooman perillinen. Historiallisten juurten kautta oman kansallisen identiteetin oikeuttaminen oli tyypillistä romantiikan ja nationalismin ajalle, joka oli se valssin vastustuksen ulkopuolinen ja materiaalinen maailma, josta argumentit kumpusivat.
Myös traktaattien Amerikka-diskurssista nousee esille puhetapoja, joista välittyy kulttuurisen identiteetin mallin hakeminen menneisyydestä. Erityisesti antiikin ja Raamatun ajan kansoja ihailtiin. Papit hakivat historiasta heidän omia tarkoituksiaan palvelevat siveysnormit, esimerkiksi antiikin moraalittomuuksista vaiettiin. Amerikka-diskurssi heijastaa yhteiskuntaa, jossa toisen suuren heräämisen vahvistama uskonnollisuus ja Raamatun tuntemus oli vahvaa ja niin tärkeää, että niihin kannatti valssin vastaisessa retoriikassa vedota. Antiikista ja muustakin historiasta tiedettiin, eikä historiallisiin auktoriteetteihin nojaamista vähätelty.
Ranska, jonka kautta muodit usein tulivat Yhdysvaltoihin, kuvattiin erittäin rappioituneeksi paikaksi. Tämä on paitsi uusien muotien, kuten valssin, vastaista retoriikkaa, myös pelkoa siitä, että turmiollisten muotien yhteiskuntaan integroitumisen seurauksena Yhdysvalloille kävisi kuin Ranskalle, jossa oli ollut paljon levottomuuksia 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Romantiikan ajan yhdysvaltalainen ajattelu ei pyrkinyt horjuttamaan oman maan poliittista järjestelmää vaan päinvastoin vahvistamaan tätä. Ulkomaalaisia muoteja ja ulkomaalaisia tanssinopettajia paheksuttiin siitäkin syystä, että rasistinen suhtautuminen eurooppalaisiin kasvoi siirtolaisuuden kasvun myötä 1840-luvulla.
Messengerin moraalidiskurssi on puhetapa, joka vahvistaa eteläisen eliitin moraalia. Vaikka historiankirjoituksessa eteläistä aristokratiaa on pidetty 1800-luvun alussa rappioituneena, moraalidiskurssissa korostuu osin päinvastainen kuva. Valssin vastustajat olivat hyvin tarkkoja moraalistaan. Niin Messengerissä kuin traktaateissakin valssin turmiollista vaikutusta erityisesti naisiin korostettiin. Tekstien valssinvastaisessa puhetavassa vahvennettiin sellaista matriarkaalista instituutiota, jossa nainen oli heikko, siveä, miehen alistama, mutta kuitenkin perheensä moraalinvartija. Naisen ei annettu kuitenkaan itse määritellä moraalinormeja, vaan aikakauslehtien ja traktaattien mieskirjoittajat määrittelivät sen, kuinka naisen tuli hoitaa ja kasvattaa perhettään. Tämä johtui siitä aikakauden käsityksestä, että naiset olivat heikompia ja vähä-älyisempiä kuin miehet. 1800-luvun ensimmäisen puoliskon Yhdysvallat oli hyvin patriarkaalinen. Miehet vastustivat valssia, koska siinä nainen oli jopa miestä dominoiva.
Valssissa myös vaiettu naisen seksuaalisuus pääsi ilmentymään.
Messengerin argumentaatiosta heijastuu jonkin verran kristillisyys, mutta luonnollisestikin papit vetosivat valssin vastustuksessa paljon enemmän valssin synnillisyyteen. Raamatun asema moraalin eräänlaisena ohjekirjana vahvistettiin. Traktaattien moraalidiskurssissa vahvistetaan myös uskonnollisten instituutioiden merkitystä moraalinvartijana.
Moraalinormien tuli varsinkin kahden presbyteeripapin, Ricen ja Palmerin, mukaan perustua kirkkoinstituution määrittelemiin arvoihin. Presbyteerien teksteistä heijastuu kuva 1800-luvun ensimmäisen puoliskon presbyteerisestä kirkosta, jossa seurakuntalaisia vaadittiin elämään tarkasti kirkkokurin mukaan. Kirkossa tuli käydä, ja seurakunnan asettamia normeja vastaan rikkovia uhattiin ”ikuisella kadotuksella”. Cranen valssin vastustuksesta ei kumpua niin vahvaa kirkkoinstituution vahventamista. Tämä johtui osin varmasti hänen edustamansa metodistikirkon luonteesta, joka ei ollut niin institutionaalinen kuin presbyteerinen kirkko.
Valssia pidettiin moraalittomana myös sen takia, että moraalitonta käytöstä, eli tässä tapauksessa seksiä, pidettiin epäterveellisenä. Valssin vastaisissa teksteissä ei tätä suoraan sanota. Seksin puhumisesta vaiettiin, koska se oli vastoin ajan siveysarvoja. Mutta, kun ottaa huomioon 1800-luvun alun yleisen negatiivisen ilmapiirin seksuaalisuutta kohtaan ja läheisen tanssiasennon pitämisen sinällään epäterveellisenä, voi tehdä johtopäätöksen, jonka mukaan valssin ilmentämää seksuaalisuutta pidettiin sekä Messengerissä että traktaateissa epäterveellisenä.
Valssia ja tanssisalikulttuuria vastaan vedottiin suoraan sen kautta, että näitten nähtiin olevan suoraan varsinkin naisten terveydelle vaarallisia. Sekä Messengerissä että traktaateissa naisten tanssipukuja pidettiin epäterveellisinä, koska ne estivät hengityksen ja verenkierron, minkä lisäksi pukujen nähtiin olevan liian paljastavia, jolloin ne altistivat kylmälle. Fysiologisesta diskurssista välittyy ajan terveyskäsitykset. Naisten tanssipuvut olivat kuumissa tanssisaleissa hiostavia ja ulkona kylmiä. Tämä altisti naisen lämpötilavaihtelulle, jota pidettiin epäterveellisenä. Pappien mielestä lämpötilavaihtelu ja tanssiaisten huono ilma altistivat sairauksille. Crane viittaa tapaukseen, joissa nainen oli kuollut tullessaan tanssiaisista ja saanut lämpötilakontrastin takia keuhkokuumeen. Keuhkotauti viittaa tuberkuloosiin, jonka tarttumistapaa ei tuohon aikaan vielä tiedetty. Yleisesti luultiin että tuberkuloosi eli keuhkotauti johtui ilmasta. Tietämättöminä tautien tartunnasta, papit syyttivät tanssiaisten ilmapiiriä siitä, että nuoret naiset olivat kuolleet tanssiaisissa, vaikkakin kuolemalla pelottelu oli varmasti osaltaan myös valssinvastaista retoriikkaa.
Valssin vastaisissa diskursseissa eli toistuvissa, tietynlaisissa puhetavoissa vahvistetaan valkoisen eliitin patrioottisia, patriarkaalisia ja uskonnollisia arvoja sekä ajan terveyskäsityksiä. Yhdysvallat haluttiin pitää kulttuurisesti anglosaksisena ja uskonnoltaan protestanttisena. Valssia vastustettiin myös siksi, että sen katsottiin heikentävän kirjoittajien edustamia instituutioita – valkoisen yläluokan arvoja, presbyteeristä kirkkoa ja Yhdysvaltoja.
Puritaanista moraalia vahvennettiin, koska ajateltiin sivilisaation hyvyyden ja edistyneisyyden määräytyvän korkean moraalin mukaan. Tekstien ulkopuolinen maailma näkyy siitä, mihin argumentaatio perustui. Kirjoittajia ympäröivän yhteiskunnan aatteelliset kontaktit näkyvät toistuvista puhetavoissa, jotka nostivat esiin Yhdysvaltojen romantiikan ajan ajattelun, historian ja antiikin tuntemuksen, moraali- ja terveyskäsitykset ja yhteiskunnan, jossa uskonnollisuus ja isänmaallisuus olivat yhdessä tärkeitä arvoja. Yhdysvalloissa Euroopasta ja varsinkin Ranskasta tuotettiin kuvaa rappioituneena sotien ja vallankumousten alueena, joka oli kuin valssi – radikaali, uudenaikainen, ei-staattinen vaan pyörähtelevä sekä seksuaaliselta olemukseltaan kiihottava ja turmeltunut. Valssin vastustajat halusivat pitää maansa metaforisesti konservatiivisena menuettina, jota uusi muotitanssi nähtiin horjuttavan.
Painetut lähteet:
Cooper, J. F. 2000 (1828). Notions of the Americans: Picked Up By a Travelling Bachelor.
Text in Cooper, James Fenimore, 1789-1851 – The American Democrat and other political writings. edit. Birzer, B. J. & Willson, J. Regnery Publishing, Washinton, DC, p. 1-266.
Crane, J. T. 1849. An essay on dancing. Nelson & Phillips. New York. Löytyy myös digitaalisesti kuvattuna internetsivustolta An American Ballroom Companion: Dance Instruction Manuals Ca. 1490-1920. <http://memory.loc.gov/ammem/dihtml/dihome.html>.
15.11.2005.
Goethe, J. W. von (Markku Mannila) 2000 (1774). Nuoren Wertherin kärsimykset. Otava.
Helsinki.
Palmer, B. M. 1849. Social dancing inconsistent with a Christian profession and baptismal vows: a sermon, preached in the Presbyterian Church, Columbia, S.C., June 17, 1849. Office of the South Carolinian. Columbia. Löytyy myös digitaalisesti kuvattuna internetsivustolta An American Ballroom Companion: Dance Instruction Manuals Ca. 1490-1920.
<http://memory.loc.gov/ammem/dihtml/dihome.html>. 15.11.2005.
Raamattu – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos 1994. Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo. Pieksämäki.
Rice, N. A. 1847. Discourse on dancing delivered in the Central Presbyterian Church, Cincinnatti. The Presbyterian Book Depository. Cincinnati. Löytyy myös digitaalisesti kuvattuna internetsivustolta An American Ballroom Companion: Dance Instruction Manuals Ca. 1490-1920. <http://memory.loc.gov/ammem/dihtml/dihome.html>. 15.11.2005.
Southern Literary Messenger; devoted to every department of literature and the fine arts 1834-1850. Richmond. Löytyy myös digitaalisesti kuvattuna sivustolta Making of America.
<http://www.hti.umich.edu/m/moagrp/>. 15.11.2005.
Tutkimuskirjallisuus:
Ahonen, V. 1993. Diskurssi, Analyysi ja Historia. Teoksessa Historiallinen aikakauskirja 1993. Suomen historiallinen seura. Helsinki, s. 322-327.
Aldrich, E. 1991. From the ballroom to hell. Grace and folly in nineteenth-century dance, Northwestern University Press. Inninois.
Aron, S. C. 2001 The Evolution of the Middle Class. Article in A Companion to 19th-century America. edit. Barney, W. L. Blackwell publishers. Oxford, p. 178-194.
Bledstein, B. J. 1978. The Culture of Professionalism – The Middle Class and the Development of Higher Education in America. Norton. New York.
Bushman, R. L. 1993. The Refinement of America – Persons, Houses, Cities. Random House.
New York.
Collingwood, R. G. 1978 (1946). The Idea of History. Oxford University Press. Oxford.
Corbett, J. M. 1990. Religion in America. Englewood Cliffs. New Jersey.
Crunden, R. M. 1990. A brief history of American culture. SHS. Helsinki
Cunliffe, M. 1987. American Thought. Article in The United States - A Companion to American Studies, Second Edition. edit. Welland, D. Methuen & Co. Ltd. London, p. 518-573.
DuBois, E. C. 1987. Outgrowing the Compact of the Fathers: Equal Rights, Woman Suffrage, and the United States Constitution, 1820-1878. Article in The Journal of America History.
Vol. 74, No. 3, The Constitution and American Life: A Special Issue (Dec., 1987.), p. 836-862.
Dubos, J. & Dubos, R 1992 (1952) The White Plague – Tuberculosis, Man, and Society.
Rutgers University Press. New Brunswick.
Duffin, J. 2001. History of Medicine – A Scandalously Short Introduction. Macmillan Press.
Basingstone.
Dulles, F. R. 1965. A history of recreation. America learns to play. Englewood Cliffs. New Jersey.
Erickson, C. 1987. Immigration and the American Economy: An Historican View. Article in The United States – A Companion to American Studies, Second Edition. edit. Welland, D.
Methuen & Co. Ltd. London, p. 136-163.
Fairclough, N. (suom. Blom V. ja Kaarina H.) 2002. Miten media puhuu. Vastapaino.
Tampere.
Feagin, J. R. 1997. Old Poison in New Bottles: The Deep Roots of Modern Nativism. Article in Immigrants Out! The Nativism and the Anti-Immigrant Impulse in the United States. edit.
Perea, J. F. New York University Press. New York & London, p. 13-43.
Foucault, M. (suom. Kaisa Sivenius) 1998. Tiedontahto teoksessa Seksuaalisuuden historia.Gaudeamus. Tampere.
Freedman, E. B. 1982. Sexuality in Nineteenth-Century America - Behaviour, Ideology, and Politics. Article in Reviews in America History, Vol. 10, No. 4, The Promise of American History: Progress and Prospects (Dec., 1982), p. 196-215.
Gollar, W. C. 1996. The Alleged Abduction of Milly McPherson and Catholic Recruitment of Presbyterian Girls. Article in Church History D 65. 1996, p. 596-608.
Helén, I. 1995. Kainous ja kylmyys – Naisellisen nautinnon ongelma. Teoksessa Terveyden lähteillä – Länsimaisten terveyskäsitysten kulttuurihistoriaa. toim. Joutsivuo, T. & Mikkeli, H.
SHS. Helsinki, s. 315-372.
Helo, A. 1995. Monroen opin maaginen ympyrä. Tasavaltaisen imperiumin ihanne yhdysvaltalaisten valloitussotien aatehistoriassa 1776-1900. Artikkeli teoksessa historiallinen arkisto 105. toim. Merja Lahtinen. SHS. Helsinki.
Hudson, W. S. 1972. American Protestantism. The University of Chicago press. Chicago and London.
Hyrkkänen, M. 2002. Aatehistorian mieli. Vastapaino. Tampere.
Juhila, K. 1999. Kulttuurin jatkuvasti rakentuvat kehä. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä. toim. Jokinen A., Juhila K. & Suoninen E. Vastapaino. Tampere.
Kirk, M. A. 1990. Biblical Women and Feminist Exegesis: Women Dancing Men’s Ideas or Women Dancing Women. Article in Dance as Religious Studies, edit. Adams, D. &
Apostolos-Cappadona, D. Crossroad. New York.
Klein, H. S. 2004. Population History of The United States. Cambridge Universty Press.
Cambridge.
Larking, J. 1988. The Reshaping of Everydaylife, 1790-1840. Harpert & Row. New York.
Lundén, R. The New Nation – American Culture 1763-1830. Article in Ideas and Identities – British and American Culture 1500-1945. edit. Lundén, R. ja Srigley, M. Studentlitteratur.
Lund, p. 99-124.
Löfroth, E. 1992. Constructing the Mighty Edifice: America 1830-1917. Article in Ideas and Identities – British and American Culture 1500-1945. edit. Lundén, R. ja Srigley, M.
Studentlitteratur. Lund, p. 152-183.
Mason, M. 1995. The Making of Victorian Sexuality. Oxford University Press. Oxford.
Mathews, D. 1969. The Second Great Awakening as an Organizing Process, 1780-1830: An Hypothesis. Article in American Quarterly, Vol.21, No. 1 (Spring, 1969). The John Hopkins University Press, p. 23-43.
McDonagh, D 1986. The Evolution of Social Dancing. Article in Dance: very social history.
edit. Wallace, C. M., McDonagh, D,Druesedow, J.L., Libin, L and Old, C. The Metropolitan museum of art. New York.
Miller, L. B. 1967. Paintings, Sculpture, and National Character, 1815-1860. Article in The Journal of American History, Vol. 53, No. 4 (Mar., 1967), p. 696-707.
Mills, S. 1993. Discourses of Difference – an Analysis of Women’s travelling writing and colonialism. Routledge. London.
Mott, F.L. 1957. A History of American Magazines 1741 – 1850. Harvard University Press.
Cambridge.
Needhan, M. (edit.) 2002. I see American dancing, selected readings. University of Illinois Press. Urbana.
Newman, L. M. 2002. Health, Sciences, and Sexualities in Victorian America. Article in A Companion to American Women’s History. edit. Hewit, N. A. Blackwell Malden. Oxford, p.
206-254.
Noll, M. A. 2002. America’s God, From Jonathan Edwards to Abraham Lincoln. Oxford University Press. Oxford.
Parker, I. 1992. Discourse dynamics - Critical analysis for social and individual psychology.
Routledge. London.
Perea, J. F. 1997. Introduction. Article in Immigrants Out! The Nativism and the Anti-Immigrant Impulse in the United States. edit. Perea, J. F. New York University Press. New York & London, p. 1-12.
Reef, C. Childhood in America. Facts on File, Inc. New York.
Roediger, D. R. 1999. The Wages of Whiteness, The Race and the Making of the American Working Class. Verso. London & New York.
Romine, S. 2002. Southern Literary Messenger. Article in The Companion to Southern Literature - Themes, Genres, Places, People, Movements, and Motifs. edit. Flora, J. M. &
MacKethan, L. H. Louisiana State U.P.Baton Rouge (La.), p. 827-828.
Rose, A. C. 1995. Voices of the Marketplace – American Thought and Culture, 1830-1860.
Twayne Publishers. New York.
Rosenberg, C. S. 1971. Beauty, the Beast and the Militant Woman: A Case Study in Sex Roles and Social Stress in Jacksonian America. Article in American Quartely, Vol 23, No. 4 (Oct., 171), p. 562-584.
Smith, T. L. 1976. Revivalism and social reform. Abigdon Press. New York.
Tebbel, J. 1972. A History of Book Publishing in the United States. Volume I - The Creation of an Industry 1630-1865. R. R. Bowker Co. New York.
Tebbel, J. ja Zuckerman, M. E. 1991.The Magazine in America 1741-1990. Oxford University Press. New York and Oxford.
Thomas, G. M. 1988. Revivalism, Nation-Building, and Institutional Change. Article in Institutional Structure, Constituting State, Society, and the Individual. edit. Thomas G. M., Meyer, J. W., Ramirez, F. O. & Boli, J. Savage Publication, Inc. California, p. 297-314.
Thompson, A. 1998. Dancing Trough Time, Western Social Dance in Literature, 1400-1918 - Selections. McFarland & Company, Inc. Jefferson.
Tocqueville, Alexis de (trans. Geroge Lawrence) 1998. Democracy in America. edit. Mayer, J. P. Harper & Row. New York.
Tripp, H. D. Charity. Article in Encyclopedia of Protestantism. Routledge, New York, p. 377-378.
Uimonen, M. 1999. Hermostumisen aikakausi – Neuroosit 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalaisessa lääketieteessä. SHS. Helsinki.
Virtanen, K. 1993. The Role of Philosophy and Literature in Building up the National Identity of Early 19th Century United States. Article in Power and Spirit, edit. Siegfried Jägel. Turun yliopiston julkaisu. Turku, p. 119-132.
Virtanen, K. 1991. Itsenäistymisestä sisällissotaan. Artikkeli teoksessa Uuden maailman jättiläinen – Yhdysvaltain historia. toim. Kero, R., Kostiainen, A. Virtanen, K. Otava.
Helsinki, s.129-210.
Virtanen, K. 1996. Maalaustaide identiteettitekijänä 1800-luvun Yhdysvalloissa. Teoksessa Näköalapaikalla - Aimo Reitalan Juhlakirja. Taidehistorian seura. Helsinki, s. 74-81.
Wagner, A. 1997. Adversaries of Dance: from the Puritans to the Present, Urbana & Chicago.
University of Illinois Press.
Walters, R. G. 1973. The Erotic South: Civilization and Sexuality in American Abolitionism.
Article in American Quarterly, Vol. 25, No. 2. (May, 1973), p. 177-201.
Yaraman, S. H. 1999. The Waltz - A Musical Interpretation through the Steps. UMI. New York.
Internet:
Beecher, C 1856. Letters to The People on Health and Happiness. Digitoitu sivustolle Assumption College.
<http://www.assumption.edu/whw/Hatch/Beecher/BeecherLettersonHealth.html>.
21.11.2005.
GARNETT, James Mercer, (1770 - 1843). Biographical Directory of the United States Congress – 1774 Present.
<http://bioguide.congress.gov/scripts/biodisplay.pl?index=G000075>. 11.9. 2005.
Nathan Lewis Rice. 2001 Virtuaology. <http://www.famousamericans.net/nathanlewisrice/>.
6.11.2005.
Jonathan Townley Crane. 2001 Virtuaology.
<http://famousamericans.net/jonathantownleycrane/>. 6.11. 2005.
Benjamin Morgan Palmer, D.D., LL.D. [1818-1902] PCA Historical Center.
<http://www.pcanet.org/history/biography/palmerbm.html>. 14.11.2005.
Dictionary of Phrase and Fable 1898. Digitoitu. <http://www.bartleby.com/81/88.html>.
12.9.2005.
Westminister larger Catechism. Digitoitu internetsivustolle CRTA – Center for Reformed Theology and Apologetics.
<http://www.reformed.org/documents/index.html?mainframe=http://www.reformed.org/docu ments/larger1.html>. 14.11.2005.